1000 resultados para elektronisen aineiston hankinta ja käyttö
Resumo:
Henkilöarkistoja ja yksityisluontoisia asiakirjoja on tutkittu vähän niin Suomessa kuin kansainvälisesti, eikä tutkimuksessa ole huomioitu henkilöarkistoja samoin kuin muita arkistoja. Henkilöarkistojen luonnetta ja käyttöä tutkimuksen lähteenä ei ole juurikaan pohdittu. Tutkielmassa tarkastelen sitä, miten henkilöarkistot eroavat viranomaisarkis-toista, ja kuinka henkilöhistoriallisia ja muita yksityisiä asiakirjoja voi eettisesti käyttää tutkimuksessa. Lähdeaineistona käytän kansanedustaja Miina Sillanpään henkilöarkistoa, joka on talletettu Työväen Arkistoon. Lähdeaineistooni kuuluvat myös sellaiset asiakirjat, jotka voidaan katsoa kuuluviksi henkilöarkistoon, mutta ovat päätyneet muualle säilytettäviksi tai hävinneet. Miina Sillanpään henkilöarkisto toimii esimerkkinä, kun tutkin henkilöarkiston muodostumista ja eettistä käyttöä. Henkilöarkiston eettisen käytön pohdinta kohdistuu etenkin päiväkirjoihin, päiväkirjamuistiinpanoihin ja kirjeisiin. Tarkastelen lähdeaineistoa arkistoteorian ja tutkimusetiikan näkökulmasta. Tämän tutkielman esimerkki osoitti, että viranomais- ja henkilöarkistot eroavat toisistaan monin eri tavoin. Julkisen henkilön arkistonmuodostus kuitenkin läheni viranomaisarkistoja, koska Miina Sillanpää tietoisen tuntuisesti omasta merkityksestään dokumentoi ja arkistoi tarkasti ja järjestelmällisesti asiakirjojaan ja muita aineistojaan. Tutkimus osoitti, että viranomais- ja henkilöarkistoilla katsotaan olevan eri arvot, joiden pohjalta näitä arkistoja hankitaan, vastaanotetaan ja säilytetään. Viranomaisarkistoilla on etenkin todistuksellista arvoa, kun henkilöarkistojen arvo liittyy niiden luonteeseen: henkilökohtaisuuteen, kerronnallisuuteen ja yksilöllisyyteen. Sillanpään henkilöarkisto, kuten useat muutkin henkilöarkistot, sisältävät myös muiden kuin arkistonmuodostajan itsensä luomia asiakirjoja. Henkilöarkiston muodostumiseen on osallistunut monia eri toimijoita. Kolmannet osapuolet ja ulkopuoliset yksityiset ihmiset eivät ole voineet päättää asiakirjojensa, tässä tapauksessa kirjeidensä, kohtalosta tai he eivät välttämättä edes tiedä, että heidän yksityisiä ja arkaluonteisia asiakirjojaan on päätynyt julkiseen arkistoon kaikkien saataville. Tutkija voi kunnioittaa näiden henkilöiden yksityisyyttä tekemällä heidät tunnistamattomiksi. Kolmannet osapuolet kaipaisivat lisää huomiota osakseen ja mahdollista eettistä ohjeistusta heidän yksityisten tietojensa käytöstä tutkimuksessa.
Resumo:
Tämän case -tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa tekstiili- ja vaatetusmateriaalien ekologista elinjakson hallintaa Talousvarikon toiminnoissa ja tutkimalla mahdollisuuksia soveltaa saatuja tuloksia. Talousvarikko on Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen alainen järjestelmävastuuvarikko, jonka tehtävänä on varusmiesten ja kadettien vaatetuksen hankinta- ja ylläpitotoiminnot. Talousvarikko jakautuu neljälle paikkakunnalle. Hämeenlinnassa on hankinta-, hallinto- ja materiaaliosasto. Säkylässä, Mikkelissä ja Sodankylässä ovat vaatetuskorjaamot. Tekstiilimateriaalien elinkaariajattelussa tarkastellaan raaka-aineiden jaottelua ja maailman kuitutuotantoa. Tekstiilikuidut jaotellaan luonnon- ja tekokuituihin. Luonnonkuidut ovat pääosin luonnon raaka-aineita ja tekokuidut ovat synteettisesti valmistettuja. Tekstiilikuitujen- ja materiaalien vaikutus ekologiseen elinjakson hallinnan vaiheisiin on riippuvainen raaka-aineidenalkuperästä. Vaatetus- ja tekstiilimateriaalin elinkaari muodostuu tuotekehityksestä, hankinnasta, valmistuksesta, käytöstä, huollosta ja hylkäyksestä. Ekologista elinjakson hallintaa tarkastellaan materiaalivirta- ja elinkaarianalyysien kautta. Elinkaarianalyysin tarkastelu painottuu vaikutusluokkien arvottamiseen ja materiaalivirta-analyysissä tarkastellaan ainevirtoja ja sitä kautta jätteiden määrän vähentämistä. Joutsenmerkin valintakriteerien pohjana on aina tuotteiden elinkaarianalyysi. Joutsenmerkin valintakriteerien soveltaminen Talousvarikon toimintoihin vaatetus- ja tekstiilimateriaalin elinkaaren jokaisessa vaiheessa antaa mahdollisuuden lisätä ekologista elinkaaren hallintaa Talousvarikon toiminnoissa. Ympäristönäkökohtien huomioiminen tuotekehityksessä ja hankinnoissa antaa mahdollisuuden tehdä tilauksia / sopimuksia yhteiskuntavastuullisilta yrityksiltä huomioiden valmistuksen yhdeksi osaksi hankinta ja logistiikka pääprosessia.
Resumo:
Erilaisten mobiiliverkkojen käytön yleistyessä nousee esiin uudenlaisia sovellusalueita, kuten esimerkiksi paikkatietoiset sovellukset. Mobiiliudesta johtuen sovellusten käyttötilanteet vaihtelevat. Käyttötilanteista voidaan kerätä tietoa ja käyttää tätä hyödyksi. Tilannetiedolla tarkoitetaan sovelluksen käyttötilanteeseen tai käyttäjään liittyvää lisätietoa. Paikka- ja tilannetietoisten sovellusten kehittäminen vaati monia ohjelmistokehitystä tukevia järjestelmiä. Tilannetiedon väljän määritelmän takia tilannetietoisten sovellusten kehitykselle ei ole vielä selkeitä toimintamalleja. Tilannetietoisten sovellusten kehitystä avustavia järjestelmiä on luotu etenkin tutkimuksessa, mutta nämä eivät ole vielä yleistyneet laajempaan käyttöön. Paikkatiedon käyttö sen sijaan on hyvinkin standardoitua, mutta paikkatieto nähdään vain osana tilannetietoa. Tässä diplomityössä toteutettiin paikka- ja tilannetiedon sovelluskehitystä tukevia järjestelmiä, joilla paikka- ja tilannetiedon hyödyntäminen sovelluksissa mahdollistettiin. WLAN - verkosta saadun paikkatiedon hyödyntämiseen toteutettiin SOAP -palvelurajapinta. Tilannetiedon hyödyntämiseksi toteutettiin MUPE -sovellusympäristöön välittäjäkomponentteja paikka-, sää- ja kuntopyörän harjoitustiedolle sekä RFID -havaintotiedoille. Näitä komponetteja käytettiin tilannetietoisten sovellusten luomiseen sekä tietoliikennetekniikan laitoksen codecamp -kursseilla, että tilannetietoisessa pelisovelluksessa. Työn tuloksena saatiin toimivia sovelluksia, ja välittäjäkomponentit sovellusten luomiseen. Työn tuloksena voidaan todeta, että ilman tilannetietoista sovelluskehitystä tukevia komponentteja, olisi tämäntyyppinen sovelluskehitys huomattavasti vaativampaa. Tukevat komponentit helpottavat sovelluskehitystä, mutta helposti myös rajaavat kehitysmahdollisuuksia.
Resumo:
EU on valmistelemassa uutta kemikaaliasetusta joka sisältää myös nk. REACH järjestelmän. Uusi asetus tulee voimaan vuonna2006 tai 2007. Uudella asetuksella pyritään mm. parantamaan ihmisten terveyden ja luonnon suojelua, sekä selventämään nykyään hyvin sekavaa EU:n kemikaalilainsäädäntöä. Kemikaaliasetus koskee kemikaalien valmistusta, maahantuontia ja käyttöä valmistusprosesseissa. Tässä diplomityössä tarkastellaan uuden kemikaaliasetuksen ja REACH järjestelmän aiheuttamia vaikutuksia sähkömoottoreiden ja -generaattoreiden valmistukseen ABB Oy, Sähkökoneiden kannalta. Työssä on tarkasteltu uuden kemikaaliasetuksen tuomia muutoksia kemikaaliturvallisuuden hallintaan ja kemikaalikustannuksiin. Työssä tarkastellaan ABB Oy, Sähkökoneiden roolia jatkokäyttäjänä. Työssä on tarkastellut myös mitä vaikutuksia aineiden mahdollisilla poistumisilla markkinoilta olisi tuotantoprosessiin. Vaikutukset näkyvät pääasiassakemikaalikustannusten nousuna ja muutoksina kemikaali turvallisuuden hallinnassa, lisäksi markkinoilta saattaa poistua valmistuksen kannalta tärkeitä kemikaaleja. Asetuksen voimaantulon aiheuttamien lopullisten kustannusten määrään vaikuttaa suuresti se kuinka paljon aineita poistuu markkinoilta ja kuinka paljon tämän takia joudutaan tekemään muutoksia valmistusprosessissa.
Resumo:
Tässä diplomityössä tarkastellaan turvallisuustoiminto-käsitteen määrittelyä ja käyttöä osana ydinvoimalaitosten turvallisuuden varmistamista. Työssä kuvataan paine- ja kiehutusvesilaitosten toiminnan yleispiirteet, sekä Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) laitosten Olkiluoto 1 & 2 sekä Olkiluoto 3 tarkempi turvallisuustoiminta turvallisuusjärjestelmien ja -automaation osalta. Työssä esitellään eräs tapa määrittää turvallisuustoimintoja. Malli perustuu hierarkkiseen rakenteeseen, jossa ylimpänä ovat laitostason turvallisuustoiminnot ja alimpana turvallisuustoimintoihin osallistuvien laitteiden ja niiden osien toiminnot. Turvallisuustoimintoja on mahdollista käyttää ydinvoimalaitoksen turvallisuusluokituksen tekemiseen ja perustelemiseen. Turvallisuustoiminto kertoo suoraan luokiteltavan kohteen turvallisuusmerkityksen. Kohteen turvallisuusmerkityksen selvittäminen, eli liittäminen turvallisuustoimintoon, voi olla vaikeaa. Turvallisuustoimintoja on myös mahdollista käyttää laitoksen turvallisuusautomaation riittävän varmistamisen (mm. redundanttisuus, diversiteetti ja erotus) osoittamiseen erityisesti ohjelmoitavan automaation yhteydessä. Turvallisuustoimintoja voidaan hyödyntää laitoksen hätätilanneohjeiden kehittämisessä ja myös laitoksenmuun turvallisuusdokumentaation selkeyttämisessä. Työn tuloksena kehitettiin käyville laitoksille (OL1 & 2) aikaisempaa kattavammat turvallisuustoiminnot. Lisäksi tarkasteltiin rakenteilla olevalle laitokselle (OL3) määriteltyjä turvallisuustoimintoja.
Resumo:
Tässä diplomityössä tutkittiin ja kehitettiin edelleen mikroliuskarakenteisen T-resonaattorin käyttöä laajakaistaisessa piirilevylaminaattien dielektrisyysvakion ja häviökertoimen määrityksessä. Työssä perehdyttiin eristeominaisuuksien määrityksessä tarvittaviin laskentamenetelmiin sekä T-resonaattorin toimintaan. T-resonaattorin suunnittelu ja käyttöä varten valitut laskentamenetelmät on esitelty. Työssä suunniteltiin ja valmistettiin mikroliuskarakenteinen T-resonaattorimittausrakenne, jolla määritettiin erään FR-4 -tyyppisen piirilevylaminaattimateriaalin dielektrisyysvakio sekä häviökerroin mittausten ja laskennan avulla taajuuskaistalla 0,5 - 10 GHz. Tuloksia verrattiin muilla käytössä olevilla menetelmillä määritettyihin tuloksiin. Tulosten perusteella voitiin osoittaa, että mikroliuskarakenteinen T-resonaattori soveltuu hyvin piirilevylaminaattien eristeominaisuuksien määritykseen, ja käytetyt laskenta-menetelmät antavat realistisia tuloksia.
Resumo:
Ydinvoimalaitosten turvallisuusanalyysit tehdään nykyisin pääasiassa tietokoneohjelmistoilla. Turvallisuusanalyyseissä käytetyt ohjelmistot ja niillä tehdyt mallit pitää kelpoistaa, jotta mallilla saatuja tuloksia voidaan pitää luotettavina. PACTEL-koelaitteistolla tehdään turvallisuustutkimusta, joka palvelee erityisesti Loviisan VVER-440 -tyyppisiä voimalaitoksia. APROS-koodi kehitettiin Loviisan voimalaitoksen turvallisuusanalyysejä varten. Jotta APROS-koodi voitaisiin kelpoistaa rakennettiin PACTEL-koelaitteisto kokeellista termohydrauliikkatutkimusta varten. Koelaitteiston tuloksia käytettiin APROS ohjelmiston termohydraulisten mallien kehittämiseen. Vuonna 1999 aloitetun kansallisen FINNUS-projektin osatavoite on kehittää turvallisuustutkimuksissa käytettyjä tietokoneohjelmia, kuten APROSia. APROS on kehittynyt vuosien varrella niin laskenta-algoritmien kuin fysikaalisten mallienkin osalta. APROSiin oli kehitetty myös uusi käyttöliittymä GRADES, joka toimii Windows NT-ympäristössä. Diplomityön tavoitteena oli tehdä uudella GRADES-käyttöliittymällä uusi ja entistä tarkempi simulaatiomalli PACTEL-koelaitteistosta. Uusi simulaatiomalli kelpoistettiin kahden vanhan PACTEL-kokeen avulla, LOF-10 ja SBL-22. Laskentatuloksista voidaan päätellä laskeeko APROS oikein ja voidaanko APROSilla tehtyjä turvallisuusanalyysejä pitää luotettavina. Valmis kelpoistettu simulaatiomalli tuli VTT Energian kokeellisen lämpö- ja virtaustekniikan laboratorion käyttöön. Simulaatiomallilla voidaan laskea ja simuloida sekä vanhoja että uusia PACTEL-kokeita ja käyttää mallia tulevien PACTEL-kokeiden suunnitteluun.
Resumo:
Valmiin lastulevyn pinnan laadulle asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Pinnassa ei saisi näkyä poikkeavan suuria lastuja jotka haittaavat pinnoitusta ja maalausta. Hiotun pinnan ulkonäön ja muiden ominaisuuksien pitäisi olla samat hiontasyvyyden vaihtelusta huolimatta. Näiden vaatimusten täyttäminen edellyttää pintalastun seulonnalta erittäin suurta tarkkuutta. Lastulevytehtaiden tuotantokapasiteettien kasvaessa seuloilta edellytetään myös entistä suurempia kapasiteetteja samalla kun niiden hankinta- ja käyttökustannukset kuitenkin halutaan pitää mahdollisimman alhaisella tasolla Työssä on etsitty kokonaisedullisinta konstruktiota ja tehokkaimpia suunnittelu- ja käyttöparametrejä seulalle, joka tuottaa kapasiteetilla 4 Mg/h nimelliskooltaan alle 0,5 mm lastua. Telaseulonnan nippikapasiteettia pintalastun seulonnassa saatiin parannettua lisälaitteiden avulla ensimmäisten kokeiden arvosta 0,06 m3/(h·m) arvoon 0,19 m3/(h·m), mutta tasoseulan todettiin kuitenkin olevan kokonaisedullisin ratkaisu tähän tarkoitukseen. Tasoseulaan ideoitiin lisäksi parannuksia, joista muutamien toimintaa selvitettiin kokeellisesti.
Resumo:
Työn tavoitteena oli kehittää kunnossapitoyritykselle toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden mittausjärjestelmä. Ensin etsittiin teorian avulla ne sopivat suorituskykymittarit ja tekijät, joiden avulla yrityksen suorituskykyä voidaan luotettavasti ja ymmärrettävästi seurata. Apuna työnkulussa käytettiin kunnossapidon henkilökunnalle suunnattuja kirjallisia ja suullisia haastatteluja. Haastatteluiden avulla selvitettiin kunnossapidon suorituskyvyn mittauksen nykytila sekä mahdollisia kehityskohteita. Haastatteluihin ja kirjallisuuteen pohjautuen päätettiin yritykselle rakentaa suorituskykymittaristo. Mittaristoksi valittiin tuottavuus- eli tavoitematriisi, joka on toimiva työkalu mittareiden seurantaan. Se on helppokäyttöinen ja selkeä. Lisäksi matriisi antaa tulosindeksin avulla kokonaiskuvan kunnossapidon tasosta. Tavoitematriisi koostuu eri menestystekijöistä sekä näiden menestystekijöiden tunnusluvuista eli mittareista. Menestystekijöiksi valittiin: taloudellisuus, tuotantojärjestelmän tehokkuus, kustannusrakenne, kunnossapidon suunnittelu sekä häiriönkorjaus. Menestystekijöillä on jokaisella kolmesta kuuteen mittaria. Tavoitematriisin käyttö ja seuranta tapahtuu yksinkertaisen sovellusohjelman avulla. Mittariston kehittäminen on pitkä ja vaativa prosessi. Mittareita, niiden tavoitearvoja sekä menestystekijöitä tulee säännöllisin väliajoin tarkastaa, jotta kehitys on oikean suuntaista. Mittariston käyttöönotto ja käyttö edellyttävät kaikilta työntekijöiltä motivaatiota toiminnan kehitykseen sekä pitkäjänteisyyttä, sillä matriisin tarjoamat hyödyt ovat näkyvissä vasta kuukausien päästä.
Resumo:
Työn ensisijaisena tavoitteena oli selvittää Etelä-Karjalan keskussairaalan päiväkirurgisessa yksikössä tehtävien leikkausten toimintolaskentahinnat sekä vertailla saatuja hintoja yksikössä käytettäviin DRG- hintoihin. Toisena tavoitteena oli selvittää toimintolaskennan sovellusmahdollisuutta DRG- hinnoittelujärjestelmään. Tutkimusaineistoa kerättiin haastattelemalla yksikön henkilökuntaa. Kustannustietojen lähteenä käytettiin sairaalan laskentajärjestelmää. Aineiston tulkinnassa ja analyysissä käytettiin taulukkolaskentaohjelmistoa. Teoriaosuuden lähteinä käytettiin aiheisiin liittyvää kirjallisuutta ja artikkeleita. Leikkauksiin liittyvät toiminnot selvitettiin toimintoanalyysin avulla. Keskeisinä tuloksina saatiin yksikössä tehtävien leikkausten toimintolaskentahinnat. Vertailun tuloksena voidaan todeta, että toimintolaskenta ja DRG- hinnat eroavat toisistaan. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta myös se, että toimintolaskentaa voidaan soveltaa DRG- hinnoitteluun. Toimenpiteinä ehdotetaan lisätutkimuksia DRG- hinnoittelujärjestelmän ja toimintolaskennan soveltuvuudesta yhteen. Työssä kehitetyn laskentatavan oikeellisuutta tulisi selvittää laajemmin.
Resumo:
Tiedon luomiseen ja hyödyntämiseen perustuvassa liiketoiminnassa yrityksen kyky luoda tietoa ja käyttää hallussaan olevaa tietoa muodostaa perustan kilpailukyvylle ja kilpailueduille. Tutkielmassa rakennetaan konstruktiivista tutkimusotetta käyttäen innovaatioiden synnyn johtamiseen soveltuva toimintamalli Teecen tietoprosesseihin, Nonakan tiedonkonversioprosesseihin ja Ståhlen tietoympäristöihin perustuen. Tietoa syntyy esimerkiksi innovaatioissa. Innovaatioiden voidaan katsoa syntyvän vastakkaisten voimien jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Tämä innovaatioita tuottava mekanismi rakentuu tietoa lisäävistä ja tietoa järjestävistä prosesseista, joita voidaan kuvata sekä seci-prosessin että kolmitasoisen tietoympäristön avulla. Sisäinen kilpailu ja yhteistyö vaikuttavat tämän mekanismin toimintaan. Yhteistyö lisää tiedon jakamista ja mahdollistaa radikaalien innovaatioiden ja tuoteinnovaatioiden synnyn. Kilpailun lisääminen vähentää keskinäistä tiedon jakamista ja siirtää innovaatioita fokuksen mukaisiin prosessi-innovaatioihin. Kilpailun ja yhteistyön määrään ja keskinäiseen suhteeseen voidaan vaikuttaa kolmitasoisesta tietoympäristömallista johdettujen kolmen erillisen, joskin toisiinsa vaikuttavan, johtamistavoitteen avulla. Mahdollistava johtaminen rakentaa luottamuksen ja yrityksen toiminnan perustaa. Valtuuttava johtaminen houkuttaa yhteistyöhön mahdollistaen tiedon lisääntymisen. Ohjaavan johtamisen prosessit vievät yritystä strategian mukaiseen suuntaan hyödyntäen sisäistä kilpailua.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia tekijöitä kuntien on huomioitava hyvinvointi- ja tukipalvelujen hankinnassa. Tutkielmassa tarkastellaan julkisten palveluhankintojen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja vertaillaan näitä tekijöitä hankintastrategian liiketaloudelliseen viitekehykseen. Tulosten valossa pohditaan myös hankintastrategian luomisen ajankohtaisuutta julkisissa palveluhankinnoissa. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu aikaisempiin hankintastrategiaa ja make or buy –päätöstä käsittelevään kirjallisuuteen ja tieteellisiin tutkimuksiin. Tutkimuksen empiirinen osio koostuu kahdesta case – tapauksesta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin henkilökohtaisia haastatteluja. Tutkimuksen kohteina olivat Espoon hyvinvointipalvelujen sekä Kotkan tukipalvelujen hankinta ja kilpailuttaminen. Tutkimuksen lähtökohdista ja viitekehyksestä johtuen kohteeksi valittiin sekä hyvinvointi- että tukipalvelujen hankinta. Lisää näkökulmaa tutkimukseen saatiin valitsemalla kohteiksi kaksi eri kuntaa, mikä sopi myös tutkimuksen toimeksiantajan tavoitteisiin. Tulosten perusteella case – tutkimuksen kohteina olevilla kunnilla ei ole hankintastrategiaa ohjaamassa hyvinvointi- ja tukipalvelujen hankintaa. Liiketaloudellisten hankintastrategiaan vaikuttavien tekijöiden katsotaan soveltuvan myös julkisten palvelujen hankintaan. Tutkimuksen kohteiden välisessä vertailussa hankintojen suunnitelmallisuus painottui hankintaprosessin onnistumiseen vaikuttavana tekijänä. Kuntien oman roolin muuttuminen palvelujen tuottajasta niiden järjestäjäksi ja kehittäjäksi edellyttää tiiviimpää yhteistyötä yksityisen sektorin palveluntuottajan kanssa. Molempien palveluntuottajien osaamisen yhdistäminen antaa puitteet laadukkaiden hyvinvointi- ja tukipalvelujen kehittämiseen.
Resumo:
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Kustaankartanon F3B-osaston lyhytaikaishoidon, etenevää muistisairautta sairastavien asiakkaiden päivittäisten toimintojen solmukohtia omais- ja omahoitajien näkökulmasta. Työ liittyy IKU-Stadiaan, joka on osa laajempaa IKU-hanketta. IKU-Stadian tehtävänä on tuottaa tietoa asiakkaiden toimintakyvystä ja selvittää asiakkaiden toimintakykyä tukevat toimintatavat ympäristöjen suunnittelun lähtökohdaksi. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa toimintaterapian näkökulmasta tietoa, jota voidaan hyödyntää etenevää muistisairautta sairastavien henkilöiden lyhytaikaishoidon kehittämisessä osana omaishoidon tukea. Etenevää muistisairautta sairastava henkilö ja omaishoitaja voidaan yhdessä nähdä asiakkaana. He tarvitsevat tukea ahdistuksen ja huolten käsittelyyn sekä päivittäisten toimintojen sujumiseen kotiympäristössään. Toimintaterapeuttien ydinosaamiseen kuuluu päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen ja osallistumisen mahdollistaminen asiakkaiden arjen ympäristöissä. Toimintaterapian keinoin voidaan vastata tehostetun koti- ja omaishoidon kasvaviin haasteisiin. Opinnäytetyön aineisto on hankittu asiakaslähtöiseen Kanadan toiminnallisen suoriutumisen malliin perustuvaa COPM- arviointimenetelmää käyttäen haastattelemalla kolmen etenevää muistisairautta sairastavan lyhytaikaishoidon asiakkaan omais- ja omahoitajia. Avointen haastattelukysymysten teemat liittyivät päivittäisten toimintojen ongelmien itsestä huolehtimisen, tuottavuuden ja vapaa-ajan osa-alueisiin. Haastattelut on analysoitu teoriasidonnaisella sisällönanalyysilla, jossa on joiltain osin hyödynnetty Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen ICF-luokituksen suoriutumisen ja osallistumisen sekä ruumiin ja kehon toimintojen pääluokkia. Etenevää muistisairautta sairastavien henkilöiden arjen sujumista ehkäisivät vaikeudet mieltää meneillään olevaa toimintaa, tuottaa koordinoituja liikkeitä ja käyttää tarvittavia välineitä. Tehtävien aloittaminen, niihin keskittyminen sekä loppuun saaminen oli vaikeaa ja vei paljon aikaa. Myös levottomuus, kommunikoinnin ja hahmottamisen vaikeudet aiheuttivat päivittäisten toimintojen sujumisen solmukohtia. Tärkeimmiksi toiminnallisen suoriutumisen ongelmiksi COPM- arviointimenetelmää käytettäessä haastateltavat nostivat aiheita, jotka liittyivät pääasiassa itsestä huolehtimisen ja vapaa-ajan osa-alueisiin. Analyysin tuloksena esiin nostetut päivittäisten toimintojen solmukohdat vastasivat haastateltavien tärkeimmiksi toiminnallisen suoriutumisen ongelmiksi nostamia aiheita, jotka liittyivät etenevää muistisairautta sairastavien henkilöiden syömiseen, wc-toimintoihin, sisällä ja ulkona liikkumiseen, nukkumiseen ja sosiaaliseen toimintaan.
Resumo:
The objective of this master’s thesis was to develop a model for mobile subscription acquisition cost, SAC, and mobile subscription retention cost, SRC, by applying activity-based cost accounting principles. The thesis was conducted as a case study for a telecommunication company operating on the Finnish telecommunication market. In addition to activity-based cost accounting there were other theories studied and applied in order to establish a theory framework for this thesis. The concepts of acquisition and retention were explored in a broader context with the concepts of customer satisfaction, loyalty and profitability and eventually customer relationship management to understand the background and meaning of the theme of this thesis. The utilization of SAC and SRC information is discussed through the theories of decision making and activity-based management. Also, the present state and future needs of SAC and SRC information usage at the case company as well as the functions of the company were examined by interviewing some members of the company personnel. With the help of these theories and methods it was aimed at finding out both the theory-based and practical factors which affect the structure of the model. During the thesis study it was confirmed that the existing SAC and SRC model of the case company should be used as the basis in developing the activity-based model. As a result the indirect costs of the old model were transformed into activities and the direct costs were continued to be allocated directly to acquisition of new subscriptions and retention of old subscriptions. The refined model will enable managing the subscription acquisition, retention and the related costs better through the activity information. During the interviews it was found out that the SAC and SRC information is also used in performance measurement and operational and strategic planning. SAC and SRC are not fully absorbed costs and it was concluded that the model serves best as a source of indicative cost information. This thesis does not include calculating costs. Instead, the refined model together with both the theory-based and interview findings concerning the utilization of the information produced by the model will serve as a framework for the possible future development aiming at completing the model.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on löytää keinoja NCC Rakennus Oy:n hankinta- ja tilausprosessien tehostamiseen. Tutkimuksen kohteena ovat projektikohtaisten hankintojen hankintaprosessi, kausisopimuksiin perustuvat tilausprosessit sekä hankintakäytännöt. Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena ja pääasiallisena aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastatteluita. Teemahaastattelujen avulla on pyritty selvittämään kuinka ihmiset ja järjestelmät toimivat prosesseissa ja tunnistamaan eri prosessivaiheiden mahdollisia ongelmakohtia. Mahdolliset ongelmakohdat ja niiden kehitysehdotukset on tässä tutkimuksessa jäsennetty vika- ja vaikutusanalyysin avulla. Saatujen tulosten mukaan hankinta- ja tilausprosessien tehostaminen vaatii muun muassa yhteisten toimintatapojen rakentamista, koulutusta ja yhteistyön kehittämistä eri sidosryhmien kanssa.