Host genome influences on susceptibility to HIV-1

In vitro and in vivo analyses identified a significant component of heritability in cellular or host susceptibility to HIV-1. The bases for susceptibility can be traced to genetic differences (inter-species) resulting from evolutionary adaptation to exogenous (and endogenous) retroviral infections, and to intra-species and inter-individual (human) differences associated with genetic variation. We have completed large scale evolutionary analysis of genes involved in HIV life cycle and pathogenesis, as well as participating and conducting genome-wide association studies, linkage analysis, and transcriptome analysis. These studies allowed a better understanding of the influence of common human variants in HIV-1 susceptibility and define a number of experimental challenges in the filed: understanding of the role of rare and private mutations in susceptibility, and the development of better tools for the integration of data from large-scale studies.

Factors associated with 56-day non-return rate in dairy cattle

The objective of this work was to identify factors associated with the 56-day non-return rate (56-NRR) in dairy herds in the Galician region, Spain, and to estimate it for individual Holstein bulls. The experiment was carried out in herds originated from North-West Spain, from September 2008 to August 2009. Data of the 76,440 first inseminations performed during this period were gathered. Candidate factors were tested for their association with the 56-NRR by using a logistic model (binomial). Afterwards, 37 sires with a minimum of 150 first performed inseminations were individually evaluated. Logistic models were also estimated for each bull, and predicted individual 56-NRR rate values were calculated as a solution for the model parameters. Logistic regression found four major factors associated with 56-NRR in lactating cows: age at insemination, days from calving to insemination, milk production level at the time of insemination, and herd size. First-service conception rate, when a particular sire was used, was higher for heifers (0.71) than for lactating cows (0.52). Non-return rates were highly variable among bulls. Asignificant part of the herd-level variation of 56-NRR of Holstein cattle seems attributable to the service sire. High correlation level between observed and predicted 56-NRR was found.

The problem of nitrogen disposal in the obese

Amino-N is preserved because of the scarcity and nutritional importance of protein. Excretion requires its conversion to ammonia, later incorporated into urea. Under conditions of excess dietary energy, the body cannot easily dispose of the excess amino-N against the evolutively adapted schemes that prevent its wastage; thus ammonia and glutamine formation (and urea excretion) are decreased. High lipid (and energy) availability limits the utilisation of glucose, and high glucose spares the production of ammonium from amino acids, limiting the synthesis of glutamine and its utilisation by the intestine and kidney. The amino acid composition of the diet affects the production of ammonium depending on its composition and the individual amino acid catabolic pathways. Surplus amino acids enhance protein synthesis and growth, and the synthesis of non-protein-N-containing compounds. But these outlets are not enough; consequently, less-conventional mechanisms are activated, such as increased synthesis of NO∙ followed by higher nitrite (and nitrate) excretion and changes in the microbiota. There is also a significant production of N(2) gas, through unknown mechanisms. Health consequences of amino-N surplus are difficult to fathom because of the sparse data available, but it can be speculated that the effects may be negative, largely because the fundamental N homeostasis is stretched out of normalcy, forcing the N removal through pathways unprepared for that task. The unreliable results of hyperproteic diets, and part of the dysregulation found in the metabolic syndrome may be an unwanted consequence of this N disposal conflict.

Pientalon asiakaskeskeisenLVI-teknisen laatusuunnittelujärjestelmän kehittäminen

Tämä opinnäytetyö on tehty SkinnAir Oy:lle, ja se käsittelee pientalojen LVI-teknistä suunnittelua pienen suunnitteluyrityksen näkökulmasta. Nykyinen kiivas rakentamistyyli, kasvaneet asumisviihtyvyydenvaatimukset, asennusammattilaisten puute sekä jatkuvasti kohoavat vaatimukset rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi vaativat yhä parempia ja laadukkaampia suunnitelmia pientalojen LVI-teknisten ratkaisujen toteuttamiseksi. Suunnittelusta saatavan heikon tuottavuuden johdosta monet suunnittelutoimistot eivät ole kiinnostuneita pientalojen LVI-suunnittelusta. Tässä työssä pyritään etsimään niitä menetelmiä, joilla erityisesti pieni suunnitteluyritys kykenee parantamaankannattavuuttaan ja nostamaan palvelun laatua kyseisellä suunnittelun osa-alueella. Työ on toteutettu perehtymällä yksityiskohtaisesti suunnitteluprosessin eri vaiheisiin sekä analysoimalla näistä vaiheista saadut tulokset Työssä tunnistetaan erilaiset asiakastyypit sekä heidän tarpeensa. Asiakastarpeiden perusteellasaadaan määritettyä oikeat lähtötiedot kohteen LVI-suunnittelua varten. Työn keskeinen osa on suunnitteluprosessin etenemisen sekä suunnittelutyöhön kuuluvien tehtävien tarkastelu. Tämän tarkastelun avulla pyritään löytämään keinot, joillakyetään tehostamaan suunnitteluprosessin eri vaiheisiin liittyviä toimintoja, parantamaan palvelun laatua sekä lisäksi minimoimaan suunnitteluprosessin aikaisia kustannuksia yrityksen kannattavuuden parantamiseksi. LVI-suunnittelutyön eteneminen painottuu asiakas- ja lähtötietojen keräämiseen sekä eri välivaiheiden hyväksyttämiseen tilaajalla. Suunnittelutyöhön vaikuttavat tekijät saadaan selville jatkuvassa, ennalta hyvin aikataulutetussa asiakaskontaktissa. Asiakkaan huomioiminen suunnitteluprosessin eri vaiheissa parantaa kokonaisvaltaista asiakaspalvelua. Näin asiakkaan saama vastine rahoilleen kasvaa. Suunnittelijan kannalta turhat muutostyöt vähenevät, koska asiakas on selvillä suunnittelutyön etenemisestä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hyvän suunnitteluprosessin edellytyksenä on yksityiskohtaisten lähdetietojen käyttö. Työn tuloksena ilmeni, että valmiiden, ennalta hyvin laadittujen lomakkeiden käyttäminen parantaa selkeästi suunnittelutyön tehokkuutta. Lopputuloksena syntyi jatkokehittelyä vaativa lomakepohja asiakastarpeisiin perustuvalle lähtötietolomakkeelle. Lisäksi yrityksen käyttöön on tarkoitus laatia tarvittavat tietokannat sekä valmiit asennuspiirrokset. Lopullinen tavoite on rakentaa tässä työssä kuvatuista menetelmistä kattava tietotekninen järjestelmä parantamaan sekä yrityksen kannattavuutta että suunnittelutyön laatua. Lisäksi voidaan todeta, että rakennettava järjestelmä mahdollistaa myös vaativan suunnittelutyön tuotteistamisen.

Tilintarkastajanrooli asiantuntijana taloudellisessa due diligence -tutkimuksessa

Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella hyväksytyn tilintarkastajan roolia asiantuntijana sekä vastuuta ja tehtäviä yrityskaupan yhteydessä suoritettavassa due diligence -tutkimuksessa (DD). Lisäksi tarkastellaan DD:een välillisesti kohdistuvaa sääntelyä, tutkimuksen eri osa-alueita, raportointia ja tutkimusprosessin merkitystä osana yrityskauppaa. Tutkimusmenetelmä on käsiteanalyyttinen. Tutkimuksessa on haastateltu DD:ia suorittavia hyväksyttyjä tilintarkastajia. DD:n tavoitteena on saada mahdollisimman kattava kuva ostettavasta kohteesta, liiketoiminnasta sekä riskeistä ja mahdollisuuksista. Taloudellinen DD keskittyy tilinpäätökseen, kannattavuuteen ja tuloksentuottamiskykyyn. Yrityskauppojen luku- ja euromäärän kasvettua viime vuosina, on due diligencestä tullut erottamaton osa yrityskauppaprosessia. DD:ta on tarkasteltu ostajan, erityisesti pääomasijoittajan, näkökulmasta huutokauppaprosessissa, jolloin ostajalla ei aina ole tuntemusta ostettavan yrityksen toimialasta ja liiketoiminnasta. Tällöin asiantuntijana toimivan tilintarkastajan rooli korostuu erityisesti.

The State of HCI in Ibero-American countries

Human-Computer Interaction (HCI) is a challenging discipline that is currently concerned with the design, implementation and evaluation of interactive systems for human use, as well as the study of major phenomena surrounding them. Indeed, interdisciplinary communities formed by scientists, university teachers and students, people coming from the industry and customers related to HCI are emerging in different parts of the world. In particular, this article overviews the HCI community in the Ibero-American context, which involves hundreds of millions of people working or studying in HCI, whose cultural background is primarily associated with the Spanish and Portuguese languages and cultures, regardless of ethnic and geographical differences. Our final goal is to improve the visibility of this particular HCI community, enhancing the self awareness of its members and their individual motivation and future exchanges.

El medievalismo fértil de Paloma Díaz-Mas

The author of this article is concerned with trying to understand why Paloma Díaz-Mas, the writer of such an excellent novel as La tierra fértil (1999), has not received much critical attention. He underlines three main reasons. First, she does not live in Madrid or Barcelona and so she is far away from the main centres of cultural power. Second, she teaches Spanish literature in the Basque Country, a political and linguistic community which significantly differs from that of many other writers. Third, she writes historical novels, which does not appear to be very fashionable in Spain these days. Moreover, Díaz-Mas is a woman writer who does not make use of the most commonly available feminine patterns, and she does not seem to offer a model easy to include in a given feminist methodology either. However, Mérida-Jiménez argues that Paloma provides an intelligent deconstruction of “male authority” through subtle rhetorical means, as well as a representation of the weakness of his “domination” in very innovative ways, such as those derived from the dialectics between history and fiction, centrality and marginality, heterosexuality and homosexuality, individual and society, dream and reason or tradition and modernity.

Prevalence of cerebral amyloid pathology in persons without dementia: a meta-analysis.

IMPORTANCE: Cerebral amyloid-β aggregation is an early pathological event in Alzheimer disease (AD), starting decades before dementia onset. Estimates of the prevalence of amyloid pathology in persons without dementia are needed to understand the development of AD and to design prevention studies. OBJECTIVE: To use individual participant data meta-analysis to estimate the prevalence of amyloid pathology as measured with biomarkers in participants with normal cognition, subjective cognitive impairment (SCI), or mild cognitive impairment (MCI). DATA SOURCES: Relevant biomarker studies identified by searching studies published before April 2015 using the MEDLINE and Web of Science databases and through personal communication with investigators. STUDY SELECTION: Studies were included if they provided individual participant data for participants without dementia and used an a priori defined cutoff for amyloid positivity. DATA EXTRACTION AND SYNTHESIS: Individual records were provided for 2914 participants with normal cognition, 697 with SCI, and 3972 with MCI aged 18 to 100 years from 55 studies. MAIN OUTCOMES AND MEASURES: Prevalence of amyloid pathology on positron emission tomography or in cerebrospinal fluid according to AD risk factors (age, apolipoprotein E [APOE] genotype, sex, and education) estimated by generalized estimating equations. RESULTS: The prevalence of amyloid pathology increased from age 50 to 90 years from 10% (95% CI, 8%-13%) to 44% (95% CI, 37%-51%) among participants with normal cognition; from 12% (95% CI, 8%-18%) to 43% (95% CI, 32%-55%) among patients with SCI; and from 27% (95% CI, 23%-32%) to 71% (95% CI, 66%-76%) among patients with MCI. APOE-ε4 carriers had 2 to 3 times higher prevalence estimates than noncarriers. The age at which 15% of the participants with normal cognition were amyloid positive was approximately 40 years for APOE ε4ε4 carriers, 50 years for ε2ε4 carriers, 55 years for ε3ε4 carriers, 65 years for ε3ε3 carriers, and 95 years for ε2ε3 carriers. Amyloid positivity was more common in highly educated participants but not associated with sex or biomarker modality. CONCLUSIONS AND RELEVANCE: Among persons without dementia, the prevalence of cerebral amyloid pathology as determined by positron emission tomography or cerebrospinal fluid findings was associated with age, APOE genotype, and presence of cognitive impairment. These findings suggest a 20- to 30-year interval between first development of amyloid positivity and onset of dementia.

Pulmonary metastasectomy in colorectal cancer patients with previously resected liver metastasis: pooled analysis.

BACKGROUND: Data addressing the outcomes and patterns of recurrence after pulmonary metastasectomy (PM) in patients with colorectal cancer (CRC) and previously resected liver metastasis are limited. METHODS: We searched the PubMed database for studies assessing PM in CRC and gathered individual data for patients who had PM and a previous curative liver resection. The influence of potential factors on overall survival (OS) was analyzed through univariate and multivariate analysis. RESULTS: Between 1983 and 2009, 146 patients from five studies underwent PM and had previous liver resection. The median interval from resection of liver metastasis until detection of lung metastasis and the median follow-up from PM were 23 and 48 months, respectively. Five-year OS and recurrence-free survival rates calculated from the date of PM were 54.4 and 29.3 %, respectively. Factors predicting inferior OS in univariate analysis included thoracic lymph node (LN) involvement and size of largest lung nodule ≥2 cm. Adjuvant chemotherapy and whether lung metastasis was detected synchronous or metachronous to liver metastasis had no influence on survival. In multivariate analysis, thoracic LN involvement emerged as the only independent factor (hazard ratio 4.86, 95 % confidence interval 1.56-15.14, p = 0.006). CONCLUSIONS: PM offers a chance for long-term survival in selected patients with CRC and previously resected liver metastasis. Thoracic LN involvement predicted poor prognosis; therefore, significant efforts should be undertaken for adequate staging of the mediastinum before PM. In addition, adequate intraoperative LN sampling allows proper prognostic stratification and enrollment in novel adjuvant therapy trials.

Kohinan poisto spektrikuvista pehmeillä morfologisilla suodattimilla

Tämän diplomityön tavoitteena oli tutkia kohinan poistoa spektrikuvista käyttäen pehmeitä morfologisia suodattimia. Työssä painotettiin impulssimaisen kohinan suodattamista. Suodattimien toimintaa arvioitiin numeerisesti keskimääräisen itseisarvovirheen, neliövirheen sekä signaali-kohinasuhteen avulla ja visuaalisesti tarkastelemalla suodatettuja kuvia sekä niiden yksittäisiä spektritasoja. Käytettyjä suodatusmenetelmiä olivat suodatus kuvapisteittäin spektrin suunnassa, suodatus koko spektrissä sekä kuutiomenetelmä ja komponenteittainen suodatus. Suodatettavat kuvat sisälsivät joko suola ja pippuri- tai bittivirhekohinaa. Parhaimmat suodatustulokset sekä numeeristen virhekriteerien että visuaalisen tarkastelun perusteella saatiin komponenteittaisella sekä kuvapisteittäisellä menetelmällä. Työssä käytetyt menetelmät on esitetty algoritmimuodossa. Suodatinalgoritmien toteutukset ja suodatuskokeet tehtiin Matlab-ohjelmistolla.

Prédiction des complications après duodénopancréatectomie céphalique: validation d'un score de complications postopératoires = Prediction of complications after pancreaticoduodenectomy: validation of a postoperative complication score

Objectifs La chirurgie pancréatique reste associée à une morbidité postopératoire importante. Les efforts sont concentrés la plupart du temps sur la diminution de cette morbidité, mais la détection précoce de patients à risque de complications pourrait être une autre stratégie valable. Un score simple de prédiction des complications après duodénopancréatectomie céphalique a récemment été publié par Braga et al. La présente étude a pour but de valider ce score et de discuter de ses possibles implications cliniques. Méthodes De 2000 à 2015, 245 patients ont bénéficié d'une duodénopancréatectomie céphalique dans notre service. Les complications postopératoires ont été recensées selon la classification de Dindo et Clavien. Le score de Braga se base sur quatre paramètres : le score ASA (American Society of Anesthesiologists), la texture du pancréas, le diamètre du canal de Wirsung (canal pancréatique principal) et les pertes sanguines intra-opératoires. Un score de risque global de 0 à 15 peut être calculé pour chaque patient. La puissance de discrimination du score a été calculée en utilisant une courbe ROC (receiver operating characteristic). Résultats Des complications majeures sont apparues chez 31% des patients, alors que 17% des patients ont eu des complications majeures dans l'article de Braga. La texture du pancréas et les pertes sanguines étaient statistiquement significativement corrélées à une morbidité accrue. Les aires sous la courbe étaient respectivement de 0.95 et 0.99 pour les scores classés en quatre catégories de risques (de 0 à 3, 4 à 7, 8 à 11 et 12 à 15) et pour les scores individuels (de 0 à 15). Conclusions Le score de Braga permet donc une bonne discrimination entre les complications mineures et majeures. Notre étude de validation suggère que ce score peut être utilisé comme un outil pronostique de complications majeures après duodénopancréatectomie céphalique. Les implications cliniques, c'est-à-dire si les stratégies de prise en charge postopératoire doivent être adaptées en fonction du risque individuel du patient, restent cependant à élucider. -- Objectives Pancreatic surgery remains associated with important morbidity. Efforts are most commonly concentrated on decreasing postoperative morbidity, but early detection of patients at risk could be another valuable strategy. A simple prognostic score has recently been published. This study aimed to validate this score and discuss possible clinical implications. Methods From 2000 to 2012, 245 patients underwent pancreaticoduodenectomy. Complications were graded according to the Dindo-Clavien classification. The Braga score is based on American Society of Anesthesiologists score, pancreatic texture, Wirsung duct diameter, and blood loss. An overall risk score (from 0 to 15) can be calculated for each patient. Score discriminant power was calculated using a receiver operating characteristic curve. Results Major complications occurred in 31% of patients compared to 17% in Braga's data. Pancreatic texture and blood loss were independently statistically significant for increased morbidity. The areas under curve were 0.95 and 0.99 for 4-risk categories and for individual scores, respectively. Conclusions The Braga score discriminates well between minor and major complications. Our validation suggests that it can be used as prognostic tool for major complications after pancreaticoduodenectomy. The clinical implications, i.e., whether postoperative treatment strategies should be adapted according to the patient's individual risk, remain to be elucidated.

Oppimisen esteet strategian toimeenpanossa. Vertaileva tutkimus kahdesta tavaratalosta

Tutkimuksen päätavoitteena on oppivan organisaation teoriaan perustuen tunnistaa organisaation ja yksilön oppimisen esteet ja analysoida strategian toimeenpanon ja oppimisen esteiden välistä yhteyttä ja niiden keskinäistä vuorovaikutusta, sekä analysoida empiiristen case -esimerkkien avulla niissä havaittujen organisatorisen ja yksilöllisen oppimisen esteitä strategian toimeenpanossa teoreettisen viitekehyksen näkökulmasta. Aihetta on käsitelty määrittelemällä oppivan organisaation, arvojen, toiminta- ajatuksen, vision, strategisen osaamisen johtamisen, organisaation oppimisen, oppimistaitojen, organisaation oppimisen esteiden, tiimioppimisen, yksilön oppimisen, yksilön oppimisen esteiden ja reflektion käsitteet. Empiirinen osuus tutkimuksessa analysoi oppimisen esteitä ja näiden eroavaisuuksia kahden tavaratalon välillä. Empiirinen tutkimusaineisto on kvalitatiivinen, jossa henkilökohtaisten haastattelujen avulla kerätyn tutkimusaineiston rooli on merkittävä. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset ovat aiemman tutkimuksen ja kirjallisuuden sekä empiirisen tutkimuksen perusteella löydetyt tutkituissa organisaatioissa toimivat organisatoriset ja yksilöllisen oppimisen esteet. Keskeisimmät johtopäätökset saaduista tutkimustuloksista ovat osaamisen johtamisen strategian käyttöönotto, esimiestoiminnan kehittämisen ja vaadittavan osaamisen näkyväksi tekemisen sekä tietojärjestelmien kehittämisen avulla saavutettava strategian oppimisen esteitä poistava johtamistapa - osaamisen strateginen johtaminen.

Approaches to the study of individual–landscape interaction as an evocation of intrapersonal communication Aproximaciones al estudio de la interacción individuo-paisaje a modo de evocación comunicativa intrapersonal

Analysis of the interaction between landscape and the individual opens up many research avenues linked to the generation and interpretation of symbolisms and imaginaries. The capacity of landscape for significant and/or communicative evocation finds in intrapersonal communication a relevant argument for the construction of a theoretical framework to study the process of appropriation and experience of the landscape in terms of communicative expression. The principal aim of this paper is to set up the theoretical framework that enables us to interpret the language of landscape and to decode its intangible discourse.

Hiljaisen tiedon muuttaminen näkyväksi

Tutkimus kuuluu tietojohtamisen aihealueeseen. Tutkimusongelmana on tutkia, miten hiljaista tietoa muutetaan näkyväksi tiedoksi. Lisäksi tutkitaan strategian, yrityskulttuurin sekä yksilön ja tiimin halua oppia ja jakaa tietoa. Tavoitteena on tutkia prosessia, jossa hiljainen tieto muutetaan näkyväksi tiedoksi sekä miten prosessi saataisiin tehokkaammaksi. Tutkimusstrategia on normatiivinen, koska pyritään vastaamaan kysymykseen, miten pitäisi olla. Tutkimuksessa käytetään case-tutkimusta. Empiirinen osa on kerätty haastatteluin ja omin havainnoin. Tutkimus on rajattu koskemaan pieniä perheyrityksiä eli se on tehty perheyrityksen näkökulmasta. Tieto muuttuu näkyväksi tiedon luomisen, hankkimisen, varastoimisen, jakamisen ja soveltamisen kautta. Tähän prosessiin vaikuttavat mm. yrityksen visio ja strategia, jotka antavat suuntaviivat yrityksen toiminnalle. Myös yrityskulttuuri vaikuttaa prosessiin ja siinä mm. arvot ja palautejärjestelmä. Yksilön ja tiimin vuorovaikutus on merkityksellinen tiedon muuttamisessa näkyväksi tiedoksi. Nämä kaikki tekijät yhdessä vaikuttavat tiedon muuttamiseen näkyväksi tiedoksi. Keskusteleminen on väline, jolla hiljaista tietoa voidaan muuttaa näkyväksi.

Prediction of Complications After Pancreaticoduodenectomy: Validation of a Postoperative Complication Score.

OBJECTIVES: Pancreatic surgery remains associated with important morbidity. Efforts are most commonly concentrated on decreasing postoperative morbidity, but early detection of patients at risk could be another valuable strategy. A simple prognostic score has recently been published. This study aimed to validate this score and discuss possible clinical implications. METHODS: From 2000 to 2012, 245 patients underwent a pancreaticoduodenectomy. Complications were graded according to the Dindo-Clavien Classification. The Braga score is based on American Society of Anesthesiologists score, pancreatic texture, Wirsung duct diameter, and blood loss. An overall risk score (0-15) can be calculated for each patient. Score discriminant power was calculated using a receiver operating characteristic curve. RESULTS: Major complications occurred in 31% of patients compared with 17% in Braga's data. Pancreatic texture and blood loss were independently statistically significant for increased morbidity. Areas under the curve were 0.95 and 0.99 for 4-risk categories and for individual scores, respectively. CONCLUSIONS: The Braga score discriminates well between minor and major complications. Our validation suggests that it can be used as a prognostic tool for major complications after pancreaticoduodenectomy. The clinical implications, that is, whether postoperative treatment strategies should be adapted according to the patient's individual risk, remain to be elucidated.