723 resultados para Markkina-arvo
Resumo:
Tämä tutkielma käsittelee kansainvälistymistä aineellisten hyödykkeiden verkkokauppaa harjoittavien yritysten näkökulmasta. Verkkokauppojen kansainvälistyminen on jäänyt vähäiselle huomiolle muuten mittavasti tutkitussa yritysten kansainvälistymisen tutkimuskentässä. Tutkielma alkaa johtavien kansainvälistymisteorioiden esittelyllä, jonka jälkeen tarkastellaan niiden soveltuvuutta verkkokauppojen kansainvälistymisen selittämiseen. Teorioiden todetaan olevan osittain soveltuvia myös verkkokauppojen kansainvälistymisen tutkimiseen, mutta yksikään teoria ei itsessään ole riittävä selittämään ilmiötä. Tämän takia tutkielmassa pyritään luomaan alustava kontekstisidonnainen teoria verkkokauppojen kansainvälistymisestä. Teorianluonnin pohjana toimii seitsemän verkkokauppayrityksen päättäjän ja kolmen toimialan asiantuntijan puolistrukturoidulla teemahaastattelututkimuksella kerätty aineisto. Tutkimuksellinen lähestymistapa on laadullinen ja aineiston analyysissä käytetään grounded theory -menetelmää. Tutkielman tulokset esittelevät verkkokaupan kansainvälistymiseen vaikuttavia tekijöitä neljän aineistosta johdetun proposition avulla. Ensimmäisessä propositiossa käydään läpi kansainvälisen verkkokaupan edellytyksiä ja kansainvälistymiseen liittyviä haasteita. Yleiseksi kansainvälistymisen edellytykseksi esitetään verkkokaupan toimimista kansainvälisen asiakkaan näkökulmasta. Toinen propositio käsittelee verkkokauppojen strategisia valintoja ja niiden vaikutuksia yrityksen toimintaan. Päätason strategioiksi tunnistetaan kapeamman markkina-alueen täyttä potentiaalia tavoitteleva lokalisoitu strategia ja laajempia markkina-alueita vähäisemmällä mukautuksella tavoitteleva globaali strategia. Kolmannessa propositiossa tuodaan esiin yleisimmät yhteistyökumppanityypit ja niihin tukeutumiseen liittyvät haasteet. Yhteistyökumppaniverkostojen todetaan olevan moninaisia ja useimmissa tapauksissa yhteistyökumppaneiden rooli on lähinnä kansainvälistymistä tukeva. Neljännessä propositiossa tarkastellaan yksilöiden roolia kansainvälistymiseen liittyvässä päätöksenteossa. Päättävissä rooleissa toimivat yksilöt ja heidän aikaisempi kokemuksensa vaikuttavat merkittävästi kansainvälistymiseen liittyviin päätöksiin. Tutkielman pääasiallinen kontribuutio on teoreettinen ja se liittyy propositioiden yhdessä muodostamaan uuteen verkkokauppojen kansainvälistymistä selittävään teoriaan. Teoria toimii pohjana jatkossa tapahtuvalle kontekstisidonnaiselle teorianluonnille ja täydentää aiempia teorioita.
Resumo:
Tutkielman tarkoituksena oli tutkia määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä ja sen muotona erityisesti saalistushinnoittelua. Tarkoituksena oli siis selvittää, miten saalistushinnoittelu voidaan erottaa yrityksen kilpailullisesta käyttäytymisestä. Lisäksi tutkielman tarkoituksena oli tehdä case-tutkimus Valio Oy:sta. Markkinaoikeus määräsi 26.6.2014 Valion maksamaan 70 miljoonan euron seuraamusmaksun määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä perusmaitojen markkinoilla. Valio käytti markkinaoikeuden mukaan saalistushinnoittelua estääkseen tehokkaan kilpailun markkinoilla. Tarkoituksena oli siis myös selvittää, miksi Valio tuomittiin määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä ja erityisesti saalistushinnoittelusta ja miten määräävän markkina-aseman väärinkäyttö ja saalistushinnoittelu todettiin tässä tapauksessa. Lisäksi tutkielmassa oli tarkoitus selvittää, miten Valion tapausta voidaan ymmärtää saalistushinnoittelun teoreettisten mallien avulla. Näitä malleja ovat mm. mainemallit, signalointimallit ja syvien taskujen mallit. Tutkimus on toteutettu laajana kirjallisuuskatsauksena saalistushinnoittelun taloustieteellisestä kirjallisuudesta ja case-tutkimuksena Valio Oy:sta. Saalistushinnoittelua on taloustieteessä tutkittu 1950-luvulta alkaen, mutta aktiivisemmin tutkimusta on tehty 1970-luvulta eteenpäin. Saalistushinnoittelu on myös ollut yksi eniten kiistellyistä aiheista kilpailupolitiikan taloustieteessä. Tässä tutkielmassa selvitettiin myös sitä, miksi saalistushinnoittelu on niin väitelty aihe kilpailupolitiikan taloustieteessä. Suomessa markkinat ovat hyvin keskittyneet monilla aloilla kuten esimerkiksi perusmaitojen markkinoilla ja päivittäistavarakaupassa, joten määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvät uutiset ovat kohtalaisen usein esillä mediassa. Taloustiede on myös hyvin tärkeässä roolissa kun yritetään selvittää, onko määräävässä asemassa oleva yritys käyttänyt asemaansa väärin ja yrittänyt estää tehokkaan kilpailun markkinoilla. Tutkielmassa selvitettiin sitä, miten saalistushinnoittelu voidaan erottaa yrityksen kilpailullisesta käyttäytymisestä ja tultu siihen johtopäätökseen, ettei taloustiede anna tähän yksiselitteistä vastausta. Tutkielmassa tullaan myös siihen johtopäätökseen, että Valion tapausta voidaan ymmärtää pääasiassa saalistushinnoittelun mainemallien avulla. Lisäksi tutkielmassa on vertailtu Kilpailuviraston Valion tapauksessa käyttämää saalistushinnoittelusääntöä ja tunnettua Areedan ja Turnerin saalistushinnoittelusääntöä ja tultu siihen johtopäätökseen, että ne eroavat toisistaan jonkin verran.
Resumo:
Tutkimus sai innoituksensa, kun tutkija huomasi tarpeen liiketaloudelliselle, ajantasaiselle ja realistiselle tutkimukselle Pohjois-Korean markkinoista, joka kuvailisi markkinoiden olemassaolevia ja puuttuvia rakenteita sekä tutkisi mahdollisuuksia ylittää puuttuvat rakenteet. Institutionaalinen teoria valittiin sopivaksi viitekehykseksi kuvailla ja tutkia markkinarakennetta. Tutkimuskysymys muotoiltiin seuraavasti: “Miten ulkomaiset yritykset voivat reagoida puuttuviin markkinarakenteisiin Pohjois-Koreassa?”. Tutkimuskysymys jaettiin kolmeen osakysymykseen: (1) Millainen on Pohjois-Korean markkinoiden institutionaalinen ympäristö? (2) Mitkä ovat merkittävimmät puuttuvat markkinarakenteet Pohjois-Koreassa? (3) Mitä mahdollisuuksia ulkomaisilla yrityksillä voisi olla reagoida puuttuviin markkinarakenteisiin? Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, koska tutkimuskysymys on deskriptiivinen. Aineisto kerättiin asiantuntijahaastattelun ja kvalitatiivisen sisällönanalyysin keinoin. Primääriaineiston muodostavat 2 asiantuntijahaastattelua ja sekundääriaineiston muodostavat 95 artikkelia, jotka kerättiin 40 lähteestä. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin keinoin. Aineisto koodattiin, luokiteltiin ja esitettiin kokonaisuuksina luokittelurungon avulla, joka laadittiin tutkimusta varten muodostetun teoreettisen viitekehyksen mukaan. Tulokset ja johtopäätökset voidaan tiivistää seuraavasti. (1) Pohjois-Korean markkinan instituutioihin vaikuttaa kaksoisrakenne, jossa muodollinen, sosialistinen rakenne ja epämuodollinen, markkinalähtöinen rakenne toimivat päällekkäin. (2) Puuttuvia rakenteita on sekä markkinan kontekstissa että markkinatasolla. Puutteet ovat osittain seurausta vanhojen rakenteiden korvaantumisesta uusilla, jotka eivät ole institutionalisoituneet. (3) Yritykset voivat käyttää samoja mahdollisuuuksia reagoida puuttuviin markkinarakenteisiin Pohjois-Koreassa, joita kehittyvien markkinoiden yhteydessä on esitetty. Sen tulkittiin vähentävän käsitystä, jonka mukaan Pohjois-Korean markkina on liian erikoinen yritystoiminnalle. (4) Kasvava keskiluokka sekä yrittäjyyden ja naisten yhä merkittävämpi rooli liike-elämässä aiheuttavat alhaalta ylöspäin suuntautuvaa kehitystä markkinoilla. Nämä ovat merkkejä viimeaikaisesta kehityksestä, jotka eivät ole saaneet laajaa huomiota länsimaisessa mediassa. Se korostaa tarvetta liiketaloudelliselle, ajantasaiselle jatkotutkimukselle Pohjois-Korean markkinoista.
Resumo:
The aim of this qualitative thesis is to research, how professional services create value, and what are the key factors affecting on this process. A model describing value creation process in professional services will be explained, based on the existing literature and three in depth discussions with professional service representatives. Professional services are such services that are tend to base on problem solving and require high skills and knowledge of a professional. These services often have a consultative or an advisory nature, and they often involve both client and a company in service process. As the service is often delivered in somewhat collaboration so is the value created. The results of this thesis revealed that value is created in collaboration or co-operation in professional services. Therefore, value co-creation, as a concept, is exact to describe the value creation process in professional services. This thesis also revealed that value is co- created in continuous communication between a client and a company and no value or only a little value can be created if there is no effective communication during the professional service process.
Resumo:
The objective of this study was to find out how third party influencers can facilitate value-based selling in a network and how suppliers should aim to impact on these third party influencers to facilitate value-based selling. The study considers construction industry, selling the column connection solution and third party influencers. Third party influencers examined in this study were structural designers. The study also aims to find out structural designers’ value drivers and the differences between the market areas that this study related to. The theoretical part of the study focuses on two separate areas. The first part of the theory focuses on a value-based selling concept: what it is, what it requires and what are the main barriers for value-based selling. The second part of the theory examines value creation in networks. The present knowledge over value creation in networks and different network actors are presented. Project marketing is also discussed briefly because this study’s topic, which is highly related to project business. The results reveal structural designers’ value drivers considering the usage of the column connection solution and present ways how suppliers should aim to impact structural designers to facilitate value-based selling. The main result of the study indicates that third party influencers can have a positive impact on facilitating value-based selling. Structural designers are communicating more or less with all the salient actors in different project phases and they can act as sponsors to support the sales of Peikko’s column connection solution and promote solution to other actors involved to the project. This requires that structural designers can understand the actual benefits of how the solution can improve their and their customers’ business.
Resumo:
Bottom of the pyramid (BoP) markets are an underserved market of approximately four billion people living on under $5 a day in four regional areas: Africa, Asia, Eastern Europe and Latin America. According to estimations, the BoP market forms a $5 trillion global consumer market. Despite the potential of BoP markets, companies have traditionally focused on serving the markets of developed countries and ignored the large customer group at the bottom of the pyramid. The BoP approach as first developed by Prahalad and Hart in 2002 has focused on multinational corporations (MNCs), which were thought of as the ones who should take responsibility in serving the customers at the bottom of the pyramid. This study challenges this proposition and gives evidence that also smaller international new ventures – entrepreneurial firms that are international from their birth, can be successful in BoP markets. BoP markets are characterized by a number of deficiencies in the institutional environment such as strong reliance on informal sector, lack of infrastructure and lack of skilled labor. The purpose of this study is to increase the understanding of international entrepreneurship in BoP markets by analyzing how international new ventures overcome institutional constraints in BoP markets and how institutional uncertainty can be exploited by solving institutional problems. The main objective is divided into four sub objectives. • To describe the opportunities and challenges BoP markets present • To analyze the internationalization of INVs to BoP markets • To examine what kinds of strategies international entrepreneurs use to overcome institutional constraints • To explore the opportunities institutional uncertainty offers for INVs Qualitative approach was used to conduct this study and multiple-case study was chosen as a research strategy in order to allow cross-case analysis. The empirical data was collected through four interviews with the companies Fuzu, Mifuko, Palmroth Consulting and Sibesonke. The results indicated that understanding of the wider institutional environment improves the survival prospects of INVs in BoP markets and that it is indeed possible to exploit institutional uncertainty by solving institutional problems. The main findings were that first-hand experience of the markets and grassroots levels of information are the best assets in internationalization to BoP markets. This study highlights that international entrepreneurs with limited resources can improve the lives of people at the BoP with their business operations and act as small-scale institutional entrepreneurs contributing to the development of the institutional environment of BoP markets.
Resumo:
Työssä on tavoitteena kehittää kohdeyrityksen tuotannon- ja varastonohjausta sekä lisätä prosessin virtausta. Työ toteutettiin analysoimalla yrityksen toiminnanohjausjärjestelmästä kerättyä dataa sekä keskustelemalla henkilöstön kanssa. Yrityksessä koettiin tarvetta saada tuotanto virtaamaan paremmin ja pienentää samalla varaston arvoa. Tuotanto koettiin tehottomaksi ja varaston arvo liian suureksi. Työssä selvisi, että yrityksellä olisi mahdollisuus pudottaa varaston arvo puoleen säilyttäen silti nykyisen palvelutason. Tuotannon virtausta saadaan lisättyä käyttämällä kanban-ohjausta volyyminimikkeillä ja luomalla toimivat pelisäännöt muiden nimikkeiden ohjaukselle.
Resumo:
Brändipääoma ja brändipääoman mittaaminen on tutkittavana aiheena kiinnostava ja ajankohtainen, sillä vahva brändi on tärkeä elementti yrityksen menestymisessä nykypäivänä. Brändipääoman mittaamisessa ei ole vielä päästy yksimielisyyteen mittaustapojen toteutuksesta tai käytettävistä mittareista. Brändipääoman mittaaminen on samalla työkalu, jolla yritykset voivat tarkentaa positionsa markkinoillaan ja jolla voidaan analysoida markkinointipanostusten hyötyjä vuositasolla. Brändipääomalla on myös merkittävä arvo yrityskaupoissa nykypäivänä. Tutkielmassa on lähestytty brändipääomaa nimenomaan brändipääoman mittaustapoja tutkimalla. Tutkielmassa on pyritty selvittämään, mitä erilaisia menetelmiä brändipääoman mittaamiseen on olemassa. Osaongelmia tutkielmassa ovat: ”Millaisia brändipääoman määrittämisen mittareita on tähän asti käytetty?” ja ”Mitä mittausmenetelmää tai menetelmiä tulisi käyttää, kun arvioidaan yrityksen brändipääomaa?” Metodologiaosiossa tutkimusmenetelmänä on käytetty kirjallisuuskatsausta, jossa on käyty läpi brändipääoman mittaamista syvällisemmin tieteellisissä artikkeleissa ja konsulttiyrityksissä. Samalla on tutkittu, mitä yhteistä menetelmillä on aiemman brändikirjallisuuden kanssa, ja vertailtu tieteellisten artikkeleiden esittämiä mittaustapoja konsulttiyritysten mittausmenetelmiin. Kirjallisuuskatsauksessa on käyty läpi kuuden konsulttitoimiston tai vastaavan tason mittaustavat brändipääomalle. Kirjallisuuskatsauksessa käytiin läpi myös 19 journaaliartikkelia, joissa käsitellään brändipääoman mittaamismenetelmiä. Tuloksissa huomattiin, että brändipääoman mittaamisen menetelmät erosivat lähes kaikki toisistaan. Hintapreemiomallin käyttö sekä Aakerin ja Kellerin brändipääoman määritelmät nousivat esille useassa menetelmässä. Brändipääoman muodostumisessa nimen tunnettuus, brändiuskollisuus, koettu laatu, brändimielleyhtymät ja muut varallisuuserät nousivat myös usein esille. Tuloksissa nousi esille, että yksinään markkinaperusteinen tai asiakaslähtöinen brändipääoman mittaaminen ei riitä brändipääoman määrittämiseksi. Johtopäätöksissä todettiin, että brändipääoman mittaaminen ja seuraaminen on tärkeä työkalu yrityksille, vaikka konsensusta menetelmistä ei ole. Yhtenäinen mittaustapa voisi muodostua, mikäli konsulttitoimisto ja akateeminen alalla arvostettu henkilö tekisivät yhteistyötä. Brändipääoman mittaamismenetelmän tulisi olla myös objektiivinen ja laajalti tunnustettu, jotta se saisi vahvan statuksen.
Resumo:
Globaalia taloutta tutkittaessa tärkeäksi ovat muodostuneet yritysten maailmanlaajuiset tuotantoverkostot, joissa valmistetaan tuotteita ja palveluita yli valtion rajojen. Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella miten kauppasaarron eristämä, globaalista taloudesta pitkään erillään ollut kehittyvä maa on integroitunut globaaliin talouteen korkean teknologian alalla. Tutkimuskohteeksi valittiin Kuuban terveysalan bioteknologian yrityksiä ja tutkimuskysymystä lähestyttiin globaalin tuotantoverkoston käsitteen avulla. Tutkielmassa tarkastellaan Kuuban bioteknologian yritysten kansainvälisen liiketoiminnan muotoja ja liiketoimintamuotojen sijoittumista maantieteellisesti, bioteknologian arvoketjun maantieteellistä sijoittumista ja Yhdysvaltojen kauppasaarron vaikutusta Kuuban bioteknologiaan. Tutkielmassa sovellettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Aineisto koostui sekundäärisistä dokumenteista, joiden analysointiin käytettiin sisällönanalyysiä. Kuuban bioteknologian yritykset vievät tuotteitaan yli 50 maahan. Ne perustavat yhteisyrityksiä ja lisensioivat kehittämäänsä teknologiaa erityisesti muissa kehittyvissä maissa sijaitseville yrityksille. Yritystoimintaa tehdään Kuuban rajojen ulkopuolella, sosialistisen talouden rajoittaessa toimintaa Kuubassa. Bioteknologian yritykset patentoivat tuotteitaan aktiivisesti niille tärkeillä markkinoilla ja niiden tuotteita tutkitaan kansainvälisissä kliinisissä tutkimuksissa. Bioteknologian tuotteiden tuotanto tapahtuu pääasiassa Kuubassa. Yritykset kaupallistavat tuotteitaan itse tai yhteistyössä kansainvälisten yritysten kanssa. Yhdysvaltojen pakotteet rajoittavat myös muiden maiden kauppaa Kuuban kanssa ja vaikuttavat siten Kuuban bioteknologian yritysten kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuuksiin. Tutkimus- ja kehitystoiminta sekä tuotanto ovat Kuuban bioteknologian yritysten keskeistä osaamisaluetta. Lääketeollisuutta ja bioteknologiaa säädellään vahvasti. Voidakseen toimia kansainvälisillä markkinoilla bioteknologian yritysten on tullut ottaa huomioon kansainväliset säätelyjärjestelmät arvoketjussaan. Kuuban bioteknologian yritykset toimivat sekä vaikeassa sosialistisen talouden toimintaympäristössä että altistuvat kauppasaarron ulkoisille rajoitteille. Siitä huolimatta yritykset ovat onnistuneet kehittämään uusia tuotteita ja kasvattamaan toimialan maan toiseksi suurimmaksi teollisuustuotteiden viejäksi. Kauppasaarron poistaminen tulevaisuudessa tulee todennäköisesti johtamaan uuden markkina-alueen avautumiseen, joka sijaitsee maailman suurimman bioteknologisten lääkkeiden tuottajan, Yhdysvaltojen, naapurissa.
Resumo:
Tämän kandidaatintyön tavoitteena on analysoida Saksan graniittimarkkinoiden houkuttelevuutta suomalaisen yrityksen näkökulmasta. Ylamaa Group Oy on rakennus-, ympäristö- ja sisustuskiveä tuottava yritys, joka on jo toimittanut Saksan alueelle tuotteitaan, mutta toiminta on ollut siellä vielä varsin vähäistä. Saksaa markkina-alueena analysoidaan PESTEn, sekä talouden ja maan raken-nusalan tulevaisuudennäkymien avulla, kilpailuasetelmaa puolestaan Porterin viidellä voimalla. Lisäksi tutkitaan asiakkaan kokemia arvoja graniitin tapauksessa ja etsitään yhteyksiä niiden, ja case-yrityksen ydinosaamisten välillä. Näin osoitetaan, miten yritys voi luoda itselleen kilpailuetua. Työn tuloksena käy ilmi, että Saksan markkinoille kannattaa laajentua. Kuitenkin kilpailu Saksassa on kovaa Euroopan yhtenäisen talousalueen vuoksi. Ylamaa Groupin tuleekin ottaa tuotannossaan ja markkinoinnissaan huomioon erinäisiä seikkoja Saksan markkinoilla pärjätäkseen, kuten hinta-laatusuhteen ja ympäris-töystävällisyyden korostamista.
Resumo:
This study discusses the formation phase of Chinese-Finnish joint ventures in China. The purpose of this thesis is to create best practices for Finnish software companies in forming a joint venture with a local Chinese company in China. Therefore, the main research question, in what are the best practices for forming Sino-Finnish joint ventures in China for Finnish software firms, is examined through four different themes within the joint venture formation phase; the motives, the partner se-lection, the choice of a joint venture type and joint venture negotiations. The theoretical background of the study consists of literature relating to the establishment process of Sino-Western joint ventures in China. The empirical research conducted for this study is based on the expert interviews. The empirical data was gathered via nine semi-structured interviews with both Chinese and Finnish experts in software and technology industry, who have experience or knowledge in establishing Sino-Finnish joint ventures in China. Thematic analysis was used to cat-egorize and interpret the interview data. In addition, a thematic network was built to act as a basis of the analysis. According to the main findings, the main motives for Finnish software companies to establish a joint venture in China are lack of skills or experience, little resources to enter on their own, and China’s large market. The main motives for Chinese companies are to gain new technology or man-agerial skills, and expand internationally. The intellectual property rights (IPR) have recently im-proved a lot in China, but the Finnish companies’ knowledge on IPR is inadequate. The Finnish software companies should conduct a market and industry research in order to understand their po-sition in the market and to find a suitable location and potential joint venture partners. It is essential to define partner selection criteria and partner attributes. In addition, it is important to build the joint venture around complementary motives and a win-win situation between the joint venture partners. The Finnish companies should be prepared that the joint venture negotiations will be challenging and they will take a long time. The challenges can be overcome by gaining understanding about the Chinese culture and business environment. The findings of this study enhance understanding of the joint venture formation phase in China. This study provides guidelines for Finnish software companies to establish a joint venture in China. In addition, this study brings new insights to the Sino-Western joint venture literature with its soft-ware industry context. Future research is, however, necessary in order to gain an understanding of the advantages and disadvantages of a joint venture as an entry mode into China for Finnish soft-ware companies.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa uusia markkinoita ja markkinasegmenttejä yrityksen kasvustrategiaa varten. Yritys on kasvanut erittäin voimakkaasti viime vuosina nykyisillä markkinoillaan ja haluaa nyt jatkaa kasvuaan uusilla markkinoilla. Työ koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja empiirisestä osuudesta. Kirjallisuuskatsauksessa on tunnistettu useita pk-yrityksen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, uusien markkinoiden kartoittamiseen ja arvioimiseen vaikuttavia tekijöitä, ja lisäksi liiketoimintastrategiaan ja markkinasegmentin valintaan vaikuttavia tekijöitä. Empiirisen osuuden data kerättiin 60 asiantuntijahaastattelusta, joilla kartoitettiin kokonaismarkkinoita ja saatiin tarkkaa markkinainformaatiota kohdemarkkinoista. Tutkimuksessa tunnistettiin kymmenen potentiaalista toimialaa ja 54 potentiaalista markkinasegmenttiä. Kirjallisuudesta tunnistetuilla kriteereillä, teknologisin perustein ja yrityksen omien näkökulmien perusteella näistä valittiin kohdemarkkinoiksi kahdeksan. Tutkimuksessa kehitettiin markkinasegmenttien arviointiin malli. Mallin avulla valitut kahdeksan markkinasegmenttiä listattiin järjestykseen niiden houkuttelevuuden perusteella. Jatkotoimenpiteenä yrityksessä tullaan kehittämään kasvustrategia perustuen tutkimuksen tuloksille.
Resumo:
Tämän Pro-gradu tutkielman tavoitteena on tutkia, miten pienyrityksen arvo määrittyy yrityskauppatilanteessa. Tämän lisäksi tutkimus pyrkii selvittämään millaisia erityispiirteitä pienyrityksen arvonmääritykseen liittyy ja miten eri arvonmääritysmenetelmät soveltuvat pienyrityksen arvonmääritykseen. Empiirinen tutkimus koostuu kolmesta yrityskauppaan ja arvonmääritykseen keskittyneen asiantuntijan haastattelusta. Haastattelujen avulla on tarkoitus lisätä ymmärrystä pienyritysten arvonmäärityksestä, sen erityispiirteistä, soveltuvista arvonmääritysmenetelmistä sekä siitä, miten lopullinen arvo muodostuu. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että pienyrityksen arvon määrittäminen on vaativa prosessi, jossa on otettava huomioon monia erityisiä piirteitä. Yhtä oikeaa arvonmääritysmenetelmää ei ole vaan useita eri menetelmiä käytetään rinnakkain luotettavan arvon muodostamiseksi. Tärkeimpänä huomioitavana piirteenä esille nousi yrityksen tulevaisuuden ennustamisen hankaluus, minkä takia tulevaisuudelle ei anneta paljoa painoarvoa pienyrityksen arvonmäärityksessä. Tämä vaikuttaa olennaisesti käytettäviin arvonmääritysmenetelmiin ja niiden luotettavuuteen. Rahoitusteoreettisesti oikeaoppisin arvonmääritysmenetelmä, vapaan kassavirran malli, ei tulosten perusteella ole soveltuvin malli kaikkien pienyritysten kohdalla. Syynä tähän on, että suuri osa yrityksen arvosta muodostuu tulevaisuuden kassavirroista, joita pienyrityksen kohdalla on haasteellista ennustaa. Kaikki asiantuntijat käyttivät jokaisen pienyrityksen arvonmäärityksen yhteydessä markkinapohjaisia kertoimia, mutta tämänkin mallin käytön yhteydessä on omat haasteensa ja vaatii arvonmäärittäjältä syvällistä osaamista yrityksen toimialasta. Arvonmäärityksen lisäksi pienyrityksen toiminnan luonne lisää omat erityispiirteet, jotka huomioidaan arvoa laskevina riskitekijöinä. Pienyrityksen toiminta kiteytyy usein yrittäjän osaamiseen, joka koetaan suurena riskinä yrityskaupassa ja täten lopullista arvoa laskevana tekijänä. Voidaankin todeta, että pienyrityksen kohdalla arvonmääritys luo pohjan sekä raja-arvot ostettavasta yrityksestä maksettavalle hinnalle, mutta lopullinen kauppahinta muodostuu neuvottelujen lopputuloksena.
Resumo:
The purpose of this Master’s thesis is to study value co-creation in emerging value network. The main objective is to examine how value is co-created in bio-based chemicals value network. The study provides insights to different actors’ perceived value in the value network and enlightens their motivations to commit to the collaborative partnerships with other actors. Empirical study shows that value co-creation is creation of mutual value for both parties of the relationship by combining their non-competing resources to achieve a common goal. Value co-creation happens in interactions, and trust, commitment and information sharing are essential prerequisites for value co-creation. Value co-creation is not only common value creation, but it is also value that emerges for each actor because of the co-operation with the other actor. Even though the case companies define value mainly in economic terms, the other value elements like value of the partnership, knowledge transfer and innovation are more important for value co-creation.
Resumo:
Recent research in relationships marketing and sales and sales management emphasizes companies’ ability to create customer value as a core of all business-to-business relationships. The role of individual salespeople in business relation-ships is commonly acknowledged, but has been largely neglected in extant literature. This study offers especially more detailed perspective on salespeople’s roles and tasks in business-to-business value-based sales process. It focuses especially on Software-as-a-Service business environment. The objective of the study is to find out how salespeople can create value in Software-as-a-Service value-based sales process. It determines value-based sales process, salespeople’s roles and tasks in it, and combines value assessment in to process. The results indicate that salespeople have to adapt different selling roles and tasks in Software-as-a-Service value-based sales process to be able to support the customer’s value-in-use experience. The process itself is highly complex, consisting of multiple facets and selling behaviors, and involves relevant actors from both parties of relationship. The study concludes with a discussion of possibilities that provide interesting aspects for future research.