934 resultados para batch changeover
Resumo:
Diplomityön ensimmäisenä tavoitteena on selvittää robotisoidun särmäyssolun tehokkaimmat käyttöalueet särmättävien kappaleiden muotojen ja laitteiston teknisten edellytysten perusteella. Toisena tavoitteena on tuoda esille robotisoidun särmäyssolun käyttöönottoon liittyviä ongelmia ja antaa käytännön ohjeita niiden ratkaisemiseksi. Tuloksia sovelletaan jatkossa kohdeyrityksen markkinoiman särmäyssolun tuotekehitykseen. Särmäyksen automatisoinnin pääpiirteitä tarkastellaan tutkimalla markkinoilla olevien robottisolujen toimintaperiaatteita ja ohjelmointitapoja. Työssä on myös esitetty kohdeyrityksen omat tavoitteet ja lähtökohdat särmäysmenetelmien kehittämiseen, joista tärkeimmät ovat integroitavuus joustavaan valmistusjärjestelmään ja solun kehittäminen myyntiartikkeliksi. Työssä esitellään robotisoidun särmäyssolun toimintaa kuvaamalla työkierron toiminnot pääpiirteissään. Samassa yhteydessä esitellään myös solun konekanta sekä koneiden välillä tapahtuva tiedon siirto. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat olleet joustavan valmistusjärjestelmän soluohjaimen toiminnot ja särmäyssolun toimivuus FMS:n osana. Analyyttisessä osuudessa tutkitaan kappaleiden särmättävyyttä robotisoidussa tuotantoratkaisussa. Lähtökohdaksi on otettu särmäyspuristimen, robotin, lisälaitteiden ja kappaleen muotojen asettamat rajoitukset sekä toisaalta robotisoinnin tuomat uudet mahdollisuudet. Tulosten perusteella robotisointi soveltuu parhaiten painaville tai monimutkaisille kappaleille, joiden manuaalisärmäys vie paljon aikaa. Taloudellisia käyttöalueita kartoitettiin tutkimalla eräkokoon, ohjelmointiajan, kappaleajan ja särmien määrän vaikutusta valmistuskustannuksiin. Robotisoinnin on todettu kannattavan yrityksissä, joissa sarjat ovat usein toistuvia ja eräkoot yli 150 kappaleen suuruisia. Kappaleen muoto ja särmien määrä vaikuttaa monin tavoin kappaleaikaan ja siten myös valmistuskustannuksiin. Robotisoinnin kannattavuutta on näissä tapauksissa arvioitava aina tapauskohtaisesti työkierron vaatimien toimintojen perusteella.
Resumo:
Diplomityön tarkoituksena oli selvittää miten lajinvaihtoaikoja voidaan vähentää ryhmittäin pakasteleipomossa. Työn osatavoitteina oli jakaa tuotteet ryhmiin sekä selvittää todellinen vaihtoaika kuuden kuukauden ajalta, jolloin saatiin työhön tarvittava vertailuaineisto. Työ rajattiin koskemaan vain yrityksen tehokkainta linjaa, koska siinä valmistetaan eniten tuotteita. Linjan tuotteet jaettiin ryhmiin erilaisten ominaisuuksien perusteella. Vaihtoaikojen lyhennyksessä sovellettiin eri teorioita. Tärkeimpinä teorioina voidaan mainita Shigeo Shingon kehittämä SMED-menetelmä, 5S-prosessi ja ryhmäanalyysi. SMED-menetelmän tavoitteena on jakaa asetukset sisäisiin ja ulkoisiin asetuksiin ja erottaa ne toisistaan. Tavoitteena on myös siirtää sisäisiä asetuksia ulkoisiksi. 5S-prosessi on visuaalista johtamista, jonka tavoitteena on pitää työympäristö siistinä. Ryhmäanalyysissä tuotteet jaetaan ensin ryhmiin j a sen jälkeen tuotteet laitetaan ryhmien sisällä parhaaseen mahdolliseen ajojärjestykseen. Tämän jälkeen ryhmät laitetaan keskenään parhaaseen ajojärjestykseen. Työn tavoitteena oli vähentää vaihtoaikaa viisi prosenttia tuotannon kokonaisajasta sekä tehdä kehityssuunnitelma, jonka avulla voidaan vähentää vaihtoaikoja kohdeyrityksen muilla linjoilla. Kokeilujen jälkeen kohdelinjan keskimääräinen viikoittainen vaihtoaika lyheni 1,1 % ja keskimääräisen vaihdon pituus lyheni 19 minuuttia. Tulosten perusteella kehitettiin kahdeksankohtainen kehityssuunnitelma.
Resumo:
Työn tavoitteena oli laatia euron käyttöönottosuunnitelma. Ensin selvitettiin euron syntyvaiheet ja yhteisen valuutan käsittelysäännöt. Sen jälkeen käydään läpi eräs käyttökelpoinen suunnitelma euron käyttöönottamiseksi, johon kuuluu euron käyttöönoton and speed up the implementation of external selection components. Model and Parametrisation Gallery for Process Integration is specification of an infrastructure and a set of tools which are built for storing process component and model library data into an internet based database from where it can be easily used by simulator users and other process designers. This work consists of two parts. In the literature survey pump selection and the factors that affects selection particularly on process designers point of view are studied. In the applied part a pump selector was created and tested in the test environment which is comparable to Gallery environment. This was done to ease the deployment of the selector to the actual working environment. Process component data of a manufacturer was used on the development of the pump selector. The execution of the selector is based on the hydraulic selection of pumps. Centrifugal pump was used as an example case.
Resumo:
Työssä tutkittiin suolan pesua ja liuottimen strippausta selluloosaeetteristä. Työn tavoitteena oli tutkia erään selluloosaeetterin ominaisuuksien vaikutusta pesuun ja strippaukseen. Strippauksesta selvitettiin pääasiallisesti alipaineen ja lämpötilan vaikutusta tarvittavaan höyrymäärään. Työn kirjallisuusosassa tarkasteltiin selluloosaeetterin valmistuksen teoriaa, pesu- ja strippausprosesseihin vaikuttavia muuttujia sekä erilaisia pesu- ja strippausprosesseihin soveltuvia laitteita. Kokeet suoritettiin pilotlaitoksellaja kahdella tuotantolinjalla. Pilotlaitos oli panosprosessi ja tuotantolinjat olivat jatkuvatoimisia prosesseja. Kokeiden analyysitulokset käsiteltiin lineaarisella regressioanalyysillä. Analyysitulosten perusteella todettiin strippausalipaineen kasvun ja -lämpötilan noston lisäävän tarvittavaa höyrymäärää strippauksessa. Myös stripattavan selluloosaeetterin kosteuspitoisuuden kasvun havaittiin lisäävän tarvittavaa höyrymäärää strippauksessa.
Resumo:
Tutkimuksessa perehdytään etäyhteystekniikoihin ja siihen, kuinka ne soveltuvat annostuslaitoksen ohjausjärjestelmän tarpeisiin. Tutkimuksessa kuvataan, mitä etäyhteysmahdollisuuksia eri siirtotieympäristöt tarjoavat, ja erityisen huomion kohteena on Internet. Tutkimuksessa kuvataan myös yhtä annostuslaitoksissa tällä hetkellä käytössä olevaa etäyhteysjärjestelmä sekä mitä muita vaihtoehtoja sille on olemassa. Tutkimuksessa kuvataan lyhyesti myös muiden yritysten etäyhteysjärjestelmiä sekä aiheeseen liittyviä tutkimushankkeita. Tutkimuksessa tarkastellaan lähemmin VPN-etäyhteysjärjestelmää. Tutkimuksessa kuvataan tämän järjestelmän testaus käytännössä sekä siitä saadut tulokset. Tutkimuksessa kuvataan myös se, kuinka kyseinen etäyhteysjärjestelmä soveltuu annostuslaitosten ohjausjärjestelmän tarpeisiin. Tutkimuksen tuloksena esitetään suositus annostuslaitosten ohjausjärjestelmän etäyhteysjärjestelmäksi.
Resumo:
Työn tavoitteena oli kuvata ja ottaa käyttöön sahauseräkohtaisen kannattavuuden laskentamenetelmä sahalle, sekä tehdä laskentamalli menetelmän tueksi. Sahauksen peruskäsitteiden jälkeen työssä on esitelty sahan tuotantoprosessi. Tuotantoprosessi on kuvattu kirjallisuuden ja asiantuntijoiden haastattelujen perusteella. Seuraavaksi kartoitettiin hyötyjä ja vaikutuksia, mitä laskentamenetelmältä odotetaan.. Kustannuslaskennan teoriaa selvitettiin kirjallisuuslähteitä käyttäen silmälläpitäen juuri tätä kehitettävää laskentamenetelmää. Lisäksi esiteltiin Uimaharjun sahalla käytettävät ja laskentaan liittyvät laskenta- ja tietojärjestelmät.Nykyisin sahalla ei ole minkäänlaista menetelmää sahauseräkohtaisen tuloksen laskemiseksi. Pienillä muutoksilla sahan tietojärjestelmään ja prosessikoneisiin voidaan sahauserä kuljettaa prosessin läpi niin, että jokaisessa prosessin vaiheessa sille saadaan kohdistettua tuotantotietoa. Eri vaiheista saatua tietoa käyttämällä saadaan tarkasti määritettyä tuotteet, joita sahauserä tuotti ja paljonko tuotantoresursseja tuottamiseen kului. Laskentamalliin syötetään tuotantotietoja ja kustannustietoa ja saadaan vastaukseksi sahauserän taloudellinen tulos.Toimenpide ehdotuksena esitetään lisätutkimusta tuotantotietojen automaattisesta keräämisestä manuaalisen työn ja virheiden poistamiseksi. Suhteellisen pienillä panoksilla voidaan jokaiselle sahauserälle kerätä tuotantotiedot täysin automaattisesti. Lisäksi kehittämäni laskentamallin tilalle tulisi hankkia sovellus, joka käyttäisi paremmin hyväksi nykyisiä tietojärjestelmiä ja poistaisi manuaalisen työvaiheen laskennassa.
Resumo:
Tässä työssä tutkittiin suodatukseen vaikuttavien tekijöiden vaikutusta suodatuksessa syntyvän kakun ominaisuuksiin sekä kakun ominaisuuksien vaikutusta syrjäytyspesun tehokkuuteen. Lisäksi määritettiin tärkeimmät suodatusparametrit sekä niiden riippuvuudet suodatusolosuhteista. Toissijaisena tavoitteena oli lisäksi tutkia, miten suodatusolosuhteita ja suodatettavan lietteen ominaisuuksia muuttamalla voidaan vaikuttaa suodatusjakson kestoon. Työn kirjallisuusosassa käsiteltiin aluksi yleisesti kiintoaineen erotusta nesteestä. Tämän jälkeen käsiteltiin yleisimmät suodatustekniikat ja tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin painesuodatusta ja varsinkin syntyvän kakun rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Lopuksi käytiin läpi kakulle suodatuksen jälkeen suoritettavat jälkikäsittelymenetelmät ja selvitettiin varsinkin syrjäytyspesun tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä tarkemmin. Kokeellisessa osassa tehtiin koesuodatuksia lietteellä joka sisälsi hienojakoista pigmenttiä. Koesuodatukset tehtiin kahdella eri kankaalla panostoimisella piston press- laboratoriopainesuodattimella johon oli liitetty tiedonkeruuohjelmisto, joka keräsi tiedostoon paineet suodatuskammiossa, kankaan alapuolella ja työsylinterin syöttölinjassa sekä lisäksi männän korkeuden, lietteen lämpötilan ja suodosvaakalukeman. Lietteiden ominaisuuksia seurattiin analysoimalla niiden kiintoainepitoisuuksia, kloridipitoisuuksia, z-potentiaaleja ja partikkelikokojakau-mia siten että jokaisessa suodatuksessa käytetyn lietteen ominaisuudet olivat tiedossa. Suodatusten jälkeen syntyneistä kakuista määritettiin kiintoaine- sekä joissain tapauksissa myös kloridipitoisuudet. Suodatus- ja puristuspaineiden havaittiin vaikuttavan kakkujen huokoisuuksiin ja ominaisvastuksiin selvästi, joskin muutokset olivat melko pieniä. Vaikutus näkyi selvästi myös suodatusten kestoissa ja muutosten havaittiin olevan merkittävän suuruisia. Myös lietteen pH:n havaittiin vaikuttavan merkitsevästi suodatusten kestoihin ja kakkujen ominaisuuksiin. Pesutuloksen ja kakun ominaisuuksien välille löydettiin riippuvuus heikoksi jääneestä pesutuloksesta huolimatta. Myös koesuodatuksissa käytettyjen kankaiden välillä havaittiin selviä eroavaisuuksia.
Resumo:
Työssä tutkittiin sakkaroosin hydrolyysiä anioninvaihtohartseihin immobilisoidun entsyymin avulla tavoitteena löytää sellainen kantaja-entsyymi -yhdistelmä, jolla konversio halutuiksi lopputuotteiksi olisi mahdollisimman korkea. Työhön valittiin aikaisemmissa laboratoriokokeissa parhaita tuloksia saavuttaneet kantaja-entsyymi -parit. Entsyymeinä oli kaksi nestemäistä Saccharomyces cerevisiae -hiivasta eristettyjä entsyymivalmistetta. Kokeissa käytetyt kantajamateriaalit olivat erilaisia heikkoja anioninvaihtohartseja. Entsyymit immobilisoitiin kantajaan sekoitusreaktorissa ja niiden aktiivisuudet määritettiin sitomisen jälkeen. Hydrolyysikokeet tehtiin jatkuvatoimisessa kiintopetireaktorissa ja lisäksi panos-kokeina tutkittiin ominaisuuksiltaan erilaisten kantajien eroja hydrolyysissä. Reaktio-olosuhteet pidettiin kaikissa kokeissa samoina. Sakkaroosiliuoksen pitoisuus oli 50 p-%, reaktiolämpötila 50 oC ja pH 5. Kiintopetikolonnissa tutkittiin myös sakkaroosi-liuoksen viipymäajan vaikutusta sivutuotteiden syntyyn. Näytteet analysoitiin neste-kromatografilla. Kiintopetikolonnissa lyhimmän viipymäajan (15 min) kokeissa ainoastaan hitaimmilla kantaja-entsyymi -pareilla muodostui sivutuotteita, jotka hydrolyysireaktion edetessä kuitenkin hävisivät. Kun viipymäaikaa kasvatettiin sivutuotteiden synty väheni ja lopulta niitä ei havaittu syntyvän lainkaan. Hydrolyysin edetessä viipymäajan ollessa tarpeeksi pitkä pienet sivutuotekomponentit hävisivät sakkaroosin hajotessa kokonaan glukoosiksi ja fruktoosiksi. Verrattaessa partikkelikoon ja hartsimatriisin vaikutusta samaan entsyymiin sidottuna havaittiin, että niillä kummallakin on vaikutusta sekä sakkaroosin hydrolyysi-nopeuteen että sivutuotteiden muodostumiseen.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on sisäisten materiaalivirtojen jäljittäminen Cloetta Fazer Suklaa Oy:ssä. Työssä selvitetään yrityksen jäljitettävyyden nykytila case-raaka-aineiden ja case-tuotteiden osalta niillä osastoilla, joilla kyseisiä raaka-aineita ja tuotteita käsitellään. Tämä tutkimus perustuu teemahaastatteluihin, case-tutkimuksiin ja omiin havaintoihin yrityksen eri osastoilla. Jäljitettävyyden nykytilan selvittämisen jälkeen saadaan selville mahdolliset, niin sanotut "aukkopaikat" jäljitettävyysketjussa yrityksen sisällä. Työn teoriaosuudessa tarkastellaan jäljitettävyyttä osana koko yrityksen ja hankintatoimen laadun osana. Total Quality Management, laatujohtaminen ja Total Quality Control ovat teorioita, joihin työn teoriaosuus pohjautuu. Tutkimus osoittaa, että jäljitettävyyden nykytila on kohtuullisen hyvä case yrityksessä, Cloetta Fazer Suklaa Oy:ssä. Kuitenkin kannattaa harkita mahdollisia parannuksia, jotta jäljitettävyyden astetta saadaan edelleen kohotettua. Mitä tulee jäljitettävyystilanteisiin eräseurattavia raaka-aineita on yksinkertaisempi jäljittää kuin ei-eräseurattavia raaka-aineita, koska eräseurattavien raaka-aineet kuuluvat SAP-toiminnnanohjausjärjestelmään kun taas ei-eräseurattavat raaka-aineet perustuvat pääasiassa manuaalisiin dokumentteihin.
Resumo:
There is currently a lack of guidance on methodology and special considerations for transitioning patients from oxcarbazepine (OXC) or carbamazepine (CBZ) to eslicarbazepine acetate (ESL), if deemed clinically necessary. An advisory panel of epilepsy experts was convened to share their experience on the use of adjunctive ESL in clinical practice and to provide practical recommendations to help address this gap. When changing over from OXC to ESL, an OXC:ESL dose ratio of 1:1 should be employed to calculate the ESL target dose, and the changeover can take place overnight. No changes to comedication are required. Since CBZ has a different mechanism of action to ESL and is a stronger inducer of cytochrome P450 (CYP) enzymes, the transitioning of patients from CBZ to ESL requires careful consideration on a patient-by-patient basis. In general, a CBZ:ESL dose ratio of 1:1.3 should be employed to calculate the ESL target dose, and patients should be transitioned over a minimum period of 1-2weeks. Special considerations include adjustment of titration schedule and target dose in elderly patients and those with hepatic or renal impairment and potential adjustment of comedications metabolized by CYP enzymes. In summary, due to structural distinctions between ESL, OXC, and CBZ, which affect mechanism of action and tolerability, there are clinical situations in which it may be appropriate to consider transitioning patients from OXC or CBZ to ESL. Changing patients over from OXC to ESL is generally more straightforward than transitioning patients from CBZ to ESL, which requires careful consideration.
Resumo:
Primääripakatun tuotteen liiketoiminnallisen arvoketjun kustannusrakenteen tunnistaminen tuo merkittävää lisäarvoa pakkausliiketoiminnan suunnittelua koskevaan päätöksentekoon. Tämän konstruktiivisen tutkimuksen tavoitteena on rakentaa pakkaustuotannon liiketoiminnallisen arvoketjun simulointimalli, jonka avulla voidaan analysoida pakkaustuotannon arvoketjun kustannusrakennetta lähtien pakkausraaka-aineen valmistuksesta ja päättyen kaupan vähittäismyyntiin. Käytettävä tutkimusaineisto koostuu jonoteoriaan ja tuotannonsuunnitteluun liittyvästä kirjallisuudesta, tieteellisistä artikkeleista sekä asiantuntijalausunnoista. Tutkimuksen yhteydessä rakennetun simulointimallin avulla määritettiin erään primääripakatun tuotteen konvertointivaiheen optimaalinen valmistuseräkoko ja liiketoiminnallisen arvoketjun kustannusrakenne. Arvoketjuanalyysissä primääripakatun tuotteen kustannustekijöiksi määritettiin pakkausmateriaali, pakkausvalmistus, pakattava tuote, pakkauksen täyttö ja suljenta sekä pakatun tuotteen jakelulogistiikka ja vähittäismyynti. Arvoketjuanalyysin johtopäätöksenä voidaan todeta, että primääripakatulle esimerkkituotteelle kohdistuvista kustannuksista noin 97 % on brand ownerin ja vähittäismyynnin aiheuttamia ja noin 3 % varsinaisesta tuotteen pakkaamisesta aiheutuvia.
Resumo:
Antibiootit ovat yleisessä käytössä olevia lääkeaineita, joilla on kyky hidastaa mikrobien kasvua. Osa lääkeaineesta poistuu elimistöstä muuntumattomana. Koska tavanomainen jäteveden käsittelyprosessi ei riitä poistamaan antibiootteja jätevedestä, ne päätyvät vesistöihin, joissa ne häiritsevät ekosysteemiä ja voivat aiheuttaa vastustuskykyisten bakteerikantojen muodostumisen. Antibiootit voitaisiin poistaa vedestä adsorptiolla. Työssä on esitelty antibioottien adsorptiomekanismeja, vedenkäsittelyssä käytettäviä adsorptioprosesseja ja adsorbentteja, jotka soveltuvat antibioottien erottamiseen vedestä. Lisäksi tarkastellaan yleisesti adsorption kinetiikkaa ja termodynamiikkaa sekä mallinnetaan panoskokeiden tulosten perusteella jatkuvatoimisen adsorptiokolonnin toimintaa.
Resumo:
Nanogenotoxicity is a crucial endpoint in safety testing of nanomaterials as it addresses potential mutagenicity, which has implications for risks of both genetic disease and carcinogenesis. Within the NanoTEST project, we investigated the genotoxic potential of well-characterised nanoparticles (NPs): titanium dioxide (TiO2) NPs of nominal size 20 nm, iron oxide (8 nm) both uncoated (U-Fe3O4) and oleic acid coated (OC-Fe3O4), rhodamine-labelled amorphous silica 25 (Fl-25 SiO2) and 50 nm (Fl-50 SiO) and polylactic glycolic acid polyethylene oxide polymeric NPs - as well as Endorem® as a negative control for detection of strand breaks and oxidised DNA lesions with the alkaline comet assay. Using primary cells and cell lines derived from blood (human lymphocytes and lymphoblastoid TK6 cells), vascular/central nervous system (human endothelial human cerebral endothelial cells), liver (rat hepatocytes and Kupffer cells), kidney (monkey Cos-1 and human HEK293 cells), lung (human bronchial 16HBE14o cells) and placenta (human BeWo b30), we were interested in which in vitro cell model is sufficient to detect positive (genotoxic) and negative (non-genotoxic) responses. All in vitro studies were harmonized, i.e. NPs from the same batch, and identical dispersion protocols (for TiO2 NPs, two dispersions were used), exposure time, concentration range, culture conditions and time-courses were used. The results from the statistical evaluation show that OC-Fe3O4 and TiO2 NPs are genotoxic in the experimental conditions used. When all NPs were included in the analysis, no differences were seen among cell lines - demonstrating the usefulness of the assay in all cells to identify genotoxic and non-genotoxic NPs. The TK6 cells, human lymphocytes, BeWo b30 and kidney cells seem to be the most reliable for detecting a dose-response.
Resumo:
[Summary] 2. Roles of quality control in the pharmaceutical and biopharmaceutical industries. - 2.1. Pharmaceutical industry. - 2.2. Biopharmaceutical industry. - 2.3. Policy and regulatory. - 2.3.1. The US Food and Drug Administration (FDA). - 2.3.2. The European Medicine Agency (EMEA). - 2.3.3. The Japanese Ministry of Work, Labor and Welfare (MHLW). - 2.3.4. The Swiss Agency for Therapeutic Products (Swissmedic). - 2.3.5. The International Conference on Harmonization (ICH). - - 3. Types of testing. - 3.1. Microbiological purity tests. - 3.2. Physiochemical tests. - 3.3. Critical to quality steps. - 3.3.1. API starting materials and excipients. - 3.3.2. Intermediates. - 3.3.3. APIs (drug substances) and final drug product. - 3.3.4. Primary and secondary packaging materials fro drug products. - - 4. Manufacturing cost and quality control. - 4.1.1. Pharmaceutical manufacturing cost breakdown. - 4.1.2. Biopharmaceutical manufacturing cost breakdown. - 4.2. Batch failure / rejection / rework / recalls. - - 5. Future trends in the quality control of pharmaceuticals and biopharmaceuticals. - 5.1. Rapid and real time testing. - 5.1.1. Physio-chemicals testing. - 5.1.2. Rapid microbiology methods
Resumo:
Living bacteria or yeast cells are frequently used as bioreporters for the detection of specific chemical analytes or conditions of sample toxicity. In particular, bacteria or yeast equipped with synthetic gene circuitry that allows the production of a reliable non-cognate signal (e.g., fluorescent protein or bioluminescence) in response to a defined target make robust and flexible analytical platforms. We report here how bacterial cells expressing a fluorescence reporter ("bactosensors"), which are mostly used for batch sample analysis, can be deployed for automated semi-continuous target analysis in a single concise biochip. Escherichia coli-based bactosensor cells were continuously grown in a 13 or 50 nanoliter-volume reactor on a two-layered polydimethylsiloxane-on-glass microfluidic chip. Physiologically active cells were directed from the nl-reactor to a dedicated sample exposure area, where they were concentrated and reacted in 40 minutes with the target chemical by localized emission of the fluorescent reporter signal. We demonstrate the functioning of the bactosensor-chip by the automated detection of 50 μgarsenite-As l(-1) in water on consecutive days and after a one-week constant operation. Best induction of the bactosensors of 6-9-fold to 50 μg l(-1) was found at an apparent dilution rate of 0.12 h(-1) in the 50 nl microreactor. The bactosensor chip principle could be widely applicable to construct automated monitoring devices for a variety of targets in different environments.