Forssan seudun turvallisen ja viisaan liikkumisen suunnitelma

Forssan seudun turvallisen ja viisaan liikkumisen suunnitelma on laadittu seudun kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. Suunnitelmassa on selvitetty liikenneturvallisuuden, liikkumisen, toimintaympäristön ja liikennejärjestelmän nykytilaa sekä kartoitettu liikenneturvallisuusongelmia erilaisten analyysien ja kyselyiden avulla. Nykytila-analyysin pohjalta on asetettu liikenneturvallisuustyön visio ja tavoitteet sekä määritetty toimenpide-ehdotukset. Tavoitteisiin pääsemistä tukevat liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden ohjelma, hallintokuntien liikenneturvallisuustyölle kootut toimintasuunnitelmat sekä liikkumisen ohjauksen toimintaohjelma. Onnettomuusanalyysin perusteella liikenneturvallisuuden tila oli Forssan seudulla hieman koko Suomen keskiarvoa parempi. Seudulla tapahtui vuosina 2002-2011 yhteensä noin 400 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta (keskimäärin 40 onnettomuutta vuodessa). Forssan seudulla tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli tai loukkaantui koko maan keskiarvoa enemmän jalankulkijoita. Eniten henkilövahinkoja aiheutui yksittäisonnettomuuksista. Lukumäärällisesti eniten onnettomuuksia tapahtui 18–20-vuotiaille, mutta myös 15–16-vuotiaille tapahtui paljon henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Seudulla tapahtuneista liikenneonnettomuuksista aiheutui vuosittain keskimäärin 20,9 miljoonan euron kustannukset, josta kuntien osuus oli vuosittain yhteensä noin 3,7 miljoonaa euroa. Henkilöliikennetutkimuksen tulosten mukaan henkilöautolla liikkuminen on yleisin kulkumuoto Forssan seudulla. Matkojen lukumäärällä mitattuna neljännes matkoista tehdään Forssan seudulla kävellen tai pyörällä. Asukkaille suunnatun kyselyn mukaan koululaisia pidettiin turvattomimpana tienkäyttäjäryhmänä, ja kävelyä sekä pyöräilyä turvattomimpina kulkutapoina. Välinpitämättömyyttä pidettiin merkittävimpänä syynä erilaisiin liikennerikkomuksiin ja tärkeimmäksi kehittämistarpeeksi nousi liikennekäyttäytyminen. Yhdyskuntarakenteen ja toimintaympäristön analyysin perusteella seudulla on hyvät edellytykset viisaiden kulkumuotojen kuten kävelyn, pyöräilyn ja kimppakyytien käytön lisäämiselle. Myös joukkoliikenteen houkuttelevuutta tulisi parantaa. Onnettomuusanalyysin ja valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta Forssan seudulle asetettiin liikenneturvallisuustyön tavoitteet. Valtakunnallisen tavoitteen mukaan liikennekuolemien määrä tulee puolittaa ja loukkaantuneiden määrää vähentää neljänneksellä vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Valtakunnallinen tavoite suhteutettiin Forssan seudulle ja sen mukaan seudun liikenteessä kuolee alle 1 (lähtötaso 3 vuosina 2007-2011) ja loukkaantuu enintään 35 (lähtötaso 49) vuonna 2020. Tavoitteiden saavuttaminen suunnitelmakauden aikana on mahdollista, mutta haasteellista, ja se edellyttää tehokasta yhteistyötä eri tahojen välillä. Tavoitteeseen tulee pyrkiä laajaa keinovalikoimaa käyttäen. Suunnitelmatyön aikana aktivoitiin kuntien liikenneturvallisuusryhmät, joiden toiminnan tueksi laadittiin toimintasuunnitelmat sekä vuosikello työn eri vaiheista. Ryhmät vastaavat suunnitelman toteuttamisesta, toteutumisen seurannasta ja tarvittaessa päivittämisestä. Lisäksi perustettiin seudullinen liikenneturvallisuusryhmä seudullisen työn koordinoimiseksi.

Planen för trygg och förnuftig trafik i Forssaregionen utgjordes i samarbetet med regionens kommuner och ELY-centralen. I planen analyserades nuläget för trafiksäkerheten, mobiliteten, omgivningen och trafiksystemet samt kartlades trafiksäkerhetsproblem med hjälp av olika analyser och förfrågningar. På basen av nulägesanalyserna uppställdes en vision samt mål för trafiksäkerhetsarbetet och åtgärdsförslagen fastställdes. Förbättringsåtgärderna för trafikomgivningen och trafiksäkerhetsarbetet inom kommunens olika sektorer samt åtgärdsprogrammet för mobilitetsstyrning stöder uppnåendet av målen. På basen av olycksanalysen var trafiksäkerhetstillståndet i Forssaregionen något bättre än i hela landet i medeltal. I regionen skedde åren 2002-2011 totalt ca 400 trafikolyckor som ledde till personskada (i genomsnitt 40 olyckor/år). I Forssaregionen skedde fler fotgängarolyckor med dödlig utgång och som ledde till personskada än i hela landet i medeltal. Mest personskador orsakade singelolyckor. Till antalet skedde flest olyckor åt 18–20-åringar men även åt 15–16-åringar skedde många olyckor som ledde till personskada. Olyckorna som skedde i regionen orsakade årligen 20,9 miljoner euros kostnader, varav kommunernas andel årligen var ca 3,7 miljoner euro. Enligt resultaten i persontrafikundersökningen är personbilen det vanligaste färdmedlet i Forssaregionen. Mätt med antal resor görs nästan en fjärdedel av resorna i Forssaregionen med cykel eller till fots. I förfrågningen som riktades till invånarna ansågs skoleleverna vara de mest oskyddade trafikanterna och gång och cykling ansågs vara de otryggaste färdsätten. Likgiltighet ansågs vara den största orsaken till trafikförseelser och det viktigaste utvecklingsmålet ansågs vara trafikbeteende. På basen av analyserna av samhällsstrukturen och trafikomgivningen har regionen goda förutsättningar för att öka hållbara trafikformer som gång, cykling och samåkning. Även attraktiviteten av kollektivtrafiken borde ökas. På basen av olycksanalyserna och de nationella målen utformades målsättningarna för trafiksäkerhetsarbetet i Forssaregionen. Enligt de nationella målen skall dödsolyckorna i trafiken minskas med hälften och olyckorna som leder till personskada minskas med en fjärdedel av 2010-års nivå tills år 2020. Riksomfattande målen ställdes i proportion till Forssaregionens befolkning och enligt dem dör det mindre än 1 person (utgångsnivå 3 åren 2007-2001) och skadas maximalt 35 personer (utgångsnivå 49) i trafiken år 2020. Målen är möjliga att nå under planperioden, men det kommer att vara utmanande och det kommer att förutsätta effektivt samarbete mellan olika instanser. Målen skall försöka nås med hjälp av ett brett utbud av metoder. Under planeringsprocessen aktiverades trafiksäkerhetsgrupperna. Till stöd för gruppernas verksamhet gjordes åtgärdsplaner och en årsklocka för arbetets olika skeden. Grupperna ansvarar för förverkligandet av planen och uppföljandet av förverkligande samt vid behov av uppdaterande av planen. Dessutom grundades en regional trafiksäkerhetsgrupp som koordinerar det regionala arbetet.