Transjugular liver biopsy: prospective evaluation of the angle formed between the hepatic veins and the vena cava main axis and modification of a semi-automated biopsy device in cases of an unfavorable angle.

In cases of transjugular liver biopsies, the venous angle formed between the chosen hepatic vein and the vena cava main axis in a frontal plane can be large, leading to technical difficulties. In a prospective study including 139 consecutive patients who underwent transjugular liver biopsy using the Quick-Core biopsy set, the mean venous angle was equal to 49.6 degrees. For 21.1% of the patients, two attempts at hepatic venous catheterization failed because the venous angle was too large, with a mean of 69.7 degrees. In all of these patients, manual reshaping of the distal curvature of the stiffening metallic cannula, by forming a new mean angle equal to 48 degrees , allowed successful completion of the procedure in less than 10 min.

Length variation in HIV-1 gp120 as the product of DNA misalignment mechanism

Background: To determine whether misalignment structures such as duplications, repeats, and palindromes are associated to insertions/deletions (indels) in gp120, indicating that indels are indeed frameshift mutations generated by DNA misalignment mechanism. Methods: Cloning and sequencing of a fragment of HIV-1 gp120 spanning C2-C4 derived from plasma RNA in 12 patients with early chronic disease and naïve to antiretroviral therapy. Results: Indels in V4 involved always insertion and deletion of duplicated nucleotide segments, and AAT repeats, and were associated to the presence of palindromic sequences. No duplications were detected in V3 and C3. Palindromic sequences occurred with similar frequencies in V3, C3 and V4; the frequency of palindromes in individual genes was found to be significantly higher in structural (gp120, p ≤ 3.00E-7) and significantly lower in regulatory (Tat, p ≤ 9.00E-7) genes, as compared to the average frequency calculated over the full genome. Discussion: Indels in V4 are associated to misalignment structures (i.e. duplications repeat and palindromes) indicating DNA misalignment as the mechanism underlying length variation in V4. The finding that indels in V4 are caused by DNA misalignment has some very important implications: 1) indels in V4 are likely to occur in proviral DNA (and not in RNA), after integration of HIV into the host genome; 2) they are likely to occur as progressive modifications of the early founder virus during chronic infection, as more and more cells get infected; 3) frameshift mutations involving any number of base pairs are likely to occur evenly across gp120; however, only those mutants carrying a functional gp120 (indels as multiples of three base pairs) will be able to perpetuate the virus cycle and to keep spreading through the population.

Meat lipid profile of steers finished in pearl millet pasture with different rates of concentrate

The objective of this work was to evaluate the meat lipid profile from Devon beef steers finished in pearl millet (Pennisetum americanum) pasture and fed at different rates of concentrate supplementary diet. Twelve steers weighing 270 kg, at 12‑month‑average initial age, were randomly distributed into three treatments: pearl millet pasture; and pearl millet pasture plus a concentrate equivalent at 0.5 or 1.0% of body weight, with two replicates. Total contents of saturated and unsaturated fatty acids, the polyunsaturated:saturated ratio and other relevant fatty acids as the vaccenic acid, conjugated linoleic acid, omega‑3, and omega‑6 were not affected by the consumption of a concentrate supplement at 0.5 or 1.0% live weight. However, the 0.5% supplementation level reduced the concentration of dihomo‑γ‑linolenic fatty acid (C20: 3 n‑6), while the 1.0% supplementation level elevated the content of docosahexaenoic (DHA) (C22: 6 n‑3) fatty acid, and the omega‑6:omega‑3 ratio in meat. Consumption of up to 1.0% energy supplementation increases the omega‑6:omega‑3 ratio in meat from Devon steers grazing on pearl millet pasture.

Product Perfect Codes and Steganography

A new coding technique to be used in steganography is evaluated. The performanceof this new technique is computed and comparisons with the well-known theoreticalupper bound, Hamming upper bound and basic LSB are established.

A novel semi-fragile forensic watermarking scheme for remote sensing images

Peer-reviewed

Spatial filtering for pilot-aided WCDMA systems: a semi-blind subspace approach

This paper proposes a spatial filtering technique forthe reception of pilot-aided multirate multicode direct-sequencecode division multiple access (DS/CDMA) systems such as widebandCDMA (WCDMA). These systems introduce a code-multiplexedpilot sequence that can be used for the estimation of thefilter weights, but the presence of the traffic signal (transmittedat the same time as the pilot sequence) corrupts that estimationand degrades the performance of the filter significantly. This iscaused by the fact that although the traffic and pilot signals areusually designed to be orthogonal, the frequency selectivity of thechannel degrades this orthogonality at hte receiving end. Here,we propose a semi-blind technique that eliminates the self-noisecaused by the code-multiplexing of the pilot. We derive analyticallythe asymptotic performance of both the training-only andthe semi-blind techniques and compare them with the actual simulatedperformance. It is shown, both analytically and via simulation,that high gains can be achieved with respect to training-onlybasedtechniques.

Drosophila rely on learning while foraging under semi-natural conditions

Learning is predicted to affect manifold ecological and evolutionary processes, but the extent to which animals rely on learning in nature remains poorly known, especially for short-lived non-social invertebrates. This is in particular the case for Drosophila, a favourite laboratory system to study molecular mechanisms of learning. Here we tested whether Drosophila melanogaster use learned information to choose food while free-flying in a large greenhouse emulating the natural environment. In a series of experiments flies were first given an opportunity to learn which of two food odours was associated with good versus unpalatable taste; subsequently, their preference for the two odours was assessed with olfactory traps set up in the greenhouse. Flies that had experienced palatable apple-flavoured food and unpalatable orange-flavoured food were more likely to be attracted to the odour of apple than flies with the opposite experience. This was true both when the flies first learned in the laboratory and were then released and recaptured in the greenhouse, and when the learning occurred under free-flying conditions in the greenhouse. Furthermore, flies retained the memory of their experience while exploring the greenhouse overnight in the absence of focal odours, pointing to the involvement of consolidated memory. These results support the notion that even small, short lived insects which are not central-place foragers make use of learned cues in their natural environments.

Product costing in SAP environment

Kustannuslaskennan ala on muuttumassa. IT teknologian hämmästyttävän nopea kehitys viime vuosina on luonut kustannuslaskennalle uusia mahdollisuuksia. Toisaalta myös kustannuslaskennalle asetetut vaatimukset ovat muuttuneet. Nykyisin kustannustietoutta tarvitaan erityisesti päätöksenteon tueksi. Kaikesta huolimatta yleisesti käytetyt laskentamenetelmät eivät ole muuttuneet. Työn tavoite on tutkia mahdollisia tapoja tuotekohtaisen kustannuslaskennan toteuttamiseksi SAP toiminnanohjausjärjestelmän avulla. Erityisesti toiminnanohjausjärjestelmien nopea kehitys on mahdollistanut aikaisempaa nopeamman ja tarkemman kustannuslaskennan. On kuitenkin muistettava, että järjestelmät ovat vaintyökaluja. On siis erittäin tärkeää valita tarkoituksenmukainen laskentamenetelmä. Työn perimmäinen tarkoitus onkin valita kyseessä olevaan tilanteeseen sopivin menetelmä.Viime vuosien akateemisessa kirjoittelussa on esitelty useita uusia kustannuslaskentamenetelmiä. Toimintolaskennan uusi versio, Time-Driven Activity-Based Costing, on eräs varteenotettava vaihtoehto tuotekohtaisen kustannuslaskennan toteuttamiseksi SAP-ympäristössä. Toinen hyvin soveltuva menetelmä on Resource Consumption Accounting (RCA), joka soveltuu erityisen hyvin SAP-ympäristöön.Molemmilla menetelmillä on hyvät ja huonot puolet, mutta tässä tapauksessa RCA soveltuu tehtävään paremmin. RCA on joustava ja tarjoaa laaja-alaista tietoa. Tästä syystä Resource Consumption Accounting oli paras vaihtoehto.Työssä rakennettu RCA malli testattiin kolmen erilaisen tuotteen historiallisella datalla. RCA:ntuomia mahdollisuuksia pohdittiin ja ongelmia selvitettiin. RCA on hyvin saman tyyppinen yrityksessä jo käytettävän laskentamenetelmän kanssa. Implementointi ei siis olisi mahdoton tehtävä. RCA kuitenkin tarjoaa mahdollisuuksia, joita nykyisellä menetelmällä ei voida saavuttaa.

Feijão guandu cru na alimentação de frangos caipiras criados em sistema semi-intensivo

O objetivo deste trabalho foi avaliar os efeitos da substituição do farelo de soja pelo feijão guandu cru na alimentação de frangos caipiras criados em sistema semi-intensivo. Foram utilizados 525 frangos de corte da linhagem Caipira Pesadão, com idade inicial de 35 dias, distribuídos em cinco tratamentos com cinco repetições de 21 aves cada um. Os tratamentos consistiram na substituição de 0, 5, 10, 15 e 20% do farelo de soja pelo feijão guandu cru moído. Foram avaliados o ganho de peso, o consumo de ração, a conversão alimentar, o rendimento de carcaça e de cortes, o peso do pâncreas e a qualidade da carne. A substituição do farelo de soja pelo feijão guandu em até 15,45%, nas dietas de frangos caipiras de corte, com idade de 57 a 71 dias, não altera o ganho de peso. O aumento dos níveis de feijão guandu na ração não afeta o rendimento de carcaça, o peso do pâncreas e os parâmetros de qualidade da carne.

Product Line Profitability- Case Halton Indoors

Diplomityön tavoitteena on rakentaa malli kohdeyrityksen yhden strategisen liiketoimintayksikön tuoteryhmänkohtaisten kannattavuuksien selvittämiseksi yli kokotoimitusketjun. Työssä on keskitytty vain välillisiin kustannuksiin ja välittömien kustannusten osalta on luotettu toiminnanohjausjärjestelmän antamiin tietoihin. Työn lähtökohtana ja teoreettisena viitekehikkona on toimintoperustainen kustannuslaskenta, jonka periaatteita noudattaen kannattavuusmalli rakennettiin. Mallin periaatteet on esitetty työssä mutta sen tuottamia tuloksia ei ole syvemmin analysoitu. Ongelma osoittautui haasteelliseksi ja tulosten verifiointi lähes mahdottomaksi käytettyjen subjektiivisten arvioiden ja ennalta odottamattomien välittömien tuotekustannusten suurten virheiden vuoksi. Työn johtopäätöksissä keskitytään sisäisen laskentatoimen kulttuurin kehittämiseen tuotekustannuslaskennan ja yleisen kustannusvalvonnan näkökulmasta kohdeyrityksessä.

Learning in Product Development Projects - Responding to challenges in global industrial company

Verkostoitunut kansainvälinen tuotekehitys on tärkeä osa menestystä nykypäivän muuttuvassa yritysmaailmassa. Toimintojen tehostamiseksi myös projektitoiminnot on sopeutettava kansainväliseen toimintaympäristöön. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi projektitoimintoja on lisäksi jatkuvasti tehostettava. Yhtenäkeinona nähdään projektioppiminen, jota voidaan edistää monin eri tavoin. Tässätyössä keskitytään projektitiedonhallinnan kehittämisen tuomiin oppimismahdollisuuksiin. Kirjallisuudessa kerrotaan, että projektitiedon jakaminen ja sen hyödyntäminen seuraavissa projekteissa on eräs projektioppimisen edellytyksistä. Tämäon otettu keskeiseksi näkökulmaksi tässä tutkimuksessa. Lisäksi tutkimusalueen rajaamiseksi työ tarkastelee erityisesti projektioppimista kansainvälisten tuotekehitysprojektien välillä. Työn tavoitteena on esitellä keskeisiä projektioppimisen haasteita ja etsiä konkreettinen ratkaisu vastaamaan näihin haasteisiin. Tuotekehitystoiminnot ja kansainvälinen hajautettu projektiorganisaatio kohtaavat lisäksi erityisiä haasteita, kuten tiedon hajautuneisuus, projektihenkilöstön vaihtuvuus, tiedon luottamuksellisuus ja maantieteelliset haasteet (esim. aikavyöhykkeet ja toimipisteen sijainti). Nämä erityishaasteet on otettu huomioon ratkaisua etsittäessä. Haasteisiin päädyttiin vastaamaan tietotekniikkapohjaisella ratkaisulla, joka suunniteltiin erityisesti huomioiden esimerkkiorganisaation tarpeet ja haasteet. Työssä tarkastellaan suunnitellun ratkaisun vaikutusta projektioppimiseen ja kuinka se vastaa havaittuihin haasteisiin. Tuloksissa huomattiin, että projektioppimista tapahtui, vaikka oppimista oli vaikea suoranaisesti huomata tutkimusorganisaation jäsenten keskuudessa. Projektioppimista voidaan kuitenkin sanoa tapahtuvan, jos projektitieto on helposti koko projektiryhmän saatavilla ja se on hyvin järjesteltyä. Muun muassa nämä ehdot täyttyivät. Projektioppiminen nähdään yleisesti haastavana kehitysalueena esimerkkiorganisaatiossa. Suuri osa tietämyksestä on niin sanottua hiljaistatietoa, jota on hankala tai mahdoton saattaa kirjalliseen muotoon. Näin olleen tiedon siirtäminen jää suurelta osin henkilökohtaisen vuorovaikutuksen varaan. Siitä huolimatta projektioppimista on mahdollista kehittää erilaisin toimintamallein ja menetelmin. Kehitys vaatii kuitenkin resursseja, pitkäjänteisyyttä ja aikaa. Monet muutokset voivat vaatia myös organisaatiokulttuurin muutoksen ja vaikuttamista organisaation jäseniin. Motivaatio, positiiviset mielikuvat ja selkeät strategiset tavoitteet luovat vakaan pohjan projektioppimisen kehittämiselle.

Product Standardization of Shell and Tube Heat Exchangers

Diplomityön tavoitteena oli selvittää, kuinka kohdeyrityksessä nykyhetkellä pitkältiräätälöitynä tuotetut putkilämmönvaihtimet voitaisiin standardisoida, jotta pystyttäisiin kohdistamaan resursseja oikein ja parantamaan siten yrityksen taloudellista suorituskykyä. Tutkimuksen edetessä määräävimmäksi tekijäksi työn tuloksia ajatellen nousi taloudellinen standardisointiaste, jonka perusteeksi kohdeyrityksen putkilämmönvaihtimissa valittiin standardisoitu suunnitteluohjeisto. Suunnitteluohjeiston lisäksi tuotestandardiin liitettiin ehdotus toimintapojen automatisoimisesta parametrisen valintataulukon sekä sähköisen manuaalin avulla. Työssä tuotestandardisointia tarkastellaan rationalisointi-investointina ja sen kannattavuutta on tarkasteltu investointilaskelmien sekä herkkyys analyysin avulla. Alkuarvot investointilaskelmissa perustuvat työssä yhdelle putkilämmönvaihtimelletoteutettuun tuotestandardisointitapaan, jos tätä tapaa käytettäisiin jatkossa kaikkiin kyseisen yksikön putkilämmönvaihtimiin.

Design of adjustable packaging line

Diplomityön tavoite oli tutkia, mitä toimintoja ja tekniikoita uusi, joustava kartonkipakkauslinja sisältää ja mitkä suuntaukset pakkausteollisuudessa tulevat olemaan tärkeitä tulevaisuudessa. Pakkauslinjan päätoimintoja tarkasteltiin nykyisten jatulevaisuuden tekniikoiden pohjalta. Erityisesti tarkasteltiin laser-sovellusten käytön mahdollisuutta pakkauslinjan eri osatoiminnoissa. Katsaus pakkausteollisuuden tulevaisuuden näkymiin luotiin kirjallisuuden ja aikaisempien tutkimusten pohjalta, minkä perusteella työssä oletetaan, että yksilölliset ja monitoimipakkaukset tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Eri tuotantoerien välillä olevat asetusajat tulee saada minimoitua, mutta millä keinoin joustavuus on saavutettavissa? Yksi ratkaisu pakkausten valmistamisessa on käyttää robottisolua, mikä on mahdollista luultavasti ainakin kuppimuotoisten pakkausten kohdalla. Muutenkin robotiikka on lisääntymässä pakkausteollisuudessa. Digitaalisten painotekniikoiden kehitys on mahdollistanut yksilölliset painatukset. Tulevaisuudessa painatus on mahdollista tehdä pakkauslinjan loppupäässä, jopa vasta täytön ja suljennan jälkeen. Laserleikkaus on jo nyt käytössä, mutta tulevaisuudessa myös saumaus ja perinteinen nuuttaus on mahdollista tehdä lasersovelluksia käyttäen. Kehittynyt, väyläpohjainen ohjausjärjestelmä on tulevaisuudessa välttämätön joustavassa pakkauslinjassa. Internetin välityksellä toimiva etäohjattu virheenkorjausdiagnostiikka tulee myös olemaan itsestäänselvyys tulevaisuudessa. Kustannussäästöjä voidaan saavuttaa käyttämälläpakkauslinjassa modulaarista rakennetta. Standardiosien ja standardiosajärjestelmien käyttäminen pienentää myös käyttö- ja huoltokustannuksia. Tärkeää on kuitenkin muistaa, ettei joustavuutta voida saavuttaa pelkästään yhtä ominaisuutta tai tekniikkaa hyödyntäen vaan monia menetelmiä yhdistäen. Suunniteltavan pakkauslinjan toiminta on myös hyvä varmistaa käyttäen apuna mallinnusta ja simulointia.

Exchange of Product-related Data between a Pulp and Paper Machinery Supplier and Its Partners

Kiihtyvä kilpailu yritysten välillä on tuonut yritykset vaikeidenhaasteiden eteen. Tuotteet pitäisi saada markkinoille nopeammin, uusien tuotteiden pitäisi olla parempia kuin vanhojen ja etenkin parempia kuin kilpailijoiden vastaavat tuotteet. Lisäksi tuotteiden suunnittelu-, valmistus- ja muut kustannukset eivät saisi olla suuria. Näiden haasteiden toteuttamisessa yritetään usein käyttää apuna tuotetietoja, niiden hallintaa ja vaihtamista. Andritzin, kuten muidenkin yritysten, on otettava nämä asiat huomioon pärjätäkseen kilpailussa. Tämä työ on tehty Andritzille, joka on maailman johtavia paperin ja sellun valmistukseen tarkoitettujen laitteiden valmistajia ja huoltopalveluiden tarjoajia. Andritz on ottamassa käyttöön ERP-järjestelmän kaikissa toimipisteissään. Sitä halutaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, joten myös tuotetiedot halutaan järjestelmään koko elinkaaren ajalta. Osan tuotetiedoista luo Andritzin kumppanit ja alihankkijat, joten myös tietojen vaihto partnereiden välillä halutaan hoitaasiten, että tiedot saadaan suoraan ERP-järjestelmään. Tämän työn tavoitteena onkin löytää ratkaisu, jonka avulla Andritzin ja sen kumppaneiden välinen tietojenvaihto voidaan hoitaa. Tämä diplomityö esittelee tuotetietojen, niiden hallinnan ja vaihtamisen tarkoituksen ja tärkeyden. Työssä esitellään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tiedonvaihtojärjestelmän toteuttamiseksi. Osa niistä perustuu yleisiin ja toimialakohtaisiin standardeihin. Myös kaksi kaupallista tuotetta esitellään. Tarkasteltavana onseuraavat standardit: PaperIXI, papiNet, X-OSCO, PSK-standardit sekä RosettaNet. Lisäksi työssä tarkastellaan ERP-järjestelmän toimittajan, SAP:in ratkaisuja tietojenvaihtoon. Näistä vaihtoehdoista parhaimpia tarkastellaan vielä yksityiskohtaisemmin ja lopuksi eri ratkaisuja vertaillaan keskenään, jotta löydettäisiin Andritzin tarpeisiin paras vaihtoehto.

Liikevaihdon ja materiaalivirtojen kasvun vaatimukset logistiikkakeskukselle

Incap Furniture Oy on koottavien mäntyhuonekalujen sopimusvalmistaja. Yrityksen tavoitteena on saavuttaa 70 miljoonan euron liikevaihto Kärsämäen tehtaalla vuonna 2008. Suurin osa komponenttituotannosta ostetaan alihankintaverkostosta ja valmiit tuotteet pakataan logistiikkakeskuksessa. Diplomityön tavoitteena oli selvittää miten kasvavat materiaalivirrat saadaan tulevaisuudessa käsiteltyä Kärsämäen tehtaan logistiikkakeskuksessa Työn teoriaosassa on ensin käsitelty mahdollisuuksia vähentää kokoonpanon puutetilanteita ostotoimintaa kehittämällä. Teoriaosassa esitellään lisäksi varastonohjausmenetelmiä, sekä yleisesti varastoinnin tehtäväkenttää. Empiirisessä osassa analysoitiin annettujen tietojen avulla vuoden 2008 tavoitetilaa, sekä simuloitiin tavoitetilan materiaalivirtoja suhteessa logistiikkakeskuksen kapasiteettiin. Kasvavat materiaalivirrat pakottavat kehittämään logistiikkakeskuksen toimintaa. Eräluonteisen toiminnan vuoksi kaikkien komponenttien kohdalla on pyrittävä MRP ohjaukseen. Komponenttientilauseriä on pyrittävä pienentämään vastaamaan todellista tarvetta. Kriittisille A- ja B- komponenteille tarvitaan lisäksi puskurivarastot tasaamaan toimitusajan vaihtelua ulkomaantoimituksissa. Pakkauseristä yli jäävät C nimikkeet tulee varastoida jatkossa erillään logistiikkakeskuksesta ja korkeavarastosta. D- ja E-nimikkeitä ei kannata tuoda ulkomailta, eikä niitä ole kannattavaa varastoida lainkaan. Pakkaamon täytyy toimia tulevaisuudessa kolmessa vuorossa ja korkeavaraston työjonoa on lyhennettävä kolmesta vuorokaudesta 4-6 työvuoroon. Edellä mainituilla toimenpiteillä ja toimitusten aktiivisella seurannalla saavutetaan toimintaympäristö, jolloin logistiikkakeskuksen kapasiteetti riittää materiaalivirtojen kasvaessa.