Paikallisen WLAN-operaattorin liiketoimintasuunnitelma: Case Wireless

Työn tavoitteena oli selvittää uudenlaisen WLAN-verkkoyhteyden tarjoajan liiketoiminnallisia mahdollisuuksia ja -edellytyksiä. Uudenlaisessa mallissa loppukäyttäjällä on langatonta lähiverkkoa käyttäessään mahdollisuus valita mieleisensä Internet-operaattori sekä käyttää paikallisia palveluja ilman Internet-yhteyttä, alueverkon kautta. Lisaksi tutkittiin langattoman tiedonsiirron markkinointia. Työn case-osuudessa tutkittiin Lappeen¬rannan teknillisen korkeakoulun WLAN-hanketta, ja siinä rakennettua access-verkkoa. Koko langattoman tiedonsiirron liiketoimintakenttä on vasta hakemassa lopullisia muotojaan. Nopeasta yleistymisestä huolimatta WLAN:in massamarkkinoille tuloa hidastavat tietyt ongelmat, mm. verkkovierailut (sekä WLAN-verkkojen että eri langattomien tiedonsiirtoteknologioiden välillä), epäselvät laskutusmallit sekä yhteensopivuusongelmat. Tietoturva on WLAN:in ongelmista kuuluisin, mutta ei suurin este todellisten massamarkkinoiden saavuttamisessa. Hyödyntämällä teknologian omaksujaryhmien erilaisia piirteitä saadaan etua tavoiteltaessa massamarkkinoita. Case-verkon liiketoimintasuunnitelmasta käy ilmi, että mikäli WLAN yleistyy, kuten on odotettu, esitetty uudenlainen alueellinen liiketoimintamalli voi olla taloudellisesti mahdollinen. Esitetyt riskit ja oletukset on huomioitava alan epävarman kehityksen takia.

Lyhytsanomakeskuksen lisäarvopalvelurajapinnan suunnittelu ja toteutus

Diplomityössä tutkitaan lisäarvopalveluiden tuottamisen ongelmia, jotka liittyvät teleoperaattoreiden ja palveluntuottajien väliselle ”harmaalle alueelle”. Tyypillisiä ongelmia tällä alueella ovat palveluiden lyhytsanomakeskusliityntöjen vaikeudet, laskutusongelmat ja palveluiden tietoturvan taso. Tutkimuksen lisäksi työhön kuuluu myös toteutus, joka tuottaa ratkaisun näihin ongelmiin. Ensin työssä käsitellään yleisesti lisäarvopalveluiden tuotantoon liittyviä asioita: lyhytsanomapalvelua, lyhytsanomakeskuksia, niiden lisäarvopalvelurajapintoja ja harmaan alueen käsitettä. Sitten esitellään kolme ratkaisumallia ongelmiin operaattorin näkökulmasta, joista parhaana valitaan Intellitel™ Messaging Gateway-sanomayhdyskäytävään toteutettava lisäarvopalvelurajapinta. Rajapinnan toteutus kuvataan suunnittelun, arkkitehtuurin ja toiminnallisuuksien osalta. Diplomityön tuloksena saadaan uusi testattu lisäarvopalvelurajapinta, joka täyttää sille asetetut vaatimukset. Työn lopuksi pohditaan rajapinnan jatkokehitystä ja kiinnostavia käyttökohteita. Näitä ovat rajapinnan käyttö protokollamuuntimen tai sanomayhdyskäytävän osana.

Pankkien yrityksille tarjoamien elektronisten pankkipalveluiden evoluutio internetympäristössä

Tämän tutkielman tarkoituksena on ollut kartoittaa pankkien yrityksille tarjoamien elektronisten pankkipalveluiden nykytilaa suhteessa aiheesta kirjoitettuun teoriaan. Yrityspuolella pankkipalvelun käyttäjä ei välttämättä ole samalla omistaja, kuten yksityishenkilöille tarkoitetuissa palveluissa. Tästä johtuen tämä kenttä tarjoaa aivan uutta tutkittavaa vanhempien, lähinnä yksityishenkilöiden suhteen tehtyjen tutkimusten rinnalle. Yrityksille tarkoitetut elektroniset pankkipalvelut ovat pohjautuneet pitkälti vuosikymmeniä vanhoihin eräsiirtojärjestelmiin, joita aletaan vasta nyt muuttaa internetpohjaisiksi. Yritysten tarpeet sekä vaatimukset pankkien verkkopalveluiden suhteen tulevat olemaan moninaisia ja poikkeamaan paljonkin aiemmin rakennetuista yksityisten verkkopalveluista. Avainsanoja tällä saralla tulevat olemaan personointi, kustomointi, tehokkuus, turvallisuus, reaaliaikainen tieto sekä kommunikointi.Tutkielmaan on tuotu lisäsyvyyttä arvioimalla elektronisen kaupankäynnin tulevaisuutta, jossa myös pankkien rooli tulee olemaan todennäköisesti merkittävä. Tätä tukee yritysten siirtyminen mm. elektroniseen laskutukseen, sekä –kaupankäyntiin. Pankkien tulisikin löytää jokin luonteva (välittäjän) rooli kehittyvillä business to business sekä business to consumer markkinoilla. Tämä alue voi pitää ratkaisun avaimet käsissä siihen, kuinka katetaan esimerkiksi netotuspalveluiden aiheuttamat tulonmenetykset. Nämä ovat strategisia kysymyksiä, jolloin tulee päättää minne asti tarjottavia palveluita voidaan venyttää pankkipalveluiden nimissä ja mitkä taas selkeästi toteuttaa vaikkapa partneripalveluina. Tulevaisuudessa verkossa surffaaminen tulee kuitenkin keskittymään suuriin portaaleihin, ja näin ollen onkin syytä varmistaa jo ajoissa että on itse luomassa riittävän houkuttavaa kokonaisuutta omien ja partnerien tarjoamien palveluiden osalta, sekä varmistaa myös näkyvyys muissa kriittisissä keskittymissä verkossa.

Responding to Young People's Health Risks in Primary Care: A Cluster Randomised Trial of Training Clinicians in Screening and Motivational Interviewing.

OBJECTIVE: To evaluate the effectiveness of a complex intervention implementing best practice guidelines recommending clinicians screen and counsel young people across multiple psychosocial risk factors, on clinicians' detection of health risks and patients' risk taking behaviour, compared to a didactic seminar on young people's health. DESIGN: Pragmatic cluster randomised trial where volunteer general practices were stratified by postcode advantage or disadvantage score and billing type (private, free national health, community health centre), then randomised into either intervention or comparison arms using a computer generated random sequence. Three months post-intervention, patients were recruited from all practices post-consultation for a Computer Assisted Telephone Interview and followed up three and 12 months later. Researchers recruiting, consenting and interviewing patients and patients themselves were masked to allocation status; clinicians were not. SETTING: General practices in metropolitan and rural Victoria, Australia. PARTICIPANTS: General practices with at least one interested clinician (general practitioner or nurse) and their 14-24 year old patients. INTERVENTION: This complex intervention was designed using evidence based practice in learning and change in clinician behaviour and general practice systems, and included best practice approaches to motivating change in adolescent risk taking behaviours. The intervention involved training clinicians (nine hours) in health risk screening, use of a screening tool and motivational interviewing; training all practice staff (receptionists and clinicians) in engaging youth; provision of feedback to clinicians of patients' risk data; and two practice visits to support new screening and referral resources. Comparison clinicians received one didactic educational seminar (three hours) on engaging youth and health risk screening. OUTCOME MEASURES: Primary outcomes were patient report of (1) clinician detection of at least one of six health risk behaviours (tobacco, alcohol and illicit drug use, risks for sexually transmitted infection, STI, unplanned pregnancy, and road risks); and (2) change in one or more of the six health risk behaviours, at three months or at 12 months. Secondary outcomes were likelihood of future visits, trust in the clinician after exit interview, clinician detection of emotional distress and fear and abuse in relationships, and emotional distress at three and 12 months. Patient acceptability of the screening tool was also described for the intervention arm. Analyses were adjusted for practice location and billing type, patients' sex, age, and recruitment method, and past health risks, where appropriate. An intention to treat analysis approach was used, which included multilevel multiple imputation for missing outcome data. RESULTS: 42 practices were randomly allocated to intervention or comparison arms. Two intervention practices withdrew post allocation, prior to training, leaving 19 intervention (53 clinicians, 377 patients) and 21 comparison (79 clinicians, 524 patients) practices. 69% of patients in both intervention (260) and comparison (360) arms completed the 12 month follow-up. Intervention clinicians discussed more health risks per patient (59.7%) than comparison clinicians (52.7%) and thus were more likely to detect a higher proportion of young people with at least one of the six health risk behaviours (38.4% vs 26.7%, risk difference [RD] 11.6%, Confidence Interval [CI] 2.93% to 20.3%; adjusted odds ratio [OR] 1.7, CI 1.1 to 2.5). Patients reported less illicit drug use (RD -6.0, CI -11 to -1.2; OR 0·52, CI 0·28 to 0·96), and less risk for STI (RD -5.4, CI -11 to 0.2; OR 0·66, CI 0·46 to 0·96) at three months in the intervention relative to the comparison arm, and for unplanned pregnancy at 12 months (RD -4.4; CI -8.7 to -0.1; OR 0·40, CI 0·20 to 0·80). No differences were detected between arms on other health risks. There were no differences on secondary outcomes, apart from a greater detection of abuse (OR 13.8, CI 1.71 to 111). There were no reports of harmful events and intervention arm youth had high acceptance of the screening tool. CONCLUSIONS: A complex intervention, compared to a simple educational seminar for practices, improved detection of health risk behaviours in young people. Impact on health outcomes was inconclusive. Technology enabling more efficient, systematic health-risk screening may allow providers to target counselling toward higher risk individuals. Further trials require more power to confirm health benefits. TRIAL REGISTRATION: ISRCTN.com ISRCTN16059206.

Sähköisten kuljetustietojen vaikutukset päivittäistavarakaupan pitkässä arvoketjussa

Tutkielman tavoitteena on esittää kustannustehokkaita tapoja lähetystoimintojen ja kuljetustietojen käsittelyyn päivittäistavarakaupan logistiikkakeskuksessa. Tutkielmassa kuvataan case-yrityksen lähettämö- ja kuljetustoimintojen sekä lähtevän tavaravirran seurannan ja rahtilaskutuksen nykytilanne. Tutkimusmenetelmänä on käytetty case-yrityksen avainhenkilöiden teemahaastatteluja sekä erillistä haastattelututkimusta kahdeksalle suurimmalle case-yrityksen käyttämälle kuljetusliikkeelle. Työssä esitellään keskeisimpien kuljetustietojen ja lähettämötoimintojen sähköistämisen edellytyksiä sekä niiden toteutusmahdollisuuksia. Koska lähtevän tavaravirran käsittely manuaalisesti aiheuttaa ylimääräisiä virheitä ja tehottomuutta pitkän arvoketjun eri vaiheissa työllistäen lähettämön, kuljetusliikkeiden, terminaalien ja myymälöiden työntekijöitä, on tutkielmassa esitelty keskeisimmät keinot tehostaa ja automatisoida lähtevien kuljetusyksiköiden käsittelyä. Ratkaisut pohjautuvat lähtevien kuljetusyksiköiden yksilöintiin ja seurantaan. Yksiköiden käsittelyä tehostetaan automatisoimalla yksiköiden tunnistamista ja tiedonsiirtoa. Käytettäviksi työkaluiksi on valittu viivakoodit ja tarvittavat lukijat yksiköiden tunnistamiseen. Sähköisellä rahtikirjalla pyritään paperittomaan lähettämötoimintaan ja sitä kautta automatisoimaan rahtilaskutusta ottamalla käyttöön laskuton maksu. Kuljetustietojen sähköistämisellä voidaan saavuttaa mittavat kustannussäästöt pitkässä arvoketjussa.

Älykkäiden energiamittareiden mahdollistamat palvelut

Sähkönmittaus suoritetaan enenevissä määrin älykkäiden energiamittareiden avulla niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Älykkäät energiamittarit mahdollistavat huomattavasti monipuolisemman mittaustiedon saannin kuin tavanomaisilla mittareilla saatavan pelkän kulutetun energian määrän. Mittauksesta vastuussa olevalle taholle syntyy kuluja mittareiden asennuksesta uusien tehokkaampien tietojärjestelmien ylläpitoon siirryttäessä uuteen älykkäämpään mittausjärjestelmään. Kulujen kattamiseksi olisi hyödyllistä, jos monipuolisempaa mittaustietoa voitaisiin käyttää laajemmin kuin pelkästään asiakkaiden laskutukseen. Tästä johtuen mittaustiedon tehokasta hyödyntämistä varten tulee kehittää uusia palveluja esimerkiksi raportoinnin, mittaustietojen analysoinnin sekä kysyntäjouston saralla. Tässä työssä esitellään älykkäisiin energiamittareihin liittyvää tekniikkaa ja syitä miksi älykkäämpiin sähkönmittausjärjestelmiin ollaan siirtymässä. Mittaroinnin nykytilannetta käydään läpi niin Suomen kuin eräiden muidenkin Euroopan maiden osalta. Työssä esitetään myös muutamia käytännön palvelumahdollisuuksia ja pohditaan millaiseksi sähkönmittausjärjestelmät tulevaisuudessa muotoutuvat.

Verkkolaskutus

Kandidaatintyö käsittelee verkkolaskutusta Suomessa. Työssä selvitetään verkkolaskutuksen nykytila ja kuinka siihen ollaan tultu sekä miten nykyinen tietoyhteiskunta on sen ottanut vastaan. Lisäksi työssä tarkastellaan muita kilpailevia järjestelmiä sekä niiden asemaa eri käyttäjäkuntien osalta. Mielenkiinnon kohteena on myös verkkolaskutuksen tulevaisuuden näkymät; mitä sen eteen on jo tehty ja mitä tulevaisuudessa tullaan todennäköisesti tekemään. Verkkolaskutus on edelleen ajankohtainen, vaikka siitä on puhuttu jo vuosia. Se on parantanut hiljalleen asemaansa ja tähän mennessä se on saavuttanut suurimman suosion suurten yritysten keskuudessa. Kuitenkin kuluttajien maksutottumusten muuttuminen viime vuosina on luonut suuren potentiaalin sähköisten laskujen aseman vahvistumiselle. Myös Suomen valtio ja Euroopan Unioni ovat ottaneet tavoitteeksi parantaa verkkolaskutuksen asemaa. Suurimmat ongelmat verkkolaskutukseen siirtymisessä löytyy ihmisten ja pienien organisaatioiden asenteista. Vanhoilla järjestelmillä on totuttu tiettyihin toimintamalleihin ja käytössä olevat järjestelmät on kehitetty niiden pohjalle. Vaikka uudenlaisessa verkkolaskussa on selkeitä etuja ja säästöjä, ei kuluttajat ja pk-yritykset vaivaudu uudistamaan tapojaan. Valtio on siirtynyt jo kokonaan käyttämään sähköisiä laskutuskeinoja, mutta varsinkin pienemmät kunnat ovat vielä tästä paljon jäljessä. Syyt ovat samanlaisia kuin pienillä ja keskisuurilla yrityksillä. Kuntaliiton teettämän tutkimuksen mukaan 53% Suomen kunnista otti vuonna 2009 lopulla vastaan sähköisiä laskuja ja näistä suurin osa hoiti asian verkkolaskuoperaattorin kautta. Euroopan Unionin SEPA-hanke puolestaan on tuomassa koko Euroopan laajuisen yhteisen sijainnista riippumattoman järjestelmän.

Palvelutuotteiden hinnoittelu kerroinmallin avulla, Case: Leppävaaran Laskenta Oy

Perinteisiä taloushallintopalveluja tuottavilla tilitoimistoilla on omien palveluidensa hinnoittelu ollut yksi haastavimmista hallinnollisista tehtävistä. Hinnoittelutavat alalla vaihtelevat ja myös asiakkaan on ollut vaikea ymmärtää hinnan muodostumisen periaatteita. Strategisesti vääränlainen hinnoittelu on myös saattanut johtaa kannattamattomaan liiketoimintaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää taloushallintopalveluja tuottavalle tilitoimistolle ymmärrettävä ja tehokkaasti toimiva hinnoittelumalli kirjanpitopalveluiden hinnoitteluun. Hinnoittelumallin on tarkoitus toimia kustannuslaskennan, palveluiden hinnoittelun sekä resurssienhallinnan ja budjetoinnin välineenä tuotettaessa kirjanpitopalveluita sekä muita tilitoimistoyrityksen palvelutuotteita. Tutkimus toteutettiin tutkimalla esimerkkiyrityksen kirjanpidon laskutusta yhden tilikauden ajalta. Aineistoa analysoimalla voitiin luoda kerroinmalli, jonka avulla voidaan hinnoitella kirjanpitopalveluita. Aineistoa analysoitaessa havaittiin voimakasta hajontaa aineistossa esiintyvissä kertoimissa. Tilikauden aikaisesta laskutusaineistosta löydettiin myös selkeä kannattavuuteen vaikuttava asia, jonka euromääräistä vaikutusta voitiin arvioida kerroinmallin avulla.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntakohtaisen kustannuslaskentamallin kehittäminen

Työn tavoitteena oli tutkia Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kuntalaskutusta ja rakentaa laskentamalli, jolla kuntakohtaiset kustannukset pystytään laskemaan ja jakamaan. Tutkimusote oli konstruktiivinen. Tiedot kerättiin kuntayhtymän toiminta- ja taloustietojärjestelmistä sekä haastattelemalla organisaation asiantuntijoita. Työn tulokseksi saatu laskentamalli koostuu suoritepohjaisesta, asukaslukupohjaisista ja tarvepainotetuista asukaslukupohjaisista kustannusajureista, joilla kustannukset jaetaan piirin jäsenkunnille. Tällä sekamallilla pystytään toteuttamaan kuntalaskutusta, sillä se täyttää kuntalaskutusmallille asetetut vaatimukset. Työn tulosten perusteella tulo-osuusmalli olisi paras tapa toteuttaa kuntalaskutusta. Yksinkertainen rahoitusmalli mahdollistaa toiminnan vapaamman kehittämisen kuin sekamalli ja on lisäksi selkeämpi ja läpinäkyvämpi. Sekamallissa tulisi painottaa tarvepohjaisia asukaslukuajureita. Tärkeimmät ja suurimpia kustannuksia aiheuttavat alueet kannattaisi tuotteistaa.

Ulkoistettujen logistiikkapalveluiden kustannusrakenne ja säästöpotentiaali

Työ käsittelee ulkoistettujen logistiikkapalveluiden kustannusrakennetta sekä niiden mahdollista säästöpotentiaalia. Asetettu säästötavoite on kymmenen prosenttia. Logistiikkakustannukset muodostuvat pääpiirteissään ostorahdista, myyntirahdista, varastojen ja tuotantolaitoksen välisistä rahdeista sekä ulkopuolisilta toimijoilta vuokratuista varastoista. Työn teettävän yrityksen logistiikkakustannusten kustannusjakaumat tulee selvittää tekijöittäin perinpohjaisesti. Kustannustekijöiden määrittämisen jälkeen kustannukset on kohdistettu kullekin tekijälle yksitellen. Kustannustietojen osalta tutkimus kohdistui yrityksen omaan raportointiin, kirjanpitoon, palveluita tarjoavien toimijoiden laskutukseen sekä toimijoiden rahtien ja varastoinnin dokumentointeihin. Työn teoriaosuus pohjautuu tieteellisiin artikkeleihin ja kirjallisuuteen. Tutkimuskohteiden ja asetetun säästötavoitteen pohjalta on haarukoitu keinoja säästötavoitteen saavuttamiseksi. Kustannussäästöjä on haettu kahta eri reittiä pitkin. Ensimmäiseksi säästöjä haetaan organisaation oman toiminnan tehostamisella ja sitä kautta löytyvillä muutoksilla nykyiseen toimintamalliin nähden. Toinen tutkimuspolku on säästöjen hakeminen investointeja tekemällä. Oman toiminnan tehostamisen toimenpiteillä sekä investointeja tekemällä on mahdollista päästä asetettuun säästötavoitteeseen koskien yrityksen logistiikkakustannuksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon teknisten palveluiden tuotteistaminen

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Tukipalvelukeskuksen teknisten palveluiden tulosalueen tuotteistamista ja tuottaa kustannusten laskutuksen periaatteellinen toteutusmalli. Työssä otetaan kantaa palveluiden hinnoittelumalleihin eli kuinka kiinteistöistä ja teknisistä ylläpitopalveluista syntyvät kustannukset voidaan osoittaa niitä käyttäville tulosalueille. Palveluiden jäsentäminen ja suoritteiden yhdistäminen muodostavat palvelutuotteen, jota palveluita käyttävälle asiakkaalle tarjotaan. Tuotekäsitteelle on tyypillistä, että sitä voidaan tuottaa saman sisältöisenä nyt ja tulevaisuudessa. Tuotteita tarjoavan palveluiden tuottajan tuotekriteerit sisältävät selkeät tuoteryhmät, tuotteiden määrällisen mitattavuuden, kuvaavat tuotenimikkeet ja tuotteilla on ostajan näkökulmasta selkeä sisältö ja hinnoittelu. Tuotteistamisen tärkein hyöty on organisaation kustannusrakenteen selkeytyminen, jonka vuoksi tuotteiden määrä, laatu ja hinta tulee olla määriteltävissä. Asiakkaalle voidaan tarjota valmiiksi hinnoiteltuja palveluosia, jolloin palveluiden räätälöinti ja modulointi ovat mahdollisia palveluiden niputtamisella. Ei-kaupallisten instanssien, kuten kuntayhtymien sisäinen laskutus ja tuotteistus mahdollistavat palveluiden standardoimisen ja johdon päätöksenteko toimialakohtaisen kustannustietoisuuden vuoksi paranee. Tutkimuksen alkuosassa paneudutaan palvelun alle kuuluviin käsitteisiin, kuten tuotteistamisajatteluun, palvelupaketteihin, palveluiden laadun mittaamiseen ja palveluiden hinnoitteluun. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään teknisten palveluiden hinnoitteluun käytettävän toimintoperusteisen kustannuslaskennan sekä sisäisen vuokraamisen periaatteita. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltyjä asioita käytettiin hyödyksi sairaanhoitopiireille laadittuun kyselytutkimukseen. Yhdessä teorian ja kyselytutkimuksen kanssa kohdeorganisaatiolle luotiin malli palveluiden tuotteistamiseksi.

New Rate Schedules - 1927

A notification from the Canadian Niagara Power Co. detailing a rate increase for domestic customers. Two schedules are listed, one for customers under 1,000 watts and the other for customers over 1,000 watts.

Développement du modèle de spécificité clinique chez les personnes atteintes de troubles mentaux graves associés à des problèmes de violence et de comportements antisociaux

Depuis la désinstitutionalisation dans les milieux psychiatriques, il a été souvent mentionné qu’une augmentation des admissions dans les milieux carcéraux et de psychiatrie légale était en cours afin de prendre soin des personnes atteintes de troubles mentaux graves (TMG). Parallèlement, plusieurs auteurs ont rapporté que les individus ayant des troubles mentaux sévères sont plus à risque de perpétrer des gestes antisociaux ou de violence. À l’égard de cette problématique, nous soutenons le modèle de la spécificité clinique. Celui-ci précise que des profils psychopathologiques particuliers augmentent le risque de violence, conduisent à différents types de fonctionnement social et articulent la demande de soins. L’environnement a, de plus, un effet modulateur au niveau du fonctionnement distinctif de l’individu. Une relation bidirectionnelle se construit entre la spécificité psychopathologique et l’environnement, plus particulièrement en ce qui a trait aux relations interpersonnelles, au milieu socioéconomique, au patron d’utilisation des services de psychiatrie et à l’interaction avec le système de justice qui déterminent subséquemment le type de prise en charge ou le statut légal du patient. Afin d’appuyer ce modèle, les profils des patients atteints de TMG en fonction des statuts légaux, du milieu de soins (psychiatrie générale et psychiatrie légale) et de l’utilisation des mesures d’isolement et de contentions ont été examinés. Les patients ont été évalués par des mesures sociodémographiques (indicateurs du fonctionnement social, des relations interpersonnelles et du milieu socioéconomique), psychodiagnostiques (SCID-I et II) et de la psychopathie. De même, le dossier criminel, les dossiers médicaux hospitaliers et administratifs (MED-ECHO et RAMQ) ont été observés. Les devis étaient rétrospectifs. Par ailleurs, au niveau de l’interaction entre les services de psychiatrie et l’individu atteint d’un TMG, nous avons exploré la perception subjective des intervenants en santé mentale quant à l’agressivité et la violence. Nous avons considéré l’impact de cette perception sur la manière d’offrir des soins, plus particulièrement en ce qui a trait aux mesures coercitives (mesures d’isolement avec ou sans contentions), lors des hospitalisations. Les cinq études ont appuyé l’idée d’une spécificité clinique tant sur le plan des profils cliniques des individus que sur la manière d’offrir les services, spécialement au niveau des mesures de contrôles. Les caractéristiques de la personne et de l’environnement semblent de ce fait jouer un rôle important dans le type de services que recevra un individu souffrant de TMG. Ces travaux ouvrent sur la possibilité de mieux déterminer l’étiologie et la gestion de la violence de même que la manière dont le système s’occupe des patients à risque de violence.

Profils de prise en charge médicale chez les enfants et adolescents traités par antidépresseurs : effet des mises en garde réglementaires et publications de guides de pratique clinique

Suite aux notifications de cas de comportements suicidaires associés aux antidépresseurs (ADs) chez les jeunes, une mise en garde réglementaire a été émise en mai 2004 au Canada, et deux guides de pratique clinique ont été publiés dans la littérature en novembre 2007. L'objectif de ce mémoire fut d'évaluer l’association entre ces interventions de communication et le suivi médical de la population pédiatrique traitée par ADs au Québec. Une étude de cohorte rétrospective (1998-2008) a été menée chez 4 576 enfants (10-14 ans) et 12 419 adolescents (15-19 ans) membres du régime public d’assurance médicaments du Québec, ayant débuté un traitement par AD. Le suivi médical dans les trois premiers mois de traitement a été mesuré par l’occurrence et la fréquence de visites médicales retrouvées dans les banques de données de la RAMQ. Les facteurs associés à un suivi conforme aux recommandations ont été évalués à partir de modèles de régression logistique multivariés. Seuls 20% des enfants ou adolescents ont eu au moins une visite de suivi à chaque mois, en conformité avec les recommandations. La probabilité de recevoir un suivi médical conforme était plus élevée lorsque le prescripteur initial était un psychiatre. L’occurrence et la fréquence des visites n’ont pas changé après la publication de la mise en garde ou des recommandations. De ce mémoire on conclut que d'autres interventions visant à optimiser le suivi médical devraient être envisagées.

Design and synthesis of efficient mac architectures for high speed decimal processor

Most of the commercial and financial data are stored in decimal fonn. Recently, support for decimal arithmetic has received increased attention due to the growing importance in financial analysis, banking, tax calculation, currency conversion, insurance, telephone billing and accounting. Performing decimal arithmetic with systems that do not support decimal computations may give a result with representation error, conversion error, and/or rounding error. In this world of precision, such errors are no more tolerable. The errors can be eliminated and better accuracy can be achieved if decimal computations are done using Decimal Floating Point (DFP) units. But the floating-point arithmetic units in today's general-purpose microprocessors are based on the binary number system, and the decimal computations are done using binary arithmetic. Only few common decimal numbers can be exactly represented in Binary Floating Point (BF P). ln many; cases, the law requires that results generated from financial calculations performed on a computer should exactly match with manual calculations. Currently many applications involving fractional decimal data perform decimal computations either in software or with a combination of software and hardware. The performance can be dramatically improved by complete hardware DFP units and this leads to the design of processors that include DF P hardware.VLSI implementations using same modular building blocks can decrease system design and manufacturing cost. A multiplexer realization is a natural choice from the viewpoint of cost and speed.This thesis focuses on the design and synthesis of efficient decimal MAC (Multiply ACeumulate) architecture for high speed decimal processors based on IEEE Standard for Floating-point Arithmetic (IEEE 754-2008). The research goal is to design and synthesize deeimal'MAC architectures to achieve higher performance.Efficient design methods and architectures are developed for a high performance DFP MAC unit as part of this research.