Modeling and measuring organizational renewal capability

Globalization and new information technologies mean that organizations have to face world-wide competition in rapidly transforming, unpredictable environments, and thus the ability to constantly generate novel and improved products, services and processes has become quintessential for organizational success. Performance in turbulent environments is, above all, influenced by the organization's capability for renewal. Renewal capability consists of the ability of the organization to replicate, adapt, develop and change its assets, capabilities and strategies. An organization with a high renewal capability can sustain its current success factors while at the same time building new strengths for the future. This capability does not only mean that the organization is able to respond to today's challenges and to keep up with the changes in its environment, but also that it can actas a forerunner by creating innovations, both at the tactical and strategic levels of operation and thereby change the rules of the market. However, even though it is widely agreed that the dynamic capability for continuous learning, development and renewal is a major source of competitive advantage, there is no widely shared view on how organizational renewal capability should be defined, and the field is characterized by a plethora of concepts and definitions. Furthermore,there is a lack of methods for systematically assessing organizational renewal capability. The dissertation aims to bridge these gaps in the existing research by constructing an integrative theoretical framework for organizational renewal capability and by presenting a method for modeling and measuring this capability. The viability of the measurement tool is demonstrated in several contexts, andthe framework is also applied to assess renewal in inter-organizational networks. In this dissertation, organizational renewal capability is examined by drawing on three complimentary theoretical perspectives: knowledge management, strategic management and intellectual capital. The knowledge management perspective considers knowledge as inherently social and activity-based, and focuses on the organizational processes associated with its application and development. Within this framework, organizational renewal capability is understood as the capacity for flexible knowledge integration and creation. The strategic management perspective, on the other hand, approaches knowledge in organizations from the standpoint of its implications for the creation of competitive advantage. In this approach, organizational renewal is framed as the dynamic capability of firms. The intellectual capital perspective is focused on exploring how intangible assets can be measured, reported and communicated. From this vantage point, renewal capability is comprehended as the dynamic dimension of intellectual capital, which consists of the capability to maintain, modify and create knowledge assets. Each of the perspectives significantly contributes to the understanding of organizationalrenewal capability, and the integrative approach presented in this dissertationcontributes to the individual perspectives as well as to the understanding of organizational renewal capability as a whole.

Dynamics of Appropriability - Finding a Balance between Efficiency and Strength in the Appropriability Regime

Building and sustaining competitive advantage through the creation of market imperfections is challenging in a constantly changing business environment - particularly since the sources of such advantages are increasingly knowledge-based. Facilitated by improved networks and communication, knowledge spills over to competitors more easily than before,thus creating an appropriability problem: the inability of an innovating firm to utilize its innovations commercially. Consequently, as the importance of intellectual assets increases, their protection also calls for new approaches. Companies have various means of protection at their disposal, and by taking advantage of them they can make intangibles more non-transferable and prevent, or at leastdelay, imitation of their most crucial intellectual assets. However, creating barriers against imitation has another side to it, and the transfer of knowledge in situations requiring knowledge sharing may be unintentionally obstructed. Theaim of this thesis is to increase understanding of how firms can balance knowledge protection and sharing so as to benefit most from their knowledge assets. Thus, knowledge protection is approached through an examination of the appropriability regime of a firm, i.e., the combination of available and effective means ofprotecting innovations, their profitability, and the increased rents due to R&D. A further aim is to provide a broader understanding of the formation and structure of the appropriability regime. The study consists of two parts. The first part introduces the research topic and the overall results of the study, and the second part consists of six complementary research publications covering various appropriability issues. The thesis contributes to the existing literature in several ways. Although there is a wide range of prior research on appropriability issues, a lot of it is restricted either to the study of individual appropriability mechanisms, or to comparing certain features of them. These approaches are combined, and the relevant theoretical concepts are clarified and developed. In addition, the thesis provides empirical evidence of the formation of the appropriability regime, which is consequently presented as an adaptive process. Thus, a framework is provided that better corresponds to the complex reality of the current business environment.

Organisaation strateginen kyvykkyys uudistumiseen

Tämän Pro Gradun tavoitteena oli selvittää organisaation strategisen kyvykkyyden merkitys organisaation uudistumiselle. Strateginen kyvykkyys käsitellään tässä työssä seuraavien strategisen johtamisen teorioiden kautta: toimialan taloustiede, resurssiperustainen näkemys, evoluutioteoria organisaation muutoksesta, tietoperustainen näkemys sekä dynaamisten kyvykkyyksien näkemys. Yrityksen uudistumiskyky ymmärretään tässä työssä yrityksen kyvyksi oppia ja kehittää uutta tietopääomaa sekä tuottaa uusia innovaatioita. Tutkimuksen empiirisen osan tarkoituksena oli selvittää case-yrityksen strategisen kyvykkyyden tämän hetkinen taso ja kuinka strategista kyvykkyyttä uudistumiseen voidaan mitata. Empiirinen tutkimus suoritettiin case-tutkimuksena ja siinä käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen lähestymistapa on kuvaileva, joten siinä ei ole asetettu tutkimushypoteeseja. Kvantitatiivinen osuus suoritettiin selainpohjaisena kyselynä. Kvalitatiivinen osuus suoritettiin teemahaastatteluin ja sen tarkoituksena oli syventää ymmärrystä caseyrityksen strategiseen kyvykkyyteen. Tämän tutkimuksen tärkein tulos oli havainto, että oppimisella ja uuden tiedon luonnilla on selvä yhteys yrityksen innovointiin ja uudistumiseen. Lisäksi havaittiin, että yrityksen ulkoisen toimintakentän ja asiakkaiden tarpeiden tuntemuksella on vaikutusta strategiseen kyvykkyyteen.

Dosimetric comparison of different treatment modalities for stereotactic radiosurgery of meningioma.

BACKGROUND: The objective of this study was to compare the three most prominent systems for stereotactic radiosurgery in terms of dosimetric characteristics: the Cyberknife system, the Gamma Knife Perfexion and the Novalis system. METHODS: Ten patients treated for recurrent grade I meningioma after surgery using the Cyberknife system were identified; the Cyberknife contours were exported and comparative treatment plans were generated for the Novalis system and Gamma Knife Perfexion. Dosimetric values were compared with respect to coverage, conformity index (CI), gradient index (GI) and beam-on time (BOT). RESULTS: All three systems showed comparable results in terms of coverage. The Gamma Knife and the Cyberknife system showed significantly higher levels of conformity than the Novalis system (Cyberknife vs Novalis, p = 0.002; Gamma Knife vs Novalis, p = 0.002). The Gamma Knife showed significantly steeper gradients compared with the Novalis and the Cyberknife system (Gamma Knife vs Novalis, p = 0.014; Gamma Knife vs Cyberknife, p = 0.002) and significantly longer beam-on times than the other two systems (BOT = 66 ± 21.3 min, Gamma Knife vs Novalis, p = 0.002; Gamma Knife vs Cyberknife, p = 0.002). CONCLUSIONS: The multiple focal entry systems (Gamma Knife and Cyberknife) achieve higher conformity than the Novalis system. The Gamma Knife delivers the steepest dose gradient of all examined systems. However, the Gamma Knife is known to require long beam-on times, and despite worse dose gradients, LINAC-based systems (Novalis and Cyberknife) offer image verification at the time of treatment delivery.

Populating ACT-R's Declarative Memory with Internet Statistics

Decision situations are often characterized by uncertainty: we do not know the values of the different options on all attributes and have to rely on information stored in our memory to decide. Several strategies have been proposed to describe how people make inferences based on knowledge used as cues. The present research shows how declarative memory of ACT-R models could be populated based on internet statistics. This will allow to simulate the performance of decision strategies operating on declarative knowledge based on occurrences and co-occurrences of objects and cues in the environment.

Cross-border post-acquisition integration performed by a Nordic information & telecommunication technology company in the transition economy context of the Czech Republic

Diplomityön tarkoituksena oli arvioida akvisition jälkeistä integraatioprosessia. Integraation tarkoitus on mukauttaa ostettu yritys toimivaksi osaksi konsernia. Työn empiirisenä ongelmana oli yleisesti tunnustettu integraatiojohtamisen kompleksisuus. Samoin myöskin akateemisesta kirjallisuudesta puuttui koherentti malli, jolla arvioida integraatiota. Tutkimuskohteena oli akvisitio, jossa suomalainen tietotekniikkan suuryritys osti osake-enemmistön tsekkiläisestä keskisuuresta ohjelmistoyrityksestä. Tutkimuksessa generoitiin integraatiojohtamisen malli tietopohjaiseen organisaatioon. Mallin mukaan integraatio koostuu kolmesta eriävästä, mutta toisiaan tukevasta alueesta: organisaatiokulttuurin yhdentyminen, tietopääoman tasaaminen ja konsernin sisäisten prosessien yhdenmukaistaminen. Näistä kaksi kaksi jälkimmäistä ovat johdettavissa, mutta kulttuurin yhdentymiseen integraatiojohtamisella voidaan vaikuttaa vain katalysoivasti. Organisaatiokulttuuri levittäytyy vain osallisten vuorovaikuksien kautta. Lisäksi tutkimus osoitti, miten akvisitio on revolutionaarinen vaihe yrityksen kehityksessä. Integraation ensimmäinen ajanjakso on revolutionaarista. Tällöin suurimmat ja näkyvimmät johdettavat muutokset pyritään saamaan aikaan, jotta integraatiossa edettäisiin evolutionaariseen kehitykseen. Revolutionaarisen intergaation vetojuhtana toimii integraatiojohto, kun taas evolutionaarinen integraatio etenee osallisten (organisaation jäsenten) itsensä toiminnan ja vuorovaikutusten kautta.

Tietämysperustainen aluenäkemys: Case Kanta-Häme

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida alueellista kehitystä tietämysperustaisesta aluenäkemyksestä käsin Kanta-Hämeen maakunnassa. Tarkoituksena oli myös selvittää millaisia resursseja alueella on tai tulisi olla tulevaisuuden kestävää kilpailukykyä ajatellen. Tietämysperustaisen aluenäkemyksen mukaan kaikista alueella käytettävissä olevista resursseista alueen kestävän kilpailukyvyn lähteenä on tieto, erityisesti hiljainen tieto. Kirjallisuus korostaa myös innovaatioiden merkitystä kilpailukyvyn lähteenä. Työssä käytetystä näkökulmasta katsoen innovaatiot ovat epälineaarisia ja vuorovaikutteisia oppimisprosesseja, joissa sosiaaliset tekijät, kuten yhteistyö ja oppiminen ovat tärkeitä. Työn empiirinen osuus koostuu ryhmähaastatteluista ja yrityskyselystä. Ryhmähaastatteluja käytettiin alueen nykyisen teknotaloudellisen tilanteen ymmärtämiseksi. Ryhmä koostui viidestätoista alueen kehittäjäorganisaatioihin kuuluneesta toimijasta. Ryhmähaastattelujen perusteella yhteistyö, vuorovaikutus ja sosiaalinen pääoma olivat niiden tekijöiden joukossa, jotka vaikuttavat alueen pitkän aikavälin kehittämiseen. Ryhmähaastattelujen avulla oli myös mahdollista muodostaa joitakin ehdotuksia alueen kilpailukykyä koskevista kehittämisen edellytyksistä. Nämä ehdotukset täytyy testata tulevaisuudessa. Tarvitaan myös tarkempaa tutkimusta esimerkiksi sen ymmärtämiseksi, mitkä tekijät vaikuttavat sosiaalisen pääoman muotoutumiseen alueen eri toimijoiden välillä. Yrityskysely koostui 86 yrityksen tiedoista. Kysely toteutettiin kesällä 2004. Tuote- ja palveluinnovaatioilla ja innovaatiotoimintaan tehdyillä tutkimus- ja kehittämispanostuksilla mitaten alueen yrityksissä on innovaatiotoimintaa. Kyselyn perusteella oli myös mahdollista saada selville joitain yritysten innovaatioympäristön kannalta tärkeitä tekijöitä. Toisaalta eräät tulokset olivat osittain ristiriitaisia. Tämän vuoksi esimerkiksi alueen yritysten innovaatiokyvykkyyteen on lähitulevaisuudessa kiinnitettävä enemmän huomiota.

Yrityksen sisäisen kilpailun ja yhteistyön innovaatiovaikutus ja johtaminen t&k-toiminnassa

Tiedon luomiseen ja hyödyntämiseen perustuvassa liiketoiminnassa yrityksen kyky luoda tietoa ja käyttää hallussaan olevaa tietoa muodostaa perustan kilpailukyvylle ja kilpailueduille. Tutkielmassa rakennetaan konstruktiivista tutkimusotetta käyttäen innovaatioiden synnyn johtamiseen soveltuva toimintamalli Teecen tietoprosesseihin, Nonakan tiedonkonversioprosesseihin ja Ståhlen tietoympäristöihin perustuen. Tietoa syntyy esimerkiksi innovaatioissa. Innovaatioiden voidaan katsoa syntyvän vastakkaisten voimien jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Tämä innovaatioita tuottava mekanismi rakentuu tietoa lisäävistä ja tietoa järjestävistä prosesseista, joita voidaan kuvata sekä seci-prosessin että kolmitasoisen tietoympäristön avulla. Sisäinen kilpailu ja yhteistyö vaikuttavat tämän mekanismin toimintaan. Yhteistyö lisää tiedon jakamista ja mahdollistaa radikaalien innovaatioiden ja tuoteinnovaatioiden synnyn. Kilpailun lisääminen vähentää keskinäistä tiedon jakamista ja siirtää innovaatioita fokuksen mukaisiin prosessi-innovaatioihin. Kilpailun ja yhteistyön määrään ja keskinäiseen suhteeseen voidaan vaikuttaa kolmitasoisesta tietoympäristömallista johdettujen kolmen erillisen, joskin toisiinsa vaikuttavan, johtamistavoitteen avulla. Mahdollistava johtaminen rakentaa luottamuksen ja yrityksen toiminnan perustaa. Valtuuttava johtaminen houkuttaa yhteistyöhön mahdollistaen tiedon lisääntymisen. Ohjaavan johtamisen prosessit vievät yritystä strategian mukaiseen suuntaan hyödyntäen sisäistä kilpailua.

Asiantuntijatiedon hyödyntämisen edellytykset Tiehallinnossa

Tutkimuksessa tarkasteltiin tietojohtamista sekä tiedon hyödyntämisen edellytyksiä asiantuntijaorganisaatiossa tietämysperusteisen organisaationäkemyksen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tietojohtamisen käyttömahdollisuuksia sekä asiantuntijoiden tietämyksen johtamista asiantuntijatiedon hyödyntämisen edellytysten parantamisessa Tiehallinnossa. Tietojohtamiseen ja tiedon hyödyntämisen edellytyksiin pohjautuvaa teoriaa täydennettiin yksilöhaastatteluna toteutetuilla kvalitatiivisilla teemahaastatteluilla. Tutkimuksen perusteella Tiehallinnossa on tiedostettu ja hyödynnetty strategisia, teknologisia ja toiminnallisia asiantuntijatietoon liittyviä tietojohtamisen mahdollisuuksia. Työn tutkimus- ja tulosmatriisirakennetta voidaan käyttää asiantuntijatiedon hyödyntämisen edistämisessä eri organisaatioissa.

Partnering in the Dynamic Environment: The Role of Trust in Asymmetric Technology Partnership Formation

The purpose of this study was to increase the understanding of the role and nature of trust in asymmetric technology partnership formation. In the knowledge-based "learning race" knowledge is considered as a primary source for competitive advantage. In the emerging ICT sector the high pace of technological change, the convergence of technologies and industries as well as the increasing complexity and uncertainty have forced even the largest players to seek cooperation for complementary knowledge and capabilities. Small technology firms need the complementary resources and legitimacy of the large firms to grow and compete in the global market place. Most of the earlier research indicates, however, that partnerships with asymmetric size, managerial resources and cultures have failed. A basic assumption supported by earlier research was that trust is a critical factor in asymmetric technology partnership formation. Asymmetric technology partnership formation is a dynamic and multi-dimensional process, and consequently a holistic research approach was selected. Research issue was approached from different levels: the individual decision-maker, the firm and the relationship between the parties. Also the impact of the dynamic environment and technology content was analyzed. A multitheoretical approach and a qualitative research method with in-depth interviews in five large ICT companies and eight small ICT companies enabled a holistic and rich view of the research issue. Study contributes on the scarce understanding on the nature and evolution of trust in asymmetric technology partnership formation. It sheds also light on the specific nature of asymmetric technology partnerships. The partnerships were found to be tentative and the diverse strategic intent of small and large technology firms appeared as a major challenge. The role of the boundary spanner was highlighted as a possibility to match the incompatible organizational cultures. A shared vision was found to be a pre-condition for individual-based fast trust leading to intuitive decision-making and experimentation. The relationships were tentative and they were continuously re-evaluated through the key actors' sense making of the technology content, asymmetry and the dynamic environment. A multi-dimensional conceptualization for trust was created and propositions on the role and nature of trust for further research are given. The purpose of this study was to increase the understanding of the role and nature of trust in asymmetric technology partnership formation. In the knowledge-based "learning race" knowledge is considered as a primary source for competitive advantage. In the emerging ICT sector the high pace of technological change, the convergence of technologies and industries as well as the increasing complexity and uncertainty have forced even the largest players to seek cooperation for complementary knowledge and capabilities. Small technology firms need the complementary resources and legitimacy of the large firms to grow and compete in the global market place. Most of the earlier research indicates, however, that partnerships with asymmetric size, managerial resources and cultures have failed. A basic assumption supported by earlier research was that trust is a critical factor in asymmetric technology partnership formation. Asymmetric technology partnership formation is a dynamic and multi-dimensional process, and consequently a holistic research approach was selected. Research issue was approached from different levels: the individual decision-maker, the firm and the relationship between the parties. Also the impact of the dynamic environment and technology content was analyzed. A multitheoretical approach and a qualitative research method with in-depth interviews in five large ICT companies and eight small ICT companies enabled a holistic and rich view of the research issue. Study contributes on the scarce understanding on the nature and evolution of trust in asymmetric technology partnership formation. It sheds also light on the specific nature of asymmetric technology partnerships. The partnerships were found to be tentative and the diverse strategic intent of small and large technology firms appeared as a major challenge. The role of the boundary spanner was highlighted as a possibility to match the incompatible organizational cultures. A shared vision was found to be a pre-condition for individual-based fast trust leading to intuitive decision-making and experimentation. The relationships were tentative and they were continuously re-evaluated through the key actors' sense making of the technology content, asymmetry and the dynamic environment. A multi-dimensional conceptualization for trust was created and propositions on the role and nature of trust for further research are given.

Virtuaaliyhteisön tiedon jakamisen toimintaympäristö

Tässä tutkielmassa tutkitaan, miten luodaan tuloksellisesti toimiva tiedon jakamisen toimintaympäristö, missä virtuaaliyhteisön jäsenet voivat jakaa päivittäiset tiedon jakamisen prosessit ja luoda tietopääomaa. Tämä tutkielma luo kokonaiskäsityksen siitä, mitä tekijöitä tarvitaan ja miten tekijöiden välisellä vuorovaikutuksella luodaan tulokselliset tiedon jakamisen olosuhteet. Toisaalta virtuaaliyhteisöjen jäsenten tulee tietää kriittiset tiedon jakamisen esteet, jotka estävät tiedon jakamisen olosuhteiden kehittymistä. Kirjallisuustutkimukseen perustuen tutkielma esittää, että tuloksellisesti toimivien virtuaaliyhteisöjen tiedon jakamisen toimintaympäristö voidaan luoda tietojohtamisen sosioteknisen lähestymistavan sosioteknisten tasojen ja sosiaalisen pääoman vuorovaikutuksella. Rakentamalla sosiotekniset tasot tietojohtamisen järjestelmiin ja asettamalla ne vuorovaikutukseen sosiaalisen pääoman kanssa kyetään tiedon jakamisen olosuhteisiin myötävaikuttamaan. Samalla tiedon jakamisen esteiden vaikutusta kyetään vähentämään tai poistamaan.

Seurakunnan strategiatyö - haaste vai mahdollisuus?

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten seurakuntien strategiaprosessista saadaan toimiva. Asian selvittämiseksi tutkittiin, miten seurakunnissa strategian laadintaprosessi nyt toteutetaan ja miten sitä johdetaan. Tarkastelunäkökulmina on käytetty strategialähtöistä organisaatiota sekä tietoperustaista strategianäkemystä. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin nettikyselynä ja se kohdistettiin otokseen valittujen seurakuntien kirkkoherroille. Vastauksia kyselyyn saatiin 61 kpl. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena. Tutkimustulokseksi saatiin, että tärkein seurakunnan strategiaprosessin toimivuutta edistävä tekijä on johdon asenteisiin vaikuttaminen. Tämän vaikuttamisen kautta edistetään seurakunnan strategian laadintatyöskentelyä, sen johtamista sekä strategiatyön jatkuvuutta seurakunnassa. Saadut vastaukset osoittivat selkeästi myös seurakuntien halun saada lisää koulutusta ja tukea strategiatyöskentelyn parantamiseksi. Tarkasteltaessa saatuja vastauksia kokonaisuutena, havaittiin että 64 % vastaajaseurakunnista sekä asenteet että olosuhteet ovat myönteisiä strategiatyöskentelyä kohtaan. Vain 8,7 % vastaajista asenteet strategiatyötä kohtaan olivat välinpitämättömät tai kielteiset. Koulutuksen ja tuen avulla voidaan parhaiten lisätä tietoutta strategian laadinnasta ja näin edistää seurakunnan strategiatyön menestyksellisyyttä.

Asiantuntijaorganisaation suorituskyvyn mittaus

Aineettoman pääoman katsotaan olevan merkittävä tekijä erityisesti yrityksen tulevaisuuden menestyksen kannalta. Johtamalla ja kehittämällä aineettomia resursseja varmistetaan se, että yritys menestyy ja säilyy elinvoimaisena myös tulevaisuudessa. Aineettoman pääoman johtaminen ja järjestelmällinen kehittäminen ja parantaminen edellyttävät ajantasaista ja käyttökelpoista tietoa yrityksen aineettomista resursseista. Suorituskyvyn mittausjärjestelmä voi toimia tällaisen tiedon lähteenä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli asiantuntijaorganisaation aineettoman pääoman suorituskyvyn mittaamisen viitekehyksen luominen ja sen soveltaminen yhteen case-organisaatioon. Suorituskykymittaristona tässä tutkimuksessa käytettiin tasapainotettua mittaristoa. Tutkimuksen tutkimusote oli toiminta-analyyttinen ja menetelmä kvalitatiivinen. Tutkimuksen tuloksia arvioitaessa huomataan, että aineettoman pääoman mittaaminen samalla mittaristolla aineellisen pääoman kanssa on haasteellista. Aineelliset tekijät korostuvat helposti aineettomien kustannuksella ja tämä voi aiheuttaa mittariston painopisteen kallistumisen aineellisen pääoman puolelle. Tapauskohtaista lisätarkastelua tarvitaan tulosten hyödynnettävyyttä arvioitaessa, mikä johtuu tutkimusotteesta ja menetelmästä. Tärkein yksittäinen tekijä aineettomaan pääoman suorituskyvyn mittauksessa on se, että organisaatio näkee aineettoman pääoman oman toimintansa kannalta kriittisenä tekijänä, joka on organisaation menestyksen kannalta elintärkeä ja jonka kehitykseen halutaan panostaa. Tämän havainnon jälkeen mittaristomallin valinta tehdään organisaation ja sen toimintojen perusteella.

Lipossomas: a bala mágica acertou?

Efficient drug delivery systems are as important as drug themselves. A powerful drug unable to reach the target cell is useless in practice. Ehrlich's Magic Bullet was the first carrier system to be proposed. The evolution in this domain has been quite slow as the natural mechanisms of mammals against foreign products are hard to overcome. However, lipid-based systems (liposomes and related vesicles) have attained reasonable success. The basic preparations and structural features of liposomes and related vesicles as well as their applications are addressed from the chemist's and biochemist's point of view.

Ba in Virtual Communities

Virtual communities – interactive networks in cyberspace seasoned with feelings – are a highly topical research theme. Besides academics, more and more companies ponder upon the nature and implications of the sense of virtual communities. This thesis takes a novel viewpoint on this research and examines virtual communities from virtual ba perspective. Ba is the space – in this case a virtual and a mental one, where knowledge based interaction occurs. The aim of this thesis is to clarify the concept of virtual ba, and the development and appearance of ba in virtual communities. The scientific contribution of this qualitative case study is conceptual clarification and validation of the concept of virtual ba. The empirical part of the thesis examines blogs: Internet-based communication media, using data triangulation (observation, narratives and a thematic interview). The thesis provides insights into the development of virtual ba that has also managerial relevance.