Sagor och berättelser. Öfversättning från danskan

Illustrations by Karl Larsson adn Isidor Törnblom.

Moderne Geister. Literarische Bildnisse aus dem neunzehnten Jahrhundert.

Paul Heyse.--Max Klinger.--Ernest Renan.--Gustave Flaubert.--Edmond und Jules de Goncourt.--Iwan Turgenjew.--John Stuart Mill.--Hans Christian Andersen.--Esaias Tegnér.--Björnstjerne Björnson.--Henrik Ibsen.

Fairy tales and stories,

Title within ornamental border; head and tail pieces.

Hovedvaerker i den danske literatur;

v.1. Ludvig Holberg: Erasmus Montanus Maskerade. Johannes Ewald: Fiskerne. Johan Herman Wessel: Kjaerlighed uden strømper. Jens Baggesen: Min gjenganger og jeg selv. Adam Gottlob Oehlenschläger: Sankt Hansaften-spil. Helge. Nikolai Frederik Severin Grundtvig: Harald Blaatand og Palnatoke. Paaskeliljen. Bernhard Severin Ingemann: Valdemar den store og hans maend. Steen Steensen Blicher: Marie.--v.2. Johannes Carsten Hauch: Tiberius. Johan Ludvig Heiberg: Aprilsnarrene. En sjael efter døden. Thomasine Christine Gyllembourg: En hverdagshistorie. Henrik Hertz: Amors genistreger. Christian Winther: Ringens indskrift. Hans Christian Andersen: Snedronningen. Frederik Paludan-Müller: Abels død. Den ottende kunst. Carl Plog: Et kys. Jens Christian Hostrup: Gjenboerne. Meïr Goldschmidt: Slaget ved Marengo. Den flyvende post. Mendel Hertz.

Het leelijke jonge eendje /

Printed on double leaves.

Billedbog uden billeder : Gudfaders billedbog.

Mode of access: Internet.

The shoes of fortune...

Mode of access: Internet.

Fairy tales /

Translation of : Eventyr.

Pictures of travel : in Sweden, among the Hartz Mountains, and in Switzerland, with a visit at Charles Dickens's house /

Mode of access: Internet.

At være eller ikke være. Roman i tre dele /

Signatures: 1-18₋p8₋s,19₋p4₋s.

Fairy tales and other stories /

Translation of Eventyre.

Stories and tales /

Companion volume to: Wonder stories told for children.

Fairy tales.

Translation of: Eventyr.

Bias-corrected Pearson estimating functions for Taylor`s power law applied to benthic macrofauna data

Estimation of Taylor`s power law for species abundance data may be performed by linear regression of the log empirical variances on the log means, but this method suffers from a problem of bias for sparse data. We show that the bias may be reduced by using a bias-corrected Pearson estimating function. Furthermore, we investigate a more general regression model allowing for site-specific covariates. This method may be efficiently implemented using a Newton scoring algorithm, with standard errors calculated from the inverse Godambe information matrix. The method is applied to a set of biomass data for benthic macrofauna from two Danish estuaries. (C) 2011 Elsevier B.V. All rights reserved.

Fyysisen suorituskyvyn yhteys ampumatarkkuuteen ammuttaessa eko aseella

Tämä tutkimus sisältää ampumataitoon ja sotilaan fyysisiin ominaisuuksiin liittyvän aikaisempiin tutkimuksiin ja kansainväliseen kirjallisuuteen perustuvan kirjallisuuskatsauksen sekä empiirisen fyysisen suorituskyvyn yhteyksiä ampumatarkkuuteen tarkastelevan osan. Tutkimuksen kohteena olivat osa vuoden 2008 aikana kertausharjoitetuista reserviläisistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä yhteyksiä fyysisen suorituskyvyn ja ampumatarkkuuden välille 20–34 vuotta täyttäneillä reserviläisillä. Lisäksi pyrittiin selvittämään voiko mahdollisia yhteyksiä selittää tähtäyskuvion tai osumien kasan koon perusteella. Tutkimusongelmat olivat: 1. Onko fyysisellä suorituskyvyllä yhteyttä ampumatarkkuuteen ja 2. Voidaanko mahdollista yhteyttä selittää tähtäyskuvion tai osumien kasan koon perusteella. Tutkimuksen ensimmäisenä hypoteesina oli, että fyysisellä suorituskyvyllä on suora yhteys ampumatuloksiin ammuttaessa sekä maaten että seisten ja toisena hypoteesina oli, että fyysisen suorituskyvyn yhteys näkyy tähtäyksen aikaisen aseen liikkeen ja osumien kasan koon perusteella. Tutkimuksen kokonaisotos oli 796 reserviläistä. Mittaukset suoritettiin kahdeksassa eri kertausharjoituksessa, joista ensimmäinen mittaus järjestettiin huhtikuussa 2008 ja viimeinen marraskuussa 2008. Tilastollisessa käsittelyssä aineiston kaikista muuttujista laskettiin keskiarvot, keskihajonnat sekä suurin ja pienin arvo. Fyysisen suorituskyvyn ja ampumataidon yhteyksien selvittämiseen käytettiin epäparametristä Spearmanin korrelaatiota. Lisäksi selvitettiin suorituskykytasojen ja ammuntatuloksien välisiä eroja Kruskall-Wallis ja Mann-Whitney testeillä. Tilastollisen merkitsevyyden tasoksi valittiin p < 0,05. Tutkimuksen päätulokset osoittivat, että ammuntaa harrastavat ampuivat huomattavasti paremmin kuin muut reserviläiset. Ampumatuloksien erot olivat rynnäkkökivääriammunnassa pystystä 9,4 %, rynnäkkökivääriammunnassa makuulta 2,5 % ja pistooliammunnassa 5,2 %. Maksimaalinen puristusvoimamittaus nousi vahvimmaksi mittariksi selittämään ammuntatuloksia kaikilla ammuntatavoilla sekä kaikkien ammuntojen yhteistuloksella. Puristusvoimatasojen erot vaikuttivat vahvimmillaan rynnäkkökivääriammuntaan pystystä 3,5 %, rynnäkkökivääriammuntaan makuulta 1,7 % ja pistooliammuntaan 4,4 %. Muilla fyysistä suorituskykyä kuvaavilla muuttujilla oli tämän tutkimuksen mukaan vain tilastollisesti merkitsevä (p < 0,05) yhteys ammuntatuloksiin. Yhteyksien voimakkuudet jäivät hyvin heikoiksi. Fyysisen suorituskykytasojen ääripäiden välillä oli huomattavia eroja niin aseen vakaana pidossa kuin osumien hajonnassakin, kun yksilöiden välisiä eroja arvioitiin etunojapunnerruksella ja maksimaalisella puristusvoimalla. Aiempiin tutkimuksiin viitaten voidaan todeta että, hyvässä fyysisessä kunnossa oleva sotilas selviytyy paremmin sekä fyysisesti että henkisesti taistelukentällä nopeasti vaihtuvista tilanteista. Tämän tutkimuksen mukaan hyvä fyysinen suorituskyky tukee myös menestymistä ampumasuorituksessa, joten hyvässä fyysisessä kunnossa oleva ammuntaa harjoitellut sotilas suoriutuu ammuntatehtävästä paremmin kuin heikkokuntoinen vähemmän ammuntakoulutusta saanut sotilas.