Yksityisliikkeenmuuttaminen osakeyhtiöksi

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen prosessi on yksityisliikkeen muuttaminen osakeyhtiöksi. Tutkielmassa tarkastellaan yksityisliikettä ja osakeyhtiötä sekä niiden välistä yritysmuodonmuutosta yhtiö- ja vero-oikeudellisen normiston ja case-yrityksen tilinpäätösma-teriaalin perusteella. Tutkielmassa hyödynnetään kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja case-tutkimusta. Tutkielman teoriaosa luo pohjan empiiriselle osalle, jossa case-yrityksen tilinpäätöstietojen perusteella tehdään esimerkkiverolaskelmia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että mitään yleispätevää tilannekatsausta sellaisesta yksityisliikkeestä, jonka jatkossa pitäisi toimia osakeyhtiönä, ei ole. Yritysmuodon muuttamispäätökseen vaikuttaa usein verotukselliset tekijät tai syy voi olla hyvinkin tapauskohtainen. Tutkimuksessa kuitenkin nousi esille muutamia syitä toimintamuodonmuuttamispäätökselle kuten osakeyhtiön verotukselliset edut sekä yrittäjän mahdollisuudet tehdä erilaisia toimia osakeyhtiön kanssa. Yksityisliikettä voidaan pitää verotuksellisesti kannattava, kun ansiotulosta syntyvä kokonaisvero on yhteisöverokannan 26 prosenttia suuruinen tai sen alle. Varsinainen yhtiömuodonmuutos tapahtuu yksinkertaisesti niin, että perustetaan osakeyhtiö, jonne yksityisliikkeen omaisuus siirretäänapporttina.

Uuden osakeyhtiölain vaikutukset osakeyhtiön pääomarakenteeseen, varojenjakoon ja verotukseen

Tutkimuksen tavoitteenaoli analysoida uuden osakeyhtiölain vaikutuksia osakeyhtiön pääomarakenteeseen ja varojenjakoon verotukselliset kysymykset huomioiden. Tavoitteena oli tutkia, millaisia uusia mahdollisuuksia uusi osakeyhtiölaki tarjoaa oman pääoman rakenteen järjestämiseen ja varojen jakamiseen. Tarkastelun pääpaino oli pienissä, ei noteeratuissa yhtiöissä, joiden osakkeenomistajilla on paremmat mahdollisuudet hyödyntää uuden osakeyhtiölain tarjoamia aiempaa liberaalimpia mahdollisuuksia. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja tutkimusta varten haastateltiin KHT-tilintarkastajaa, omistajayrittäjää, sekä osakeyhtiölain ja verotuksen asiantuntijoita. Tutkimuksen mukaan uuden osakeyhtiölain mahdollistamista aiempaa liberaalimmista menettelyistä uusi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkittävin, mutta sen käytettävyys riippuu vielä avoimista verokysymyksistä. Uusi maksukykyisyystesti ja negatiivisen oman pääoman rekisteröintivelvollisuus aiheuttavat haasteita erityisesti pienille yhtiöille. Uusi osakeyhtiölaki on erittäin liberaali ja moderni, mutta sen merkitys riippuu viime kädessä vielä avoimista verokysymyksistä.

Osakeyhtiömuotoisen maatilan omistajan taloudellinen hyöty verotuksessa

Maatalouden perinteisen harjoittamismuodon, perheviljelmän, rinnalle on viime aikoina noussut yhtiömuotoista maataloutta. Syitä maatilan yhtiöittämiseen on useita, mutta yksi tärkeimmistä lienee osakeyhtiöön sovellettava erilainen verotus. Osakeyhtiömuotoinen maatalous asettaa uusia vaatimuksia erityisesti maatilayhtiön hallinnolle. Etukäteen on mm.selvitettävä viljelijän eläketurvaan liittyvät kysymykset, koska eläkelaki on sidoksissa tulevassa maatilaosakeyhtiössä noudatettavaan verolakiin. Tutkielman tavoitteena on selvittää osakeyhtiömuotoisen maatalouden eroja perinteiseen harjoittamismuotoon verrattuna sekä selvittää, miten tila voidaan toimintamuodon muutoksen kautta yhtiöittää ilman vero-vaikutuksia. Taulukkolaskentaohjelmaan on rakennettu verolaskentamalli ja sen tarkoituksena on toimia tilansa yhtiöittämistä pohtivan viljelijän työkaluna. Malli laskee tilan verorasituksen sekä ammatinharjoittajalle, että osakeyhtiömuotoiselle maataloudelle, ja lopuksi vertaa näitä keskenään. Tutkielmassa on rakennettu myös yksinkertainen malli osakeyhtiö-muotoisen maatalouden avaavasta taseesta, jonka tulee syntyä TVL 24 §:n tasejatkuvuutta ja identtisyyttä noudattaen. Tähän ei ole olemassa selvää ohjetta, vaan on jouduttu käyttämään perusteltuja tulkintoja ja käytäntöjä.

Kulu- ja verotehokkuus rahastojen rahastoissa

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia kulu- ja verotehokkuutta rahastojen rahastoissa. Tutkimus ontoteutettu yhteistyössä Sampo Rahastoyhtiö Oy:n kanssa. Tutkimuksessa verrataan, miten rahastojen rahastot ovat menestyneet suhteessa yksittäisen sijoittajan itse rakentamaan portfolioon. Tutkimuksessa on käytetty mallirahastona Sampo Kompassi 50 Kasvu -rahastoa. Alkuperäisen rahaston ympärille on rakennettu kuusi Kompassi 50 -rahastoa jäljittelevää rahastoportfoliota. Rahastoportfoliot on rakennettu joko merkitsemällä suoraan yksittäisiä rahastoja tai hyödyntämällä sijoitusvakuutusta. Tutkimus perustuu Sampo Rahastoyhtiö Oy:n tilastoihin kahden vuoden ajanjaksolta. Tutkimustulosten perusteella vertaillaan eri sijoitusvaihtoehtojentuottoja, palkkioita, veroja, riskejä sekä tuotto-riskisuhdetta. Tutkielma jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosuuden tarkoituksena on johdattaa lukija sijoitusrahastojen maailmaan. Samassa osiossa syvennytään lisäksi tutkimuksen kannalta oleellisiin tekijöihin: tuottoon ja riskiin,palkkioihin sekä verotukseen. Tutkielman empiirisessä osassa selvitetään vastausta tutkimusongelmaan matemaattisia laskelmia hyväksikäyttäen. Kyseisestä aiheesta ei ole aiempia empiirisiä tutkimuksia.

Patenttien arvonmääritykseen liittyviä kysymyksiä verotuksessa ja yritysjärjestelytilanteissa

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia kysymyksiä patenttien arvonmääritykseen liittyy verotuksen kannalta yritysjärjestelytilanteissa. Tutkimus on deskriptiivinen, kvalitatiivinen ja normatiivinen. Yritysjärjestelytilanteet toteutettuina verolakien mukaan ovat purkautumista lukuun ottamatta veroneutraaleja tapahtumia, jolloin osapuolille ei synny verotettavaa tuloa. Jos puolestaan yritysjärjestelyjä ei toteuteta elinkeinoverolainmukaan, realisoituu verotettavaa tuloa. Tällöin patentitkin arvostetaan elinkeinoverolain mukaan käypään arvoon. Patenttien käyvän arvon määritykseen ei ole yhtä ja oikeaa tapaa. Kuitenkin tuottoarvoon perustuvia arvonmääritystapoja pidetään parhaimpina. Patenttien arvonmääritykseen liittyviä kysymyksiä yritysjärjestelyiden verotuksen kannalta ovatkin, miten säilyttää veroneutraalius sekä miten käypä arvo määritetään, jos veroneutraaliutta ei voida säilyttää.

Tajuttoman potilaan hoidon osaaminen perustason sairaankuljetuksessa : tietotestin kehittäminen

Tämä opinnäytetyö on osa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sekä Helsingin ammattikorkeakoulun ensihoidon ja hoitotyön koulutusohjelmien yhteistä KUOSCE-hanketta, jonka tarkoituksena on kartoittaa perustason sairaankuljettajien osaamista keskeisten potilasryhmien hoidossa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää perustason osaamisen kehittymisen malli. Tämä opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta. Opinnäytetyön ensimmäisen osan tarkoituksena on kuvata tajuttoman potilaan hoidossa tarvittavaa tiedollista osaamista. Toisen osan tarkoituksena on kuvata luotettavan tietotestin kehittämiseen tarvittavaa teoriatietoa ja kehittää tietotesti, jolla voidaan mitata perustason sairaankuljettajan osaamista tajuttoman potilaan hoidossa. Tajuttomuutta käsittelevässä kirjallisuuskatsauksessa kuvataan laajasti tajuntaa käsitteenä, tajunnan tason säätelyn fysiologiaa ja tajunnan tason aleneman syitä ja oireita. Tämän jälkeen käsitellään tajuttoman potilaan riskiluokittelu, välitön ja tarkennettu tilannearvio sekä tajuttoman potilaan hoidossa ja kuljetuksessa huomioitavat asiat. Tietotestin kehittämistä käsittelevässä kirjallisuuskatsauksessa kuvataan tietotestin luotettavuuteen vaikuttavia seikkoja ja tämän tiedon pohjalta muodostetaan tietotesti, jolla voidaan testata perustason sairaankuljettajan tajuttoman potilaan hoidon osaamista. Tietotestin kehittämisen yhteydessä myös perustason sairaankuljettajilta edellytetty osaaminen määritellään tarkemmin. Kehitetyn tietotestin luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta arvioidaan pilotoimalla testi. Kehitetty tietotesti koostuu 31 monivalintakysymyksestä. Jokaiseen kysymykseen liittyy kolme tai neljä vastausvaihtoehtoa, joista yksi tai useampi on oikein.

Aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoidon osaaminen perustason sairaankuljetuksessa : Osa II: hoidon osaamisesta laadittu prosessi

Opinnäytetyö on osa KUOSCE-hanketta, jonka tarkoituksena on luoda Helsingin ammattikorkeakoulun ensihoidon koulutusohjelmaan ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle perustason sairaankuljetukseen osaamisen kehittämisen malli. Ensihoitaja-AMK tutkintoon kuuluu kaksi opinnäytetyötä, joista ensimmäisessä kartoitettiin Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustason sairaankuljettajien aivoverenkiertohäiriöpotilaan (AVH) hoidon osaamista ja toisessa saaduista tuloksista laadittiin posteri. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustason sairaankuljettajien AVH-potilaan hoidon osaamista kartoitettiin Karhun ja Åhsin (2007) Helsingin ammattikorkeakoulun ensihoitaja-AMK tutkinnon opinnäytetyönä OSCE-menetelmän mukaisesti kehittämällä mittarilla. Opinnäytetyön tutkimusjoukon muodostivat Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustason sairaankuljettajat (N=68) ja arviontitilanteet toteutettiin Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tiloissa keväällä 2007. Arviointitilanteessa havainnoitiin perustason sairaankuljettajien osaamista simuloidussa potilastilanteessa. Opinnäytetyön tutkimusongelmat ovat: 1. Minkälaista on perustason sairaankuljettajien osaaminen aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitotyössä? 1.1. Minkälaista välittömään tilanarvioon liittyvää osaamista on perustason sairaankuljettajilla? 1.2. Minkälaista esitietoihin liittyvää osaamista on perustason sairaankuljettajilla? 1.3. Minkälaista tarkennettuun tilanarvioon liittyvää osaamista on perustason sairaankuljettajilla? 1.4. Minkälaista hoitoon liittyvää osaamista on perustason sairaankuljettajilla? 1.5. Minkälaista kuljetukseen liittyvää osaamista on perustason sairaankuljettajilla? Tutkimustulokset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla ja saaduista frekvensseistä ja prosenteista tehtiin pylväsdiagrammikuviot Excel-ohjelmistolla. AVH-potilaan hoidon osaaminen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustason sairaankuljettajilla oli tällä mittarilla arvioituna kohtalaisen hyvää. Mittarin viidestä osa-alueesta keskimäärin parhaiten osattiin välitön tilanarvio ja heikointa osaaminen oli esitiedot osa-alueessa.Tämän opinnäytetyön pohjalta AVH-potilaan hoidon osaamista voidaan lähteä kehittämään niin Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella vuorokoulutuksessa kuin Helsingin Ammattikorkeakoululla opetuksessa.

Rahoitusvälineiden arvostus - Kirjanpidon ja verotuksen erot

Tämän tutkimuksen aiheena on tarkastella rahoitusvälineiden arvostamista suomalaisessa kirjanpidossa, verotuksessa ja IFRS (International Accounting Reporting Standards) -standardeissa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisen kirjanpidon ja verotuksen eroavaisuudet IFRS-standardeihin rahoitusvälineiden jaottelussa ja arvostamisessa. Tavoitteena on selvittää rahoitusvälineiden arvostamiseroista johtuvien realisoitumattomien arvonmuutosten kirjaaminen kansallisessa kirjanpidossa ja verotuksessa ja IFRS-standardeissa sekä realisoitumattomien arvonmuutosten vaikutus verotukseen. Tutkimus on teoreettinen tutkimus, joka on komparatiivista analyysiä kirjanpidon, verotuksen ja IFRS-standardien välillä rahoitusvälineiden luokittelussa ja arvostamisessa. Tutkimus on luonteeltaan deskriptiivinen ja ymmärtämään pyrkivä. Tutkimuksessa käsitellään kirjanpitolakia (1336/1997), Kauppa- ja teollisuusministeriön asetusta rahoitusvälineiden arvostamisesta sekä merkitsemisestä tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen (1315/2004), elinkeinoverolakia (360/1968) sekä IAS 32 - ja 39 -standardeja.

Osakeyhtiön varsinaisen toiminnan loppuminen ja edullisin tapa saada kiinteistöomaisuudesta tuotto

Tutkimus on tehty tilaustyönä pienelle osakeyhtiölle, jonka varsinainen toiminta loppui vuoden 2007 lopussa. Yhtiö oli lopettaessaan toiminnan velaton ja omaisuus käsitti liiketilan, kaksi asuinhuoneistoa ja käteistä. Lisäksi yhtiöllä oli elinkeinoverolain alaisia tappioita, joita ei voitu käyttää ilman toimialan muuttamista. Tutkielman päätavoitteena oli selvittää edullisin tapa saada kiinteistöomaisuudesta tuotto, kun tutkittavan osakeyhtiön varsinainen toiminta on loppunut. Edullisinta tapaa mitataan yhtiön ja osakkaan maksamien verojen jälkeen jäävänä puhtaana tuottona osakkaalle. Tutkimuksen alussa on selvitetty eri toimintavaihtoehdot yhtiön varsinaisen toiminnan loppuessa. Päävaihtoehtoina on ollut toiminnan jatkaminen ennallaan osakeyhtiön muodossa, toimialan muuttaminen sijoitusyhtiöksi, yhtiön purkaminen ja osakekannan tai omaisuuden myyminen. Jokaisesta näistä vaihtoehdosta on tutkittu niiden veroseuraamukset yhtiön ja osakkaan kannalta sekä laskettu omistajan saama puhdas tuotto. Case-yhtiön omistajalle on kannattavinta vaihtaa yhtiön toimiala kiinteistösijoittamiseksi ja jatkaa toimintaa osakeyhtiönä, jolloin yhtiö saa käyttöönsä vanhat elinkeinoverolain alaiset tappionsa. Toimialan vaihtamisessa piilee verotuksellinen riski, jonka suuruuteen voidaan vaikuttaa. Yhtiön kannattaa jakaa joka vuosi yhtiön nettovarallisuudesta yhdeksän prosenttia osinkona, joka on osingonsaajalle verovapaata. Osinkona kannattaa pääsääntöisesti jakaa ensimmäisenä käteiset varat, seuraavana in natura –osinkona asuinhuoneistot ja viimeisenä liiketila. In natura –osinko kannattaa arvostaa alihintaan, jolloin yhtiö sekä omistaja säästävät veroissa.

Yritysmuodon ja toimitilan omistuksen vaikutus yksityislääkärin verotukseen.

Tutkielmassa vertaillaan ammtinharjoittajan verotusta toiminimenä ja osakeyhtiönä, sekä toimitilan vaikutusta verotukseen.

Yritysmuodon vaikutus verotuksen edullisuuteen, case Lahden Betonilattiat Oy / Tmi MR-Rakennus & Remontti

Suomessa verotuksen tarkoituksena ei ole vaikuttaa yritysmuodon valintaan. Yritystä perustettaessa kiinnitetään kuitenkin usein erityistä huomiota verotukseen. Yrityksen ja omistajayrittäjän verotukseen vaikuttavat monet eri tekijät. Yleispäteviä saantoja yritysmuodon vaikutuksesta verotuksen edullisuuteen on mahdoton antaa ja siksi harkinta täytyy tehdä aina tilannekohtaisesti. Tärkeintä verotuksen edullisuuslaskelmissa on kokonaisrasituksen mittaaminen. Tutkimuksessa on vertailtu kahden samalla toimialalla toimivan pienyrityksen yritysmuodon vaikutusta verotuksen edullisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää omistajayrittäjille jäävän nettotulon määrä. Tutkimuksen kohteena olevat yritykset ovat Lahden Betonilattiat Oy ja Tmi MR-Rakennus & Remontti, joista ensimmäinen on yritysmuodoltaan osakeyhtiö ja toinen yksityisliike. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi tutkimuksessa on perehdytty yritysten kirjanpitoon ja tilinpaatostietoihin. Niiden avulla on laskettu yritysten nettovarallisuus, tulonmuodostus ja verot. Siten on saatu konkreettinen tulos siitä, kuinka paljon on ollut omistajayrittäjien kokonaisverorasitus ja käteen jäävän nettotulon määrä. Tutkimuksessa on oletettu tilikauden voiton otetun kokonaisuudessaan osakkaan käyttöön. Lisäksi on tutkittu miten tilanne muuttuu voiton ja nettovarallisuuden kasvaessa. Tutkimuksen tulosten perusteella todetaan yksityisliikkeen olevan verotuksen kannalta osakeyhtiötä edullisempi vaihtoehto. Yritysten voiton ja nettovarallisuuden kasvaessa havaitaan yksityisliikkeen lähes aina olevan osakeyhtiötä edullisempi yritysmuoto. Osakeyhtiö on yksityisliikettä edullisempi vaihtoehto ainoastaan silloin, kun sen nettovarallisuus on huomattavan suuri ja paljon yksityisliikkeen nettovarallisuutta suurempi.

Yritysverojärjestelmän hyvyys, merkitys ja verosuunnittelun painopistealueet yrittäjien sekä asiantuntijoiden näkökulmista

Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata hyvän verojärjestelmän ominaisuuksien toteutumista nykyisessä pienten osakeyhtiöiden yritysverojärjestelmässä. Lisäksi tavoitteena on selvittää yritysverotuksen painoarvo yritystoimintaa säätelevässä lainsäädännössä sekä yritysverotuksen keskeiset teemat asiantuntijakirjoitusten perusteella. Verosuunnittelun ja verotuksen merkitystä yrityskentässä selvitetään myös yrittäjien näkökulmasta ja verrataan asiantuntijakirjoituksiin. Tutkimuksen teoriassa käydään läpi hyvän verojärjestelmän periaatteet sekä pienen osakeyhtiön verosuunnittelukeinot. Empiirisessä osassa tutkimuksen kyselyaineistoa käsiteltiin varianssianalyysilla (ANOVA) sekä asiantuntija-artikkelit jaettiin suhteellisiin pää- ja alaryhmiin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että nykyinen yritysverojärjestelmä ei ole tarpeeksi yksinkertainen ja se luo epätasa-arvoa verovelvollisten joukossa. Muuten oikeudenmukaisuus toteutuu melko hyvin nykyisessä yritysverojärjestelmässä. Veroilla halutaan myös jonkin verran ohjata verovelvollisen käyttäytymistä ja näin ollen täysin neutraaliinkaan verojärjestelmään ei päästä. Kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta Suomen nimellinen verotus on EU-maiden keskiarvoa hieman korkeampi, mutta verotuksella ei karkoteta tuotannontekijöitä. Oikeusvarmuus ja ennakoitavuus toteutuvat hyvin. Yritysverotus on ollut esillä alan lehdissä runsaasti ja erityisesti kansainvälinen yritysverotus on saanut painoarvoa. Asiantuntijat näkevät verosuunnittelun monimuotoisempana kuin yrittäjät, jotka pitävät suunnittelua lähinnä palkan ja osingon edullisuuden vertailuna.

Rigid Rod Polymer Fillers in Acrylic Denture and Dental Adhesive Resin Systems

Polymeric materials have been used in dental applications for decades. Adhesion of polymeric materials to each other and to the tooth substrate is essential to their successful use. The aim of this series of studies was two-folded. First, to improve adhesion of poly(paraphenylene) based rigid rod polymer (RRP) to other dental polymers, and secondly, to evaluate the usability of a new dentin primer system based on RRP fillers. Poly(paraphenylene) based RRP would be a tempting material for dental applications because of its good mechanical properties. To be used in dental applications, reliable adhesion between RRP and other dental polymers is required. In this series of studies, the adhesion of RRP to denture base polymer and the mechanical properties of RRP-denture base polymer-material combination were evaluated. Also adhesion of BisGMA-TEGDMA-resin to RRP was determined. Different surface treatments were tested to improve the adhesion of BisGMA-TEGDMA-resin to RRP. Results were based on three-point bending testing, Vickers surface hardness test and scanning electron microscope analysis (SEM), which showed that no reliable adhesion between RRP and denture base polymer was formed. Addition of RRP filler to denture base polymer increased surface hardness and flexural modulus but flexural strength decreased. Results from the shear bond strength test and SEM revealed that adhesion between resin and RRP was possible to improve by surface treatment with dichloromethane (DCM) based primer and a new kind of adhesive surface can be designed. The current dentin bonding agents have good immediate bond strength, but in long term the bond strength may decrease due to the detrimental effect of water and perhaps by matrix metalloproteinases. This leads to problems in longevity of restorations. Current bonding agents use organic monomers. In this series of studies, RRP filled dentin primer was tested in order to decrease the water sorption of the monomer system of the primers. The properties of new dentin primer system were evaluated in vitro by comparing it to commercial etch and rinse adhesive system. The results from the contact angle measurements and SEM showed that experimental primer with RRP reinforcement provided similar resin infiltration to dentin collagen and formed the resin-dentin interface as the control primer. Microtensile bond strength test and SEM revealed that in short term water storing, RRP increased bond strength and primer with BMEP-monomer (bis[2-(methacryloyloxy)-ethyl]phosphate) and high solvent concentration provided comparable bonding properties to the commercial control primers. In long term water storing, the high solvent-monomer concentration of the experimental primers decreased bond strength. However, in low solvent-monomer concentration groups, the long-term water storing did not decrease the bond strength despite the existence of hydrophilic monomers which were used in the system. These studies demonstrated that new dentin primer system reached the mechanical properties of current traditional etch and rinse adhesive system in short time water storing. Improved properties can be achieved by further modifications of the monomer system. Studies of the adhesion of RRP to other polymers suggest that adhesion between RRP and other dental polymers is possible to obtain by certain surface treatments.