Musiikkifaniuden muutos ja muuttumattomuus

Lectio praecursoria talous- ja sosiaalihistorian väitöskirjaan Muusikkifanius ja modernisoituva nuoruus : populaarimusiikin ihailijakulttuurin rakentuminen Suomessa 1950-luvulta 1970-luvun alkuun Helsingin yliopistossa 7.8.2015.

Miten saalistushinnoittelu voidaan erottaa yrityksen kilpailullisesta käyttäytymisestä? Case Valio Oy

Tutkielman tarkoituksena oli tutkia määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä ja sen muotona erityisesti saalistushinnoittelua. Tarkoituksena oli siis selvittää, miten saalistushinnoittelu voidaan erottaa yrityksen kilpailullisesta käyttäytymisestä. Lisäksi tutkielman tarkoituksena oli tehdä case-tutkimus Valio Oy:sta. Markkinaoikeus määräsi 26.6.2014 Valion maksamaan 70 miljoonan euron seuraamusmaksun määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä perusmaitojen markkinoilla. Valio käytti markkinaoikeuden mukaan saalistushinnoittelua estääkseen tehokkaan kilpailun markkinoilla. Tarkoituksena oli siis myös selvittää, miksi Valio tuomittiin määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä ja erityisesti saalistushinnoittelusta ja miten määräävän markkina-aseman väärinkäyttö ja saalistushinnoittelu todettiin tässä tapauksessa. Lisäksi tutkielmassa oli tarkoitus selvittää, miten Valion tapausta voidaan ymmärtää saalistushinnoittelun teoreettisten mallien avulla. Näitä malleja ovat mm. mainemallit, signalointimallit ja syvien taskujen mallit. Tutkimus on toteutettu laajana kirjallisuuskatsauksena saalistushinnoittelun taloustieteellisestä kirjallisuudesta ja case-tutkimuksena Valio Oy:sta. Saalistushinnoittelua on taloustieteessä tutkittu 1950-luvulta alkaen, mutta aktiivisemmin tutkimusta on tehty 1970-luvulta eteenpäin. Saalistushinnoittelu on myös ollut yksi eniten kiistellyistä aiheista kilpailupolitiikan taloustieteessä. Tässä tutkielmassa selvitettiin myös sitä, miksi saalistushinnoittelu on niin väitelty aihe kilpailupolitiikan taloustieteessä. Suomessa markkinat ovat hyvin keskittyneet monilla aloilla kuten esimerkiksi perusmaitojen markkinoilla ja päivittäistavarakaupassa, joten määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvät uutiset ovat kohtalaisen usein esillä mediassa. Taloustiede on myös hyvin tärkeässä roolissa kun yritetään selvittää, onko määräävässä asemassa oleva yritys käyttänyt asemaansa väärin ja yrittänyt estää tehokkaan kilpailun markkinoilla. Tutkielmassa selvitettiin sitä, miten saalistushinnoittelu voidaan erottaa yrityksen kilpailullisesta käyttäytymisestä ja tultu siihen johtopäätökseen, ettei taloustiede anna tähän yksiselitteistä vastausta. Tutkielmassa tullaan myös siihen johtopäätökseen, että Valion tapausta voidaan ymmärtää pääasiassa saalistushinnoittelun mainemallien avulla. Lisäksi tutkielmassa on vertailtu Kilpailuviraston Valion tapauksessa käyttämää saalistushinnoittelusääntöä ja tunnettua Areedan ja Turnerin saalistushinnoittelusääntöä ja tultu siihen johtopäätökseen, että ne eroavat toisistaan jonkin verran.

MITÄ ASIOITA TULISI OTTAA HUOMIOON VÄHITTÄISMYYDYN ALKOHOLIN VEROTUKSESSA

Alkoholin verotuksesta on Suomessa puhuttu viime vuosikymmeninä huomattavasti enemmän kuin muiden haitakkeiden verotuksesta. Keskustelu on painottunut voimakkaasti alkoholin kokonaiskulutuksen alentamiseen ja sen aiheuttamien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentämiseen. Tutkimukset Suomesta ja maailmalta osoittavat, että verotus on tehokas keino kulutuksen ohjaamiseen. Alkoholin verotuksella on myös toinen tärkeä tehtävä, eli verotulojen kerääminen valtiolle. Alkoholin kulutus on Suomessa yleistä ja siitä aiheutuu satojen miljoonien eurojen kustannukset vuosittain. Tästäkin syystä kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen asia ja mielenkiintoinen kohde tutkimukselle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, että mitä asioita tulisi ottaa huomioon vähittäismyydyn alkoholin verotuksessa. Pro gradu-tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena käyttäen lähteitä sekä Suomesta että ulkomailta. Tutkimuksessa käsitellään omissa luvuissaan alkoholin erityispiirteitä, alkoholiverotusta teoreettiselta pohjalta sekä alkoholiverotusta käytännössä Suomessa. Alkoholin verotuksessa on oleellista huomioida sen kysynnän hintajousto. Tämä vaihtelee paitsi alkoholilajeittain niin myös kuluttajatyyppien mukaan. Alkoholin aiheuttamat ulkoisvaikutukset ovat merkittävä kuluerä suomalaisessa yhteiskunnassa - vuosittain noin miljardi euroa. Ongelmakäyttäjiä on Suomessa merkittävä määrä, mutta suurin osa kustannuksista syntyy tavallisten kuluttajien aiheuttamana. Alkoholista aiheutuu myös kuluttajalle itselleen kustannuksia, niin sanottuja internaalisia kustannuksia, jotka tulisi huomioida verotuksessa. Myös alkoholin addiktiiviset ominaisuudet tulee ottaa huomioon.

Developing Supply Chain Process Management and Measurement in Global Manufacturing Company

The objective of this research is to create a current state analysis of pulp supply chain processes from production planning to deliveries to customers. A cross-functional flowchart is being used to model these processes. These models help finding key performance indicators (KPIs) which enable examinations of the supply chain efficiency. Supply chain measures in different processes reveal the changes need processes that affect the whole supply chain and its efficiency and competitiveness. Structure of pulp supply chain differs from most of the other supply chains. The fact that there are big volumes of bulk products, small product variations and supply forecasts are made for the year ahead make the difference. This factor brings different benefits but also challenges when developing supply chain. This thesis divides pulp supply chain in three different main categories: production planning, warehousing and transportation. It provides tools for estimating the functionality of supply chain as well as developing the efficiency for different functions of supply chain. By having a better understanding of supply chain processes and measurement the whole supply chain structure can be developed significantly.

Pienyrityksen arvonmääritys yrityskauppatilanteessa

Tämän Pro-gradu tutkielman tavoitteena on tutkia, miten pienyrityksen arvo määrittyy yrityskauppatilanteessa. Tämän lisäksi tutkimus pyrkii selvittämään millaisia erityispiirteitä pienyrityksen arvonmääritykseen liittyy ja miten eri arvonmääritysmenetelmät soveltuvat pienyrityksen arvonmääritykseen. Empiirinen tutkimus koostuu kolmesta yrityskauppaan ja arvonmääritykseen keskittyneen asiantuntijan haastattelusta. Haastattelujen avulla on tarkoitus lisätä ymmärrystä pienyritysten arvonmäärityksestä, sen erityispiirteistä, soveltuvista arvonmääritysmenetelmistä sekä siitä, miten lopullinen arvo muodostuu. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että pienyrityksen arvon määrittäminen on vaativa prosessi, jossa on otettava huomioon monia erityisiä piirteitä. Yhtä oikeaa arvonmääritysmenetelmää ei ole vaan useita eri menetelmiä käytetään rinnakkain luotettavan arvon muodostamiseksi. Tärkeimpänä huomioitavana piirteenä esille nousi yrityksen tulevaisuuden ennustamisen hankaluus, minkä takia tulevaisuudelle ei anneta paljoa painoarvoa pienyrityksen arvonmäärityksessä. Tämä vaikuttaa olennaisesti käytettäviin arvonmääritysmenetelmiin ja niiden luotettavuuteen. Rahoitusteoreettisesti oikeaoppisin arvonmääritysmenetelmä, vapaan kassavirran malli, ei tulosten perusteella ole soveltuvin malli kaikkien pienyritysten kohdalla. Syynä tähän on, että suuri osa yrityksen arvosta muodostuu tulevaisuuden kassavirroista, joita pienyrityksen kohdalla on haasteellista ennustaa. Kaikki asiantuntijat käyttivät jokaisen pienyrityksen arvonmäärityksen yhteydessä markkinapohjaisia kertoimia, mutta tämänkin mallin käytön yhteydessä on omat haasteensa ja vaatii arvonmäärittäjältä syvällistä osaamista yrityksen toimialasta. Arvonmäärityksen lisäksi pienyrityksen toiminnan luonne lisää omat erityispiirteet, jotka huomioidaan arvoa laskevina riskitekijöinä. Pienyrityksen toiminta kiteytyy usein yrittäjän osaamiseen, joka koetaan suurena riskinä yrityskaupassa ja täten lopullista arvoa laskevana tekijänä. Voidaankin todeta, että pienyrityksen kohdalla arvonmääritys luo pohjan sekä raja-arvot ostettavasta yrityksestä maksettavalle hinnalle, mutta lopullinen kauppahinta muodostuu neuvottelujen lopputuloksena.

The roles and tasks of salespeople in Software-as-a-Service company's value-based sales process

Recent research in relationships marketing and sales and sales management emphasizes companies’ ability to create customer value as a core of all business-to-business relationships. The role of individual salespeople in business relation-ships is commonly acknowledged, but has been largely neglected in extant literature. This study offers especially more detailed perspective on salespeople’s roles and tasks in business-to-business value-based sales process. It focuses especially on Software-as-a-Service business environment. The objective of the study is to find out how salespeople can create value in Software-as-a-Service value-based sales process. It determines value-based sales process, salespeople’s roles and tasks in it, and combines value assessment in to process. The results indicate that salespeople have to adapt different selling roles and tasks in Software-as-a-Service value-based sales process to be able to support the customer’s value-in-use experience. The process itself is highly complex, consisting of multiple facets and selling behaviors, and involves relevant actors from both parties of relationship. The study concludes with a discussion of possibilities that provide interesting aspects for future research.

Recueil de pièces en vers et en prose du XVIe siècle, à savoir.

Contient : 1 « Definition d'amour », par « S[AINT] G»[ELAIS] ; 2 « Rondeau », par « S[AINT] G»[ELAIS] (fol. 2). Refrain : « Mal ou bien » ; 3 « Le Courtisant » [par BALTHASARD DE CASTIGLIONE] ; 4 « Epistre » ; 5 Épigramme contre le duc de Guise et le cardinal de Lorraine ; 6 « Epistre de J[ACQUES] C»[OLIN] ; 7 « Epistre du chevalier navré et prins devant Pavie à sa dame negligente de luy escribre » ; 8 « Epistre » ; 9 « Epistre » ; 10 « Compte d'amour fugitif, translaté de grec en latin par POLITIAN, et de latin en françois par CLEMENT MAROT » ; 11 « Six Dames de Paris à Clement Marot », épître, par « JANNE DEMONT » ; 12 « Epistre de CLEMENT MAROT à trois sortes de dames parisiennes » ; 13 « A six dames, Dieu sçait quelles, qui luy envoierent une epistre pleine de ce qu'elles sçavent dire », par le même ; 14 « A celles de qui ledict MAROT ne vouldroit perdre la grace » — Commençant (fol. 60) par: Et vous aultres bien saiges... » ; 15 « CLEMENT MAROT aux gentilz veaulx « Qui ont faict les adieux nouveaulx » ; 16 Huit rondeaux, par « C[LEMENT] M»[AROT]. Refrains ; 1 « Au temps passé » ; 2 « Avant mes jours » ; 3 « En la baisant » ; 4 « Toutes les nuictz » ; 5 « S'il est ainsy » ; 6 « D'avoir le pris » ; 7 « Tout à par soy » ; 8 « De nuict » ; 17 « Dixain », par « C[LEMENT] M»[AROT] ; 18 Cinq rondeaux, par « J[ACQUES] C»[OLIN]. Refrains ; 1 « Je le voy bien » ; 2 « Quand j'ay voulu » ; 3 « Taire ou cryer » ; 4 « En me taisant » ; 5 « Incontinent » ; 19 Sept rondeaux, par « J. G ». Refrains ; 1 « De m'acquiter » ; 2 « Sy ne revient » ; 3 « Si longuement » ; 4 « L'honesteté » ; 5 « Tout vient de Dieu » ; 6 « Oultre mon gré » ; 7 « De ton ennuyt » ; 20 Cinq rondeaux, par « J[EAN] MA»[ROT]. Refrains ; 1 « Contre le coup » ; 2 « Plus chault que feu » ; 3 « Dont vient cela » ; 4 « D'un seul regard » ; 5 « Pour le deduyt » ; 21 Quatorze rondeaux. Refrains ; 1 « Au feu d'amours » ; 2 « Aupres du vif » ; 3 « Comme ung phoenix » ; 4 « Mort ou mercy » ; 5 « Faict ou failly » ; 6 « Sy mieulx ne vient » ; 7 « De grise teste » ; 8 « D'estre amoureux » ; 9 « A ma requeste » ; 10 « Je n'en veuls point » ; 11 « Au tour de vous » ; 12 « Maulgré moy » ; 13 « Quand je vous voy » ; 14 « Ung jour » ; 22 « Dixain » ; 23 Trois stances amoureuses sur les mêmes rimes ; 24 « Dixain » ; 25 « Huittain » ; 26 Deux quatrains, par « L[A] M»[AISONNEUVE] ; 27 Huitain ; 28 Deux quatrains ; 29 Deux huitains ; 30 Deux huitains ; 31 « Epitaphe » ; 32 Deux huitains ; 33 Huitain ; 34 Deux huitains ; 35 Huitain ; 36 « La Royne de Navarre, du dieu Cupido » ; 37 « Dixain » ; 38 « Complaincte fort lugubre » ; 39 « In amorem furem », épigramme latine ; 40 Traduction de l'épigramme précédente, par « STROSIUS, poeta ferrariensis » ; 41 « AUSONIUS e greco », texte latin et « translat » de l'épigramme suivante ; 42 Trois quatrains amoureux, par « le roy » [FRANÇOIS Ier] ; 43 « Dixain » ; 44 Pièce de vers de « CHAP»[UIS] ; 45 Epigramme sur « les Blancs Manteauls » ; 46 « Response » de « MAROT » à l'épigramme précédente ; 47 Deux huitains ; 48 « Response » aux huitains précédents ; 49 Rondeau, par « CHAP»[UIS]. Refrain : « Che foeu » ; 50 Deux rondeaux. Refrains ; 51 Rondeau, par [LA] « M[AISON] N»[EUVE]. Refrain ; 52 Rondeau (fol. 97). Refrain : « En bone foy » ; 53 Dixain « pour les dames de la rue S. Antoine », par « S[AINT] G»[ELAIS] ; 54 En envoyant un portrait, par « H. J. » ; 55 Huitain, par « CHAP»[UIS] ; 56 Vers sur l'«amour », par « S[AINT] G»[ELAIS] ; 57 Deux quatrains, par « COLIN » ; 58 Quatrain, par « CHAP»[UIS] ; 59 « Rondeau » (fol. 100). Refrain : « A Dieu » ; 60 Dixain ; 61 Huitain ; 62 Dixain, par [LA] « M[AISON] N»[EUVE] ; 63 Trois sixains, par « CHAP»[UIS] ; 64 Douzain, par « le roy » [FRANÇOIS Ier] et « CHAP»[UIS] ; 65 Dixain, par « S[AINT] G»[ELAIS] ; 66 Vers sur une « amitié... decousue », par « S[AINT] G»[ELAIS] ; 67 Deux quatrains, par « C[LAUDE] C»[OLLET] ; 68 Quatrain, par « CHAP»[UIS] ; 69 « Blason de couleurs », par « BRO»[DEAU] ; 70 Huitain, par « S[AINT] G»[ELAIS] ; 71 « Enigme » ; 72 Huitain, par « CHAP»[UIS] ; 73 Dixain, par « CHAP»[UIS] ; 74 Plainte d'amour, par « CHAP»[UIS] ; 75 ; 76 « Dixain », par « CHAP»[UIS] ; 77 « Response d[e] MACAULT » ; 78 Dixain ; 79 « Dixain », par « CHAP»[UIS] ; 80 Huitain, par « CHAP»[UIS] ; 81 « Dixain », par « CHAP»[UIS] ; 82 Huitain, par « S»[AINT-GELAIS] ; 83 Dixain, par « CHAP»[UIS] ; 84 Sept vers d'amour, par « CHAP»[UIS] ; 85 A une dame qui avait mêlé sa voix au son du luth de « SAINCT GELAIS » ; 86 Huitain, par « M. T. » ; 87 Huitain, par « M. T. » ; 88 Dixain, par « T. » ; 89 Huitain, par « T. » ; 90 Huitain, par « T. » ; 91 Dixain, par « le roy » [FRANÇOIS Ier] ; 92 « Rithme françoise tirée d'un epigramme latin de JONI PONTAN » ; 93 Huitain, par « CHAP»[UIS] ; 94 Dixain ; 95 Dixain, par « CHAP»[UIS] ; 96 Dixain, par « S[AINT] G»[ELAIS] ; 97 « Envoy » ; 98 Huitain, par « LA M»[AISONNEUVE] ; 99 Dixain, par « GHAP»[UIS] ; 100 Dixain ; 101 Neuf vers d'amour, par « CHAP»[UIS] ; 102 Cinq quatrains d'amour ; 103 Huitain, par « CHAP»[UIS] ; 104 Dixain, par « CHAP»[UIS] ; 105 Sept vers d'amour, par « CHAP»[UIS] ; 106 « Pour monsieur de S. », dixain ; 107 Huitain ; 108 « Response » ; 109 Dixain ; 110 Dixain « du roy » [FRANÇOIS Ier] ; 111 Unzain « d'une qui allumat le foeu de la S. Jehan » ; 112 Douzain « de monseigneur le cardinal DE TOURNON » ; 113 Quatrain, par « M. D. L. »