”Jättiriita turvapaikanhakijoista repii Eurooppaa”. Turvapaikanhaku- ja pakolaisuutisoinnin keskeisten teemojen representointi sanomalehdissä

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani syksyn 2015 pakolais- ja turvapaikanhaku-uutisoinnista nousevien keskeisten teemojen representointia neljässä eri sanomalehdessä. Tutkin myös, millaisia diskursseja uutisointi synnyttää ja miten näitä diskursseja rakennetaan. Tutkimusaineistooni kuuluu 40 uutista neljästä eri sanomalehdestä, joita ovat Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Uusi Suomi ja Salon Seudun Sanomat. Aineistooni olen valinnut erilaisia sanomalehtiä sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla toimivien lehtien joukosta. Jokaisesta sanomalehdestä olen valikoinut päivämäärään perustuvaa valintakriteeriä käyttäen kymmenen uutista. Poikkeuksen aineistoon tekee Salon Seudun Sanomat, jonka kohdalla uutiset ovat pidemmältä aikaväliltä kuin muiden lehtien. Tutkin aineistostani esiin nousevia teemoja Kenneth Burken (1950/1962) identifikaation ja erottautumisen teoreettisten työvälineiden avulla. Burken retoristen keinojen lisäksi hyödynnän tutkimuksessani teoriapohjana myös diskurssianalyysia. Työni pohjaakin ajatukseen, jossa uutisoinnin synnyttämiä representaatioita ja diskursseja voidaan tutkia retoriikan työvälineitä hyödyntämällä. Aineistostani keskeisiksi teemoiksi nousevat turvapaikanhakijat ja pakolaiset, maahanmuuttoa kritisoivat sekä viranomaiset. Turvapaikanhakijat ja pakolaiset representoidaan aineistossani niin uhkakuvien muodossa epäinhimillisenä ja äänettömänä joukkona kuin uhreina ja hyötynäkökulmastakin. Maahanmuuttoa kritisoivien kohdalla korostuvat laittomuuden diskurssi ja oman historian unohtaminen sekä toisaalta huolestuneen perheenisän ja -äidin diskurssi. Viranomaiset puolestaan representoidaan ennen kaikkea hallinnan diskurssin kautta ja toisaalta myös kansantajuista politiikan kieltä hyödyntäen. Tutkimusaineistoni sanomalehtien uutisoinnissa on paljon eroavaisuuksia. Ennen kaikkea paikallisuuden ja valtakunnallisuuden näkökulmat vaikuttavat siihen, mistä uutisoidaan. Myös otsikointi, uutisoinnin tapa ja näkökulma vaihtelevat.

Sydänpotilaan fysioterapian kirjaamisen laatu ja sisältö erikoissairaanhoidossa

Fysioterapian kirjaamissuositus ohjeistaa kirjaamaan yhtenevästi muiden terveydenhuollon ammattiryhmien kanssa. Kirjaamisen tulisi noudattaa fysioterapiaprosessin vaiheita sisältäen potilaan hoidon kannalta oleelliset tiedot potilaan oman näkemyksen huomioiden. Liikunnallinen sydänkuntoutus sisältää potilaan voinnin mukaisia liike- ja lihaskuntoharjoitteita, hengitysharjoituksia sekä terveellisten elämäntapojen ohjausta. Tämän laadullisen retrospektiivisen rekisteritutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja arvioida sydänpotilaan fysioterapian kirjaamisen laatua fysioterapiapalveluprosessin toteutumisen näkökulmasta erikoissairaanhoidon kontekstissa. Tarkoituksena oli myös kuvata sitä, mitä kirjausten perusteella sydänpotilaan fysioterapia sisältää sairaalavaiheen sydänkuntoutuksessa ja miten potilaan oma näkemys huomioidaan kirjaamisessa. Aineisto kerättiin 2004–2009 sydänpotilaiden sähköisestä potilasrekisteristä. Hoitojaksoista n=450 sisälsi valintakriteerit: 1) potilaalla mikä tahansa sydändiagnoosi ensisijaisena ja 2) hoitojakso sisälsi vähintään yhden fysioterapialehden. Satunnaisotannalla tehty otos n=150 hoitojaksoa analysoitiin deduktiivisen ja induktiivisen sisällönanalyysin sekä kvantifioinnin avulla. Hoitojaksoista neljä oli päällekkäisiä, joten lopulliseksi otoskooksi muodostui n=146 hoitojaksoa, jotka sisälsivät yhteensä n=285 fysioterapialehteä. Fysioterapiaprosessin kaikki vaiheet oli havaittavissa 23%:ssa hoitojaksoista. Vaiheiden toteutuminen kirjaamisessa vaihteli 47% ja 95%:n välillä. Fysioterapiaprosessi alkoi lähes aina lääkärin lähetteellä. Heikoiten oli kirjattu potilaan tulovaiheen tietoja. Fysioterapian toteutus oli kirjattu 88%:iin hoitojaksoista ja sydänpotilaan fysioterapia sisälsi kirjausten perusteella eniten kävelyharjoituksia (62%), apuvälinearvioita tai -mainintoja (61%) ja hengitys- tai yskimisharjoituksia (42%). Liikunta- ja elämäntapaohjaus oli kirjattu 19%:iin hoitojaksoista. Fysioterapian hyödyn arviointi oli havaittavissa noin puolessa hoitojaksoista. Potilaan oma näkemys oli kirjattu 43%:ssa hoitojaksoista, jotka liittyivät useimmin terveyteen liittyvään elämänlaatuun esimerkiksi liikunnan harrastamiseen ja sairauden oireisiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että fysioterapian kirjaamisen laatu vaihteli suuresti ja vain harva kirjaus noudatti kirjaamisen suositusta. Tulokset osoittivat myös, että kirjausten perusteella liikunnallinen sydänkuntoutus erikoissairaanhoidossa sisältää pääsääntöisesti kävely-, hengitys- ja yskimisharjoituksia, mutta vain harvoin liikuntaan ja elämäntapoihin liittyvää neuvontaa. Lisäksi kirjaamisen perusteella potilaan näkemyksiä huomioidaan vähän. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sydänpotilaan fysioterapian kirjaamisen laatua tulee kehittää ja potilaan huomioimista tulisi lisätä kirjaamisessa.

ISA-standardien mukaisen tilintarkastusprosessin tehostaminen – evidenssiä Suomesta

Tilintarkastuksen sääntely on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla. Samalla kilpailu on kiristynyt, tilintarkastuspalkkiot alentuneet ja raportointiaikataulut tiukentuneet. Näistä tekijöistä johtuen tilintarkastuksen tehostamiselle on tarvetta. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää ja tutkia, miten tilintarkastusprosessia voidaan tehostaa sekä arvioida eri tehostamiskeinojen käyttöarvoa punnitsemalla niiden mahdollisuuksia ja haasteita. Tutkielman empiirinen osa on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Aineisto on kerätty haastattelemalla suomalaisia tilintarkastajia ja analyysimenetelmänä on käytetty teemoittelua. Empiirisessä osassa tutkitaan, miltä teoriasta löydettyjen tehostamiskeinojen käyttömahdollisuudet näyttävät käytännössä ja selvitetään, millä muilla keinoilla tilintarkastusprosessia voidaan tehostaa. Tutkimuksen perusteella tilintarkastuksen suunnitteluvaihetta voidaan tehostaa tilintarkastajien erikoistumisen, dokumentoinnin standardoinnin, sähköisen materiaalin tehokkaamman hyödyntämisen ja palvelukeskusten hyödyntämisen avulla. Toteutusvaihetta voidaan tehostaa näiden lisäksi big data -menetelmillä ja kontrollien tarkastuksella.

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta–Nuijamaa : Yleissuunnitelma

Valtatien 13 osuus Lappeenrannasta Nuijamaalle kuuluu Euroopan komission päättämään Suomen kattavaan liikenneverkkoon TEN-T. Tieosuus on maan toiseksi tärkein kansainvälisen liikenteen yhteys kuljetuksille ja henkilöliikenteelle. Valtatie 13 kulkee maan poikki länsirannikolta Kokkolasta Lappeenrantaan ja siitä edelleen Nuijamaan rajanylityspaikan kautta Venäjän puolelle Viipuriin. Valtatie 13 palvelee osaltaan myös paikallista liikkumista Nuijamaan kylätaajaman ja Lappeenrannan välillä. Erityisesti Mustolan alueelle ja myös osittain Nuijamaan raja-aseman läheisyyteen suunnitellut ja jo osittain toteutuneet maankäytön kaupalliset palvelut lisäävät voimakkaasti kasvaessaan myös seudullista liikennettä suunnitteluosuudella. Nuijamaan raja-asema on ollut Suomen itärajan toiseksi vilkkain tieliikenteen rajanylityspaikka. Rajanylityspaikan kautta kulki vuonna 2015 noin miljoona ajoneuvoa ja 2,4 miljoonaa matkustajaa. Venäjän ja Suomen valtioiden välisen liikenteen kasvu on ollut voimakkainta Kaakkois-Suomessa ja sille on edelleen perusteltuja kasvuodotuksia, vaikka viime aikoina liikenne on merkittävästi vähentynyt. Myös tavaraliikenteellä on potentiaalia lisääntyä viimeaikaisesta. Suunnittelualueeseen kuuluu valtatien 13 (16,6 km) lisäksi valtatien 6 länsipuolinen valtatien 13 jatke Karjalantie (mt 3821) (1,2 km). Yleissuunnitelmassa on selvitetty valtatien 13 puutteet ja ongelmat, palvelutasotavoitteet, valtatien 13 ja muiden väylien periaateratkaisut tilantarpeineen, suhde ympäröivään maankäyttöön, vaikutukset sekä mahdollisuudet vaiheittain toteuttamiseksi. Päätavoitteena on ollut selvittää valtatien 13 ja muiden väylien kehittämisen periaatteet niin, että palvelutasopuutteet saadaan poistettua ja valtatie 13 vastaa sille asetettuja vaatimuksia liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Osana suunnitelmaa on esitetty toimenpiteet meluhaittojen torjumiseksi ja ympäristövaikutusten lieventämiseksi. Valtatie 13 parannetaan nykyisellä paikallaan korkealuokkaiseksi nelikaistaiseksi valtatieksi tarvittavine tie-, katu- ja liittymäjärjestelyineen. Vastakkaiset ajosuunnat on erotettu toisistaan rakenteellisesti ja kaikki valtatien liittymät ovat eritasoliittymiä.

Evaluación de los programas de enfermería integrados a la educación media en la Universidad autónoma de Nuevo Leon, México

Tesis (Maestría en Salud Pública) U.A.N.L.

Análisis del efecto de engranaje generado por la entrada en vigor del Tratado de Lisboa el 1 de diciembre de 2009 en el marco de la Política Común de Seguridad y Defensa (PCSD) en la Unión Europea

El proceso de integración en Unión Europea se caracteriza por la incorporación de los asuntos de seguridad exterior y defensa, tras el Tratado de Lisboa se enmarcaron en la PCSD. Dicha política por un proceso de integración progresiva, Spillover, ha tenido periodos de reactivación y de letargos.

El régimen colombiano de la contratación estatal frente al TLC con Estados Unidos

El presente escrito desarrolla un análisis comparado entre el sistema de compras públicas colombiano y el Tratado de Libre Comercio suscrito con los Estados Unidos en cuanto a compras públicas se refiere, poniendo en evidencia inconsistencias de tipo jurídico para efectos principalmente prácticos, acudiendo a temas de soporte para el desarrollo de las obligaciones contenidas en el acuerdo, como son las Normas de Origen de los Bienes y el régimen de responsabilidad del contratista estatal colombiano.

Ñañomomarandu 1 ; Nós nos comunicamos 1 : Educación Media con énfasis en Nuevas Tecnologías para Jóvenes y Adultos.

En portada: Ámbito del conocimiento de Comunicación

Ñañomomarandu 1 ; Comunicate us 1 : Educación Media con énfasis en Nuevas Tecnologías para Jóvenes y Adultos.

En portada: Ámbito del conocimiento de Comunicación

Escuela abierta y mundos posibles : áreas del conocimiento en los nuevos contextos.

Resumen basado en el de la publicación

Desacuerdos al trabajar en equipo : un estudio de caso con estudiantes de ciencias con altas capacidades

Resumen basado ene el de la publicaci??n

Reviewing Member States’ Commitment to the European External Action Service. EPIN Working Paper No. 34, 20 November 2012

Based on interviews with diplomats from a representative cross-section of nine member states and members of the EEAS itself, the research findings of this EPIN Working Paper confirm long-standing traditions and member state perceptions of cooperation with European institutions. The paper also reveals new aspects of the intergovernmental method of foreign policy shaping and making in the European Union; in particular how different national positions can positively or negatively affect the consolidation of the EEAS and the role of the EU as an international actor. As such, the Working Paper makes an original contribution to the existing literature on one of most discussed actors in the European Union’s post-Lisbon architecture in the domain of EU external action.

Data protection at the cost of economic growth? ECRI Commentary No. 11, 16 November 2012

The Data Protection Regulation proposed by the European Commission contains important elements to facilitate and secure personal data flows within the Single Market. A harmonised level of protection of individual data is an important objective and all stakeholders have generally welcomed this basic principle. However, when putting the regulation proposal in the complex context in which it is to be implemented, some important issues are revealed. The proposal dictates how data is to be used, regardless of the operational context. It is generally thought to have been influenced by concerns over social networking. This approach implies protection of data rather than protection of privacy and can hardly lead to more flexible instruments for global data flows.