Evoluutiosta kaikille

Kirjallisuusarvostelu

Luontoa kuvaamaan!

Kirjallisuusarvostelu

Tehokalastuksen vaikutukset Lappajärvessä : Kalastus elinkeinoksi Lappajärvellä -hankkeen vuosien 2001-2006 seurannan loppuraportti

Lappajärven, Etelä-Pohjanmaan suurimman järven, ekologinen tila on heikentynyt ja se luokitellaan nykyisin tyydyttäväksi. Rehevöityminen, 1990-luvun muikkukato ja yhteiskunnan rakennemuutos ovat vähentäneet kalastajien ja kalansaaliin määrää. Ammattikalastuksen edellytysten parantamiseksi toteutettiin vuosina 2001–2004 ”Kalastus elinkeinoksi Lappajärvellä” – hanke. Hankkeen vaikutuksia kalastoon ja järven ekosysteemiin seurattiin vuosina 2001–2006. Kokonaissaalis vuosina 2001–2004 oli 1655 tonnia (n. 29 kg/ha/vuosi). Vaikka saalistavoitetta (2100 tn) ei täysin saavutettu, oli hankkeella runsaasti myönteisiä, joskin osin vähäisiä tai epävarmoja vaikutuksia järven tilaan ja kalastoon. Kalastajien yksikkösaaliit etenkin kuhan ja isokokoisen ahvenen osalta nousivat hankkeen alussa. Loppuvuosina yksikkösaaliiden kehitys oli osittain ristiriitaista. Ulapan taloudellisesti vähempiarvoinen kalasto, varsinkin kuorekanta harveni selvästi. Muikku puolestaan lisääntyi ja pysyi runsaana. Kuhan ja isokokoisen ahvenen lisääntymistä selittivät pääosin lämpimät kesät ja kuhan onnistuneet istutukset. Petokalat, etenkin kuha, voivat osaltaan säädellä Lappajärven ulapan planktonsyöjäkalojen kantoja ja toisaalta estää särjen siirtymistä ulapalle. Tehokalastuksen loputtua alkoi näkyä merkkejä kalakantojen palautumisesta takaisin kohti lähtötilannetta. Rantavyöhykkeellä hankkeen vaikutukset jäivät selvästi vähäisemmiksi kuin ulapalla. Eläinplankton lisääntyi hieman ylemmissä vesikerroksissa, mutta tilanne alkoi palautua ennalleen hankkeen jälkeen. Sinileväkukinnot vaikuttivat vähentyneen hankkeen aikana, tosin kukintojen voimakas vaihtelu vaikeutti arviointia. Tehokalastus ja vesiensuojelun tehostuminen vähensivät fosforipitoisuuksia, tosin myös vähäsateiset vuodet vaikuttivat vähenemiseen. Pitoisuuksien lasku jatkui hankkeen jälkeen. Hanketta edeltänyt klorofyllipitoisuuksien kasvusuuntaus pysähtyi ja pitoisuustaso vakiintui. Tehokalastus pienensi klorofylli/fosfori-suhdetta ja vähensi sisäistä kuormitusta, mutta vaikutus alkoi heiketä hankkeen loputtua. Typpipitoisuuksiin, veden väriin tai näkösyvyyteen kalastus ei vaikuttanut. Tehokalastuksella voidaan parantaa Lappajärven tilaa, mutta kalastuksen on oltava jatkuvaa. Saalistavoitteeksi voisi riittää n. 20-30 kg/ha vuodessa, mutta samalla on jatkettava ulkoisen kuormituksen vähentämistä. Kalastuksen tulisi kohdistua arvokalojen lisäksi myös vähempiarvoisiin kalalajeihin ja samalla on tuettava petokalakantojen vahvistumista.

Venäjän imperiumin paluu

Venäläiset ovat eurooppalainen sivistyskansa, joka on vaikuttanut merkittävällä tavalla maailman kohtaloihin. Kommunismin kukistuttua ja Neuvostoliiton hajottua venäläiset joutuivat hämmennyksen tilaan. Kansakunnan uusi nousu alkoi maantieteellisestä, sivistykselliseltä ja historialliselta pohjalta. Länsimaille oli yllätys, ettei Venäjä seurannut läntisiä demokraattisia esikuvia, vaan lähti luomaan uutta yhteiskuntaa omaa tietään kulkien. Valtion johtoon astuivat turvallisuusmiehet, jotka määrittelivät Venäjän kehitysstrategiat ja poliittiset tavoitteet. Heidän mukaansa Venäjän federaatio on imperiumi, eikä se alistu muiden johdettavaksi. Venäjä ei hyväksy Yhdysvaltojen johtamaa yksinapaista maailmaa. Venäjän pyrkimyksenä on kohota yhdeksi tärkeäksi maailmanpolitiikan keskukseksi ja haastaa muiden vaikuttajien kuten EU:n, Kiinan, Japanin ja Intian kanssa Yhdysvaltojen johtoasema. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää yhteiskunnan voimavarojen keskittämistä. Vuodesta 1996 lähtien poliittinen valta on keskitetty tiukasti presidentille ja hänen johtamalleen hallintokoneistolle. Vladimir Putinin johdolla yhteiskunta vakautettiin autoritaariseen tyyliin. Vuosina 2008–2012 muodollisena, joskin vaaleilla valittuna, presidenttinä oli Putinin luottomies Dmitri Medvedev. Tuolloin todellisena Venäjän johtajana toimi pääministeri Putin. Medvedevin nelivuotiskauden päätyttyä Putin jatkaa valtion johdossa presidenttinä. Taloudelliset edellytykset harjoitetulle politiikalle ovat Venäjällä itsellään. Maa on maailman ainoa suurvalta, joka on riippumaton ulkomaisista energia- ja raaka-ainelähteistä, ja vuodesta 2002 vuoden 2008 lopulle jatkunut energian ja raaka-aineiden hintojen nousu on tukenut Venäjän talouskehitystä. Lisääntyneillä tuloilla on voitu monipuolisesti kehittää yhteiskuntaa, ja väestön enemmistö on tyytyväinen harjoitettuun politiikkaan. Venäjä selvisi nopeasti vuonna 2009 maailmaa kuristaneesta taloudellisesta kriisistä ja pääsi jälleen kasvu-uralla. Suurena ongelmana on vientiteollisuuden yksipuolinen painottuminen energia- ja raaka-ainesektoreille, jolloin talous on hyvin riippuvainen maailmantalouden kehityksestä. Suurten valtion omistamien yhtiöiden hallitsema elinkeinoelämä ei myöskään ole omiaan edistämään yrittäjyyttä, joka on kaiken innovatiivisuuden perusedellytys. Valtiojohtoinen autoritaarisuus ei ole tyydyttänyt kaikkia, mutta vanhaan venäläiseen tyyliin protestit on tukahdutettu, ja ulkomaisille arvostelijoille venäläiset ovat kertoneet kehittävänsä venäläistä, ”ohjattua” demokratiaa. Imperiumille erittäin tärkeän instrumentin muodostavat vahvat asevoimat, ja valtiojohtoinen autoritaarinen talouselämä antaa mahdollisuudet niiden kehittämiselle. Asevoimien kehityksen esteenä ei ole niinkään talous, vaan teknologinen ja innovatiivinen jälkeenjääneisyys. Vuonna 2003 käynnistetty asevoimien reformi on lähtenyt liikkeelle ja sen tuloksia oli havaittavissa elokuussa 2008 käydyssä Venäjän ja Georgian välisessä sodassa, joka päättyi Venäjän aseille voitokkaasti. Tuolloin kuitenkin todettiin asevoimien tekninen ja taktinen jälkeenjääneisyys, mikä johti asevoimien ja niitä tukevan teollisuuden uudistamiseen tähtäävien uudelleenjärjestelyiden kiirehtimiseen ja kehittämiseen.

Porcine follicular fluid concentration of free insulin-like growth factor-I collected from different diameter ovarian follicles

The study aimed to quantify the concentrations of free IGF-I in serum and fluid of ovarian follicles in pre-pubertal gilts and describe the ovarian morphology by measuring the size of the ovaries and counting the number of surface follicles. Ovaries (n=1,000) from pre-pubertal gilts were obtained immediately after slaughter. A total of 10 samplings were performed, with ovaries obtained from 50 females for each collection. The follicles situated on the surface of each ovary were classified as small (SFs, 2 to 5mm in diameter) or large (LFs 6 to 10mm in diameter) and the follicular fluid was obtained by follicle aspiration. The collection of serum samples was performed after the gilts exsanguination using sterile tubes. From the pool of serum and follicular fluid obtained from 50 females, the concentration of free IGF-I was determined in each sample using an enzyme immunoassay kit (ELISA). The description of ovarian morphometry was performed in 100 ovaries from randomly selected gilts. The larger and smaller lengths of ovaries were measured, and the total number of SFs and LFs present on the surface of each ovary were also counted. The IGF-I concentration was greater (P<0.05) in LFs (170.92±88.29 ng/mL) compared with SFs (67.39±49.90ng/mL) and serum (73.48±34.63ng/mL). The largest and smallest length of the ovaries was 26.0±3.0 and 19.0mm ±2.0mm, respectively. The number of SFs (70.86±25.76) was greater (P<0.01) than LFs (6.54±5.26). The study concluded that LFs present greater levels of IGF-I when compared with SFs and blood, which is related to increased activity of the LFs and its differentiation to ovulation. In addition, ovaries of pre-pubertal gilts have a higher number of SFs compared to LFs. Therefore, our study demonstrated unique data regarding the physiological concentration of free IGF-I in ovarian follicles, that can be used in future research to evaluate the addition of this hormone in the in vitro production media of porcine embryos with the goal to improve the technique efficiency.

Kansainvälisten suurorganisaatioiden liiketoiminnan skenaariot : skenaariot kilpailuaseman säilyttämisen välineenä

Globalisaatio ja maailman nopea muuttuminen on pakottanut organisaatiot pohtimaan omaa tulevaisuuttaan tarkemmin ja laajemmin. Erityisesti kansainvälisillä markkinoilla toimivat suurorganisaatiot joutuvat tiukan paikan eteen suunnitellessaan tulevaisuuttaan ja sitä, miten pystyvät säilyttämään asemansa markkinoilla. Tulevaisuuden ennakoinnin haasteellisuus ja organisaatioiden toimintaympäristön nopea muuttuminen on synnyttänyt tarpeen tulevaisuuden ennakointiin tarkoitetuille työvälineille eli skenaarioille. Kokonaisvaltaisen skenaariotyön avulla organisaatiot pyrkivät rakentamaan vaihtoehtoisia skenaarioita ennakoimalla toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Skenaarioiden avulla organisaatio pyrkii säilyttämään asemansa markkinoilla ja turvaamaan liiketoimintansa jatkuvuuden tulevaisuudessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten skenaariotyöllä voidaan saavuttaa kestävä kilpailuasema kansainvälisessä suurorganisaatiossa. Ongelmaa lähestyttiin tarkastelemalla, miten kilpailuasema määrittyy strategisessa johtamisessa ja miten skenaariotyön avulla voidaan varautua tulevaisuuden haasteisiin. Tutkimuksessa käytettiin sekä kirjallisuuteen että empiiriseen materiaaliin perustuvaa tarkastelua ja pohdintaa. Empiirinen osuus muodostui kansainvälisten suurorganisaatioiden johdon teemahaastatteluista. Haastatteluaineiston perusteella päätutkimuskysymyksen tuloksena löydettiin kolme keskeistä teemaa, jotka vaikuttivat kilpailuaseman säilyttämisen mahdollisuuksiin skenaariotyön avulla. Esiin nousivat jatkuvan skenaariotyön toteuttamisen tarve, globalisaation vaikutukset strategia- ja skenaariotyöhön ja kokonaisvaltaisen skenaariotyön kehittäminen kilpailuedun saavuttamiseksi. Haastattelututkimuksen mukaan kansainväliset suurorganisaatiot näyttivät harjoittavan skenaariotyötä hyvin laajasti erilaisin sovelluksin. Kilpailuaseman ja kilpailuedun saavuttamisen kannalta haastateltavat näkivät skenaariotyön olevan välttämätöntä, mutta kuitenkin yksinään riittämätöntä ja vaativan rinnalleen muita tukitoimintoja. Käytännön työkaluna kilpailuedun saavuttamiseen skenaarioiden nähtiin olevan liian yleisiä ja väljiä. Haastattelut kuitenkin osoittivat, että skenaariotyötä ei nähdä niinkään käytännön työkaluna, vaan organisaation ajattelun avaajana ja asioille merkityksen antajana. Skenaariotyölle on kehitetty sovelluksia, jotka palvelevat organisaatioiden tarpeita yhä enenevissä määrin. Haastattelujen mukaan skenaariotyö voitiin nähdä organisaation oppimisprosessina sekä alkusysäyksen antajana organisaation toiminnan kehittämiselle. Lisäksi organisaatio voi pitää laajaa ja onnistunutta skenaariotyötä kilpailuedun tuojana eikä ainoastaan välineenä sen saavuttamiseen.

Morphological and morphometric evaluation of prepubertal gilt ovaries, uterine tubes and uterus at different oestrus cycle stages

Studies are performed in developing techniques/procedures that provide greater reproductive performance in farm animals, including pigs. In this sense, the study of gilts reproductive organs at different oestrus cycle stages for assessing the presence of abnormalities and/or other parameters that may affect the future animal fertility is important. In order to evaluate the morphological, morphometric and histomorphometric features of ovaries, uterus and uterine tubes (UTs) characteristics of prepubertal gilts at different oestrus cycle stages, reproductive tracts from 48 animals immediately after slaughter were obtained. After, the structures were dissected and removed, and the ovaries were used for classification of oestrus cycle stage of each gilt in follicular phase (FP) and luteal phase (FL). Then, morphometric evaluations of ovaries, UTs, uterine horns and uterine body were performed. Besides that, medial segments of UTs and uterus were fixed in Bouin solution, processed and included in paraffin, when histological sections of 5.0 micrometers (µm) were obtained and stained with Hematoxylin and Eosin. Histomorphometric analyzes using image capture system and specific software were performed. Afterwards, data were submitted to Student's t test for assessment the statistical differences (P<0.05) between the two different oestrus cycle stages (FP × LP) and between the placement of reproductive structures (right × left antimer). Among the gilts evaluated, 35 were in the FP and 13 in LP. There was no difference (P>0.05) between morphometric parameters of ovaries, UTs and uterus of gilts in FP and LP. Likewise, in respect to the placement of reproductive structures, both in the oestrus cycle stages, as in the general average, there was no difference (P>0.05). Regarding the histomorphometric variables, gilts classified in FP presented a higher (P<0.05) height of glandular and UT epithelium compared to animals in LP. On the other hand, the diameter of endometrial glands was higher (P<0.05) in gilts at LP compared to FP. Furthermore, gilts in LP presented a higher (P<0.05) proportion of endometrium occupied by glands, whereas animals in FP had a higher (P<0.05) proportion of connective tissue and blood vessels. In conclusion, in prepubertal gilts, the histomorphometric parameters as endometrial glands diameter, the height of glandular epithelium and of UT epithelium and the proportion of endometrium occupied by connective tissue, besides the glands and blood vessels varies through the oestrus cycle, possibly under the influence of ovarian steroids.

Odotukset Venäjän WTO-jäsenyyden vaikutuksista suomalaisten yritysten liiketoimintaan : Empiirinen tutkimus elintarvikesektorilla

Tutkielmassa tarkastellaan odotuksia Venäjän WTO-jäsenyyden vaikutuksista suomalaisiin yrityksiin elintarvikesektorilla. Tutkielman pääkysymys on jaettu kolmeen osakysymykseen. Venäjän WTO-jäsenyyden vaikutusta tarkastellaan Venäjän liiketoimintaympäristön haasteellisuuden näkökulmasta, sekä lyhyen ja pitkän aikavälin muutoksista suomalaisten elintarvikeyritysten liiketoiminnassa. Tutkielman empiirinen osio koostuu neljästä asiantuntijahaastattelusta, jotka on toteutettu vuosina 2012–2013. Haastateltavista kaksi oli elintarvikeyritysten asiantuntijoita ja kaksi oli venäjänkaupan asiantuntijoita. Venäjä haki Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsenyyttä pitkään. Neuvottelut kestivät yhteensä 18 vuotta välillä pysähtyen, välillä vauhdittuen. Venäjä hyväksyttiin WTO:n jäseneksi joulukuussa 2011 ja jäsenyys astui voimaan elokuussa 2012. Venäjän WTO-jäsenyys on suuri edistysaskel ja kansainvälisesti sen on arveltu lisäävän Venäjän kiinnostavuutta investointikohteena, nyt kun kaupankäyntiä pitkään häirinneet arvaamattomuustekijät on poistettu ja Venäjän ennakoitavuus kauppakumppanina on lisääntynyt. Yksi konkreettisimmista hyödyistä on Venäjän tullitasojen aleneminen ja säännösten yhtenäistäminen WTO:n määräyksiä vastaaviksi. Venäjän WTO-jäsenyys on erinomainen asia, sillä sen on arvioitu luovan lisää työpaikkoja ja kasvattavan kokonaistuotannon määrää. Venäjä on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista ja elintarvikesektori on lisännyt merkitystään Venäjän WTO-jäsenyyden myötä. Tutkielmassa haastatellut elintarvikeyritysten ja venäjänkaupan asiantuntijat näkivät Venäjän liiketoimintaympäristön haasteellisena, mutta tuottavana. Massiivinen byrokratia ja tullikäytäntöihin liittyvät kysymykset ovat aiemmin rajoittaneet yritysten kiinnostusta ja mahdollisuuksia etabloitua Venäjälle, joten konkreettiset lyhyen aikavälin vaikutukset liittyvät erityisesti laskeviin tullitasoihin ja investointi-ilmapiirin yleiseen parantumiseen. Pidemmällä aikavälillä muutokset konkretisoituvat vasta, kun Venäjän tullien siirtymä- ja sopeutumisajat astuvat voimaan. Siihen asti Venäjän WTO-jäsenyyden pitkän aikavälin vaikutuksista voidaan esittää korkeintaan arvioita. Vaikka Venäjän WTO-jäsenyyden vaikutuksiin tulee suhtautua tietynlaisella varauksella ja lyhyen aikavälin muutokset ovat vielä pieniä, Venäjän WTO-jäsenyys on monella mittarilla mitattuna kuitenkin edistysaskel niin Venäjälle, WTO:lle kuin suomalaiselle elintarvikesektorille. Kaupan vapauttaminen ja kaupan esteiden väheneminen lisää Venäjän kilpailukykyä kansainvälisesti ja suomalaiset elintarvikeyritykset, joilla on vahva merkitys paitsi Suomen kansantaloudelle, myös Venäjän viennille, hyötyvät tästä pitkällä aikavälillä.

Forssan seudun turvallisen ja viisaan liikkumisen suunnitelma

Forssan seudun turvallisen ja viisaan liikkumisen suunnitelma on laadittu seudun kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. Suunnitelmassa on selvitetty liikenneturvallisuuden, liikkumisen, toimintaympäristön ja liikennejärjestelmän nykytilaa sekä kartoitettu liikenneturvallisuusongelmia erilaisten analyysien ja kyselyiden avulla. Nykytila-analyysin pohjalta on asetettu liikenneturvallisuustyön visio ja tavoitteet sekä määritetty toimenpide-ehdotukset. Tavoitteisiin pääsemistä tukevat liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden ohjelma, hallintokuntien liikenneturvallisuustyölle kootut toimintasuunnitelmat sekä liikkumisen ohjauksen toimintaohjelma. Onnettomuusanalyysin perusteella liikenneturvallisuuden tila oli Forssan seudulla hieman koko Suomen keskiarvoa parempi. Seudulla tapahtui vuosina 2002-2011 yhteensä noin 400 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta (keskimäärin 40 onnettomuutta vuodessa). Forssan seudulla tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli tai loukkaantui koko maan keskiarvoa enemmän jalankulkijoita. Eniten henkilövahinkoja aiheutui yksittäisonnettomuuksista. Lukumäärällisesti eniten onnettomuuksia tapahtui 18–20-vuotiaille, mutta myös 15–16-vuotiaille tapahtui paljon henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Seudulla tapahtuneista liikenneonnettomuuksista aiheutui vuosittain keskimäärin 20,9 miljoonan euron kustannukset, josta kuntien osuus oli vuosittain yhteensä noin 3,7 miljoonaa euroa. Henkilöliikennetutkimuksen tulosten mukaan henkilöautolla liikkuminen on yleisin kulkumuoto Forssan seudulla. Matkojen lukumäärällä mitattuna neljännes matkoista tehdään Forssan seudulla kävellen tai pyörällä. Asukkaille suunnatun kyselyn mukaan koululaisia pidettiin turvattomimpana tienkäyttäjäryhmänä, ja kävelyä sekä pyöräilyä turvattomimpina kulkutapoina. Välinpitämättömyyttä pidettiin merkittävimpänä syynä erilaisiin liikennerikkomuksiin ja tärkeimmäksi kehittämistarpeeksi nousi liikennekäyttäytyminen. Yhdyskuntarakenteen ja toimintaympäristön analyysin perusteella seudulla on hyvät edellytykset viisaiden kulkumuotojen kuten kävelyn, pyöräilyn ja kimppakyytien käytön lisäämiselle. Myös joukkoliikenteen houkuttelevuutta tulisi parantaa. Onnettomuusanalyysin ja valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta Forssan seudulle asetettiin liikenneturvallisuustyön tavoitteet. Valtakunnallisen tavoitteen mukaan liikennekuolemien määrä tulee puolittaa ja loukkaantuneiden määrää vähentää neljänneksellä vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Valtakunnallinen tavoite suhteutettiin Forssan seudulle ja sen mukaan seudun liikenteessä kuolee alle 1 (lähtötaso 3 vuosina 2007-2011) ja loukkaantuu enintään 35 (lähtötaso 49) vuonna 2020. Tavoitteiden saavuttaminen suunnitelmakauden aikana on mahdollista, mutta haasteellista, ja se edellyttää tehokasta yhteistyötä eri tahojen välillä. Tavoitteeseen tulee pyrkiä laajaa keinovalikoimaa käyttäen. Suunnitelmatyön aikana aktivoitiin kuntien liikenneturvallisuusryhmät, joiden toiminnan tueksi laadittiin toimintasuunnitelmat sekä vuosikello työn eri vaiheista. Ryhmät vastaavat suunnitelman toteuttamisesta, toteutumisen seurannasta ja tarvittaessa päivittämisestä. Lisäksi perustettiin seudullinen liikenneturvallisuusryhmä seudullisen työn koordinoimiseksi.

Kestävät kunnat matkailussa : kestävä kehitys matkailumarkkinoinnin kilpailukeinona Varsinais-Suomessa.

Matkailu on yksi maailman suurimmista liiketoiminta-aloista ja laajimmalle levinneimmistä elinkeinoista luoden matkailualueelle työpaikkoja ja vaurautta, edistäen vientiä, tuottaen verotuloja ja stimuloiden pääomasijoittamista. Se luo paremmat lähtökohdat taloudelliselle ja sosiaaliselle kehittymiselle syrjäisemmillä seuduilla. Keskustelu kestävästä kehityksestä on noussut viime vuosikymmeninä yhä suositummaksi myös matkailuliiketoiminnassa. Matkailuliiketoimintaa on sekä kiitetty että arvosteltu kyvystään muokata alueita fyysisesti, sillä sen koetaan tarjoavan kehitysmahdollisuuksia, mutta myös häiritsevän alueen ekologista ja kulttuurista perintöä. Usein negatiivisten vaikutusten katsotaan vaikuttavan varsinkin länsimaiden ulkopuolella, mutta myöskään länsimaat eivät ole immuuneja tälle ilmiölle. Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää, miten kestävä kehitys nähdään kilpailukeinona kuntien matkailumarkkinoinnissa. Osaongelmina selvitettiin, millaisia kilpailukeinoja kunnat käyttävät matkailumarkkinoinnissaan ja mikä on kestävän kehityksen rooli kuntien matkailumarkkinoinnissa. Empiirinen tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena Varsinais-Suomen kunnissa, joihin jokaiseen lähetettiin saatekirjeenä haastattelupyyntö. Haastatteluvastauksia saatiin yhteensä 16 kunnasta, joista osa saatiin kirjallisena, osa puhelinhaastatteluina ja yksi haastattelu tehtiin paikan päällä kunnassa. Tutkielman aihe liittyi laajempaan tutkimukseen matkailun työllistävästä vaikutuksesta syrjäisillä alueilla, sekä laajempaan tutkimukseen kestävän kehityksen aatteen kehittymisestä ja vaikutuksesta matkailuun. Kuntien kohderyhmissä ja matkailumarkkinointistrategiassa todettiin tutkimuksen perusteella olevan ristiriitaisuuksia. Tämän pääteltiin johtuvan kuntien pienistä matkailijamääristä, jotka toivotettiin kaikki tervetulleiksi alueelle. Lisäksi kiinnitettiin huomiota kuntien matkailumarkkinointistrategian vähäiseen käyttöön. Kestävän kehityksen osuuden Varsinais-Suomen kuntien matkailumarkkinoinnissa todettiin olevan varsin vähäinen, joskin sitä toteutettiin muilla tavoin ja sen osuutta oltiin valmiit lisäämään tarvittaessa. Kestävän kehityksen ehdotettiin olevan positiivinen myyntivaltti kunnille, joka erottaisi kunnat kilpailevista matkailualueista. Kunnille ehdotettiin myös matkailijoille suunnattujen tuotteiden kehittämistä, jotta matkailijoiden tuoma tulovaikutus alueella kasvaisi. Tuotteiden kehittämiseen ehdotettiin paikallisia asukkaita aktivoivaa yhteistyötä (co-creation). Turisteille suunnattujen tuotteiden, tuotepakettien ja matkamuistojen myymisen tehostamiseksi ehdotettiin tulevaisuuden tutkimuskohteeksi Varsinais-Suomen matkailualueella vierailevan matkailijan tarpeita ja odotuksia, sillä todettiin todennäköiseksi, että matkailijoiden mieltymykset ja preferenssit tulevat yhä muuttumaan.

Biodegradable packaging materials in 2013 and their feasibility in chocolate industry

The development of biopolymers has been rapid in recent years and the range of available bioplastics is increasing continuously, driven by a growing demand for sustainable solutions. There are several key drivers behind this growth. The oil reservoirs are decreasing which is causing a price increase for the traditional plastic materials and therefore the gap to bioplastics’ price is getting smaller. In addition, other environmental topics, such as waste disposal and green production, have become more and more important factors for institutes, companies and consumers. Legislation and directives have to be taken into account as well in decision making concerning different packaging materials. The new environmental law with waste disposal responsibility will also have an effect on the packaging business. Therefore a need has risen to study closer the current offering closer of bio-based materials that could be used in chocolate packaging. In this Master’s Thesis the bioplastics’, and especially biodegradable materials’ technical properties and their development, availability, possible existing products in the markets, waste disposal possibilities and consumers attitude towards environmental friendly packaging is studied. This is a case study where the offering of biodegradable materials was investigated during March 2013 for Fazer Confectionary.

Merivoimien tietoteknisten joukkojen joukkotuotannon asettamat osaamisvaatimukset kouluttajatehtävissä palveleville aliupseereille

Aliupseerit ovat merivoimissa saaneet tärkeän roolin kouluttajatehtävissä viime vuosien aikana. Aliupseeriksi on mahdollista päästä suoraan varusmiespalveluksen jälkeen, jolloin koulutustausta on melko heikko nuorella henkilöllä. Aliupseereiden saama koulutus työssäoloaikana nousee silloin tärkeään asemaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää tietotekniikka yksiköissä palveleville aliupseereille asetettuja osaamisvaatimuksia joukkotuotantoon liittyen. Käsittelen kursseilta saadun opin soveltuvuutta vaatimuksiin. Lisäksi tulen käsittelemään työpisteiden tämän hetkistä tilaa, sekä työpistekoulutusta. Lopullisena tavoitteena on selvittää millainen koulutuksen tulisi olla ja miten se tulisi toteuttaa, jotta lopputuloksena on ammattitaitoinen aliupseeristo. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jossa teen induktiivisia päätelmiä aineiston pohjalta ja pyrin tutkimuksen kautta tuomaan esille uutta tietoa. Metodina käytän sisällönanalyysia, joka mahdollistaa dokumenttien analysoinnin. Induktiivisella aineistolähtöisellä analyysillä pyrin kuvaamaan ilmiötä mahdollisimman tarkasti ja tuomaan sen sanalliseen muotoon. Pääaineiston tutkimukseen hankin teemahaastatteluitten avulla, jossa selvitän haastateltavien kokemuksia ja näkemyksiä tutkittavasta aiheesta. Tutkimukseen osallistuneet haastateltavat ovat töissä eri merivoimien tietotekniikkayksiköissä, jotka omalta osa-alueeltaan voivat antaa tietoa tutkittavasta kohteesta. Haastatteluiden tuottaman aineiston perustella, tuon esille tutkimuksen tulokset. Samoj kurssien aselajiopintojen soveltuvuutta arvioidessa tietotekniikkayksiköissä palveleville aliupseereille, voidaan todeta että kurssit eivät täysin vastaa niitä vaatimuksia mitä niille asetetaan. Suurimpana ongelmana pidetään yhteyden puuttumista koulutusta tarvitsevien ja tarjoavien välillä. Tällöin ei myöskään voida olettaa kurssien tarjonnan vastaavan odotuksiin. Kurssien kautta saatu oppi on kuitenkin vain pieni osa sitä kokonaisuutta jonka avulla aliupseerit rakentavat omaa osaamistaan. Suurin osa koulutuksesta ja oppimisesta tulee työpisteitten kautta. Työpistekoulutuksen tila on kuitenkin tällä hetkellä melko heikko, osaltaan johtuen viestiaselajia hallitsevan vanhemman henkilöstön puuttumisesta ja osaltaan siitä, että kouluttajaporras on tällä hetkellä saman ikäisiä ja tasoisia. Lisäksi esimiesportaan viestiaselajintuntemus on heikkoa, jolloin aliupseereille ei osata asettaa vaatimuksia ja koulutuksen suunnittelu ja johtaminen vaikeutuu. Lisähaasteen tuo uudet muuttuneet joukkotuotantovelvoitteet, jonka osalta on jouduttu hakemaan osaamista ulkoapäin. Ulkoapäin haetun koulutuksen tarkoituksena on ollut tehdä yksiköt omavaraisiksi koulutuksen suhteen, mutta tässä ei ole täysin onnistuttu työpisteiden tämän hetkisten henkilöstöresurssien takia. Toimivaa työpistekoulutusta selvittäessä ilmeni, että ensin on saatava koko työpiste sitoutettua työpistekoulutukseen ja sitä varten on löydyttävä myös riittävät henkilöstö. Avainasemassa on osaava esimiesporras joka kykenee asettamaan vaatimuksia sekä suunnitella, johtaa ja valvoa koulutusta. Toisena yhtä tärkeänä osana ovat kouluttajat, joita on oltava riittävästi. Työpistekoulutuksen toteutus tulisi olla suunnitelmallista, mutta työtehtävien ohessa tapahtuvaa oppimista, jossa vanhempi ohjeistaa nuorempaa. Kouluttajien erikoistumista työpisteiden sisällä, joka mahdollistaisi syventymisen tiettyyn osa-alueeseen, nähdään osana toimivan työpisteen rakentamista. Muutosten eteen on kuitenkin tehtävä paljon työtä. Suunnitelmallisesti on rakennettava ammattitaitoa ja osaamista yksiköissä, jotta niitä voidaan hyödyntää jatkossa.

Irakin asevoimien kehitys toisen maailmansodan jälkeen

Tutkielma on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytetään pääasiassa dokumenttianalyysiä. Tutkimuksen lähteistö on pääasiassa länsimaisten asiantuntijoiden tuottamaa. Tutkimuksen pääongelmana on “Mitä muutoksia Irakin asevoimissa on tapahtunut toisen maailmansodan jälkeen?”. Tutkimuksessa pyritään selvittämään asevoimien tasoon ja iskukykyyn vaikuttaneita muutoksia. Muutoksien esittämisessä keskitytään vahvuuksien ja kaluston muutoksiin. Tutkimuksen alaongelmissa tarkastellaan Irakin asevoimien kehittämisen syitä ja tutkitaan, minkälaiseen sotaan asevoimia on kehitetty. Tutkimuksessa pohditaan asevoimien kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä, sekä selvitetään mikä on Irakin asevoimien nykytila ja tulevaisuuden näkymä. Irakin asevoimat perustuivat itsenäistymisen jälkeen brittiläiseen malliin. Asevoimia ryhdyttiin kehittämään mittavasti vuonna 1968 tapahtuneen Baath- puolueen valtaan nousemisen jälkeisellä aikakaudella. Puolueen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi Irakiin tarvittiin vahvat asevoimat. Baath-puolueen aikakaudella Irakin asevoimia kehitettiin neuvostoliiton mallin mukaisesti. Maat tekivät yhteistyötä ja sen seurauksena Irakin sotakalusto oli pääasiassa Neuvostoliitosta hankittua. Asevoimia laajennettiin koko 1970-luvun ajan. Maavoimat ja ilmavoimat olivat tärkeimmät kehityskohteet, merivoimat jäivät vaatimattomampaan osaan. Saddam Hussein nousi valtaan vuonna 1979, jonka jälkeisellä ajalla asevoimien kehitystä jatkettiin mittavana. Irak oli Husseinin aikakaudella 1980-luvulla pitkässä sodassa Irania vastaan, jonka aikana asevoimista kehittyi yksi maailman suurimmista. Ensimmäinen Persianlahden sota aiheutti Irakille tappioita, mutta asevoimat säilyttivät asemansa alueen mahtavimpana. Asetetun kauppasaarron seurauksena kehitys ei jatkunut nousujohteisena 1990- luvulla. Iraqi Freedom -operaation myötä asevoimat tuhoutuivat. Hussein menetti valtansa ja maahan perustettiin Irakin uusi armeija, jonka päätehtävänä on kansakunnan turvallisuuden säilyttäminen.

Kyberoperaatiot, niiden rajoittaminen ja valvonta : rauhan ajan Suomi

Kyberoperaatiot ovat monelle outo käsite. Tämän käsitteen sisälle ulottuu laaja kenttä, joka yhä enemmän näyttää mahdollisuuksiaan toimia uhkatekijänä valtioita ja yhteiskuntaa vastaan. Kyberoperaatioiden toimintakentän käyttömahdollisuudet ovat valtaisat. Uudenlaisena taistelukenttänä ja alati muuttuvana toimintaympäristönä se asettaa haasteita niin rauhan ajan, harmaan vaiheen kuin sotatilankin osalta. Rajoittaminen ja valvonta eivät ole vain oikeudellista toimintaa tietoverkkorikoksia ja tietoverkkosodankäyntiä vastaan, vaan tässä ympäristössä yksittäinen käyttäjä saattaa olla yksi tärkeimmistä tietoturvan ylläpitäjistä. Kyberoperaatiot ovat hakkerien, virustorjuntaohjelmistojen, tietoverkkohyökkäyksien ja sähköpostimatojen avaruutta, jonka vaikutukset ulottuvat yllättävän syvälle tietoyhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Tutkimustyön kohde on erittäin laaja. Tässä työssä keskitytään etsimään ongelmakohtia kun toiminta kohdistuu rauhan ajan Suomeen. Harmaan vaiheen ja sotatilan tutkiminen ovat molemmat erittäin laajoja sekä haasteellisia vaiheita, joiden tutkiminen saattaisi itsessään olla useankin Pro Gradu työn laajuinen. Tutkimuksen pääkysymyksenä on löytää kyberoperaatioiden rajoittamisen ja valvonnan ongelmakohdat Suomessa. Alakysymyksissä pyritään rauhan ajan näkökulmasta selvittämään kyberaseen käsitteistöä, kybersodankäyntiä ja kyberoperaatioita, Suomessa tapahtuvaa rajoittamista ja valvontaa, nykyistä tilannetta ja tulevaisuutta. Kaikista kysymyksistä pyritään tutkimusprosessin aikana löytämään keskeisimmät ongelmakohdat. Tutkimustyö on kartoittava tutkimus jatkotutkimuksia varten ja työssä on pohtivan otteen avulla etsitty erilaisia näkökulmia, joiden kautta itse ongelmakohtia voidaan kartoittaa. Tärkeimpien ja keskeisimpien ongelmakohtien löytyminen avaa mahdollisuuden syventyä jonkin määrätyn osakokonaisuuden ongelmakohtiin. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt asiakirjatutkimusta. Tarkoituksenani on ollut analysoida hankittua aineistoa ja tuoda esille pohtivalla otteella keskeisiä ongelmia, joista voin koota tutkimuskysymykseeni vastauksen. Tiedon hankinta ja oikean tiedon löytäminen on ollut haasteellista tämän tutkimustyön aikana. Aineiston keruu on lopetettu vuoden 2006 tammikuun loppupuolella. Edellytykset lisäaineiston hankinnalle ovat rajattomat, sillä tästä aiheesta löytää joka päivä pientä sirpaletietoa, kunhan osaa etsiä oikeilla perusteilla. Tästä syystä onkin tärkeää huomioida, että aineisto käyttämässäni tutkimuksessa tulee vanhenemaan nopeaan tahtiin. Internetin informaatiolähteet ovat keskeisenä osana tätä työtä tehdessä. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt asiakirjatutkimusta. Tarkoituksenani on ollut analysoida hankittua aineistoa ja tuoda esille pohtivalla otteella keskeisiä ongelmia, joista voin koota tutkimuskysymykseeni vastauksen. Tiedon hankinta ja oikean tiedon löytäminen on ollut haasteellista tämän tutkimustyön aikana. Keskeisimmät ongelmakohdat on jaettu käytännön ongelmakohtiin ja oikeudellisiin ongelmakohtiin. Käytännön ongelmista keskeisimmät haasteet kohdistuvat käsitteistön yhteneväisyyteen, nopean tietoteknisen maailman muutoksiin, virustorjunnan ja tietoturvan kykyyn pysyä ajan tasalla, tietoturvakoulutuksen ja tietoturvakampanjoinnin tärkeyteen sekä haasteeseen pyrkiä tuottamaan tarvittava turva tietoverkoissa niin yksittäisille toimijoille kuin yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Oikeudelliselta kannalta keskeisimmät haasteet kohdistuvat lainsäädännön kykyyn joustaa ja soveltaa hitaan oikeusprosessin mukana, niin kotimaisen kuin kansainvälisen yhteistyön parantamiseen ja kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä, tuomioiden ratkaisuihin ja syyllisten kiinniottamisen ongelmiin sekä myös arviointiin oman lainsäädännön vaikutuksesta tietoverkkorikoksissa. Molempiin kategorioihin voidaan edelleen lukea ongelmakohdiksi kyky ennakoimiseen nyt ja tulevaisuudessa, suunnitteluun, varautumiseen ja selkeisiin vastuun jakoihin sekä yleiseen tietouteen käsitykset kyberoperaatioiden vaikutuksien ymmärtämisestä ja sen asemasta.

Readout Electronics for Gas Electron Multiplier Detectors

The European Organization for Nuclear Research (CERN) operates the largest particle collider in the world. This particle collider is called the Large Hadron Collider (LHC) and it will undergo a maintenance break sometime in 2017 or 2018. During the break, the particle detectors, which operate around the particle collider, will be serviced and upgraded. Following the improvement in performance of the particle collider, the requirements for the detector electronics will be more demanding. In particular, the high amount of radiation during the operation of the particle collider sets requirements for the electronics that are uncommon in commercial electronics. Electronics that are built to function in the challenging environment of the collider have been designed at CERN. In order to meet the future challenges of data transmission, a GigaBit Transceiver data transmission module and an E-Link data bus have been developed. The next generation of readout electronics is designed to benefit from these technologies. However, the current readout electronics chips are not compatible with these technologies. As a result, in addition to new Gas Electron Multiplier (GEM) detectors and other technology, a new compatible chip is developed to function within the GEMs for the Compact Muon Solenoid (CMS) project. In this thesis, the objective was to study a data transmission interface that will be located on the readout chip between the E-Link bus and the control logic of the chip. The function of the module is to handle data transmission between the chip and the E-Link. In the study, a model of the interface was implemented with the Verilog hardware description language. This process was simulated by using chip design software by Cadence. State machines and operating principles with alternative possibilities for implementation are introduced in the E-Link interface design procedure. The functionality of the designed logic is demonstrated in simulation results, in which the implemented model is proven to be suitable for its task. Finally, suggestions that should be considered for improving the design have been presented.