Customer involvement in new service development

This case study aims at filling the research gap in the literature, by researching how customers experience customer involvement in new service development, in addition to giving insight on what are the organisational customers’ motivations to become involved in service development. These subjects are studied by conducting three interviews. The thesis gives a review of previous findings regarding customer-driven new service development, customer involvement, customer roles, modes of involvement, communication in the involvement process, what is the role of customer engagement and what are the motivational drivers for customers. The thesis also explains what new service development is and makes a distinction between new service development and new service design. The results revealed that organisational customers want to be involved throughout the development process, with active involvement in the beginning and end phases. Moreover, customers prefer face-to-face methods and active and bidirectional communication throughout the process. The findings propose seven motivational factors, a new framework for customer-driven new service development and communication process map. The managerial implications list five themes for service providers to take into consideration when involving customers to the service development process.

Yhteisöllisyys kuntokeskuksessa

Markkinoinnissa ollaan siirtymässä yksilöihin kohdistuvasta markkinoinnista ja individualistisesta lähestymistavasta yhteisöihin kohdistuvaan markkinointiin. Asiakkaan ja brändin välisen suhteen lisäksi asiakkaiden välille muodostuu ryhmittymiä, koska ihmisillä on tarve kuulua johonkin. Tämän tutkimuksen aiheena on yhteisöllisyys kuntokeskuksessa ja tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää mistä yhteisöllisyys kuntokeskuksessa muodostuu. Yhteisöllisyydellä tarkoitetaan brändin ympärille muodostuvia sosiaalisia yhteyksiä. Tutkimuksen tarkoitusta lähestytään kolmen osaongelman avulla. Osaongelmien avulla selvitetään mitkä asiat ehkäisevät ja edistävät yhteisöllisyyttä, miten yhteisöllisyys ilmenee ja minkälaista yhteisöllisyyttä kuntokeskuksessa on sekä mikä merkitys yhteisöllisyydellä on kuluttajakokemuksessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen empiirisen osuuden aineisto saatiin haastatteluiden avulla. Haastattelut koostuivat kahdeksasta asiakashaastattelusta ja kahdesta yrityksen edustajan haastattelusta. Yhteisöllisyys koostuu tulosten perusteella monista eri osatekijöistä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sosiaaliset suhteet tuovat asiakkaille lisäarvoa, mutta palvelu on heille ensisijainen. Yrityksen työntekijöillä on huomattava vaikutus yhteisöllisyyden muodostumisessa. Suvaitsevan, välittömän ja avoimen ilmapiirin ansiosta asiakkaiden on helppo lähestyä yhteisön muita jäseniä, mikä muodostaa yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden muodostumiseen vaikuttaa tulosten perusteella se, että asiakkaita laitetaan harjoittelemaan yhdessä, jolloin he tutustuvat toisiinsa. Yhteisöllisyys näkyy muun muassa asiakkaiden halusta auttaa ja kannustaa muita. Yhteisöllisyys vaikuttaa positiivisesti kuluttajakokemukseen Tutkimuksen empiirisen osuuden avulla rakennettiin malli yhteisöllisyyden muodostumisesta. Yhteisöllisyys muodostuu yhteisön sosiaalisista suhteista ja vuorovaikutuksesta, yhteisöstä ja kuluttajakokemuksesta muodostuvan kokonaisuuden yhteisvaikutuksesta. Keskeinen kokonaisuuteen ja yhteisöllisyyden muodostumiseen vaikuttava tekijä on yhteisössä vallitseva ilmapiiri. Hyvä ilmapiiri lisää yhteisön jäsenten välistä vuorovaikutusta muodostaen samalla yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys muodostuu kun yhteisön jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa yhteisön toimintaan ja heitä arvostetaan yksilöinä. Yhteisöllisyys muodostuu niin ikään asiakaspysyvyyden ja rajoitetun yhteisön koon seurauksena. Kuluttajakokemus muodostaa osaltaan yhteisöllisyyttä, sillä positiivinen kokemus sitoo yhteisön jäsenen yhteisöön ja yhteisön muihin jäseniin. Tutkimus tarjoaa käytännöllistä tietoa sekä teoreettista kontribuutiota mallilla, joka tuo yhteen irrallisia käsitteitä yhteisöllisyyden muodostumisesta.

Arvon erityispiirteistä asiakaspainotteisessa logiikassa: teoreettis-käsitteellinen tarkastelu

Asiakaspainotteinen logiikka on etenkin Heinosen ja Strandvikin kehittämä asiakaskeskeinen liiketoimintanäkökulma. Asiakaspainotteinen logiikka on kontribuutio hyödykepainotteista ja palvelupainotteista markkinointilogiikoita käsittelevään keskusteluun. Näkökulman asemointi omaksi erilliseksi markkinointilogiikaksi palvelupainotteisen ja hyödykepainotteisen logiikan rinnalle edellyttää logiikoiden arvokäsitysten vertailua. Arvon käsitettä lähestytään tutkielmassa Holbrookin (1999, 5) arvon määritelmää viitekehyksenä hyödyntäen. Viitekehyksessä arvon käsite jakaantuu arvon vuorovaikutteisuuteen, suhteellisuuteen ja kokemuksellisuuteen. Tämän tutkielman tarkoituksena on siten tarkastella arvon osatekijöitä asiakaspainotteisessa logiikassa. Tutkimusongelma jakaantuu kolmeen osaongelmaan. Ensimmäisessä osaongelmassa tutkitaan, mistä piirteistä arvon vuorovaikutteisuus koostuu asiakaspainotteisessa logiikassa. Toisessa osaongelmassa tutkitaan, mistä piirteistä arvon suhteellisuus koostuu asiakaspainotteisessa logiikassa. Kolmannessa osaongelmassa tutkitaan, mistä piirteistä arvon kokemuksellisuus koostuu asiakaspainotteisessa logiikassa. Teoriaosuudessa tarkastellaan markkinointilogiikan ja arvon käsitteitä. Markkinointilogiikoissa markkinoinnin arvokäsitteet yhdistetään taloustieteelliseen käsitteistöön. Osuudessa tarkasteltiin siten markkinoinnin ja taloustieteen arvoteoreettisia ja käsitteellisiä yhtymäkohtia. Hyödykepainotteisen ja palvelupainotteisen markkinointilogiikan arvoteoreettiset näkemykset analysoitiin Holbrookin (1999, 5) arvon määritelmästä muodostettua viitekehystä vasten. Tutkimus on luonteeltaan teoreettis-käsitteellinen tutkimus, jossa tieteellisistä artikkeleista koostuvaa aineistoa lähestytään tulkitsevasta näkökulmasta. Aineisto koostuu tutkielmassa kuudesta asiakaspainotteista logiikkaa koskevasta käsitteellisestä artikkelista tai kirjan luvusta. Tulkitsevassa aineiston analyysissä artikkelien arvoteoreettisia näkemyksiä tulkittiin tutkielmassa muodostettua viitekehystä vasten. Arvon vuorovaikutteisuus kohdistuu asiakaspainotteisessa logiikassa tarjoamasuhteeseen. Suhteellisuudella tarkoitetaan tarjoaman uppoutuneisuutta osaksi asiakkaan kokemusmaailmaa ja päätöksentekoprosesseja. Kokemuksellisuudella tarkoitetaan asiakaspainotteisessa logiikassa toiminnallista tärkeyttä eli tarjoaman asemaa asiakkaan päätöksenteossa.

Development of business processes and sales reporting - Case recovered paper

The purpose of this research is to discover development points for business processes and sales reporting in the recovered paper sourcing organization. The processes under development are both sales and sourcing processes that were determined by the commissioning company. All of these processes have in common that there are used sales orders to organize the money flows correctly. Although the main objective is to source only recovered paper, the sourcing also brings by-products that cannot be utilized and are thus sold. As the purpose of the sales function is to only support the sourcing strategy, it should be organized as efficiently as possible. Investigating the current status of the processes and finding development points help in building proposals for enhanced process descriptions. In order that sales function could be analyzed, should the sales reporting be accurate and present the needed key figures. The current status of the processes as well as the possible problems and development ideas were researched with the help of interviews. Best practices could also be brought from other business lines in the commissioning company. The theory part was build according to relevant literature and scientific articles. The research indicates, that processes have shaped differently in sourcing organization’s business units. Local infrastructure and legislation sets certain limitations to the sourcing of recovered paper, and these circumstances cannot be changed. Customer-supplier power relations also affect to the formulation of business processes. In order to steer the processes, there has to be more internal controls. Still, the enterprise resource planning system also sets boundaries how the processes can be made more efficient.

Koko kansan meijeri – Liedon Vilkkimäen meijerin elinkaari ja paikallisyhteisön kokemukset

Tutkimuksessa tarkastellaan lietolaisen Vilkkimäen meijerin elinkaarta ja paikallisen yhteisön suhdetta tutkimuskohteeseen. Meijerirakennus on valmistunut Hakulan kylään vuonna 1928. Rakennushankkeen takana oli Liedon osuusmeijeri -osuuskunta, joka ehti harjoittaa meijeritoimintaa vain kolmisen vuotta ennen ajautumistaan konkurssiin. Tämän jälkeen pankin muodostama Liedon meijeriosakeyhtiö vuokrasi tilat Valiolle, joka alkoi valmistaa Vilkkimäessä juustoa. Tutkimuksen piiriin kuuluu myös vuonna 1933 valmistunut Valion rakennuttama sikala. Meijeritoiminta päättyi lopullisesti vuonna 1939 talvisodan alkaessa jolloin puolestaan Liedon suojeluskunta teki vuokrasopimuksen Liedon meijeriosakeyhtiön kanssa. Rakennusta käytettiin viime sotien ajan suojeluskunnan varuste- ja ammusvarastona. Sotien jälkeen rakennusta on käytetty moneen eri tarkoitukseen. Vilkkimäessä on muun muassa valmistettu vihannessäilykkeitä ja harjoitettu linjaliikennettä. 1970-luvun alussa kiinteistön osti diplomi-insinööri, joka käytti tiloja erilaisten tuoteideoiden kehittelyyn. Rakennus oli hänen omistuksessaan vuoteen 2009 saakka. Tämän jälkeen kunnostuksen tarpeessa oleva rakennus siirtyi uusille omistajille, jotka aloittivat mittavan kunnostushankkeen. Rakennukseen on valmistunut hankkeen aikana liiketiloja ja vuokra-asuntoja. Rakennuksen ympärille muodostui 1920-1930-luvuilla oma pienyhteisö meijerin työntekijöistä ja paikallisista asukkaista, ja monelle paikalliselle Vilkkimäki oli merkityksellinen kohtaamispaikka. Yhteisöllisyyden kokemusta lisäsivät juhlasalissa pidetyt tilaisuudet, erityisesti iltamat. Sotien ajaksi rakennus tyhjeni asukkaista. Asunnot otettiin uudelleen käyttöön 1940-luvun loppupuolella ja rakennuksessa asuttiin 1970-luvun alkuun saakka. Rakennuksen tyhjentyessä asukkaista paikallisten siteet Vilkkimäkeen hiipuivat. Tutkimukseni merkittävin aineistokokonaisuus koostuu muistitiedosta eli itse tekemistäni haastatteluista. Aineistoon kuuluu myös lukuisia valokuvia. Lisäksi olen käyttänyt Kansallisarkistosta ja Valion arkistosta keräämääni aineistoa, kirjallisuutta sekä lehtiartikkeleitä. Aineiston avulla olen kartoittanut rakennuksen elinkaaren vaiheita ja hahmottanut millaisia merkityksiä rakennuksella on ollut paikalliselle yhteisölle. Haastatteluaineistosta olen nostanut esiin kolme eri teemaa; yhteisöllisyyden, työnteon ja sukupuolen merkityksen.