Portrait of unidentified woman Portraits Women

Digital Image

Portrait of Elizabeth Sofer Portraits Women

Digital Image

Portrait of Frieda Michaelis; Munich Portraits Women

Digital Image

Unidentified women and man Portraits Family

Handwritten on verso: Jetzt sind wir wieder vergnuegt und gluecklich zusammen. Herzlichst Deine (Illegible name Neni or Leni?)

Portrait of Mariana Rosenbaum; Berlin Portraits Women

Digital Image

Portrait of Jenny Neuburger nee Rothschild; Cologne Portraits Women

Digital Image

Early Childhood Caries and a Community Trial of its Prevention in Tehran, Iran

Varhaislapsuuden karies ja sen ehkäisy kehittyvän terveydenhuollon maassa Varhaislapsuuden karies on merkittävä kansanterveysongelma varsinkin lapsirikkaissa maissa ja väestöissä. Karieksen hoitaminen vie paljon voimavaroja ja aiheuttaa mittavia taloudellisia seuraamuksia. Karies voi ilmaantua lapselle jo vauvaikäisenä, pian ensimmäisten maitohampaiden puhjettua suuhun. Alle 3-vuotiaiden karieksesta on kuitenkin niukasti tilastotietoja. Maailman terveysjärjestökin suosittaa tietojen keräämistä vasta 3-vuotiaiden ikäryhmästä. Heistä kariesta sairastaa Suomessa 16 %, Yhdysvalloissa 25 %, Englannissa 30 %, Iranissa 46 % ja Saudi-Arabiassa 61 %. Tämä väitöstutkimus selvitti karieksen esiintymistä ja sen vaaratekijöitä 1─3-vuotiailla Teheranissa. Lisäksi tutkimus arvioi perusterveydenhuoltoon sisällytetyn karieksen ehkäisyn tuloksellisuutta. Tutkimuskohteiksi arvottiin Teheranista 18 neuvolaa. Jokaisessa oltiin 4 päivää, jolloin kaikkia rokotuksiin tulleita 1─3-vuotiaita äiteineen pyydettiin osallistumaan tutkimukseen. Kahta lukuun ottamatta kaikki äidit suostuivat, ja aineistoon tuli kaikkiaan 504 lasta äiteineen. Kaikki 1-vuotiaat, 242 lasta äiteineen, valittiin karieksen ehkäisykokeiluun. Sitä varten neuvolat jaettiin kolmeen ryhmään, joista kaksi (A ja B) oli koeryhmiä ja yksi (C) oli vertailuryhmä. Tutkimus alkoi äidin haastattelulla. Siinä selvitettiin perheen koulutus- ja tulotaso sekä lapsen ruokinnasta imetyksen kesto, yösyötöt ja päiväaikaan nautitut makeat. Vielä kysyttiin lapsen ja äidin suuhygieniatavoista ja äidin kokemuksista lapsen suun puhdistamisessa. Sitten hammaslääkäri tutki lapsen suun ja kirjasi karieksen ja hammasplakin esiintymät. Suun tutkimuksen jälkeen äiti ja lapsi siirtyivät rokotushuoneeseen. Koeryhmissä (A ja B) äidit saivat terveydenhoitajalta suunterveyttä koskevan esitteen ja kehotuksen lukea se huolellisesti. Lisäksi ryhmässä A terveydenhoitaja kertoi suun ja hampaiden terveydenhoidosta saman esitteen avulla, ja neuvolan henkilökunta muistutti suunhoidon tärkeydestä puhelimitse kahdesti seuraavan puolen vuoden kuluessa. Vertailuryhmässä äideille ei annettu suunhoidon ohjeita. Kaikissa ryhmissä äitejä muistutettiin seuraavan rokotuskerran ajankohdasta, muttei mainittu tulevaa toista hammastarkastusta. Varhaislapsuuden kariesta sairasti ikäryhmästä riippuen 3─26 % tutkituista 1─3-vuotiaista, ja 65─76 %:lla oli hammasplakkia. Äideistä 68 % harjasi hampaansa päivittäin ja 39 % puhdisti lapsensa suun päivittäin. Mitä useammin äiti harjasi omat hampaansa, sitä paremmin hän huolehti lapsen suun puhtaudesta. Rintaruokinta oli yleistä eikä lisännyt kariesvaaraa. Yöllä pullomaitoa saavilla karies oli 5 kertaa yleisempää kuin muilla. Neuvolassa saatu ohjeistus ehkäisi selvästi karieksen syntyä puolen vuoden kokeessa.

Oral Cancer in Tehran, Iran: An approach for understanding disease burden

Suusyöpä Teheranissa, Iranissa 1993-2003 Tämän väitöskirjan tavoitteena oli kuvata suusyövän yleisyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä Teheranissa, Iranissa tutkimalla suusyöpäpotilaita, suusyöpäkasvainten ominaisuuksia, potilaille tehtyjä diagnooseja ja niiden viivästymistä sekä heidän selviytymistä sairaudestaan. Suusyöpäkasvainten tietoja kerättiin 1042 suusyöpäpotilaalta. Nämä tiedot kerättiin 30 suurimman Teheranilaissairaalan potilaskortistoista vuosien 1993-2003 ajalta. Eloonjäämisanalyysiä varten tiedot kerättiin vuosien 1996-2003 arkistoista 470 suusyöpä- ja 82 huulisyöpäpotilaan osalta ja heitä seurattiin vuoden 2005 loppuun. Potilaan kokemien ensioireiden ja lopullisen syöpädiagnoosin välistä viivettä varten kerättiin tiedot Teheranilaisista sairaaloista 100 peräkkäisen suusyöpäpotilaan tiedoista vuosien 2004-2006 välillä. Ns diagnostinen viive jaettiin kahteen osaan: 1) ensioireiden ja ensimmäisen sitä seuranneen lääkärikäynnin väli ja 2) ensimmäisen lääkärikäynnin ja lopullisen diagnoosin välinen ero. Useimmat suusyövät olivat pitkälle edenneitä diagnoosin tekemisen hetkellä, kasvain oli siis yli 4 senttimetriä halkaisijaltaan ja/tai kaulan alueen imusolmukkeissa oli jo etäpesäkkeitä. Eloonjäämistodennäköisyys viiden vuoden aikavälillä oli suusyöpäpotilaille 30% ja huulisyöpäpotilaille 62%, mitkä olivat merkittävästi alempia kuin yleisesti länsimaissa vastaavat luvut. Tämä tutkimus osoitti, että keskimääräinen diagnostinen viive oli korkea (7,2 kk, SD 7,5), erityisesti kun niitä verrataan kehittyneimpien terveydenhuoltojärjestelmien vastaaviin tietoihin. Yleensä potilaasta aiheutuva viive oli huomattavan suuri ensioireiden ja lopullisen diagnoosin välisestä ajasta. Tässä tutkimuksessa tehtyjen havaintojen pohjalta on perusteltua esittää kehitettäväksi ennaltaehkäisevä tiedotusohjelma, jossa kansalaiset voisivat saada enemmän tietoa suusyövästä, sen ensioireista jotta he hakeutuisivat aikaisemmin hoitoon. Lisäksi terveydenhoitohenkilöstöä, erityisesti hammaslääkärejä ja suuhygienistejä tulisi kouluttaa varhaisen diagnoosin tekemiseksi, jotta Iranissa tehtävien suusyöpähoitojen lopputulokset paranisivat.

Dental health and school-based health education among 15-year-olds in Tehran, Iran

The aim of the present study was to assess dental health and its determinants among 15-year-olds in Tehran, Iran and to evaluate the impact of a school-based educational intervention on their oral cleanliness and gingival health. The total sample comprised 506 students. Data collection was performed through a clinical dental examination and a self-administered structured questionnaire. This questionnaire covered the student s background information, socio-economic status, self-perceived dental health, tooth-brushing, and smoking. The clinical dental examination covered caries experience, gingival status, dental plaque status, and orthodontic treatment needs. Participation was voluntary, and all students responded to the questionnaire. Only three students refused the clinical dental examination. The intervention was based on exposing students to dental health education through a leaflet and a videotape designed for the present study. The outcome examinations took place 12 weeks after the baseline among the three groups of the intervention trial (leaflet, videotape, and control). High participation rates at the baseline and scanty drop-outs (7%) in the intervention speak for reliability of the results. Mean value of the DMFT (D=decayed, M=missing, and F=filled teeth) index of the 15-year-olds was 2.1, which comprised DT=0.9, MT=0.2, and FT=1.0 with no gender differences. Dental plaque existed on at least one index tooth of all students, and healthy periodontium (Community Periodontal Index=0) was found in less than 10% of students. Need for caries treatment existed in 40% of students, for scaling in 24%, for oral hygiene instructions in all, and for orthodontic treatment in 26%. Students with the highest level of parents education had fewer dental caries (36% vs. 48%) and less dental plaque (77% vs. 88%). Of all students, 78% assessed their dental health as good or better. Even more of those with their DMFT=0 (73% vs. 27%) and DT=0 (68% vs. 32%) assessed their dental health as good or better. Smokers comprised 5% of the boys and 2% of the girls. Smoking was common among students of less-educated parents (6% vs. 3%). Of all students, 26% reported twice-daily tooth-brushing; girls (38% vs. 15%) and those of higher socio-economic background (33% vs. 17%) did so more frequently. The best predictors for a good level of oral cleanliness were female gender or twice-daily tooth-brushing. The present study demonstrated that a school-based educational intervention can be effective in the short term in improving the oral cleanliness and gingival health of adolescents. At least 50% reduction in numbers of teeth with dental plaque compared to baseline was achieved by 58% of the students in the leaflet group, by 37% in the videotape group, and by 10% of the controls. Corresponding figures for gingival bleeding were 72%, 64%, and 30%. For improving the oral cleanliness and gingival health of adolescents in countries such as Iran with a developing oral health system, school-based educational intervention should be established with focus on oral self-care and oral health education messages. Emphasizing the immediate gains from good oral hygiene, such as fresh breath, clean teeth, and attractive appearance should be key aspects for motivating these adolescents to learn and maintain good dental health, whilst in planning school-based dental health intervention, special attention should be given to boys and those with lower socio-economic status. Author s address: Reza Yazdani, Department of Oral Public Health, Institute of Dentistry, University of Helsinki, P.O. Box 41, FI-00014 Helsinki, Finland. E-mail: reza.yazdani@helsinki.fi

Portrait of Else Walter Roth Portraits; Women

Else Walter Roth, born 11 September 1894. Wife of Bruno Roth and mother of Christine Roth-Schurtman

Portrait of Dr. Elisabeth Cobb Portraits; Women

Dr. Elisabeth Cobb and her husband Dr. Cobb provided the affidavit allowing Bruno Roth to come to the United States. They were both doctors and Quakers and lived in Cambridge, Massachusetts

Studio portrait of Paula Goldschmidt née Harmelin; Leipzig Portraits Women

Signed lower right by photographer

Portrait of Gretel Soudek nee Heimann Portraits Women

Digital Image

Signed portrait of Gretel Soudek nee Heimann Portraits Women

Digital Image

Portrait of Olga Reiss nee Kohn Portraits Women

Digital Image