Operational Knowledge in Process Design

Työn tarkoituksena on selvittää, miten käyttötietämystä hyödynnetään prosessisuunnittelussa. Tavoitteena on löytää keinoja parantaa käyttötietämyksen hallintaa suunnitteluprosessin aikana ja selvittää, vaikuttaako tämä prosessisuunnittelun laatuun.Prosessisuunnittelun laatua arvioidaan seitsemällä kriteerillä, jotka ovat investointikustannukset, käyttökustannukset, turvallisuus, ympäristövaikutukset, käytettävyys, innovatiivisuus ja aikataulu. Suunnitteluprosessi jaetaan kolmeen vaiheeseen: esisuunnitteluun, perussuunnitteluun ja detaljisuunnitteluun. Prosessisuunnittelua, investointiprojektia, prosessisuunnittelun laatukriteerejä, suunnitteluprosessin eri vaiheita ja käyttötietämyksen luokittelua tarkastellaan yleisesti. Työssä selvitettiin käyttötietämyksen hyödyntämistä Kemiralla. Aluksi muotoiltiin yleisiä väittämiä käyttötietämyksen hyödyntämisestä Kemiran ulkopuolisten eri alojen asiantuntijoiden haastattelujen perusteella. Tämän jälkeen Kemiran prosessisuunnittelijat arvioivat väittämiä. Arvioiden perusteella tehtiin johtopäätöksiä yleisesti käyttötietämyksen hyödyntämisestä prosessisuunnittelussa. Seuraavaksi haastateltiin kahdessa erityyppisessä case-projektissa mukana olleita henkilöitä ja muotoiltiin yleiset väittämät näihin projekteihin sopiviksi. Projekteissa mukana olleet henkilöt arvioivat väittämiä, ja näiden arvioiden perusteella projekteja vertailtiin keskenään. Lopussa esitetään johtopäätökset kaikkien väittämien arvioiden perusteella. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että käyttötietämystä voidaan hyödyntää kaikissa suunnittelun vaiheissa, mutta paras hyöty saadaan perus- ja detaljisuunnittelussa. Käyttötietämyksellä voidaan vaikuttaa joihinkin prosessisuunnittelun laatukriteereihin, kuten esimerkiksi käytettävyyteen ja turvallisuuteen enemmän kuin muihin. Kemiralle suositellaan nykyisten tiedonhallintamenetelmien kehittämistä, jotta käyttötietämyksen saatavuus ja sen siirtäminen paranisi. Pr

The Key Features of Knowledge and Knowledge Management in Product Development Process

Tutkimusongelmana oli kuinka tiedon johtamisella voidaan edesauttaa tuotekehitysprosessia. Mitkä ovat ne avaintekijät tietoympäristössä kuin myös itse tiedossa, joilla on merkitystä erityisesti tuotekehitysprosessin arvon muodostumiseen ja prosessien kehittämiseen? Tutkimus on laadullinen Case-tutkimus. Tutkimusongelmat on ensin selvitetty kirjallisuuden avulla, jonka jälkeen teoreettinen viitekehys on rakennettu tutkimaan rajattua ongelma-aluetta case-yrityksestä. Empiirisen tutkimuksen materiaali koostuu pääasiallisesti henkilökohtaisten teemahaastattelujen aineistosta. Tulokset merkittävimmistä tiedon hyväksikäytön haittatekijöistä, kuten myös parannusehdotukset on lajiteltu teoreettisessa viitekehyksessä esitettyjen oletustekijöiden mukaan. Haastatteluissa saadut vastaukset tukevat kirjallisuudesta ja alan ammattilaiselta saatua käsitystä tärkeimmistä vaikuttavista tekijöistä. Tärkeimmät toimenpiteet ja aloitteet joilla parannettaisiin tiedon muodostumista, koskivat ennnen kaikkea työnteon ulkoisia olosuhteita, eikä niinkään tiedon muodostumisen prosessia itseään. Merkittävimpiä haittatekijöitä olivat kultturiin, fyysiseen ja henkiseen tilaan ja henkilöstöresursseihin liittyvät ongelmat. Ratkaisuja ongelmiin odotettiin saatavan lähinnä tietotekniikan, henkilöstöresurssien ja itse tiedon muokkaamisen avulla. Tuotekehitysprosessin ydin tietovirtojen ja –pääomien luokittelu ja tulkitseminen tiedon muodostusta kuvaavan Learning Spiralin avulla antoi lähinnä teoreettisia viitteitä siitä millaisia keinoja on olemassa tiedon lisäämiseen ja jakamiseen eri tietotyypeittäin. Tulosten perusteella caseyrityksessä pitäisi kiinnittää erityistä huomiota tiedon dokumentointiin ja jakamiseen erityisesti sen tiedon osalta, joka on organisaatiossa vain harvalla ja/tai luonteeltaan hyvin tacitia.

Projektisapuolten vaatimukset kolmannen sukupolven matkaviestinverkon rakentamisprojektin knowledge management -järjestelmälle

Projektin johtaminen informaatioaikakaudella merkitsee, yhä useammassa tapauksessa, virtuaalisen verkoston tietämyksen hallitsemista ja johtamista. Kolmannen sukupolven matkaviestinverkon rakentaminen on virtuaaliverkostoa hyväkseen käyttävä projekti, joka koostuu lukuisista osapuolista.Matkaviestinverkkoprojektien laajentuminen ja kilpailun kiristyminen alalla ovat nostaneet knowledge management -järjestelmien kysyntää. Kysyntä kohdistuu voimakkaimmin järjestelmiin, joiden avulla matkaviestinverkkotoimitusprojektin kaikki toiminnot pystytään käsittelemään yhdessä järjestelmässä. Tämän tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena on ollut selvittää keskeisimmät vaatimukset kolmannen sukupolven matkaviestinverkon rakentamisprojektin knowledge management ?järjestelmälle. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuden ja avoimien teemahaastattelujen avulla, käyttäen kvalitatiivisiä tutkimusmenetelmiä.Haastattelut osoittivat, että tärkeimmät vaatimukset kolmannen sukupolven matkaviestinverkkoja rakentavan projektiorganisaation knowledge management -järjestelmälle ovat: 1. Knowledge management -järjestelmän tulee toimia keskitettynä tietovarastona.2. Projektissa käsiteltävään tietoon on pystyttävä porautumaan vähintään prosessi- ja paikkatietoon pohjautuvista näkökulmista. 3. Pääsyn knowledge management -järjestelmään tulee olla mahdollista kaikille projektin osapuolille.4. Pääsyn knowledge management -järjestelmään tulee olla mahdollista mistä tahansa ja mihin kellonaikaan tahansa.5. Knowledge management -järjestelmän käyttöliittymän tulee olla mahdollisimman yksinkertainen. Järjestelmän tulee olla yhteydessä organisaatioiden muihin järjestelmiin.

The Strategic Intent and Launching of a Knowledge Management Tool in a Complex Organisation, case Stora Enso Consumer Boards

Informaatiotulva ja organisaation monimutkaisuus luoneet tarpeen tietämyksen hallinnalle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa muutostarpeet, jotka portaalin käyttöönotto tietämyksenhallintatyökaluna luo. Tutkimuksessa verrataan myös uusia työkaluja olemassa oleviin sekä arvioidaan organisaation kykyä siirtää tietämystä virtuaalisesti. Kirjallisuutta vastaavanlaisista projekteista ei ole ollut saatavilla, sillä käyttöönotettava teknologia on melko uutta. Samaa teknologiaa on käytössä hieman eri alueella, kuin tässä projektissa on tavoitteena. Tutkimus on tapaustutkimus, jonka pääasialliset lähteet ovat erilaisissa kokouksissa tuotettuja dokumentteja. Tutkija on osallistunut aktiivisesti projektityöhön, joten osa taustatiedoista perustuu tutkijan huomioihin sekä vielä keskusteluihin. Teoriaosassa käsitellään tietämyksen jakamista tietämyksen hallinnan ja virtuaalisuuden näkökulmasta. Muutoksen hallintaa on käsitelty lyhyesti tietämyksenhallintatyökalun käyttöönotossa. Tutkimus liittyy Stora Enso Consumer Boardsin tietämyksen hallintaprojektiin.

Assessing the sociology of sport: On sport organizations and critical knowledge

The purpose of this contribution is to analyse the trajectory, the challenges and the future of the sociology of sport on three levels: the internal dynamic within the specific sub-field of the sociology of sport, its interactions with sociology and sport sciences, and its relation with sport organizations. The paper notes that the changes of the trajectory of the sociology of sport, first leaning on the profession of physical education teacher and then to sport sciences, as important consequences. Because most of the sociologists specialized in sport are working in sport sciences departments, the most important consequence is the dependency on sport sciences rather than on sociology. Compared to other fields of sociology, it means challenging other sciences for recognition. The paper argues that to face the threat of a marginalization within the field of sport science, the future of sociology of sport could be to fight for an external recognition. Applying sociology could spread critical views that are necessary to sport organizations. It could also give sociologists access to very interesting data, which can help producing good research, and give it a greater legitimacy within sport sciences. However, it is a risky strategy because of the necessity for the sociologists to stay critical both on sporting organization and on their own work.

Sähköinen asiakaspalautetieto osana yrityksen tietopääomaa (knowledge management)

Sähköinen asiakaspalautetieto osana yrityksen tietopääomaaAsiakaspalaute osana yrityksen tietopääomaa mahdollistaa pysyvän kilpailuedun luomisen yritykselle. Kilpailuetua voidaan saavuttaa seuraavilla osa-alueilla: Asiakaspalautetiedon avulla yritys voi kehittää nykyisiä tuotteita ja/tai palveluita entistä asiakaslähtöisemmiksi. Uusien liiketoiminta-alueiden löytyminen on myös mahdollista asiakaspalautetiedon avulla. Sekä uusien liiketoimintojen että nykyisten liiketoimintojen osalta asiakaspalautetiedolla voidaan lisätä asiakasuskollisuutta ja sen avulla voidaan käynnistää asiakasdialogeja. Yrityksen hakiessa kilpailuetua asiakaspalautejärjestelmän avulla on kiinnitettävä huomiota nykyisen teorian tuottamaan kriteeristöön. Kriteeristöstä nousee esille seuraavat osa-alueet: asiakaspalautteen lähteet, asiakaspalautekanavat, asiakaspalautteen käsittelymenetelmät ja asiakaspalautteen prosessointi yrityksessä. Empiria antaa viitteitä siitä, että yrityksen kannattaa yhdistää suoranpalautteen järjestelmänsä ja asiakastyytyväisyysmittaaminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä kokonaisuus kannattaa toteuttaa sähköisesti ja yrityksen kannattaa käyttää sitä jatkuvasti.Sähköisen asiakaspalautejärjestelmän kerätessä palautteen antajien yhteystiedot on yrityksen mahdollista luoda uusi sähköinen media.

Refleksiivistä oppihistorian tarkastelua Tartossa : Reflecting on Knowledge Production : The Development of Folkloristics and Ethnology, 17.-19.5.2007 Tartto

Ajankohtaista

Abbatouy, Mohammed; Renn Hürgen and Weinig, Paul (Eds.). Intercultural Transmission of Scientific Knowledge in the Middle Ages: Graeco-Arabic-Latin. Science in Context

As the editors explain in the introduction, a workshop dedicated to 'Experience and Knowledge Structures in Arabic and Latin sciences' was held at the Max Plank Institue for the HIstory of Science...

Another Kind of Knowledge: Aristotle's Phronêsis from an Epistemological Point of View

In my thesis, I defend the idea that Aristotle's notion of phronêsis (practical wisdom) is best understood as a kind of practical knowledge. I interpret phronêsis as the knowledge we display when we make the correct decision to act. In a particular situation that demands a specific response, we have practical knowledge of what to do when we make the best decision possible. This interpretation of phronêsis involves that it is possible to evaluate our decisions epistemically, that is, to evaluate whether we really know what to do or not. Aristotle provides a tool for the evaluation of our decisions, which is a definite kind of argument and which the tradition has called the 'practical syllogism'. The practical syllogism stands as the explanation of our decisions or actions. We invoke it when we want to explain or justify why we act as we do. My claim is that the components of the practical syllogism enable one to evaluate not only the moral character of our actions, but also the epistemic strength of our decisions. Correspondingly, a decision is morally right, i.e. virtuous, if the agent considers the right moral principle to apply, and if he is aware of the relevant circumstances of the situation (moral evaluation). Moreover, a decision displays practical knowledge if the agent meets three conditions (epistemic evaluation): he must desire the moral principle for its own sake; he must have experience in spotting the relevant circumstances of the situation; and he must be able to closely connect these circumstances with the moral principle. This interpretation of phronêsis differs from other more traditional interpretations in the emphasis it puts on phronêsis as knowledge. Other interpretations focus more on the moral dimension on phronêsis, without taking its epistemic value seriously. By contrast, I raise seriously the question of what it takes to genuinely know what one should do in a particular situation. -- Dans ma thèse, je défends l'idée que la notion aristotélicienne de phronêsis (sagesse pratique) doit être interprétée comme connaissance pratique. Je comprends la phronêsis comme étant la connaissance que nous avons lorsque nous prenons une bonne décision. Dans une situation particulière qui demande une réponse précise, nous avons une connaissance pratique lorsque nous prenons la meilleure décision possible. Cette interprétation de la phronêsis implique qu'il est possible d'évaluer nos décisions de manière épistémique, c'est-à-dire, d'évaluer si nous savons vraiment ce qu'il faut faire ou non. Ma position est qu'Aristote fournit un outil pour évaluer épistémiquement nos décisions, qui consiste en un certain type d'argument et que la tradition a appelé le 'syllogisme pratique'. Le syllogisme pratique correspond à l'explication de nos décisions ou de nos actions. Nous invoquons un syllogisme pratique lorsque nous voulons expliquer ou justifier pourquoi nous agissons comme nous le faisons. Les éléments du syllogisme pratique permettent d'évaluer non seulement le caractère moral de nos actions, mais aussi la force épistémique de nos décisions. Par conséquent, une décision est moralement correcte, i.e. vertueuse, si l'agent considère le bon principe moral, et s'il est attentif aux circonstances pertinentes de la situation (évaluation morale). En outre, une décision inclut la connaissance pratique si l'agent remplit trois conditions (évaluation épistémique) : il doit désirer le principe moral pour lui-même, il doit avoir de l'expérience pour déceler les circonstances pertinentes, et il doit pouvoir lier intimement ces circonstances avec le principe moral. Cette interprétation de la phronêsis diffère d'autres interprétations plus traditionnelles par l'emphase mise sur la phronêsis en tant que connaissance. D'autres interprétations se concentrent plus sur la dimension morale de la phronêsis, sans se préoccuper sérieusement de sa valeur épistémique. Au contraire, je pose sérieusement la question des conditions nécessaires pour réellement savoir ce qu'il faut faire dans une situation donnée.

Knowledge creation and transfer in an iterative project environment

This Master’s Thesis examines knowledge creation and transfer processes in an iterative project environment. The aim is to understand how knowledge is created and transferred during an actual iterative implementation project which takes place in International Business Machines (IBM). The second aim is to create and develop new working methods that support more effective knowledge creation and transfer for future iterative implementation projects. The research methodology in this thesis is qualitative. Using focus group interviews as a research method provides qualitative information and introduces the experiences of the individuals participating in the project. This study found that the following factors affect knowledge creation and transfer in an iterative, multinational, and multi-organizational implementation project: shared vision and common goal, trust, open communication, social capital, and network density. All of these received both theoretical and empirical support. As for future projects, strengthening these factors was found to be the key for more effective knowledge creation and transfer.

Transnational private authority, regulatory space and workers' collective competences: Bringing local contexts and worker agency back in

The impact of transnational private regulation on labour standards remains in dispute. While studies have provided some limited evidence of positive effects on 'outcome standards' such as wages or occupational health and safety, the literature gives little reason to believe that there has been any significant effect on 'process rights' relating primarily to collective workers' voice and social dialogue. This paper probes this assumption by bringing local contexts and worker agency more fully into the picture. It outlines an analytical framework that emphasizes workers' potential to act collectively for change in the regulatory space surrounding the employment relationship. It argues that while transnational private regulation on labour standards may marginally improve workers access to regulatory spaces and their capacity to require the inclusion of enterprises in them, it does little to increase union leverage. The findings are based on empirical research work conducted in Sub-Saharan Africa.

Informe d'Autors UOC a ISI Web of Knowledge. Agost 2014

UOC

Respiratory health effects of fifteen years of improved collective protection in a wheat-processing worker population.

INTRODUCTION: Occupational exposure to grain dust causes respiratory symptoms and pathologies. To decrease these effects, major changes have occurred in the grain processing industry in the last twenty years. However, there are no data on the effects of these changes on workers' respiratory health. OBJECTIVES: The aim of this study was to evaluate the respiratory health of grain workers and farmers involved in different steps of the processing industry of wheat, the most frequently used cereal in Europe, fifteen years after major improvements in collective protective equipment due to mechanisation. MATERIALS AND METHOD: Information on estimated personal exposure to wheat dust was collected from 87 workers exposed to wheat dust and from 62 controls. Lung function (FEV1, FVC, and PEF), exhaled nitrogen monoxide (FENO) and respiratory symptoms were assessed after the period of highest exposure to wheat during the year. Linear regression models were used to explore the associations between exposure indices and respiratory effects. RESULTS: Acute symptoms - cough, sneezing, runny nose, scratchy throat - were significantly more frequent in exposed workers than in controls. Increased mean exposure level, increased cumulative exposure and chronic exposure to more than 6 mg.m (-3) of inhaled wheat dust were significantly associated with decreased spirometric parameters, including FEV1 and PEF (40 ml and 123 ml.s (-1) ), FEV1 and FVC (0.4 ml and 0.5 ml per 100 h.mg.m (-3) ), FEV1 and FVC (20 ml and 20 ml per 100 h at >6 mg.m (-3) ). However, no increase in FENO was associated with increased exposure indices. CONCLUSIONS: The lung functions of wheat-related workers are still affected by their cumulative exposure to wheat dust, despite improvements in the use of collective protective equipment.

Informe d'Autors UOC a ISI Web of Knowledge. Setembre 2014

UOC