Report on a special investigation of the City of Boyden for the period July 1, 2013 through April 30, 2015

Report on a special investigation of the City of Boyden for the period July 1, 2013 through April 30, 2015

Current cardiovascular risk management patterns with special focus on lipid lowering in daily practice in Switzerland.

Background: There may be a considerable gap between LDL cholesterol (LDL-C) and blood pressure (BP) goal values recommended by the guidelines and results achieved in daily practice. Design Prospective cross-sectional survey of cardiovascular disease risk profiles and management with focus on lipid lowering and BP lowering in clinical practice. Methods: In phase 1, the cardiovascular risk of patients with known lipid profile visiting their general practitioner was anonymously assessed in accordance to the PROCAM-score. In phase 2, high-risk patients who did not achieve LDL-C goal less than 2.6 mmol/l in phase 1 could be further documented. Results: Six hundred thirty-five general practitioners collected the data of 23 892 patients with known lipid profile. Forty percent were high-risk patients (diabetes mellitus or coronary heart disease or PROCAM-score >20%), compared with 27% estimated by the physicians. Goal attainment rate was almost double for BP than for LDL-C in high-risk patients (62 vs. 37%). Both goals were attained by 25%. LDL-C values in phase 1 and 2 were available for 3097 high-risk patients not at LDL-C goal in phase 1; 32% of patients achieved LDL-C goal of less than 2.6 mmol/l after a mean of 17 weeks. The most successful strategies for LDL-C reduction were implemented in only 22% of the high-risk patients. Conclusion: Although patients at high cardiovascular risk were treated more intensively than low or medium risk patients, the majority remained insufficiently controlled, which is an incentive for intensified medical education. Adequate implementation of Swiss and International guidelines would expectedly contribute to improved achievement of LDL-C and BP goal values in daily practice.

Occupational exposure to diisononyl phthalate (DiNP) in polyvinyl chloride processing operations

PURPOSE: Diisononyl phthalate (DiNP) is primarily used as a plasticizer in polyvinyl chloride (PVC) materials. While information is available on general population exposure to DiNP, occupational exposure data are lacking. We present DiNP metabolite urinary concentrations in PVC processing workers, estimate DiNP daily intake for these workers, and compare worker estimates to other populations. METHODS: We assessed DiNP exposure in participants from two companies that manufactured PVC materials, a PVC film manufacturer (n = 25) and a PVC custom compounder (n = 12). A mid-shift and end-shift urine sample was collected from each participant and analyzed for the DiNP metabolite mono(carboxy-isooctyl) phthalate (MCiOP). Mixed models were used to assess the effect on MCiOP concentrations of a worker being assigned to (1) a task using DiNP and (2) a shift where DiNP was used. A simple pharmacokinetic model was used to estimate DiNP daily intake from the MCiOP concentrations. RESULTS: Creatinine-adjusted MCiOP urinary concentrations ranged from 0.42-80 μg/g in PVC film and from 1.11-13.4 μg/g in PVC compounding. PVC film participants who worked on a task using DiNP (n = 7) had the highest MCiOP geometric mean (GM) end-shift concentration (25.2 μg/g), followed by participants who worked on a shift where DiNP was used (n = 11) (17.7 μg/g) as compared to participants with no task (2.92 μg/g) or shift (2.08 μg/g) exposure to DiNP. The GM end-shift MCiOP concentration in PVC compounding participants (4.80 μg/g) was comparable to PVC film participants with no task or shift exposure to DiNP. Because no PVC compounding participants were assigned to tasks using DINP on the day sampled, DiNP exposure in this company may be underestimated. The highest DiNP intake estimate was 26 μg/kg/day. CONCLUSION: Occupational exposure to DiNP associated with PVC film manufacturing tasks were substantially higher (sixfold to tenfold) than adult general population exposures; however, all daily intake estimates were less than 25% of current United States or European acceptable or tolerable daily intake estimates. Further characterization of DiNP occupational exposures in other industries is recommended.

Auktorisoitujen tilintarkastajien valvonta: Hyvä tilintarkastustapa TILA:n ja VALA:n valvontaratkaisuissa vuosina 1995-2004

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan ja Valtion tilintarkastuslautakunnan valvontaratkaisujen vaikutusta hyvään tilintarkastustapaan. Tavoitteeseen päästiin alatavoitteiden kautta: a) selvittämällä tilintarkastukselle asetetut vaatimukset ja tilintarkastajien valvonnan periaatteet, b) tarkastelemalla valvontaratkaisujen kautta tilintarkastajien velvollisuuksia: riippumattomuutta, salassapitovelvollisuutta sekä ammattitaitoa ja huolellisuutta, c) tutkimalla, millaisia seikkoja Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta ja Valtion tilintarkastuslautakunta korostavat ja nostavat esiin valvontaratkaisujen yhteydessä d) tutkimalla, mihin edellä mainitut valvontaorganisaatiot kiinnittävät huomiota valvontaratkaisujen käsittelyssä ja mihin päätökset perustuvat. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja deskriptiivinen. Se on myös normiperustainen, koska tilintarkastuksen taustalla vaikuttavat erilaiset lait, asetukset ja suositukset. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu Keskuskauppakamarin tilintarkas tuslautakunnan ja Valtion tilintarkastuslautakunnan valvontaratkaisuselosteista vuosilta 1995-2004. Tutkimuksen perusteella valvontaratkaisut muokkaavat hyvää tilintarkastustapaa. Tilintarkastuslautakunta julkaisee ratkaisujen johdosta kannanottoja, antaa tarvittaessa tilintarkastusalan säännöstöä täydentäviä suosituksia ja ohjeita sekä esittää oman kannanottonsa tulkinnanvaraisiin seikkoihin. Valvontaratkaisut perustuvat voimassa olevaan säädöstöön, tilintarkastusalan suosituksiin ja toimielinten aiempiin ratkaisuihin. Tilintarkastajien toiminnan arvioinnissa tilintarkastajan tekemän virheen olennaisuudella on keskeinen merkitys. Lisäksi arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tilintarkastajien toimintaan kokonaisuutena ja siihen, onko ulkopuolinen voinut saada virheen johdosta väärän käsityksen. Ratkaisuissa korostuu säätiöiden, julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden sekä erikoistarkastusten erityinen tarkastusvastuu.

Implementation of an Integrated Activity-Based Costing in a Holistic Database Management System and its Implications for Operations Management

Diplomityössä on tutkittu reaaliaikaisen toimintolaskennan toteuttamista suomalaisen lasersiruja valmistavan PK-yrityksen tietojärjestelmään. Lisäksi on tarkasteltu toimintolaskennan vaikutuksia operatiiviseen toimintaan sekä toimintojen johtamiseen. Työn kirjallisuusosassa on käsitelty kirjallisuuslähteiden perusteella toimintolaskennan teorioita, laskentamenetelmiä sekä teknisessä toteutuksessa käytettyjä teknologioita. Työn toteutusosassa suunniteltiin ja toteutettiin WWW-pohjainen toimintolaskentajärjestelmä case-yrityksen kustannuslaskennan sekä taloushallinnon avuksi. Työkalu integroitiin osaksi yrityksen toiminnanohjaus- sekä valmistuksenohjausjärjestelmää. Perinteisiin toimintolaskentamallien tiedonkeruujärjestelmiin verrattuna case-yrityksessä syötteet toimintolaskentajärjestelmälle tulevat reaaliaikaisesti osana suurempaa tietojärjestelmäintegraatiota.Diplomityö pyrkii luomaan suhteen toimintolaskennan vaatimusten ja tietokantajärjestelmien välille. Toimintolaskentajärjestelmää yritys voi hyödyntää esimerkiksi tuotteiden hinnoittelussa ja kustannuslaskennassa näkemällä tuotteisiin liittyviä kustannuksia eri näkökulmista. Päätelmiä voidaan tehdä tarkkaan kustannusinformaatioon perustuen sekä määrittää järjestelmän tuottaman datan perusteella, onko tietyn projektin, asiakkuuden tai tuotteen kehittäminen taloudellisesti kannattavaa.

Mobile ERP in the use of maintenance operations of forest industry

Toiminnanohjausjärjestelmien käyttö on muuttanut metsäteollisuuden kunnossapidon työntekijän toimenkuvaa kunnossapidon perustoiminnoista itseohjautuvampaan tietojen käsittelyyn ja jalostamiseen. Työn tavoitteena oliselvittää mobiilin työtilausjärjestelmän vaikutuksia metsäteollisuuden kunnossapidon kenttätyössä. Mobiilin työtilausjärjestelmän käyttö metsäteollisuuden kunnossapidossa mahdollistaa tärkeän kunnossapitotiedon keräämisen ja tarkentamisen kentällä, jossa se usein on ajanmukaisinta ja tarkinta. Haasteellisinta on oikeanlaisen teknologian löytäminen ja standardoiminen kunnossapidon toimintaympäristöihin. Myös organisaation toimintoprosessien on oltava selkeät ennen kuin prosesseja voidaan tehostaa teknologisin keinoin.

Clinical relevance of L-carnitine-supplemented total parenteral nutrition in postoperative trauma. Metabolic effects of continuous or acute carnitine administration with special reference to fat oxidation and nitrogen utilization.

Carnitine-free total parenteral nutrition (TPN) is claimed to result in a carnitine deficiency with subsequent impairment of fat oxidation. The present study was designed to evaluate the possible benefit of carnitine supplementation on postoperative fat and nitrogen utilization. Sixteen patients undergoing total esophagectomy were evenly randomized and received TPN without or with L-carnitine supplementation (74 mumol.kg-1.d-1) during 11 postoperative days. On day 11, a 4-h infusion of L-carnitine (125 mumol/kg) was performed in both groups. The effect of supplementation was evaluated by indirect calorimetry, N balance, and repeated measurements of plasma lipids and ketone bodies. Irrespective of continuous or acute supplementation, respiratory quotient and fat oxidation were similarly maintained throughout the study in both groups whereas N balance appeared to be more favorable without carnitine. We conclude that carnitine-supplemented TPN does not improve fat oxidation or promote N utilization in the postoperative phase.

Paperikoneen käyttöönoton onnistumisen riippuvuus valmistelutyöstä

Paperikoneinvestointi toteutetaan projekteina, joista muodostuvaa ketjua kutsutaan projektien elinkaareksi. Toteutusketjun viimeinen lenkki on käynnistykseen huipentuva käyttöönotto. Hyvä käyttöönotto palvelee investointia. Käyttöönotoissa koetaan erilaisia ongelmatilanteita, joista osa on satunnaisesti tai usein toistuvia. Investoinnin onnistumisen ja aikataulun asettama paine luo tilanteiden selvittämiseen erityishaasteita. Aina ei selvitä ilman takaiskuja. Tutkimustavoitteena oli kartoittaa käyttöönoton yleiset ongelmat ja niiden yhteydet projektihistoriaan, sekä ne projektinhallinnan osa-alueet, joita parantamalla varmistetaan käyttöönoton ja investoinnin onnistuminen. Tutkimus pohjautuu erilaisistainvestointiprojekteista ja käyttöönotoista saatuihin kokemuksiin, haastatteluihin (3 kpl) ja kyselypalautteeseen (42 kpl). Investoinnin onnistumisedellytykset luodaan projektihistoriassa, käyttöönotossa ne viimeistellään. Onnistuminen mitataan tuotto-odotusten saavuttamisena aikataulussa, johon vaikuttavia tekijöitä ovat tuotannon hallinta, käyttövarmuus ja markkinat. Käyttöönoton onnistumista tulee arvioida käyttöönottotehtävistäsuoriutumisen pohjalta, ei pelkästään investoinnille asetettujen aikataulu- ja tuotantotavoitteiden (laatu, määrä, hallinta) saavuttamisena, kuten usein tapahtuu. Tulosten perusteella käyttöönoton merkittävimmät ongelmat ovat tiedonkulun puutteet, ohjelmallisten korjausten suuri määrä ja palautumisajan riittämättömyys. Tärkeimmät painotukset ovat laiterikkojen estäminen, ohjelmavirheiden korjaaminen ja henkilöstön osaamisen varmentaminen. Konelinjan vaikeimmin hallittava osa on radan päänvienti. Osapuolten poikkeavat näkökulmat sekä työn laadun merkitys testauksissa, koulutuksissa ja kenttätoiminnoissa nousee tuloksista myös vahvasti esiin. Tutkimus on selvittänyt sille asetetut tavoitteet. Käyttöönoton merkittävimmät ongelmat syntyvät sen lähihistoriassa: testauksissa, koulutuksessa ja kenttätoiminnoissa. Käyttöönoton onnistumiseksi tulee painotusprojektinhallinnassa keskittää käynnistysvaiheen suunnitteluun sekä kenttätoimintojen hallintaan.

Hoitoketjun kustannukset perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon: Case Lappeenranta ja Imatra

Työn tavoitteena oli selvittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä kulkevien lappeenrantalaisten (34 potilasta) ja imatralaisten (20 potilasta) hoitoketjun kustannukset ja hoitoajat, sekä analysoida niitä. Kustannusten ja hoitoketjun läpimenoaikojen esittämisessä käytettiin kustannuskertymäajattelua. Tutkimuksessa tutkittiin prosessien ohjauksen ja toiminnanohjauksen teoriaa sekä terveydenhuollossa että teollisuudessa, ja kustannuslaskennan perusteita. Huomattiin, että erityisesti lean -ajattelua voidaan käyttää myös terveydenhuollossa ja hoitoketjuja tarkasteltaessa. Empiirisessä osuudessa tarkasteltiin Lappeenrannan ja Imatran tutkittavien kolmen potilasryhmän kustannuksia ja hoitoaikoja kustannuskertymäkäyrien avulla. Tarkastelussa olivat kaupunkien ja potilasryhmien maksimi-, minimi- ja mediaanikustannuspotilaan hoitoketjun kustannukset ja läpimenoajat. Keskeisenä tuloksena havaittiin, että perusterveydenhuollon osuus kustannuksista oli suuri etenkin potilailla, joilla oli pitkä läpimenoaika hoitoketjussa, sillä hoitoaika painottui tällöin terveyskeskussairaalaan. Hyvin lyhyen läpimenoajan potilailla taas erikoissairaanhoidon osuus kustannuksista oli suurempi, mutta tällaiset potilaat olivat lähinnä minimi-, tai korkeintaan mediaanikustannuspotilaita. Päiväkohtainen kustannus havaittiin erikoissairaanhoidossa korkeammaksi, mutta perusterveydenhuollon terveyskeskussairaalahoito nousi maksimikustannuspotilailla aina selvästi suurimmaksi kustannuksen aiheuttajaksi. Havaittiin myös, että potilaiden lyhyt keskussairaalahoito ei takaa alentuneita hoitoketjun kokonaiskustannuksia. Työssä havaittiin, että perusterveydenhuollon toimivuus on koko terveydenhuollon toimivuuden ja tuottavuuden selkäranka. Erityisesti keskeisiä osia, mihin tulee kiinnittää huomiota hoitoketjussa, ovat potilaan sijoittaminen oikeinkeskussairaalahoitoon tultaessa ja sieltä lähdettäessä. Muun muassa näillä tavoilla voidaan karsia potilaiden ylipitkiä hoitojaksoja perusterveydenhuollossa tai potilaan jäämistä kiertämään hoitoketjuun.

Special commentary : a call for intensive metabolic support.

PURPOSE OF REVIEW: This special commentary addresses recent clinical reviews regarding appropriate nutrition and metabolic support in the critical care setting. RECENT FINDINGS: There are divergent approaches between North America and Europe for the use of early nutrition support and combined enteral nutrition and parenteral nutrition support possibly due to the commercial availability of specific parenteral nutrients. The advent of intensive insulin therapy has changed the landscape of metabolic support in the intensive care unit, and previous notions about infective risk of parenteral nutrition will need to be re-addressed. Patients with brain failure may benefit from an intensive insulin therapy with a blood glucose target that is higher than that used in patients without brain failure. Patients with heart failure may benefit from the addition of nutritional pharmacology that targets proximate oxidative pathophysiological pathways. Intradialytic parenteral nutrition may be viewed as another form of supplemental parenteral nutrition when enteral nutrition is insufficient in patients on hemodialysis in the intensive care unit. SUMMARY: It is proposed that intensive metabolic support be routinely implemented in the intensive care unit based on the following steps: intensive insulin therapy with an appropriate blood glucose target, nutrition risk assessment, early and if needed combined enteral nutrition and parenteral nutrition to target 20-25 kcal/kg/day and 1.2-1.5 g protein/kg/day, and nutritional and metabolic monitoring.

Tulospalkkaus metallialan pk-yrityksessä

Tutkielman päätavoitteena on analysoida esimerkkiyritysten olemassa olevia tulospalkkausjärjestelmiä ja kehittää metallialan pk-yrityksille sopiva tulospalkkausmalli. Esimerkkiyrityksille pyritään löytämään sopivat mittarit ottaen huomioon niiden erityispiirteet. Palkitsemisjärjestelmä on kokonaisuus, jolla pyritään sitouttamaan henkilöstö organisaation toimintaan ja kannustamaan heitä hyviin työsuorituksiin. Tulospalkkiojärjestelmä perustuu taloudellisiin tunnuslukuihin, jotka on sidottu yrityksen asettamiinkehitystavoitteisiin. Perusedellytys tulospalkkiojärjestelmälle on, että toiminnan tulosta voidaan mitata. Asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta tai ylittämisestä maksetaan henkilöstölle palkkio. Tulospalkkiojärjestelmän kehittämiseksi ei ole olemassa tiettyä mallia, vaan jokaisen organisaation tulee laatia järjestelmä omien tavoitteiden perusteella.

Physiopathology of the embryonic heart (with special emphasis on hypoxia and reoxygenation).

The adaptative response of the developing heart to adverse intrauterine environment such as reduced O2 delivery can result in alteration of gene expression with short- and long-term consequences including adult cardiovascular diseases. The tolerance of the developing heart of acute or chronic oxygen deprivation, its capacity to recover during reperfusion and the mechanisms involved in reoxygenation injury are still under debate. Indeed, the pattern of response of the immature myocardium to hypoxia-reoxygenation differs from that of the adult. This review deals with the structural and metabolic characteristics of the embryonic heart and the functional consequences of hypoxia and reoxygenation. The relative contribution of calcium and sodium overload, pH disturbances and oxidant stress to the hypoxia-induced cardiac dysfunction is examined, as well as various cellular signaling pathways (e.g. MAP kinases) involved in cell survival or death. In the context of the recent advances in developmental cardiology and fetal cardiac surgery, a better understanding of the physiopathology of the stressed developing heart is required.

Value added logistics in supply and demand chain. Smile. Part 2. eBusiness in a service business. Case: A maintenance and operations network in forest industry

VVALOSADE is a research project of professor Anita Lukka's VALORE research team in the Lappeenranta University of Technology. The VALOSADE includes the ELO technology program of Tekes. SMILE is one of four subprojects of the VALOSADE. The SMILE study focuses on the case of the company network that is composed of small and micro-sized mechanical maintenance service providers and forest industry as large-scale customers. The basic principle of the SMILE study is the communication and ebusiness in supply and demand networks. The aim of the study is to develop ebusiness strategy, ebusiness model and e-processes among the SME local service providers, and onthe other hand, between the local service provider network and the forest industry customers in a maintenance and operations service business. A literature review, interviews and benchmarking are used as research methods in this qualitative case study. The first SMILE report, 'Ebusiness between Global Company and Its Local SME Supplier Network', concentrated on creating background for the SMILE study by studying general trends of ebusiness in supply chains and networks of different industries. This second phase of the study concentrates on case network background, such as business relationships, information systems and business objectives; core processes in maintenance and operations service network; development needs in communication among the network participants; and ICT solutions to respond needs in changing environment. In the theory part of the report, different ebusiness models and frameworks are introduced. Those models and frameworks are compared to empirical case data. From that analysis of the empirical data, therecommendations for the development of the network information system are derived. In process industry such as the forest industry, it is crucial to achieve a high level of operational efficiency and reliability, which sets up great requirements for maintenance and operations. Therefore, partnerships or strategic alliances are needed between the network participants. In partnerships and alliances, deep communication is important, and therefore the information systems in the network also are critical. Communication, coordination and collaboration will increase in the case network in the future, because network resources must be optimised to improve competitive capability of the forest industry customers and theefficiency of their service providers. At present, ebusiness systems are not usual in this maintenance network. A network information system among the forest industry customers and their local service providers actually is the only genuinenetwork information system in this total network. However, the utilisation of that system has been quite insignificant. The current system does not add value enough either to the customers or to the local service providers. At present, thenetwork information system is the infomediary that share static information forthe network partners. The network information system should be the transaction intermediary, which integrates internal processes of the network companies; the network information system, which provides common standardised processes for thelocal service providers; and the infomediary, which share static and dynamic information on right time, on right partner, on right costs, on right format and on right quality. This study provides recommendations how to develop this system in the future to add value to the network companies. Ebusiness scenarios, vision, objectives, strategies, application architecture, ebusiness model, core processes and development strategy must be considered when the network information system will be developed in the next development step. The core processes in the case network are demand/capacity management, customer/supplier relationship management, service delivery management, knowledge management and cash flow management. Most benefits from ebusiness solutions come from the electrifying of operational level processes, such as service delivery management and cash flow management.