“Between publication culture and funder mandates - What is the future for disciplinary repositories?”

Workshop at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Introduction to Hydra for Developers

Workshop at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Hydra for Managers Workshop

Workshop at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Research Data Management in the Cloud

Workshop at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Implementing RDF metadata in Hydra

Workshop at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

GIS in Digital Repositories

Workshop at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Dealing with Funder Mandates: Practical Support for Repository Practitioners – A Workshop

Workshop at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

DevOps for Digital Repositories

Workshop at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

DataONE Member Node Implementation Workshop

Workshop at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Open Access Button Workshop

Workshop at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Practical Data Curation and Management for Institutional Repositories

Workshop at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Europe PubMed Central

Workshop presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

ORCID in Finland?

Workshop presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Organisaation osaamiskartoituksella mitattavan strategisen osaamisen määrittäminen resursoinnin näkökulmasta

Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena on selvittää minkälaisella prosessilla saadaan määriteltyä resursoinnin näkökulmasta toteutettu osaamiskartoitus. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus kohdeorganisaatiossa. Tutkimusaineisto on kerätty dokumenteista ja tutkimuksessa toteutetuista tapaamisista sekä työpajoista. Tutkimusaineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuksen tulosten mukaan osaamiskartoitusprosessiin ja sen onnistumiseen vaikuttavat merkittävästi yrityksen strategia, johdon sitoutuminen osaamiskartoitustyöhön, nykytilan analyysi, yhteiset käsitteistöt, mittarit ja tavoitteet. Resursoinnin näkökulmasta vaadittavat osaamiset eivät välttämättä ole samat kuin kehittämisen näkökulmasta. Määrittelyprosessin onnistumisen kannalta merkittäviä tekijöitä ovat oikeiden henkilöiden osallistuminen prosessiin ja heidän halunsa jakaa tietoa.

Raskaita teräsrakenteita valmistavan tilauskonepajan tuotannon kehittäminen

Diplomityössä tarkastellaan raskaita teräsrakenteita valmistavan tilauskonepajan tuotannon kehittämiskohteita. Tuotannon kehittämisellä halutaan nopeuttaa tuotannon läpimenoaikoja, vähentää laatukustannuksia ja parantaa yrityksen tiedonkulkua. Näillä toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan yrityksen kilpailukykyyn, jolloin se voi nousta suomalaisessa toimittajaverkostossa korkeammalle portaalle. Työn teoriaosassa paneudutaan tuottavuus- ja laatuajatteluun hitsaavassa konepajassa. Samalla esitellään eräitä konepajoissa tyypillisimmin käytettyjä laatustandardeja, joita ovat: SFS-EN ISO 9001, SFS-EN ISO 3834 ja SFS-EN 1090. Lisäksi teoriaosiossa on kerrottu erilaisista tuotannonohjausjärjestelmistä ja layout-teorioista. Tämän diplomityön kohdeyritys on Karjalan Konepaja Oy. Yrityksen nykytilanteen kartoittamiseksi suoritettiin useita haastatteluita sekä laadittiin koko organisaatiota koskeva kysely. Tilauskonepajan haasteena ovat alati muuttuvat tilaukset. Tilauskonepajan tuotannon kehittäminen tulee aloittaa sopivien tuotannontehokkuutta mittaavien mittareiden määrittämisellä. Usein kapasiteetti ja tuottavuus kuvastavat parhaiten työvaiheiden tehokkuutta. Mittareiden tarkoitus on auttaa konepajaa löytämään ne tuotannon pullonkaulat, joista yrityksen kehittäminen tulisi aloittaa. Lean-filosofian avulla tulee kehittää tuotannosta hitaimmin suoriutuvia työvaiheita. Tarkoituksena on poistaa valmistusketjusta sellaiset työvaiheet, jotka eivät anna tuotteelle lisäarvoa. Lisäksi työpisteiden layout kannattaa kyseenalaistaa aika ajoin, sillä jo pienilläkin muutoksilla voidaan saada parannuksia työpisteiden tuottavuuteen ja kapasiteettiin.