Pienen matkailuyrityksen yrittäjän taival : Oppiminen yrittäjyysprosessissa

Tämä tutkimus liittyy keskusteluun yrittäjyydestä, strategisesta prosessista ja kasvunmerkityksestä pienissä yrityksissä ja edelleen keskusteluun yrittäjästä oppijana, tilaisuuteen tarttujana ja toisaalta elämäntapaansa vaalivana yksilönä. Yrittäjän oppiminen on liitettävissä keskusteluun oppimisesta organisaatioissa, mikä tässä ymmärretään yrittäjän, yksilön oppimisena ja mahdollisuutena innovointiin ja uusiutumiseen yrittäjyysprosessissa. Tutkimuksen tavoitteena on etsiä yrittäjän oppimisen tapoja ja tuotoksia, roolia ja merkitystä strategisessa liiketoimintaprosessissa, jossa yrittäjän arvot ja pienen matkailu- ja perheyrityksen kulttuuri ohjaavat yrittäjän toimintatapaa. Edelleen tavoitteena on hahmottaa yrittäjän oppimisen ja kompetenssin ilmenemistä muutoksissa ja sidosryhmäsuhteissa. Työn lähestymistapa on hermeneuttinen. Yrittäjää lähestytään kokonaisvaltaisena yksilönä näkökulmasta, jossa yrittäjyyden prosessi ymmärretään inhimillisenä ja luovana toimintana sekä jatkuvana muutoksena. Yrittäjä nähdään oman prosessinsa määrittäjänä ja parhaana asiantuntijana. Empiirinen aineisto on laadullista. Vanhatyrittäjähaastatteluin vuosina 1998 - 99 kerätyt aineistot tarjosivat kokeilumahdollisuuden aineiston analysoinnin aloittamiseksi. Aineistojen kapean näkökulmanlaajentamiseksi kerättiin lisäaineisto neljältä yrittäjältä keskusteluin vuonna2003. Tämä Itä-Suomessa matkailualan yrittäjiltä kerätty uusi aineisto muodostaa tämän tutkimuksen keskeisen aineiston. Yrittäjyyden aiemmasta tutkimuksesta nousseet näkökulmat ovat suunnanneet tämän työn empiirisen aineiston tarkastelua. Tarkastelun kohteena ovat yrittäjä oppijana yrittäjyysprosessissaan ja yrittäjähistoriansa taitekohdissa sekä oppimisen näkyminen yrittäjän arvomaailmassa, matkailuyrityksen kulttuurissa ja sidosryhmäyhteistyössä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yrittäjille jatkuva muutos on arkipäiväistä työtä. Yrittäjät hallitsevat omaa oppimis- ja yrittäjyysprosessiaan. He asettavat itse tavoitteensa liiketoiminnan suhteen, ymmärtävät liiketaloudellisia realiteetteja riittävästi; erityisesti riskien hallinta on ominaista yrittäjille. Yritysten menestystä osoittaa se, että niissä on pystytty kasvattamaan toimintaa määrällisten mittareiden puitteissa tai ainakin yrittäjän omiin tavoitteisiin on päästy. Yrittäjien oppimis- ja uusiutumiskykyä todistaa yritysten olemassaolo sinänsä ja jatkuva olemassaolon kamppailu vaikuttamalla sidosryhmiin. Vaikka näitä yrittäjiä ei anglosaksisen, schumpeterilaisen määrittelytavan mukaan voida määritellä käsitteellä 'entrepreneur', voidaan kuitenkin väittää, että heidät voidaan ymmärtää 'yrittäjyys' yrittäjiksi - rohkeiksi, uteliaiksi, itsenäisiksi, oppiviksi ja jatkuvasti uusiutuviksi yksilöiksi, jotka luovat jatkuvasti uutta arvoa yritystoiminnallaan. Oppiminen ilmenee prosessissa niin, että yrittäjät hakevat uutta tietoa sosiaalisesta suhdeverkostostaan, asiakkaiden käyttäytymisestä ja reaktioista sekä havainnoivatympäristöään tarkasti tehden vertailuja oman yrityksenä näkökulmasta alan muihin yrityksiin ja toimivat yhteistyössä muiden yrittäjien kanssa. He kyseenalaistavat omaa ja yrityksensä toimintaa, laativat suunnitelmia yrityksen laajentamiseksi tai toimintojen lisäämiseksi, mutta myös toiminnoista luopumiseksi. Oppiminenja uusiutuminen näkyvät visioissa, joissa yritystoimintaa varaudutaan muuttamaan siten, että se vastaa kulloisenkin tilanteen vaatimuksia Kuitenkin yrittäjät ovat ymmärrettävissä toimintaa ennakoiviksi, eivät niinkään toimintaa sopeuttaviksi yksilöiksi. Ennakointi voidaan nähdä muutosten työntövoimana, jolloin yrittäjät ovat enemmänkin yritystensä eteenpäin työntäjiä kuin yritystensä vetäjiä. Yrittäjät ovat omissa yrityksissään paras mahdollinen kyvykkyys- ja osaamisresurssi, joka näyttää siirtyvän näissä yrityksissä myös seuraavan sukupolven käyttöön käytännön esimerkkien ja hiljaisen tiedon kautta. Jokaiselle yrittäjälle on muotoutunut oma selviytymisstrategiansa tai toimintamallinsa, jossa on nähtävissä yrittäjän koko yrittäjyyden historian aikana ja yrittäjyysprosessissa tapahtuvan oppimisen muotoutuminen yrittäjän osaamiseksi. Näissä selviytymisstrategioissa on havaittavissa yrittäjän oma arvokäsitys, perheyrityksen kulttuuri, suhtautumistapa ympäristöön ja yrittäjän oma, persoonallinen toimintatapa yrittäjänä.

This dissertation is linked to the academic discussion about entrepreneurship, strategic process and the significance of growth in small firms and further to the discussion about an entrepreneur as a learner, as the one who seizes the opportunity as well as cherishes the entrepreneurial life-style. Entrepreneurial learning can be connected to the discussion about organisational learning. In this context learning refers to individual learning and to an entrepreneur's opportunity to innovate and to be regenerated in the entrepreneurial process. The objective of this study is to examine the learning curve of an entrepreneur, the outcome of this process, the role and the meaning of learning in the strategic business process where entrepreneurial values and the culture of a small tourism and family business direct entrepreneurial actions towards the goals set.Another objective is to identify entrepreneurial learning and competence as phenomena in the change process and stakeholder relations. The approach of this study is hermeneutic. An entrepreneur is considered a holistic individual from the viewpoint of the entrepreneurial process being a human and creative action and continuous change. Entrepreneurs are seen as the best experts in defining and implementing their own strategies. The empirical data of this study is qualitative.The entrepreneurs' interviews conducted in the years 1998 - 99 provided an opportunity to test the data. The narrow viewpoint of the earlier data was expanded by collecting further data in discussions with four entrepreneurs in 2003. This new data collected from the entrepreneurs in small tourism and hospitality firmsin eastern Finland constitutes the core data of this study. The analysis of theempirical data was directed by the viewpoints emerged from the former research on entrepreneurship. The focus was on entrepreneurs as learners in their strategic processes and in the turning points of their entrepreneurial history and on the transparency of learning in their values, family business culture and cooperation with their stakeholders. The results of the study show that continuous change is routine for them. Entrepreneurs master their learning and entrepreneurial processes. They themselves set the objectives for their business and understand the business reality sufficiently; they are especially interested in controllingtheir risks. The success of these companies is manifested in the growth of their activities within relevant parameters or at least the entrepreneur's own objectives are met. Entrepreneurs' ability to learn and be regenerated is obvious in the mere existence of their firms and in the continuous struggle for survival byinfluencing their stakeholders. Even though these entrepreneurs cannot be defined on the basis of the Anglo-Saxon, Schumpeterian definition as 'entrepreneurs',it can be argued that they have several entrepreneurial characteristics: they are courageous, curious and independent individuals. They are learning and being regenerated continuously and able to create added value through their business. Their learning in the entrepreneurial process is evident in their ability to search for new information on their social networks, customers' behaviour and reactions, and they observe their environment accurately comparing their own activities to those of the companies in the same field, and they also cooperate with them. They question their own entrepreneurial actions, plan the future for their companies and are also prepared for future challenges. Learning and regeneration can be seen in their visions; they are always prepared for change if needed. Entrepreneurs can be considered individuals who foresee their future activities, notonly adapt to them, and this is a boost in the changes. Entrepreneurs are the best competence resource in their companies. Their knowledge also seems to be transferred to the next generation in the form of tacit knowledge and through examples. Each entrepreneur has his/her own learning and survival strategies in whichall the learning during the entrepreneurial history is manifested in his/her competence. These strategies also reveal the entrepreneur's values, business culture, individual business policy and their attitude towards the business environment.