Image and value of product brand in industrial markets: Case Stora Enso Consumer Packaging Boards

TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkielman tavoitteena oli luoda ensin yleiskäsitys tuotemerkkimarkkinoinnin roolista teollisilla markkinoilla, sekä suhdemarkkinoinnin merkityksestä teollisessa merkkituotemarkkinoinnissa. Toisena oleellisena tavoitteena oli kuvata teoreettisesti merkkituoteidentiteetin rakenne teollisessa yrityksessä ja sen vaikutukset myyntihenkilöstöön, ja lisäksi haluttiin tutkia tuotemerkkien lisäarvoa sekä asiakkaalle että myyjälle. Identiteetti ja sen vaikutukset, erityisesti imago haluttiin tutkia myös empiirisesti. LÄHDEAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tämän tutkielman teoreettinen osuus perustuu kirjallisuuteen, akateemisiin julkaisuihin ja aikaisempiin tutkimuksiin; keskittyen merkkituotteiden markkinointiin, identiteettiin ja imagoon, sekä suhdemarkkinointiin osana merkkituotemarkkinointia. Tutkimuksen lähestymistapa on kuvaileva eli deskriptiivinen ja sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa caseyritykseksi valittiin kansainvälinen pakkauskartonki-teollisuuden yritys. Empiirisen osuuden toteuttamiseen käytettiin www-pohjaista surveytä, jonka avulla tietoja kerättiin myyntihenkilöstöltä case-yrityksessä. Lisäksi empiiristä osuutta laajennettiin tutkimalla sekundäärilähteitä kuten yrityksen sisäisiä kirjallisia dokumentteja ja tutkimuksia. TULOKSET. Teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen tuloksena luotiin malli jota voidaan hyödyntää merkkituotemarkkinoinnin päätöksenteon tukena pakkauskartonki-teollisuudessa. Teollisen brandinhallinnan tulee keskittyä erityisesti asiakas-suhteiden brandaukseen – tätä voisi kutsua teolliseksi suhdebrandaukseksi. Tuote-elementit ja –arvot, differointi ja positiointi, sisäinen yrityskuva ja viestintä ovat teollisen brandi-identiteetin peruskiviä, jotka luovat brandi-imagon. Case-yrityksen myyntihenkilöstön tuote- ja yritysmielikuvat osoittautuivat kokonaisuudessaan hyviksi. Paras imago on CKB tuotteilla, kun taas heikoin on WLC tuotteilla. Teolliset brandit voivat luoda monenlaisia lisäarvoja sekä asiakas- että myyjäyritykselle.

Intercultural business communication between Arabs of the United Arab Emirates and Finns

Kun kauppaa käydään eri maanosien välillä, törmätään vieraisiin kulttuureihin ja erilaisiin kaupankäyntitapoihin. Tämä tutkimus keskittyy suomalaisten liikemiesten ja - naisten työhön Yhdistyneissä Arabiemiraateissa kulttuurierojen näkökulmasta. Tavoitteena on kuvata kulttuurierojen vaikutuksia kaupankäyntiprosessiin ja löytää niitä ongelmia, joita tämän prosessin aikana kohdataan. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla kulttuurieroista johtuvia ongelmia voidaan vähentää tulevaisuudessa. Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu Hofsteden kulttuurista vaihtelua kuvaaviin dimensioihin ja Ting Toomeyn kulttuurisen identiteetin neuvotteluprosessin malliin. Näihin malleihin perustuen luotiin tähän tutkimukseen oma kulttuurien välisen kohtaamisen malli. Tutkimusongelmia ovat: 1) Miten suomalaiset liikemiehet kuvailevat arabien kaupantekokulttuuria? Kuinka vastapuoli kuvailee omaa kaupantekokulttuuriaan? 2) Minkälainen on suomalaisten ja arabien välinen kaupankäyntiprosessi? 3) Minkälaisia ongelmia kohdataan tehtäessä kauppaa suomalaisten ja arabien kesken? Tutkimus on etnografinen, laadullinen haastattelututkimus (n=12). Haastattelut tehtiin suurimmaksi osaksi Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, osin Suomessa. Erilainen kulttuuritausta näkyy kaupankäynnissä. Kollektivistinen, maskuliininen, islamilaisen uskontoon ja vain vähäisessä määrin suoraan kielelliseen koodistoon perustuva kulttuuri heijastuu kaupankäyntiprosessiin. Ystävyyden ja sukulaisten sekä muiden verkostojen merkitys korostuu. Ruumiin kieleen, ilmeisiin ja eleisiin liittyvä kommunikaatio on erilaista ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Myös aikakäsitys ja sopimuskäytäntö poikkeavat suomalaisesta. Kaikki nämä voivat aiheuttaa ongelmia kaupankäyntiprosessissa. Tärkeimmiksi tekijöiksi ongelmien kohtaamisessa nousivat ammattitaidon lisäksi kärsivällisyys ja joustavuus. Ongelmia voidaan vähentää huolellisella valmistautumisella ennen ulkomaille lähtöä. Toinen tapa on jatkuviin työkokemuksiin perustuen oppia paikallista kulttuuria ja sen piirteitä.

Psykologinen omistajuus - synty ja seuraukset S-ryhmän osuuskaupoissa

Pro gradu - tutkielman tavoitteena on selvittää kokeeko osuuskauppojen henkilöstö psykologista omistajuutta organisaatiotaan kohtaan sekä kuinka psykologinen omistajuus kohdistuu organisaation eri ulottuvuuksiin. Tavoitteena on selvittää mitkä tekijät ovat johtaneet psykologiseen omistajuuteen ja mitä vaikutuksia psykologisella omistajuudella on henkilöstön odottamien oikeuksien ja vastuuntunnon kannalta. Näihin tavoitteisiin on pyritty kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien avulla. Tutkimuksessa käsitellään lyhyesti myös organisaatioon sitoutumista, organisaatioon identifioitumista ja sisäistämistä psykologisen omistajuuden erottamiseksi näistä. Käsitteiden erojen ymmärtämiseen on pyritty kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että henkilöstön organisaatiota kohtaan kokema psykologinen omistajuus johtaa henkilöstön henkilökohtaiseen vastuuseen organisaatiosta, organisaatioon kuulumisen tunteeseen ja haluun säilyttää organisaation jäsenyys.

Particle shape and orientation in laser diffraction and static image analysis size distribution analysis of micrometer sized rectangular particles

Laser diffraction (LD) and static image analysis (SIA) of rectangular particles [United States Pharmacopeia, USP30-NF25, General Chapter <776>, Optical Miroscopy.] have been systematically studied. To rule out sample dispersion and particle orientation as the root cause of differences in size distribution profiles, we immobilize powder samples on a glass plate by means of a dry disperser. For a defined region of the glass plate, we measure the diffraction pattern as induced by the dispersed particles, and the 2D dimensions of the individual particles using LD and optical microscopy, respectively. We demonstrate a correlation between LD and SIA, with the scattering intensity of the individual particles as the dominant factor. In theory, the scattering intensity is related to the square of the projected area of both spherical and rectangular particles. In traditional LD the size distribution profile is dominated by the maximum projected area of the particles (A). The diffraction diameters of a rectangular particle with length L and breadth B as measured by the LD instrument approximately correspond to spheres of diameter ØL and ØB respectively. Differences in the scattering intensity between spherical and rectangular particles suggest that the contribution made to the overall LD volume probability distribution by each rectangular particle is proportional to A2/L and A2/B. Accordingly, for rectangular particles the scattering intensity weighted diffraction diameter (SIWDD) explains an overestimation of their shortest dimension and an underestimation of their longest dimension. This study analyzes various samples of particles whose length ranges from approximately 10 to 1000 μm. The correlation we demonstrate between LD and SIA can be used to improve validation of LD methods based on SIA data for a variety of pharmaceutical powders all with a different rectangular particle size and shape.

Radiographic volume analysis as a novel tool to determine nasopalatine duct cyst dimensions and its association with presenting symptoms and postoperative complications.

OBJECTIVES: The aims of the study were to use cone beam computed tomography (CBCT) images of nasopalatine duct cysts (NPDC) and to calculate the diameter, surface area, and 3D-volume using a custom-made software program. Furthermore, any associations of dimensions of NPDC with age, gender, presence/absence of maxillary incisors/canines (MI/MC), endodontic treatment of MI/MC, presenting symptoms, and postoperative complications were evaluated. MATERIAL AND METHODS: The study comprised 40 patients with a histopathologically confirmed NPDC. On preoperative CBCT scans, curves delineating the cystic borders were drawn in all planes and the widest diameter (in millimeter), surface area (in square millimeter), and volume (in cubic millimeter) were calculated. RESULTS: The overall mean cyst diameter was 15 mm (range 7-47 mm), the mean cyst surface area 566 mm(2) (84-4,516 mm(2)), and the mean cyst volume 1,735 mm(3) (65-25,350 mm(3)). For 22 randomly allocated cases, a second measurement resulted in a mean absolute aberration of ±4.2 % for the volume, ±2.8 % for the surface, and ±4.9 % for the diameter. A statistically significant association was found for the CBCT determined cyst measurements and the need for preoperative endodontic treatment to MI/MC and for postoperative complications. CONCLUSION: In the hands of a single experienced operator, the novel software exhibited high repeatability for measurements of cyst dimensions. Further studies are needed to assess the application of this tool for dimensional analysis of different jaw cysts and lesions including treatment planning. CLINICAL RELEVANCE: Accurate radiographic information of the bone volume lost (osteolysis) due to expansion of a cystic lesion in three dimensions could help in personalized treatment planning.

National and Gender Measurement Invariance of the Utrecht-Management of Identity Commitments Scale (U-MICS) : A 10-Nation Study With University Students

The purpose of this study was to examine the psychometric properties of the Utrecht-Management of Identity Commitments Scale (U-MICS), a self-report measure aimed at assessing identity processes of commitment, in-depth exploration, and reconsideration of commitment. We tested its factor structure in university students from a large array of cultural contexts, including 10 nations located in Europe (i.e., Italy, the Netherlands, Poland, Portugal, Romania, and Switzerland), Middle East (i.e., Turkey), and Asia (i.e., China, Japan, and Taiwan). Furthermore, we tested national and gender measurement invariance. Participants were 6,118 (63.2% females) university students aged from 18 to 25 years (Mage = 20.91 years). Results indicated that the three-factor structure of the U-MICS fitted well in the total sample, in each national group, and in gender groups. Furthermore, national and gender measurement invariance were established. Thus, the U-MICS can be fruitfully applied to study identity in university students from various Western and non-Western contexts.

Loneliness of Older People and Elements of an Intervention for its Alleviation

Ikääntyneiden yksinäisyys ja intervention elementit sen lievittämisessä Ikääntyneiden yksinäisyys on yleistä ja hoitotyöntekijöillä on vähän keinoja sen lievittämiseen. Tutkimus oli kaksiosainen. Ensimmäisen osan tavoitteena oli saada tietoa yksinäisyyden käsitteestä, sen yhteydestä sosiaaliseen eristäytyneisyyteen ja yleiseen turvattomuuden tunteeseen sekä kotona asuvien ikääntyneiden (≥75 v.) yksinäisyyden yleisyydestä ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä sekä selvittää ikääntyneiden itsensä kokemia yksinäisyyden syitä. Toisessa osassa tavoitteena oli tunnistaa yksinäisyyden lievittämiseen pyrkivän psykososiaalisen ryhmäkuntoutus (PRK) –intervention elementit sekä kuvata ryhmiin osallistuneiden kokemuksia interventiosta. Ensimmäisessä osassa tutkimusaineosto kerättiin postikyselyllä, joka lähetettiin eri puolilla Suomea kotona tai palvelutalossa asuville satunnaisotannalla valituille ikääntyneille henkilöille (N=6 786). Vastausprosentti oli 72 % (n=4113). Vastaajien keski-ikä oli 81 vuotta. Tutkimuksen toisessa osassa aineisto koostui PRK intervention ryhmänvetäjien (N=14) kirjoittamista päiväkirjoista, tutkijoiden vapaista muistiinpanoista ryhmätoiminnasta (N=32) sekä ryhmäläisten intervention jälkeen täyttämistä palautekyselystä (n=103). Tulosten mukaan yksinäisyys, sosiaalinen eristäytyneisyys ja yleinen turvattomuuden tunne näyttävät olevan eri asioita. Vastanneista 39 % kärsi yksinäisyydestä vähintään joskus. Useat demografiset ja terveyteen liittyvät tekijät, psyykkisen hyvinvoinnin ulottuvuudet kuten myös sosiaalisiin suhteisiin kohdistetut odotukset olivat yhteydessä yksinäisyyden kokemiseen. Vanhempien menettäminen lapsuudessa ei ollut yhteydessä yksinäisyyden kokemiseen. Yksinäisyyden kokemuksiin oli useita syitä. Aineistosta tunnistettiin elementtejä, joiden katsottiin olevan tärkeitä yksinäisyyden lievittämiseen pyrkivän PRK-intervention toteutuksessa. Nämä voitiin jakaa ennalta määriteltyihin elementteihin, ryhmäläisten sisäisiin ja välisiin suosiollisiin prosesseihin sekä välittäviin tekijöihin. Ennalta määritellyt elementit liittyivät ryhmäläisiin, ryhmän vetäjiin ja ryhmätoimintaan. Ryhmäläiset kokivat ryhmät erittäin merkityksellisiksi, ja 95 % koki, että yksinäisyys oli lievittynyt ryhmän aikana. Ikääntyneiden henkilöiden yksinäisyys on haaste hoitotyön tekijöille. Tutkimuksessa kuvattu PRK-interventio auttaa hoitajia tunnistamaan ikääntyneiden yksinäisyyden lievittämiseen liittyviä elementtejä.

Characterizing the vulnerability of frequent emergency department users by applying a conceptual framework: a controlled, cross-sectional study.

BACKGROUND: Frequent emergency department (ED) users meet several of the criteria of vulnerability, but this needs to be further examined taking into consideration all vulnerability's different dimensions. This study aimed to characterize frequent ED users and to define risk factors of frequent ED use within a universal health care coverage system, applying a conceptual framework of vulnerability. METHODS: A controlled, cross-sectional study comparing frequent ED users to a control group of non-frequent users was conducted at the Lausanne University Hospital, Switzerland. Frequent users were defined as patients with five or more visits to the ED in the previous 12 months. The two groups were compared using validated scales for each one of the five dimensions of an innovative conceptual framework: socio-demographic characteristics; somatic, mental, and risk-behavior indicators; and use of health care services. Independent t-tests, Wilcoxon rank-sum tests, Pearson's Chi-squared test and Fisher's exact test were used for the comparison. To examine the -related to vulnerability- risk factors for being a frequent ED user, univariate and multivariate logistic regression models were used. RESULTS: We compared 226 frequent users and 173 controls. Frequent users had more vulnerabilities in all five dimensions of the conceptual framework. They were younger, and more often immigrants from low/middle-income countries or unemployed, had more somatic and psychiatric comorbidities, were more often tobacco users, and had more primary care physician (PCP) visits. The most significant frequent ED use risk factors were a history of more than three hospital admissions in the previous 12 months (adj OR:23.2, 95%CI = 9.1-59.2), the absence of a PCP (adj OR:8.4, 95%CI = 2.1-32.7), living less than 5 km from an ED (adj OR:4.4, 95%CI = 2.1-9.0), and household income lower than USD 2,800/month (adj OR:4.3, 95%CI = 2.0-9.2). CONCLUSIONS: Frequent ED users within a universal health coverage system form a highly vulnerable population, when taking into account all five dimensions of a conceptual framework of vulnerability. The predictive factors identified could be useful in the early detection of future frequent users, in order to address their specific needs and decrease vulnerability, a key priority for health care policy makers. Application of the conceptual framework in future research is warranted.

Quality of life in simultaneous pancreas-kidney transplant recipients

Currently, simultaneous pancreas-kidney transplantation (SPK Tx) is the treatment of choice in selected patients with type 1 diabetes mellitus (DM1) and terminal kidney failure (TRF). A functioning SPK transplant allows dialysis and insulin therapy to be discontinued and stabilizes or improves the complications of DM1. Nevertheless, to a greater or lesser degree, these complications (physical and psychological alterations, secondary effects of immunosuppressive therapy and the need for lifelong medication and medical follow-up) can persist after SPK Tx. Health professionals have mainly investigated the clinical features of transplant recipients. However, in the last few years, interest in analyzing perceived health and health-related quality of life (QoL) has increased. This latter concept includes the features of QoL most closely associated with a particular disease, its treatment and follow-up and therefore those elements most susceptible to modification by the health system. The general aim of this study was to measure health-related QoL in our population with SPK Tx and to determine whether there are significant differences between these patients and those with DM1 and TRF who continue to receive renal replacement therapy (RRT) and insulin therapy. More specific aims were to evaluate whether there are significant differences between the study groups and the means of the Spanish reference population in the distinct dimensions of a QoL questionnaire and whether other variables such as age, sex, years" duration of DM1, length of dialysis, and time since SPK Tx significantly affect health-related QoL.

Quality of life in simultaneous pancreas-kidney transplant recipients

Currently, simultaneous pancreas-kidney transplantation (SPK Tx) is the treatment of choice in selected patients with type 1 diabetes mellitus (DM1) and terminal kidney failure (TRF). A functioning SPK transplant allows dialysis and insulin therapy to be discontinued and stabilizes or improves the complications of DM1. Nevertheless, to a greater or lesser degree, these complications (physical and psychological alterations, secondary effects of immunosuppressive therapy and the need for lifelong medication and medical follow-up) can persist after SPK Tx. Health professionals have mainly investigated the clinical features of transplant recipients. However, in the last few years, interest in analyzing perceived health and health-related quality of life (QoL) has increased. This latter concept includes the features of QoL most closely associated with a particular disease, its treatment and follow-up and therefore those elements most susceptible to modification by the health system. The general aim of this study was to measure health-related QoL in our population with SPK Tx and to determine whether there are significant differences between these patients and those with DM1 and TRF who continue to receive renal replacement therapy (RRT) and insulin therapy. More specific aims were to evaluate whether there are significant differences between the study groups and the means of the Spanish reference population in the distinct dimensions of a QoL questionnaire and whether other variables such as age, sex, years" duration of DM1, length of dialysis, and time since SPK Tx significantly affect health-related QoL.

Quality of life in simultaneous pancreas-kidney transplant recipients

Currently, simultaneous pancreas-kidney transplantation (SPK Tx) is the treatment of choice in selected patients with type 1 diabetes mellitus (DM1) and terminal kidney failure (TRF). A functioning SPK transplant allows dialysis and insulin therapy to be discontinued and stabilizes or improves the complications of DM1. Nevertheless, to a greater or lesser degree, these complications (physical and psychological alterations, secondary effects of immunosuppressive therapy and the need for lifelong medication and medical follow-up) can persist after SPK Tx. Health professionals have mainly investigated the clinical features of transplant recipients. However, in the last few years, interest in analyzing perceived health and health-related quality of life (QoL) has increased. This latter concept includes the features of QoL most closely associated with a particular disease, its treatment and follow-up and therefore those elements most susceptible to modification by the health system. The general aim of this study was to measure health-related QoL in our population with SPK Tx and to determine whether there are significant differences between these patients and those with DM1 and TRF who continue to receive renal replacement therapy (RRT) and insulin therapy. More specific aims were to evaluate whether there are significant differences between the study groups and the means of the Spanish reference population in the distinct dimensions of a QoL questionnaire and whether other variables such as age, sex, years" duration of DM1, length of dialysis, and time since SPK Tx significantly affect health-related QoL.

Erforschung und Antworten auf den vorzeitigen Todeswunsch eines Patienten mit einer schweren fortgeschrittenen Krankheit [Exploring and Responding to a Wish to Hasten Death of a patient with Advanced Illness].

It is not uncommon for patients with an advanced disease to express a desire to their physician to hasten their death. Recent studies show that the motivation of such a desire is multifactorial and multidimensional, including depression, physical, psycho-social and spiritual suffering, fears about the process of dying and/or misunderstandings about the options for end-of-life care. The objective of this paper is to propose to the physician how to explore the dimensions of this request and some elements to answer it.

Population ageing and ICT: An exploratory review of technology innovation trough digital applications

The multidimensional process of physical, psychological, and social change produced by population ageing affects not only the quality of life of elderly people but also of our societies. Some dimensions of population ageing grow and expand over time (e.g. knowledge of the world events, or experience in particular situations), while others decline (e.g. reaction time, physical and psychological strength, or other functional abilities like reduced speed and tiredness). Information and Communication Technologies (ICTs) can help elderly to overcome possible limitations due to ageing. As a particular case, biometrics can allow the development of new algorithms for early detection of cognitive impairments, by processing continuous speech, handwriting or other challenged abilities. Among all possibilities, digital applications (Apps) for mobile phones or tablets can allow the dissemination of such tools. In this article, after presenting and discussing the process of population ageing and its social implications, we explore how ICTs through different Apps can lead to new solutions for facing this major demographic challenge.

Sedation palliative: aspects cliniques pratiques [Clinical and practical aspects of palliative sedation]

Un certain nombre de patients palliatifs en fin de vie présentent des symptômes qui ne peuvent pas être soulagés malgré la mise en oeuvre de tous les moyens traditionnels à disposition. Pour ces patients, lorsque des symptômes réfractaires induisent une souffrance intolérable, la sédation palliative est un moyen de dernier recours qui peut leur offrir un soulagement transitoire ou même définitif. Tout en présentant les enjeux éthiques, cet article explore les dimensions cliniques d'ordre pratique qui peuvent se présenter lors d'une sédation palliative chez un patient en fin de vie. Patients at the end-of-life may present with refractory symptoms which cannot be adequately relieved despite the use of all traditional means. When refractory symptoms lead to intolerable suffering, palliative sedation is a last recourse temporary or definitive treatment. While discussing ethical issues, clinical practice dimensions of palliative sedation are explored in this article

Quality assessment of primary care for common mental disorders in isolated communities: Taking advantage of health records.

INTRODUCTION: This article is part of a research study on the organization of primary health care (PHC) for mental health in two of Quebec's remote regions. It introduces a methodological approach based on information found in health records, for assessing the quality of PHC offered to people suffering from depression or anxiety disorders. METHODS: Quality indicators were identified from evidence and case studies were reconstructed using data collected in health records over a 2-year observation period. Data collection was developed using a three-step iterative process: (1) feasibility analysis, (2) development of a data collection tool, and (3) application of the data collection method. The adaptation of quality-of-care indicators to remote regions was appraised according to their relevance, measurability and construct validity in this context. RESULTS: As a result of this process, 18 quality indicators were shown to be relevant, measurable and valid for establishing a critical quality appraisal of four recommended dimensions of PHC clinical processes: recognition, assessment, treatment and follow-up. CONCLUSIONS: There is not only an interest in the use of health records to assess the quality of PHC for mental health in remote regions but also a scientific value for the rigorous and meticulous methodological approach developed in this study. From the perspective of stakeholders in the PHC system of care in remote areas, quality indicators are credible and provide potential for transferability to other contexts. This study brings information that has the potential to identify gaps in and implement solutions adapted to the context.