Universa Theologia Thomistica cum propiis fontibus en ancilla philosophia...publicae offert comertationi P. Fr. Emmanuel Lazaro...adsistente...Casimiro Ignacio Ibañez...ann. MDCCLXXXIV

Sign. : []4, A-F4, G2

Homilía que en la solemne ordenacion celebrada en la nueva catedral de ciudad Victoria el sábado santo de 1879 pronunció el primer obispo de Tamaulipas.

"Tirada de esta edicion, 200 ejemplares en papel de Lacroix. Ejemplar número 19."

Fossil associations from the middle and upper Eocene strata of the Pamplona Basin and surrounding areas (Navarre, western Pyrenees)

Fossil associations from the middle and upper Eocene (Bartonian and Priabonian) sedimentary succession of the Pamplona Basin are described. This succession was accumulated in the western part of the South Pyrenean peripheral foreland basin and extends from deep-marine turbiditic (Ezkaba Sandstone Formation) to deltaic (Pamplona Marl, Ardanatz Sandstone and Ilundain Marl formations) and marginal marine deposits (Gendulain Formation). The micropalaeontological content is high. It is dominated by foraminifera, and common ostracods and other microfossils are also present. The fossil ichnoasssemblages include at least 23 ichnogenera and 28 ichnospecies indicative of Nereites, Cruziana, Glossifungites and ?Scoyenia-Mermia ichnofacies. Body macrofossils of 78 taxa corresponding to macroforaminifera, sponges, corals, bryozoans, brachiopods, annelids, molluscs, arthropods, echinoderms and vertebrates have been identified. Both the number of ichnotaxa and of species (e. g. bryozoans, molluscs and condrichthyans) may be considerably higher. Body fossil assemblages are comparable to those from the Eocene of the Nord Pyrenean area (Basque Coast), and also to those from the Eocene of the west-central and eastern part of South Pyrenean area (Aragon and Catalonia). At the European scale, the molluscs assemblages seem endemic from the Pyrenean area, although several Tethyan (Italy and Alps) and Northern elements (Paris basin and Normandy) have been recorded. Palaeontological data of studied sedimentary units fit well with the shallowing process that throughout the middle and late Eocene occurs in the area, according to the sedimentological and stratigraphical data.

Experimental evaluation of the culture performance of three exotic and a ‘local’ Giant Freshwater Prawn (Macrobrachium rosenbergii, De Man 1879) culture strain in Fiji

Giant freshwater prawn (GFP; Macrobrachium rosenbergii) aquaculture has expanded rapidly since 1990. Most local culture industries, however, have developed in an unsystematic way. Fiji has a small culture industry producing the ‘Anuenue’ strain; however, performance of this strain has never been systematically evaluated. Recently, some Fijian farmers have reported declines in stock productivity. The current project evaluated the relative performance of three exotic strains with different genetic backgrounds from Malaysia, Indonesia and Vietnam, against the ‘local’ strain in Fiji in a 4 × 3 replicated pond trial experiment. A total of 5827 prawns were harvested after 143 days growout. Individual growth rate and relative survival of the Fiji strain were not statistically different from any of the introduced strains, but Vietnam strain was superior to that of the Malaysia strain. Genetic diversity showed significant differences in variability among strains, with the Malaysian strain displaying the lowest genetic diversity. Indonesia strain showed that females were reaching maturation earlier than other strains and were smaller in size. This study suggests that Malaysian and Indonesian strains would constitute a poor choice for Fiji, whereas the Vietnam strain consistently performed well on all criteria measured. High variation among replicate ponds within strains unfortunately confounded among-strain variation.

Genetic diversity of cultured and wild populations of the giant freshwater prawn Macrobrachium rosenbergii (de Man, 1879) based on microsatellite analysis

Freshwater prawn (Macrobrachium rosenbergii) culture in the Western Hemisphere is primarily, if not entirely, derived from 36 individual prawns originally introduced to Hawaii from Malaysia in 1965 and 1966. Little information is available regarding genetic variation within and among cultured prawn stocks worldwide. The goal of the current study was to characterize genetic diversity in various prawn populations with emphasis on those cultured in North America. Five microsatellite loci were screened to estimate genetic diversity in two wild (Myanmar and India-wild) and seven cultured (Hawaii-1, Hawaii-2, India-cultured, Israel, Kentucky, Mississippi and Texas) populations. Average allelic richness ranged from 3.96 (Israel) to 20.45 (Myanmar). Average expected heterozygosity ranged from 0.580 (Israel) to 0.935 (Myanmar). Many of the cultured populations exhibited reduced genetic diversity when compared with the Myanmar and the India-cultured populations. Significant deficiency in heterozygotes was detected in the India-cultured, Mississippi and Kentucky populations (overall Fis estimated of 0.053, 0.067 and 0.108 respectively) reflecting moderate levels of inbreeding. Overall estimate of fixation index (Fst = 0.1569) revealed moderately high levels of differentiation among the populations. Outcome of this study provide a baseline assessment of genetic diversity in some available strains that will be useful for the development of breeding programmes.

Identification of a putative cellulase gene in the giant freshwater prawn, Macrobrachium rosenbergii (De Man, 1879)

Nutrition plays an important role in the development of all organisms and in particular that of farmed aquatic species where costs associated with feed can often exceed 60% of total production costs. Crustacean species in addition, have the added metabolic requirement for regular moulting to allow normal growth and this requires large amounts of energy in the form of sugars (glucose). The current study explored the capacity of the giant freshwater prawn to produce endogenous cellulose-degrading enzymes capable of extracting nutrients (simple sugars) from plant sources in formulated feeds used in the prawn aquaculture industry. We identified a putative cellulase cDNA fragment in the target organism of 1576 base pairs in length of non-microbial origin that after protein modelling exhibited a TM-score of 0.916 with a described cellulase reported from another crustacean species. The functional role of cellulase enzymes is to hydrolyse cellulose to glucose and the fragment identified in GFP was highly expressed in the hepatopancreas, the site of primary food digestion and absorption in crustaceans. Hepatopancreatic tissue from Macrobrachium rosenbergii also showed active digestion of cellulose to glucose following an endoglucanase assay. Cellulase gene(s) are present in the genomes of many invertebrate taxa and play an active role in the conversion of cellulose to available energy. Identification and characterization of endogenous cellulase gene(s) in giant freshwater prawn can assist development of the culture industry because the findings confirm that potentially greater levels of low-cost plant-material could be included in artificial formulated diets in the future without necessarily compromising individual growth performance. Ultimately, this development may contribute to more efficient, cost-effective production systems for freshwater prawn culture stocks that meet the animal's basic nutritional requirements and that also support good individual growth rates.

Bergslagenista Karjalaan : Ruotsalaisten vuorimiesten siirtolaisuus Pitkärantaan 1879 - 1904

Pitkärannan kaivokselle Laatokan Karjalaan saapui vuonna 1880 24 ruotsalaista vuorimiestä perheineen käynnistääkseen sen uudella teholla, tekemään siitä modernin ja johtamaan sen toimintaa. Heidät oli rekrytoinut sinne pietarilainen kansainvälisten liikemiesten omistama pankki suomalaisen vuoriteollisuuden asiantuntijan Hjalmar Furuhjelmin avulla. Pankki oli hankkinut lupaavalla malmialueella sijainneen kaivoksen omistukseensa muutamaa vuotta aikaisemmin. Ruotsalaisten saapumisesta käynnistyi 25 vuotta jatkunut ketjusiirtolaisuus Ruotsin vuoriteollisuuden keskusalueelta Bergslagenista Pitkärantaan, mikä oli pituutensa ja toimintansa vuoksi merkittävä. Vaikka Pitkäranta sijaitsi periferiassa, oli se hyvin kansainvälinen paikka, jossa oli myös muutamia muunmaalaisia työntekijöitä. Pitkäranta eli ruotsalaisten johdossa teollisen kultakautensa. Sieltä louhittiin pääasiassa kuparia, mutta loppuaikoina toiminta keskittyi rautamalmiin, jota rikastettiin. Kaivoksen yhteydessä toimi eri aikoina myös muuta teollisuutta kuten pullotehdas. Monet Pitkärannan ruotsalaisista olivat siirtolaisina perheensä kanssa. Naimattomista muutamat solmivat avioliiton suomalaisen kanssa ja kaksi kaivoksen saksalaisen johtajan O. G. Trüstedtin tyttärien kanssa. Ruotsalaiset siirtolaiset olivat Pitkärannassa johtavassa asemassa niin tehtäviensä pohjalta kuin sosiaalisestikin. Pitkärannan ruotsalaiset eivät pääsaantöisesti integroituneet Suomeen, vaan säilyttivät ruotsalaisen identiteettinsä ja palasivat jossain vaiheessa takaisin Ruotsiin - jopa sellaiset, jotka olivat Suomessa yli kymmenen vuotta. Vain muutama ruotsalainen vuorimies jäi Suomeen. Ruotsalaiset loivat Pitkärannassa ollessaan tiiviin suhdeverkon, johon kuului keskeisesti myös Trüstedtien perhe. Verkosto toimi tiiviisti muutama vuosi Pitkärannan jälkeen perustetun Outokummun kaivoksen alkutaipaleen aikana. Pitkärannan ruotsalaiset liittyivät vielä Petsamon nikkelinkin löytymiseen. Pitkärannan ruotsalaisuus kuului kolmeen historialliseen kontekstiin. Taustalla oli vuosisatoja Ruotsista Suomeen jatkunut vuoriammattilaisten siirtolaisuus, joka ei ollut loppunut, vaikka maiden valtiollinen side oli päättynyt vuonna 1809. Tästä syytä rekrytoijien kannalta Ruotsi oli luonnollinen kohde. Rekrytoidut taas elivät Ruotsin suurinta siirtolaisuusaaltoa, jolloin suuret siirtolaisvirrat suuntautuivat Pohjois-Amerikkaan ja siirtolaisuus kosketti lähes jokaista ruotsalaista. Kolmas taustalla vaikuttanut historiallinen kehitys oli Pietarin nopea kasvu ja kansainvälistyminen sekä sen imussa tapahtunut vaikutusalueiden ja koko Suomen teollistuminen. Pitkärannan kaivos oli Pietarin kansainvälisten liikemiesten omistama ja sen tuotanto palveli täysin Pietaria, jonka laajaan vaikutusalueeseen Pitkäranta kuului hyvin voimakkaasti. Monessa mielessä ruotsalaisten vuorimiesten siirtolaisuus Pitkärantaan olikin enemmän siirtolaisuutta Pietarin vaikutusalueelle kuin Suomeen. Pitkärannan side Suomeen oli lähinnä vain sen fyysinen sijainti, muuten sitä täytyy arvioida kiinteästi osana Pietarin vaiheita. Pitkäranta oli Amerikan siirtolaisuuteen ja vähän myöhemmin alkaneeseen Norrbotteniin muuttoon verrattuna vain pieni sivujuonne ruotsalaisessa 1800-luvun lopun siirtolaisuudessa. Suomeen ja Venäjälle tapahtuneen ruotsalaissiirtolaisuuden joukossa se oli kuitenkin aikanaan merkittävä, monimuotoinen ja kauaskantoinen tapahtuma. Avainsanat: ruotsalaiset, siirtolaisuus, vuoriteollisuus, ruukki, kaivos, Pitkäranta, Impilahti, Falun, Pietari, Bergslagen, kupari, ketjusiirtolaisuus

Portrait of Isaac Abraham Bürger and Ella Bürger nee Cahn.

Isaac Abraham Bürger, 1791-1864; Ella Bürger nee Cahn, 1793-1879; Parents of Samuel Isaac Bürger, 1818-1885

The social consequences of control: Accounting for indentured labour in Fiji 1879 - 1920

Purpose: This is a study of the social consequences of accounting controls over labour. It examines the system of tasking used to control Indian indentured workers using a governmentality approach in the historical context of Fijian sugar plantations during the British colonial period, from 1879 to 1920. Method/ Methodology: Archival data consisting of documents from the Colonial Secretary’s Office, reports and related literature on Indian indentured labour was accessed from the National Archives of Fiji. In addition, documented accounts of the experiences of indentured labourers over the period of the study give voice to the social costs of the indenture system, highlighting the social impact of accounting control systems. Findings: Accounting and management controls were developed to extract surplus value from Indian labour. The practice of tasking was implemented in a plantation structure where indentured labourers were controlled hierarchically through a variety of calculative monitoring practices. This resulted in the exploitation and consequent economic, social and racial marginalisation of indentured workers. Originality: The paper contributes to the growing body of literature highlighting the social effects of accounting control systems. It exposes the social costs borne by indentured workers employed on Fijian sugar plantations. Practice/ Research Implications: The study promotes better understanding of the practice and impact of accounting as a technology of government and control within a particular institutional setting, in this case the British colony of Fiji. By highlighting the social implications of these controls in their historical context, we alert corporations, government policy makers, accountants and workers to the socially damaging effects of exploitive management control systems.

Portrait of Elkan Reutlinger (1767-1818).

This is a half-length view of a dandyish, youthfull man, depcited against a distant landscape. The composition is well coordianted.

Julius Briske Family Collection 1879-1985

Typescript about Julius and Paula (née Hirsch) Briske and their three children, Hans, Elisabeth, and Julius. Also included are Judge Briske’s letters of appointment.

Hämeenlinnan lääkäripiirin koulutetut kätilöt vallan rakenteissa 1879 - 1920

Tässä pro gradu -tutkimuksessa tutkin kätilötyön rakentumista Suomessa vuosina 1879 - 1920 Hämeenlinnan lääkäripiirin näkökulmasta. Analysoin vuoden 1879 kätilöohjesäännön tuomien muutosten sekä valtion organisaatioiden, lääkäreiden ja kunnallistason määräysten merkitystä kätilötoiminnalle ja kätilöille. Tutkimuksen ajallinen rajaus, 1879 - 1920, juontuu Keisarillisen Majesteetin vuonna 1879 antamasta kätilöohjesäännöstä, joka oli toimintaa ohjaavana lainsäädäntönä voimassa vuoteen 1920. Tutkin tässä työssä kätilötyötä kahdessa tasossa, mikrohistoriallisesti ja yleisellä tasolla. Tutkimusmenetelmänä sovellan kvalitatiivista ja kvantitatiivista menetelmää. Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä toimii soveltavin osin Michel Foucault'n teoria biovallasta. Kätilöiden puutteeseen maalaiskunnissa oli pyritty vaikuttamaan vuoden 1859 kätilöohjesäännöllä. Käytännön muutoksia ei tapahtunut ja vuonna 1879 hyväksyttiin uusi kätilöohjesääntö. Uusi ohjesääntö oli valtion hallinnon ja lääkäreiden yhteistoiminnan tulos. Sen sanoma oli ohjaavaa, mutta ei pakottavaa. Lakiuudistuksella pyrittiin vaikuttamaan kuntiin ja kuntien kautta kansalaisten toimintaan. Haluttiin muokata ihmisten käyttäytymistapoja normalisoimalla kätilöhoitoinen synnytys. Kätilöohjesäännön voimaantulo ja vuodet 1879 - 1920 voidaan nähdä käännekohtana kätilötyössä. Tutkimusperiodin aikana kätilötyö alkoi saada itsenäisen ammattikunnan piirteitä selvemmin. Rahan rooli oli monessa suhteessa merkittävä, sillä elatuksen lisäksi raha vaikutti kätilön asemaan ja arvostukseen. Kunnan päättäjät olivat merkittävässä valtaapitävässä asemassa, koska heillä oli päätösvalta kätilön palkkaamisessa ja työn ehdoissa. Kunnissa, joissa kätilöä arvostettiin, maksettiin paremmin ja kuntalaiset tukeutuivat koulutettuun apuun enemmän. Tutkimusaikana kätilöiden olosuhteet kunnissa olivat haasteelliset eikä laki rajoittanut synnytyksen avustajaa, joten kätilöhoitoisissa synnytyksissä tapahtunut kasvu oli kätilöiden melko pyytettömän työn tulosta. Haluttiin muutakin kun käyttää valtaa.

Las mujeres cautivas hispano criollas en la frontera pampeano patagónica y río Cuarto en el período 1736-1879

Desde los tiempos de la conquista en el Río de la Plata, la mujer blanca ha sido prenda de interés para las culturas indígenas. La primera crónica “La Argentina manuscrita”, de Ruy Díaz de Guzmán en el siglo XVII, estaba protagonizada por la cautiva española Lucía Miranda, tomada por la fuerza como esposa por el cacique thimbu Siripo. El despecho del cacique frente al rechazo de Lucía, desencadenó la destrucción del fuerte de Sancti Spiritu.1 En 1798, José de Lavardén pondrá el drama en escena teatral en “Siripo”, nuestra primera obra de teatro nacional.2 El drama de Lucía Miranda, de endeble fundamento histórico, persistió como mito, constituyéndose la cautiva, en un símbolo nacional.