Design Manual for Strengthening of Continuous-Span Composite Bridges, HR-333, 1993

The need for upgrading a large number of understrength bridges in the United States has been well documented in the literature. This manual presents two methods for strengthening continuous-span composite bridges: post-tensioning of the positive moment regions of the bridge stringers and the addition of superimposed trusses at the piers. The use of these two systems is an efficient method of reducing flexural overstresses in undercapacity bridges. Before strengthening a given bridge however, other deficiencies (inadequate shear connection, fatigue problems, extensive corrosion) should be addressed. Since continuous-span composite bridges are indeterminant structures, there is longitudinal and transverse distribution of the strengthening axial forces and moments. This manual basically provides the engineer with a procedure for determining the distribution of strengthening forces and moments throughout the bridge. As a result of the longitudinal and transverse force distribution, the design methodology presented in this manual for continuous-span composite bridges is extremely complex. To simplify the procedure, a spreadsheet has been developed for use by practicing engineers. This design aid greatly simplifies the design of a strengthening system for a given bridge in that it eliminates numerous tedious hand calculations, computes the required force and moment fractions, and performs the necessary iterations for determining the required strengthening forces. The force and moment distribution fraction formulas developed in this manual are primarily for the Iowa DOT V12 and V14 three-span four-stringer bridges. These formulas may be used on other bridges if they are within the limits stated in this manual. Use of the distribution fraction formulas for bridges not within the stated limits is not recommended.

Dynamics of Highway Bridges, HR-67, 1961

The AASHO specifications for highway bridges require that in designing a bridge, the live load must be multiplied by an impact factor for which a formula is given, dependent only upon the length of the bridge. This formula is a result of August Wohler's tests on fatigue in metals, in which he determined that metals which are subjected to large alternating loads will ultimately fail at lower stresses than those which are subjected only to continuous static loads. It is felt by some investigators that this present impact factor is not realistic, and it is suggested that a consideration of the increased stress due to vibrations caused by vehicles traversing the span would result in a more realistic impact factor than now exists. Since the current highway program requires a large number of bridges to be built, the need for data on dynamic behavior of bridges is apparent. Much excellent material has already been gathered on the subject, but many questions remain unanswered. This work is designed to investigate further a specific corner of that subject, and it is hoped that some useful light may be shed on the subject. Specifically this study hopes to correlate, by experiment on a small scale test bridge, the upper limits of impact utilizing a stationary, oscillating load to represent axle loads moving past a given point. The experiments were performed on a small scale bridge which is located in the basement of the Iowa Engineering Experiment Station. The bridge is a 25 foot simply supported span, 10 feet wide, supported by four beams with a composite concrete slab. It is assumed that the magnitude of the predominant forcing function is the same as the magnitude of the dynamic force produced by a smoothly rolling load, which has a frequency determined by the passage of axles. The frequency of passage of axles is defined as the speed of the vehicle divided by the axle spacing. Factors affecting the response of the bridge to this forcing function are the bridge stiffness and mass, which determine the natural frequency, and the effects of solid damping due to internal structural energy dissipation.

The determinants of sport participation in Switzerland

This paper aims at investigating the socio-cultural factors that affect leisure-time sport participation in Switzerland. Data drawn from 8 waves of the Swiss Household Panel is used to evaluate a probit model with random effects, that takes into account the socioeconomic and demographic characteristics of the respondents. In line with existing literature, findings from the multivariate analysis show inequalities in sport involvement in Switzerland. These are significantly related to age, income, education, citizenship and cultural aspects. Appropriate and targeted policies promoting participation in sports among the community can be found on the basis of the critical modifiers in the model and their impact.

Subsidy design: wealth versus benefits

A government would like to subsidize an indivisible good. Consumers' valuations of the good vary according to their wealth and benefits from the good. A subsidy scheme may be based on consumers' wealth or benefit information. We translate a wealth-based policy to a benefit-based policy, and vice versa, and give a necessary and sufficient condition for the pair of policies to implement the same assignment: consumers choose to purchase the good under the wealth-based policy if and only if they choose to do so under the translated benefit-based policy. General taxation allows equivalent policies to require the same budget.

Susceptibility to exacerbation in chronic obstructive pulmonary disease

Background Although we know that exacerbations are key events in chronic obstructive pulmonary disease (COPD), our understanding of their frequency, determinants, and effects is incomplete. In a large observational cohort, we tested the hypothesis that there is a frequent-exacerbation phenotype of COPD that is independent of disease severity. Methods We analyzed the frequency and associations of exacerbation in 2138 patients enrolled in the Evaluation of COPD Longitudinally to Identify Predictive Surrogate End points (ECLIPSE) study. Exacerbations were defined as events that led a care provider to prescribe antibiotics or corticosteroids (or both)or that led to hospitalization (severe exacerbations). Exacerbation frequency was observed over a period of 3 years. Results Exacerbations became more frequent (and more severe) as the severity of COPD increased; exacerbation rates in the first year of follow-up were 0.85 per person for patients with stage 2 COPD (with stage defined in accordance with Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease [GOLD] stages), 1.34 for patients with stage 3, and 2.00 for patients with stage 4. Overall, 22% of patients with stage 2 disease, 33% with stage 3, and 47% with stage 4 had frequent exacerbations (two or more in the first year of follow-up). The single best predictor of exacerbations, across all GOLD stages, was a history of exacerbations. The frequent-exacerbation phenotype appeared to be relatively stable over a period of 3 years and could be predicted on the basis of the patient"s recall of previous treated events. In addition to its association with more severe disease and prior exacerbations, the phenotype was independently associated with a history of gastroesophageal reflux or heartburn, poorer quality of life, and elevated white-cell count. Conclusions Although exacerbations become more frequent and more severe as COPD progresses, the rate at which they occur appears to reflect an independent susceptibility phenotype. This has implications for the targeting of exacerbation-prevention strategies across the spectrum of disease severity. (Funded by GlaxoSmithKline; ClinicalTrials .gov number, NCT00292552.)

Are Simple Signatures So Easy to Simulate?

Is it possible to perfectly simulate a signature, in the particular and challenging case where the signature is simple? A set of signatures of six writers, considered to be simple on the basis of highlighted criteria, was sampled. These signatures were transferred to forgers requested to produce freehand simulations. Among these simulations, those capable of reproducing the features of the reference signatures were submitted for evaluation to forensic document experts through proficiency testing. The results suggest that there is no perfect simulation. With the supplementary aim of assessing the influence of forger's skills on the results, forgers were selected from three distinct populations, which differ according to professional criteria. The results indicate some differences in graphical capabilities between individuals. However, no trend could be established regarding age, degrees, years of practice and time dedicated to the exercise. The findings show that simulation is made easier if a graphical compatibility exists between the forger's own writing and the signature to be reproduced. Moreover, a global difficulty to preserve proportions and slant as well as the shape of capital letters and initials has been noticed.

Moving to the development of an HIA methodology : the effects of air pollution in Ticino, Switzerland

This chapter describes the profile of the HIA, provides insight into the process and gives an example of how political decisions may be made on behalf of a concerned population through an HIA approach. [Introduction p. 284]

Insights into the biogeographical history of the Lower Guinea Forest Domain: evidence for the role of refugia in the intraspecific differentiation of Aucoumea klaineana.

Determining the biogeographical histories of rainforests is central to our understanding of the present distribution of tropical biodiversity. Ice age fragmentation of central African rainforests strongly influenced species distributions. Elevated areas characterized by higher species richness and endemism have been postulated to be Pleistocene forest refugia. However, it is often difficult to separate the effects of history and of present-day ecological conditions on diversity patterns at the interspecific level. Intraspecific genetic variation could yield new insights into history, because refugia hypotheses predict patterns not expected on the basis of contemporary environmental dynamics. Here, we test geographically explicit hypotheses of vicariance associated with the presence of putative refugia and provide clues about their location. We intensively sampled populations of Aucoumea klaineana, a forest tree sensitive to forest fragmentation, throughout its geographical range. Characterizing variation at 10 nuclear microsatellite loci, we were able to obtain phylogeographic data of unprecedented detail for this region. Using Bayesian clustering approaches, we demonstrated the presence of four differentiated genetic units. Their distribution matched that of forest refugia postulated from patterns of species richness and endemism. Our data also show differences in diversity dynamics at leading and trailing edges of the species' shifting distribution. Our results confirm predictions based on refugia hypotheses and cannot be explained on the basis of present-day ecological conditions.

Heat Transfer Analysis of the EPR Core Catcher Test Facility Volley

Uusi EPR-reaktorikonsepti on suunniteltu selviytymään tapauksista, joissa reaktorinsydän sulaa ja sula puhkaisee paineastian. Suojarakennuksen sisälle on suunniteltu alue, jolle sula passiivisesti kerätään, pidätetään ja jäähdytetään. Alueelle laaditaan valurautaelementeistä ns.sydänsieppari, joka tulvitetaan vedellä. Sydänsulan tuottama jälkilämpö siirtyyveteen, mistä se poistetaan suojarakennuksen jälkilämmönpoistojärjestelmän kautta. Suuri osa lämmöstä poistuu sydänsulasta sen yläpuolella olevaan veteen, mutta lämmönsiirron tehostamiseksi myös sydänsiepparin alapuolelle on sijoitettu vedellä täytettävät jäähdytyskanavat. Jotta sydänsiepparin toiminta voitaisiin todentaa, on Lappeenrannan Teknillisellä Yliopistolla rakennettu Volley-koelaitteisto tätä tarkoitusta varten. Koelaitteisto koostuu kahdesta täysimittaisesta valuraudasta tehdystä jäähdytyskanavasta. Sydänsulan tuottamaa jälkilämpöä simuloidaan koelaitteistossa sähkövastuksilla. Tässä työssä kuvataan simulaatioiden suorittaminen ja vertaillaan saatuja arvoja mittaustuloksiin. Työ keskittyy sydänsiepparista jäähdytyskanaviin tapahtuvan lämmönsiirron teoriaan jamekanismeihin. Työssä esitetään kolme erilaista korrelaatiota lämmönsiirtokertoimille allaskiehumisen tapauksessa. Nämä korrelaatiot soveltuvat erityisesti tapauksiin, joissa vain muutamia mittausparametreja on tiedossa. Työn toinen osa onVolley 04 -kokeiden simulointi. Ensin käytettyä simulointitapaa on kelpoistettuvertaamalla tuloksia Volley 04 ja 05 -kokeisiin, joissa koetta voitiin jatkaa tasapainotilaan ja joissa jäähdytteen käyttäytyminen jäähdytyskanavassa on tallennettu myös videokameralla. Näiden simulaatioiden tulokset ovat hyvin samanlaisiakuin mittaustulokset. Korkeammilla lämmitystehoilla kokeissa esiintyi vesi-iskuja, jotka rikkoivat videoinnin mahdollistavia ikkunoita. Tämän johdosta osassa Volley 04 -kokeita ikkunat peitettiin metallilevyillä. Joitakin kokeita jouduttiin keskeyttämään laitteiston suurten lämpöjännitysten johdosta. Tällaisten testien simulaatiot eivät ole yksinkertaisia suorittaa. Veden pinnan korkeudesta ei ole visuaalista havaintoa. Myöskään jäähdytteen tasapainotilanlämpötiloista ei ole tarkkaa tietoa, mutta joitakin oletuksia voidaan tehdä samoilla parametreilla tehtyjen Volley 05 -kokeiden perusteella. Mittaustulokset Volley 04 ja 05 -kokeista, jotka on videoitu ja voitu ajaa tasapainotilaan saakka, antoivat simulaatioiden kanssa hyvin samankaltaisia lämpötilojen arvoja. Keskeytettyjen kokeiden ekstrapolointi tasapainotilaan ei onnistunut kovin hyvin. Kokeet jouduttiin keskeyttämään niin paljon ennen termohydraulista tasapainoa, ettei tasapainotilan reunaehtoja voitu ennustaa. Videonauhoituksen puuttuessa ei veden pinnan korkeudesta saatu lisätietoa. Tuloksista voidaan lähinnä esittää arvioita siitä, mitä suuruusluokkaa mittapisteiden lämpötilat tulevat olemaan. Nämä lämpötilat ovat kuitenkin selvästi alle sydänsiepparissa käytettävän valuraudan sulamislämpötilan. Joten simulaatioiden perusteella voidaan sanoa, etteivät jäähdytyskanavien rakenteet sula, mikäli niissä on pienikin jäähdytevirtaus, eikä useampia kuin muutama vierekkäinen kanava ole täysin kuivana.

Pienen matkailuyrityksen yrittäjän taival : Oppiminen yrittäjyysprosessissa

Tämä tutkimus liittyy keskusteluun yrittäjyydestä, strategisesta prosessista ja kasvunmerkityksestä pienissä yrityksissä ja edelleen keskusteluun yrittäjästä oppijana, tilaisuuteen tarttujana ja toisaalta elämäntapaansa vaalivana yksilönä. Yrittäjän oppiminen on liitettävissä keskusteluun oppimisesta organisaatioissa, mikä tässä ymmärretään yrittäjän, yksilön oppimisena ja mahdollisuutena innovointiin ja uusiutumiseen yrittäjyysprosessissa. Tutkimuksen tavoitteena on etsiä yrittäjän oppimisen tapoja ja tuotoksia, roolia ja merkitystä strategisessa liiketoimintaprosessissa, jossa yrittäjän arvot ja pienen matkailu- ja perheyrityksen kulttuuri ohjaavat yrittäjän toimintatapaa. Edelleen tavoitteena on hahmottaa yrittäjän oppimisen ja kompetenssin ilmenemistä muutoksissa ja sidosryhmäsuhteissa. Työn lähestymistapa on hermeneuttinen. Yrittäjää lähestytään kokonaisvaltaisena yksilönä näkökulmasta, jossa yrittäjyyden prosessi ymmärretään inhimillisenä ja luovana toimintana sekä jatkuvana muutoksena. Yrittäjä nähdään oman prosessinsa määrittäjänä ja parhaana asiantuntijana. Empiirinen aineisto on laadullista. Vanhatyrittäjähaastatteluin vuosina 1998 - 99 kerätyt aineistot tarjosivat kokeilumahdollisuuden aineiston analysoinnin aloittamiseksi. Aineistojen kapean näkökulmanlaajentamiseksi kerättiin lisäaineisto neljältä yrittäjältä keskusteluin vuonna2003. Tämä Itä-Suomessa matkailualan yrittäjiltä kerätty uusi aineisto muodostaa tämän tutkimuksen keskeisen aineiston. Yrittäjyyden aiemmasta tutkimuksesta nousseet näkökulmat ovat suunnanneet tämän työn empiirisen aineiston tarkastelua. Tarkastelun kohteena ovat yrittäjä oppijana yrittäjyysprosessissaan ja yrittäjähistoriansa taitekohdissa sekä oppimisen näkyminen yrittäjän arvomaailmassa, matkailuyrityksen kulttuurissa ja sidosryhmäyhteistyössä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yrittäjille jatkuva muutos on arkipäiväistä työtä. Yrittäjät hallitsevat omaa oppimis- ja yrittäjyysprosessiaan. He asettavat itse tavoitteensa liiketoiminnan suhteen, ymmärtävät liiketaloudellisia realiteetteja riittävästi; erityisesti riskien hallinta on ominaista yrittäjille. Yritysten menestystä osoittaa se, että niissä on pystytty kasvattamaan toimintaa määrällisten mittareiden puitteissa tai ainakin yrittäjän omiin tavoitteisiin on päästy. Yrittäjien oppimis- ja uusiutumiskykyä todistaa yritysten olemassaolo sinänsä ja jatkuva olemassaolon kamppailu vaikuttamalla sidosryhmiin. Vaikka näitä yrittäjiä ei anglosaksisen, schumpeterilaisen määrittelytavan mukaan voida määritellä käsitteellä 'entrepreneur', voidaan kuitenkin väittää, että heidät voidaan ymmärtää 'yrittäjyys' yrittäjiksi - rohkeiksi, uteliaiksi, itsenäisiksi, oppiviksi ja jatkuvasti uusiutuviksi yksilöiksi, jotka luovat jatkuvasti uutta arvoa yritystoiminnallaan. Oppiminen ilmenee prosessissa niin, että yrittäjät hakevat uutta tietoa sosiaalisesta suhdeverkostostaan, asiakkaiden käyttäytymisestä ja reaktioista sekä havainnoivatympäristöään tarkasti tehden vertailuja oman yrityksenä näkökulmasta alan muihin yrityksiin ja toimivat yhteistyössä muiden yrittäjien kanssa. He kyseenalaistavat omaa ja yrityksensä toimintaa, laativat suunnitelmia yrityksen laajentamiseksi tai toimintojen lisäämiseksi, mutta myös toiminnoista luopumiseksi. Oppiminenja uusiutuminen näkyvät visioissa, joissa yritystoimintaa varaudutaan muuttamaan siten, että se vastaa kulloisenkin tilanteen vaatimuksia Kuitenkin yrittäjät ovat ymmärrettävissä toimintaa ennakoiviksi, eivät niinkään toimintaa sopeuttaviksi yksilöiksi. Ennakointi voidaan nähdä muutosten työntövoimana, jolloin yrittäjät ovat enemmänkin yritystensä eteenpäin työntäjiä kuin yritystensä vetäjiä. Yrittäjät ovat omissa yrityksissään paras mahdollinen kyvykkyys- ja osaamisresurssi, joka näyttää siirtyvän näissä yrityksissä myös seuraavan sukupolven käyttöön käytännön esimerkkien ja hiljaisen tiedon kautta. Jokaiselle yrittäjälle on muotoutunut oma selviytymisstrategiansa tai toimintamallinsa, jossa on nähtävissä yrittäjän koko yrittäjyyden historian aikana ja yrittäjyysprosessissa tapahtuvan oppimisen muotoutuminen yrittäjän osaamiseksi. Näissä selviytymisstrategioissa on havaittavissa yrittäjän oma arvokäsitys, perheyrityksen kulttuuri, suhtautumistapa ympäristöön ja yrittäjän oma, persoonallinen toimintatapa yrittäjänä.

Sahalaitosten häiriömittauskäytännön yhtenäistäminen

Työn tavoitteena oli selvittää kahdeksan sahalaitoksen häiriöseurannan nykytila sekä selvittämisen jälkeen ehdottaa sahalaitoksille otettavaksi käyttöön yhtenäinen samoihin häiriön luokitus- ja kirjaamisperiaatteisiin perustuva mittauskäytäntö. Yhtenäisen käytännön myötä sahalaitoksilta saatavat häiriötiedot ovat sahalaitosten kesken vertailukelpoisia. Mittauskäytännön yhtenäistämisellä pyritään nostamaan tuotantolinjojen käytettävyyttä. Sahalaitosten häiriömittauskäytännöissä oletettiin olevan merkittäviä eroja. Työ suoritettiin lähettämällä kysymykset sähköpostilla etukäteen sahalaitoksille, jonka jälkeen käytiin sahalaitoksissa haastattelemassa häiriöasioiden kanssa tekemisissä olevia henkilöitä. Haastattelujen jälkeen sahalaitoksilta saatuja tietoja täydennettiin sähköpostin välityksellä. Näiden toimintatapojen lisäksi tutkittiin sahalaitoksilta saatuja häiriöraportteja ja syykoodilistoja sekä verrattiin tutkimuksessa satuja tuloksia aihetta käsittelevään kirjallisuuteen. Tutkimustulokset vahvistavat työn aloitusvaiheessa tehdyn oletuksen, jonka mukaan sahalaitosten häiriömittauskäytännöissä on merkittäviä eroja. Tutkimusta hyödyntäen asiantuntijatyöryhmä yhtenäisti sahalinjojen ja tasaamoiden pien-häiriöiden ja varsinaisten häiriöiden laukaisurajat sekä häiriöiden mittauspaikat. Myös syykoodilistat yhtenäistettiin. Tämän lisäksi muodostettiin yhtenäinen vertailuraportti, jotta sahalaitosten häiriötietojen vertaileminen on mahdollista.

Internet-palveluntarjoajan luotettava autentikointijärjestelmä

Internet-palveluntarjoaja haluaa tarjota palveluitaan vain omille asiakkailleen. Niinpä Internetin käyttäjien autentikointi on tärkeä osa Internet-palveluntarjoajan kokonaisjärjestelmässä. Jopa asiakkaiden laskutus saattaa perustua luotettavaan autentikointiin. Internet-palveluntarjoajan autentikointijärjestelmä perustuu usein AAA-malliin, joka pitää sisällään käyttäjien autentikoinnin, auktorisoinnin ja käyttötilastojen keräämisen. Tässä työssä esitellään AAA-mallia ja autentikointijärjestelmään läheisesti liittyviä muita teknologioita. Työn käytännön osassa tutustutaan Internet-palveluntarjoajan AAA-ohjelmiston uusimiseen. Tuloksena oli tulevaisuuden tarpeisiin paremmin sopiva AAAjärjestelmä. Samalla esitellään myös joitakin ideoita järjestelmän kehittämiseksi edelleen.

Topworking of 'Bengal' lychee trees in the state of São Paulo, Brazil

This study aimed to evaluate the performance of 'Feizixiao', 'Nuomici', 'Heiye', 'Kway May Pink' and 'Bengal' lychee cultivars topworked onto bearing 'Bengal' trees. The experiments were carried out in commercial orchard at Rio das Pedras Farm in Jundiaí, state of São Paulo. The experimental design consisted of randomized blocks in a subdivided parcel arrangement, in which the parcel consisted of five cultivars and the sub-parcel consisted of six evaluation periods. Five replicates of three plants per parcel and six grafts per plant, (with two grafts per main branch) were used. The trees were approximately 10 years old propagated by air layering and planted with 6 x 4 m (416 plants/ha) spacing. The following characteristics were evaluated: success rate of the grafts, number of shoots, shoot length, number of nodes, number of leaves and chlorophyll content (SPAD). The control ('Bengal'/'Bengal') had the highest grafting success rate with 89.9%. On the other hand, 'Heiye', 'Feizixião', 'Nuomici' and 'Kway May Pink' had, respectively, 60.6, 55.0, 52.6 and 47.0% grafting success rates. All of the shoot grafts had normal growth with no signs of incompatibility. Therefore, the cultivars studied are compatible with 'Bengal' and may be used on commercial orchards.

Aspectos relacionados à utilização da equação logística quadrática em processos eletroquímicos

The concepts of dissipation and feedback are contained in the behavior of many natural dynamical systems. They have been used to predict the evolution of populations leading to the formulation of the quadratic logistic equation (QLE). More recently, the QLE has been used to provide a better understanding of physicochemical systems with promising results. Many physical, chemical and biological dynamic phenomena can be understood on the basis of the QLE and this work describes the main aspects of this equation and some recent applications, with emphasis on electrochemical systems. Also, it is illustrated the concept of potential energy as a convenient way of describing the stability of the fixed points of the QLE.

ESTRO-HERO survey: Radiotherapy staffing in the European countries: Final results from the ESTRO-HERO survey

Background: The ESTRO Health Economics in Radiation Oncology (HERO) project has the overall aim to develop a knowledge base of the provision of radiotherapy in Europe and build a model for health economic evaluation of radiation treatments at the European level. The first milestone was to assess the availability of radiotherapy resources within Europe. This paper presents the personnel data collected in the ESTRO HERO database. Materials and methods: An 84-item questionnaire was sent out to European countries, through their national scientific and professional radiotherapy societies. The current report includes a detailed analysis of radiotherapy staffing (questionnaire items 4760), analysed in relation to the annual number of treatment courses and the socio-economic status of the countries. The analysis was conducted between February and July 2014, and is based on validated responses from 24 of the 40 European countries defined by the European Cancer Observatory (ECO). Results: A large variation between countries was found for most parameters studied. Averages and ranges for personnel numbers per million inhabitants are 12.8 (2.530.9) for radiation oncologists, 7.6 (019.7) for medical physicists, 3.5 (012.6) for dosimetrists, 26.6 (1.978) for RTTs and 14.8 (0.461.0) for radiotherapy nurses. The combined average for physicists and dosimetrists is 9.8 per million inhabitants and 36.9 for RTT and nurses. Radiation oncologists on average treat 208.9 courses per year (range: 99.9348.8), physicists and dosimetrists conjointly treat 303.3 courses (range: 85757.7) and RTT and nurses 76.8 (range: 25.7156.8). In countries with higher GNI per capita, all personnel categories treat fewer courses per annum than in less affluent countries. This relationship is most evident for RTTs and nurses. Different clusters of countries can be distinguished on the basis of available personnel resources and socio-economic status. Conclusions: The average personnel figures in Europe are now consistent with, or even more favourable than the QUARTS recommendations, probably reflecting a combination of better availability as such, in parallel with the current use of more complex treatments than a decade ago. A considerable variation in available personnel and delivered courses per year however persists among the highest and lowest staffing levels. This not only reflects the variation in cancer incidence and socio-economic determinants, but also the stage in technology adoption along with treatment complexity and the different professional roles and responsibilities within each country. Our data underpin the need for accurate prediction models and long-term education and training programmes