ESTRATEGIA DE DOBLE CICLO DE SUPERVISI��N CL��NICA PARA LA MEJORA DE LA CALIDAD DOCENTE EN LA UNIVERSIDAD. PUNTO DE VISTA DEL PROFESORADO NOVEL

This work describes a mentorship experience. Mentorship of novice teachers by experienced teachers is an important aspect in training teachers for universities. The strategy followed in this work consisted of a double improvement cycle (or clinical supervision cycle), based on the use of recordings of classes. Each of these cycles included planning, recording, viewing and analysis. Conclusions were reached in a final meeting after video analysis. In order to systematize the viewing, analysis and assessment of the videos, an observation test was employed. Class planning, contents, methodology, and verbal and nonverbal communication skills were evaluated using the test.

THOM�� RODRIGUES SOBRAL (1759-1829) E A VIRTUDE FEBR��FUGA DE UM GRANDE N��MERO DE QUINAS

AbstractIn the beginning of the 19th century, Portugal received from Brazil several barks that were used as cure for fevers for the purpose of chemical analysis. These analyses were intended to determine the principle compositional components responsible for the febrifuge power of these barks. At the University of Coimbra, the samples were analyzed under the supervision of Thom�� Rodrigues Sobral, the Director of the university's Chemical Laboratory. In the interpretation of the obtained results, Sobral put forward his own ideas about the febrifuge principles of the analyzed barks in relation to their chemical composition. Here, we refer to both Rodrigues Sobral's reported results and his ideas about the febrifuge principle.

Diagnostiikkayksik��n kehitt��minen rautatiesovellukseen

Suomessa rautatiell�� k��ytet����n muutamia tuhansia s��hk��isesti ohjattavia vaihteita, joiden toiminta varmistetaan m����r��ajoin teht��vill�� huolloilla. Ty��ss�� on tutkittu, onko kehitteill�� olevalla vaihteenohjaimella mahdollista mitata ja analysoida vaihteen kunnonvalvontaan liittyvi�� suureita. Tutkimuksessa on tutustuttu rautatietekniikkaan sek�� vaihdetta ohjaavaan vaihteenk����nt��laitteeseen. Tutkimuksen perusteella on kehitetty sulautettuun j��rjestelm����n perustuva mittaus- ja analysointij��rjestelm��sovellus, joka tekee mittauksia, havaintoja ja johtop����t��ksi�� vaihteen toiminnasta. Mittaukset on suoritettu moottoria ohjaavista johtimista ja mittaustulokset on tallennettu analysointia ja jatkok��sittely�� varten. Ohjelmiston toimintaa on varmistettu mittauksilla sek�� laboratorio-olosuhteissa ett�� oikealla vaihteella testausymp��rist��ss��. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, ett�� kehitetyll�� laitteistolla on mahdollista toteuttaa vaihdetta diagnosoivia mittauksia riitt��v��n laadukkaasti ja tarkasti. Ty��ss�� kehitetty j��rjestelm��alusta soveltuu k��ytett��v��ksi vaihteen diagnostiikan jatkokehitt��miselle.

Joustavan s��rm��yssolun kehitt��minen

T��ss�� diplomity��ss�� esitell����n robotisoinnin teoria ja robottisolun oheislaitteet, vaihtoehdot, toiminta ja turvallisuus. Joustavalla tuotantosolulla tarkoitetaan automaattista valmistusj��rjestelm����, jossa on useita toisiinsa liitettyj�� koneita yhteisell�� ohjausj��rjestelm��ll��. Solun komponentteja ovat tuotantolaitteet ja -koneet, ohjausj��rjestelm��t, valvontalaitteet ja anturit, toimi- ja s����t��laitteet sek�� ohjelmointij��rjestelm��. Joustavaa tuotantosolua voidaan kehitt���� tehostamalla ty��ntekij��iden koulutusta, ohjelmointia, asetusten tekemist�� ja layouttia. Diplomity��h��n liittyv�� kehitysteht��v�� koskee hein��vetel��isen alihankintakonepajan, Metalliset Oy:n, tuotannon tehostamista robotisoinnin avulla. Metalliset Oy:n joustavan s��rm��yssolun kehitt��miskeinoiksi valittiin nykyisen j��rjestelm��n tehostaminen, uuden tuotantosolun luominen olemassa olevia laitteita hy��dynt��en ja tulevaisuuden tuotantosolun kehitt��minen. Vertailussa parhaimmaksi osoittautui uuden tuotantosolun luominen olemassa olevia laitteita hy��dynt��en.

Irtokappaleiden hallinnan nykytila ja kehitt��minen Loviisan voimalaitoksella

Ydinvoimateollisuudessa irtokappaleella tarkoitetaan prosessiin kuulumatonta materiaalia, joka ei luonnostaan kuulu prosessiin ja jolla prosessiin j����dess����n voi olla haitallinen vaikutus sen toimintaan, komponentteihin tai kemiaan. Irtokappaleet voivat aiheuttaa monenlaisia haittoja ydinvoimalaitoksen turvalliselle ja taloudelliselle k��yt��lle. Vaikka ydinvoimalaitoksen k��yt��ss�� turvallisuus on aina etusijalla, negatiiviset vaikutukset turvallisuuteen heijastuvat usein my��s talouteen. Diplomity��ss�� arvioitiin erilaisia irtokappaleiden aiheuttamia riskej�� ydinvoimalan toiminnalle k��ytt��tapahtumia analysoimalla. Erilaisiin tapahtumiin, niiden aiheuttajiin ja vaikutusmekanismeihin tutustumisen j��lkeen tutkittiin Loviisan voimalaitoksen k��ytt��mi�� toimintatapoja irtokappaleiden hallitsemiseksi. Irtokappaleiden hallintaan pyrit����n sek�� hallinnollisilla ett�� k��yt��nn��n menetelmill��. Hallinnollisia menetelmi�� ovat esimerkiksi ohjeistoj��rjestelm�� ja johtaminen, k��yt��nn��n menettelytapoja esimerkiksi ty��tavat ja koulutus. Irtokappaleiden hallinnan menetelmiin tutustuttiin sek�� tehoajolla ett�� vuosihuollon aikana. Nykytilan arvioinnin perusteella esitettiin toimenpide-ehdotuksia irtokappaleiden hallinnan kehitt��miseksi. Toimenpide-ehdotukset muodostettiin sek�� korjaamaan havaittuja haavoittuvuuksia ett�� kehitt��m����n toimintaa kansainv��lisesti hyviksi tunnistettujen k��yt��nt��jen mukaisiksi.

Johdon coaching: Rajanvetoja, taustateorioita ja prosesseja

Johdon coaching on henkilokohtainen johdon kehittamisen menetelma, jossa coach auttaa coachattavaa itse loytamaan omaa kehittymistaan ja toimintaansa koskevia ratkaisuja. Johdon coaching on lisaantynyt maailmalla ja Suomessa voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Kasvaneesta suosiosta huolimatta johdon coachingia on tutkittu vahan Suomessa. Tassa tutkimuksessa tutkittiin, miten johdon coaching maaritellaan ja miten se eroaa sita lahella olevista menetelmista, seka mitka ovat johdon coachingiin liittyvat taustateoriat ja miten johdon coachingia toteutetaan. Tutkimus pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin. Tama vaitoskirja koostuu kahdesta osasta. Tyossa on kasiteanalyyttinen ja aikaisempaa teoreettista kirjallisuutta analysoiva osuus seka laadulliseen tutkimukseen pohjautuva empiirinen osuus. Tutkimuksen empiirisen osan aineisto tuotettiin teemahaastattelemalla 29:aa johdon coachingia toteuttanutta henkilda. Tutkimuksen tuloksista tulee esille johdon coachingin prosessimainen, tavoitteellinen ja systemaattinen luonne. Johdon coaching voidaan erottaa sita lahella olevista kasitteista, kuten terapia, koulutus, liikkeenjohdon konsultointi, mentorointi ja tyonohjaus, joskin rajanvedot eri kasitteiden valilla ovat epamaaraisia. Johdon coachingissa hyodynnetaan useita taustateorioita. Tyypillisesti eri taustateorioita yhdistetaan toisiinsa. Johdon coachingia voidaan toteuttaa eri lahtokohdista kasin ja eri tavoin, mutta tyypillisin toteutustapa on kuitenkin coachin ja coachattavan valinen keskustelu.

New computer software for de���ning the three-dimensional geometry for a centrifu- gal compressor impeller

In this thesis, a computer software for de���ning the geometry for a centrifugal compressor impeller is designed and implemented. The project is done under the supervision of Laboratory of Fluid Dynamics in Lappeenranta University of Technology. This thesis is similar to the thesis written by Tomi Putus (2009) in which a centrifugal compressor impeller ���ow channel is researched and commonly used design practices are reviewed. Putus wrote a computer software which can be used to de���ne impeller���s three-dimensional geometry based on the basic geometrical dimensions given by a preliminary design. The software designed in this thesis is almost similar but it uses a different programming language (C++) and a different way to de���ne the shape of the impeller meridional projection.

Distribution and role of macrophytes in coastal lagoons : implications of critical shifts

Crossroads, crucibles and refuges are three words that may describe natural coastal lagoon environments. The words refer to the complex mix of marine and terrestrial influences, prolonged dilution due to the semi-enclosed nature and the function of a habitat for highly diverse plant and animal communities, some of which are endangered. To attain a realistic picture of the present situation, high vulnerability to anthropogenic impact should be added to the description. As the sea floor in coastal lagoons is usually entirely photic, macrophyte primary production is accentuated compared with open sea environments. There is, however, a lack of proper knowledge on the importance of vegetation for the general functioning of coastal lagoon ecosystems. The aim of this thesis is to assess the role of macrophyte diversity, cover and species identity over temporal and spatial scales for lagoon functions, and to determine which steering factors primarily restrict the qualitative and quantitative composition of vegetation in coastal lagoons. The results are linked to patterns of related trophic levels and the indicative potential of vegetation for assessment of general conditions in coastal lagoons is evaluated. This thesis includes five field studies conducted in flads and glo-flads in the brackish water northern Baltic Sea. Flads and glo-flads are defined as a Baltic variety of coastal lagoons, which due to an inlet threshold and post-glacial landuplift slowly will be isolated from the open sea. This process shrinks inlet size, increases exposure and water retention, and is called habitat isolation. The studied coastal lagoons are situated in the archipelago areas of the eastern coast of Sweden, the ��land Islands and the south-west mainland of Finland, where land-uplift amounts to ca. 5 mm/ per year. Out of 400 evaluated sites, a total of 70 lagoons varying in inlet size, archipelago position and anthropogenic influence to cover for essential environmental variation were chosen for further inventory. Vegetation composition, cover and richness were measured together with several hydrographic and morphometric variables in the lagoons both seasonally and inter-annually to cover for general regional, local and temporal patterns influencing lagoon and vegetation development. On smaller species-level scale, the effects of macrophyte species identity and richness for the fish habitat function were studied by examining the influence of plant interaction on juvenile fish diversity. Thus, the active election of plant monoand polycultures by fish and the diversity of fish in the respective culture were examined and related to plant height and water depth. The lagoons and vegetation composition were found to experience a regime shift initiated by increased habitat isolation along with land-uplift. Vegetation composition altered, richness decreased and cover increased forming a less isolated and more isolated regime, named the vascular plant regime and charophyte regime, respectively according to the dominant vegetation. As total phosphorus in the water, turbidity and the impact of regional influences decreased in parallel, the dominance of charophytes and increasing cover seemed to buffer and stabilize conditions in the charophyte regime and indicated an increased functional role of vegetation for the lagoon ecosystem. The regime pattern was unaffected by geographical differences, while strong anthropogenic impact seemed to distort the pattern due to loss of especially Chara tomentosa L. in the charophyte regime. The regimes were further found unperturbed by short-time temporal fluctuations. In fact the seasonal and inter-annual dynamics reinforced the functional difference between the regimes by the increasing role of vegetation along habitat isolation and the resemblance to lake environments for the charophyte regime. For instance, greater total phosphorus and chlorophyll a concentrations in the water in the beginning of the season in the charophyte regime compared with the vascular plant regime presented a steeper reduction to even lower values than in the vascular plant regime along the season. Despite a regional importance and positive relationship of macrophyte diversity in relation to trophic diversity, species identity was underlined in the results of this thesis, especially with decreasing spatial scale. This result was supported partly by the increased role of charophytes in the functioning of the charophyte regime, but even more explicitly by the species-specific preference of juvenile fish for tall macrophyte monocultures. On a smaller species-level scale, tall plant species in monoculture seemed to be able to increase their length, indicating that negative selection forms preferred habitat structures, which increase fish diversity. This negative relationship between plant and fish diversity suggest a shift in diversity patterns among trohic levels on smaller scale. Thus, as diversity patterns seem complex and diverge among spatial scales, it might be ambiguous to extend the understanding of diversity relationships from one trophic level to the other. All together, the regime shift described here presents similarities to the regime development in marine lagoon environments and shallow lakes subjected to nutrient enrichment. However, due to nutrient buffering by vegetation with increased isolation and water retention as a consequence of the inlet threshold, the development seems opposite to the course along an eutrophication gradient described in marine lagoons lacking an inlet threshold, where the role of vegetation decreases. Thus, the results imply devastating consequences of inlet dredging (decreasing isolation) in terms of vegetation loss and nutrient release, and call for increased conservational supervision. Especially the red listed charophytes would suffer negatively from such interference and the consequences are likely to also deteriorate juvenile fish production. The fact that a new species to Finland, Chara connivens Salzm. Ex. Braun 1835 was discovered during this study further indicates a potential of the lagoons serving as refuges for rare species.

Rahoitusv��lineiden markkinat -direktiivin (MiFID) vaikutukset sijoituspalvelun tarjoajan velvollisuuksiin ja sijoittajansuojaan

Tutkielmassa selvitet����n rahoitusv��lineiden markkinat -direktiivin vaikutuksia sijoituspalvelun tarjoajan velvollisuuksiin ja sijoittajansuojaan oikeusdogmaattisen metodin avulla. Tutkielmassa pyrit����n vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Millainen merkitys MIFID-direktiivill�� on Euroopan unionin rahoitusmarkkinoiden integraatiolle? 2) Mit�� velvollisuuksia sijoituspalvelun tarjoajalla on MiFID-direktiivin implementoinnin j��lkeen? 3) Millainen sijoittajansuoja on MiFID-direktiivin seurauksena? 4) Mit�� mahdollisia puutteita sijoittajansuojassa on, ja miten s����d��nt���� tulisi kehitt����? MiFID-direktiivi edist���� merkitt��v��sti EU:n rahoitusmarkkinoiden integrointia. MiFID helpottaa p����omien ja sijoituspalvelujen liikkuvuutta j��senvaltioiden rajojen yli. Sijoituspalvelun tarjoajan menettelytapavelvollisuudet ovat lis����ntyneet, mink�� johdosta sijoittajansuoja on parantunut. Etenkin direktiivin selonotto- ja tiedonantovelvollisuus aiheuttavat transaktiokustannuksia, mutta v��hent��v��t toisaalta palvelun tarjoajan ja asiakkaan v��list�� neoklassista oikeustaloustieteellist�� informaation ep��symmetriaa. Selonottovelvollisuuden s����ntely�� EU:ssa kehitett��ess�� tulee kansallisia menettelytapoja yhdenmukaistaa. Kun palvelun tarjoajat t��ytt��v��t tiedonantovelvollisuuttaan, ei-ammattimaiset asiakkaat saattavat joutua informaatiotulvaan, josta jotkut eiv��t kykene erottamaan merkityksellisi�� tietoja. Menettelytapojen nykyinen paras toteutus -velvollisuus on tulkinnanvarainen. Sijoitusneuvontaa koskee p����mies���agentti-teorian mukainen valvontaongelma, mink�� takia palvelun tarjoajan ja sijoittajan intressit tulisi s����d��nn��n avulla saada nykyist�� yhtenev��isemmiksi. MiFIDin s����d��kset eiv��t v��ltt��m��tt�� johda ei-ammattimaisten asiakkaiden saaman informaation optimaaliseen allokointiin eiv��tk�� informaatiokustannusten tehokkaaseen kohdistumiseen. Monimutkaisten rahoitusinstrumenttien k��sitett�� tulisi tarkentaa ja kyseisi�� tuotteita tarjota ainoastaan ammattimaisille asiakkaille ja hyv��ksytt��ville vastapuolille. Sijoittajansuojaa lis��isi heterogeenisen ei-ammattimaisten asiakkaiden ryhm��n jako informaatiotarpeeseen perustuviin alaryhmiin, jotta eri asiakasryhmille voitaisiin tarjota heid��n tarvitsemansa palvelu nykyist��kin kohdentuvammin. Tulisi selvitt����, pit��isik�� varoitus p����oman menett��misest�� merkit�� niihin sijoitustuotteisiin, joita riski koskee. Yhteinen eurooppalainen valvontaorganisaatio ilmeisesti voimistaisi rahoitusmarkkinoiden transparenssia, toimivuutta ja sijoittajansuojaa.

Euroopan keskuspankin julkaisut

Euroopan keskuspankin (perustamisvuosi 1999) teht��v��n�� on yll��pit���� hinta- ja rahoitusj��rjestelm��n vakautta ja toteuttaa rahapolitiikkaa euroalueella. Euroalueeseen kuuluvat kaikki euron k��ytt����ns�� ottaneet j��senmaat, joita on 17. Euroopan rahapoliittinen instituutti (EMI) toimi EKP:n edelt��j��n�� ja sen teht��v��n�� oli keskuspankkien v��lisen yhteisty��n lujittaminen, rahapolitiikan yhteensovittaminen ja yhteiseen valuuttaan siirtyminen. Kokoelma sis��lt���� Euroopan keskuspankin ja Euroopan rahapoliittisen instituutin (EMI) julkaisuja vuodesta 1994 l��htien. Tutkimusjulkaisuja on mm. EU-maiden hintavakaudesta, rahapolitiikasta, rahoitusmarkkinoista, maksuj��rjestelmist��, valuuttapolitiikasta, yhdentymisest�� ja finanssivalvonnasta. Kokoelmassa on vuosikertomuksia, kuukausikatsauksia (Monthly Bulletin), lehti��, tilastoja, ty��papereita, raportteja ja tutkimusjulkaisuja. Kokoelmassa on n. 1655 nimekett��, ja painettu kokoelma kasvaa Euroopan keskuspankin julkaisuilla. Euroopan rahapoliittisen instituutin julkaisut loppuivat v. 1999. Kokoelman julkaisuista n. 80 % on ilmestynyt v. 2000 - 2009. Valtaosa on englanninkielisi��, mutta julkaisuja on my��s suomeksi ja ruotsiksi. Painettu kokoelma on Suomen Pankin kirjaston avokokoelmassa vapaasti k��ytett��viss�� ja kopioitavissa maksutta. Suurin osa on saatavana my��s verkkojulkaisuina Euroopan keskuspankin sivuilta http://www.ecb.int.

Euroalueen ja muiden ulkomaisten keskuspankkien julkaisut

Kokoelma sis��lt���� euroalueen keskuspankkien ja muiden ulkomaisten keskuspankkien julkaisemia tilastojulkaisuja, vuosikertomuksia ja lehti�� rahapolitiikasta, rahoitusmarkkinoista, finanssivalvonnasta, rahahuollosta ja pankkitoiminnasta. Julkaisuissa on tilastotietoa kyseisist�� maista ja katsauksia taloudelliseen tilanteeseen ja rahapoliittisiin toimenpiteisiin. Tilastot ovat yleens�� maan omassa valuutassa. Julkaisuja on n. 3890 nimekett�� 1800 -luvulta l��htien. Kokoelman julkaisut ovat enimm��kseen englanninkielisi��, mutta julkaisuja on my��s kansallisilla kielill��. Keskuspankkikokoelma kasvaa painetuilla vuosikertomuksilla, tilastoilla ja raporteilla. Osa tilastojulkaisuista sek�� lehdist�� on verkkojulkaisuina keskuspankkien sivuilla. Kokoelman vanhin aineisto on Ruotsin ja Englannin keskuspankkien lains����d��nt���� 1800-luvun puoliv��list��. Euroalueelta kokoelmassa on Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Irlannin, Italian, It��vallan, Kreikan, Kyproksen, Luxemburgin, Maltan, Portugalin, Ranskan, Saksan, Slovakian, Slovenian, ja Viron keskuspankkien julkaisuja. Suomen Pankin julkaisut on k��sitelty omana alueenaan. Kokoelmassa on my��s Argentiinan, Australian, Brasilian, Bulgarian, Intian, Islannin, Ison-Britannian, Israelin, Japanin, entisen Jugoslavian, Kanadan, Kiinan, Latvian, Liettuan, Puolan, Romanian, Ruotsin, Sveitsin, Tanskan, Tsekin, entisen Tsekkoslovakian, Turkin, Ukrainan, Unkarin, Uuden Seelannin, Ven��j��n ja Yhdysvaltojen keskuspankkien julkaisuja. Painettua kokoelmaa s��ilytet����n varastokokoelmassa, ja se on saatavana pyynn��st�� k��ytt����n ja kopioitavaksi.

S��hk��verkkojen k��yt��ntuki- ja k��yt��nvalvontaj��rjestelmien k��ytt����notto

K��yt��ntuki- ja k��yt��nvalvontaj��rjestelm��t, eli k��yt��nhallintaj��rjestelm��t ovat osana s��hk��verkkoyhti��iden arkea ja ilman niiden tuomaa apua s��hk��n jakelun valvonta ja hallinta olisi hyvin haastava teht��v��. Lis��ksi k��yt��nhallintaj��rjestelm��t moitteeton toi-miminen tarjoaa hyv��n alustan kehitt���� tulevaisuuden t��rkeit�� hankkeita kuten Smart Grid konseptia. T��ss�� ty��ss�� tarkastellaan k��yt��nhallintaj��rjestelmien k��ytt����nottoa, kuinka se voidaan toteuttaa ja mit�� asioita pit���� ottaa huomioon k��ytt����noton eri vaiheissa. K��yt��nhallintaj��rjestelmien k��ytt����notto suoritettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston s��hk��markkinalaboratoriossa sijaitsevalla verkkosimulaattorille, johon asennettiin MicroSCADA SYS 600 9.1 k��yt��nvalvontaj��rjestelm�� sek�� DMS 600 4.2 k��yt��ntukij��rjestelm��.

Reaktorisyd��men valvontaj��rjestelm��n modernisointi Olkiluodon kiehutusvesilaitoksella

Reaktorisyd��men valvonnalla varmistetaan, ett�� polttoaineelta vaaditut termiset marginaalit toteutuvat ja polttoaineen suojakuori s��ilyy ehj��n��. Olkiluodon kiehutusvesilaitoksen nykyinen syd��men valvontaj��rjestelm�� koostuu SIMULATE-3-syd��nsimulaattoriohjelmasta, reaktorisyd��men instrumentoinnista, termisen tehon laskentaohjelmasta, tiedonkeruuohjelmista ja k��ynnistysautomatiikasta. Uusi j��rjestelm�� koostuu n��iden lis��ksi GARDEL-ohjelmasta, joka on kehitetty kevytvesireaktoreiden syd��men k��yt��n suunnitteluun ja valvontaan. GARDEL k��ytt���� laskentaan samoja ohjelmia, jotka ovat jo Olkiluodon kiehutusvesilaitoksella k��yt��ss��. T��m��n ty��n tarkoituksena oli verrata nykyist�� ja uutta syd��men valvontaj��rjestelm���� Olkiluodon kiehutusvesilaitoksella. Ty��ss�� tutkittiin LPRM-detektorien kalibroinnin j��lkeisen datan k��sittely��, palamap��ivityst��, stabiilisuuslaskentaa ja adaptiivisia menetelmi��. J��rjestelmien vertailuun k��ytettiin Olkiluoto 2 -laitosyksik��lt�� k��ytt��jaksolta 31 (2011���2012) saatuja laskentuloksia. Tulosten perusteella havaittiin uuden j��rjestelm��n laskennassa yksitt��isi�� virheit��, jotka tulee korjata. Lis��ksi uuden j��rjestelm��n toiminnasta tarvitaan lis��selvityst��.

Reglering och f��rvaltning av produktions- och slaktdjurs v��lbefinnande : en offentligr��ttslig unders��kning

Djur och djurskyddet h��r till ett r��ttsligt regleringsomr��de som inte varit f��rem��l f��r omfattande r��ttsvetenskaplig forskning i v��rt land ��ven om intresset f��r djurs v��lbefinnande ��kat b��de i samh��llet och inom EU. Avhandlingen har avfattats som en artikelavhandling och ��r en offentligr��ttslig studie om djurskyddslagstiftningen och f��rvaltningen av djurskydds��renden i Finland. Tematiken har behandlats b��de ur djurens och djurens ��gares eller innehavares synvinkel med utg��ngspunkt i djurskyddslagstiftningen och f��rvaltningen av djurskydds��renden i Finland. Forskningen ��r fokuserad huvudsakligen p�� skyddet av och v��lbefinnandet hos produktions- och slaktdjur ��ven om bland annat de begrepp som granskas ocks�� ber��r andra djurkategorier. De ��vergripande fr��gest��llningarna i avhandlingen ��r tv��. F��r det f��rsta, vad ��r det som avses med djurs v��lbefinnande och skydd i regleringen av djurskyddet och f��r det andra, hur realiseras dessa i djurskyddsmyndigheternas f��rvaltningsverksamhet? I forskningen presenteras och diskuteras bland annat en ny begreppskonstruktion: djurs r��ttsliga v��lbefinnande. Den empiriska delen i avhandlingen omfattar f��rvaltningsverksamheten inom omr��det av djurskydd under ��ren 1996���2006. Sammanlagt 10468 dokument som uppr��ttats av djurskyddsmyndigheten i samband med verkst��llandet av djurskydds��vervakning ing��r i unders��kningen. Forskningen utmynnar i en ��tg��rdsf��rteckning med f��rslag till utvecklingen av omr��det f��r djurskydd.