Local capitalism and neoliberalization in a Shenzhen former lineage-village

This article examines the process of neoliberalization in the Shenzhen special economic zone in Guangdong province, China. Building on the case study of a former peasant and almost single-lineage village that has become a part of Shenzhen city, I show how neoliberal principles aimed at advancing the transition to capitalism are combined with and countered by other ethical traditions. Owing to the long-standing conception of the lineage as an enterprise, the maintenance of the lineage structure in the transformation of the rural collectives has offered fertile ground for the emergence of a local capitalist coalition. Yet the current discourses on the necessity of obliterating the remains of the collective economy and introducing individual ownership run counter to the collectivist values of the lineage-village community and the embeddedness of its economy in kinship and territorial ties. I further illustrate this discordance by the way in which the villagers managed to save their founding ancestor's gravesite following government requests to clear the land by removing tombs. These policies form a complex blend of state interventions in the economy, neoliberal governance and Confucian principles.

Building legitimacy by criticising the pharmaceutical industry: a qualitative study among prescribers and local opinion leaders.

PRINCIPLES: The literature has described opinion leaders not only as marketing tools of the pharmaceutical industry, but also as educators promoting good clinical practice. This qualitative study addresses the distinction between the opinion-leader-as-marketing-tool and the opinion-leader-as-educator, as it is revealed in the discourses of physicians and experts, focusing on the prescription of antidepressants. We explore the relational dynamic between physicians, opinion leaders and the pharmaceutical industry in an area of French-speaking Switzerland. METHODS: Qualitative content analysis of 24 semistructured interviews with physicians and local experts in psychopharmacology, complemented by direct observation of educational events led by the experts, which were all sponsored by various pharmaceutical companies. RESULTS: Both physicians and experts were critical of the pharmaceutical industry and its use of opinion leaders. Local experts, in contrast, were perceived by the physicians as critical of the industry and, therefore, as a legitimate source of information. Local experts did not consider themselves opinion leaders and argued that they remained intellectually independent from the industry. Field observations confirmed that local experts criticised the industry at continuing medical education events. CONCLUSIONS: Local experts were vocal critics of the industry, which nevertheless sponsor their continuing education. This critical attitude enhanced their credibility in the eyes of the prescribing physicians. We discuss how the experts, despite their critical attitude, might still be beneficial to the industry's interests.

Health Migration Policies and Ethical Controversies: the Case of African Nurses in the UK

The United Kingdom (UK) for last few decades has been faced with a growing need for health personnel and has therefore attracted professionals, particularly overseas nurses. The country has been characterised by a historical migration policy favourable to the recruitment of foreign health staff. However, in the context of deep shortage and high level of diseases and health system weakness, the international health professional recruitment from Sub Saharan Africa has created unprecedented ethical controversies which have pushed the UK to the centre of discussions because of its liberal policies towards international recruitment that have been considered as aggressive. While the 'brain drain' controversy is well known, less attention has been devoted to the specific international health migration controversy and the pivotal role of the UK in the diffusion of ethical code of practice. Using mainly the perspective of the policy analysis of controversy (Roe 1994) and the analysis of discourses (de Haas 2008), our paper comes back respectively to the nature of the controversy and the pivotal role of the UK. It also analyses how the implementation of UK ethical policies - Code of Practice, banned countries list of recruitment, restrictive immigration policies - have been considered as inefficient and unethical in their contents and their targets.

Historias de vida y educación social. Una experiencia de investigación y formación.

Peer-reviewed

Äitiys kulttuurisina odotuksina

Tutkimuksen kohteena ovat äitiydelle tuotetut kulttuuriset odotukset, joita tarkastellaan kahdella yhteiskunnallisella keskustelufoorumilla. Tutkimuksessa tarkastellaan yhtäältä lastensuojelun perhetyössä toimivien ammattilaisten ja toisaalta median puhetta äitiydestä. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi vaihtoehtoisia tapoja konstruoida äitiyttä hyvänä tai riittämättömänä sekä haastaa pohtimaan erilaisten tulkintojen perusteita ja seurauksia lastensuojelutyössä. Kulttuuriset, äitiyttä koskevat odotukset vaikuttavat myös siihen, miten äitiys henkilökohtaisella tasolla koetaan. Äitiyden kulttuurista määrittelyä analysoidaan kahdesta tekstiaineistosta. Yhtenä aineistona ovat Stakesissa vuonna 1999 toteutetun Perhetyöprojektin yhteydessä kerätyt, lastensuojelussa toimivien perhetyöammattilaisten ryhmäkeskustelut. Toisena aineistona on projektin ajankohtana ilmestyneistä suomalaisista naisten- ja perhelehdistä (Kotiliesi, Anna, Kaksplus) kerätyt äitien haastattelut. Tutkimuksessa kysytään 1) Mihin ammattilaisten äitejä koskeva huolipuhe kiinnittyy ja millaisia kulttuurisia äitiyden odotuksia se konstruoi? 2) Millaisia äitiyden odotuksia median äitihaastattelut konstruoivat? 3) Millaisen äitiyden odotushorisontin nämä puhekäytännöt yhdessä tuottavat? Analyysin teoreettis-metodologisina kulmakivinä ovat sosiaalinen konstruktionismi ja feministinen tietokäsitys. Analyysimenetelmänä on laadullinen, aineistojen ehdoilla etenevä, feministisesti ja kriittisesti sävyttynyt lukutapa, joka hyödyntää teemoittelun, diskurssianalyysin ja feministisen metodologian ideoita ja käsitteitä. Analysoitavana olevissa keskusteluissa äitiyttä konstruoidaan lapsen tarpeiden (ammattilaiset) ja naisen tarpeiden (media) näkökulmista. Ammattilaiset puhuvat tilanteista, joissa äitien toiminta rikkoo kulttuurista hyvän äidin kuvaa, vaarantaa lapsen hyvinvointia ja äitiyteen joudutaan puuttumaan ammatillisesti. Ammattilaisten tulkinnat kuvaavat taitavaa lapsen edun näkökulmasta tehtyä arviointia, jonka kiintopisteenä ovat äidit yksilöllisine ominaisuuksineen ja piirteineen. Ammatillisen huolipuheen keskiössä ovat äidin vuorovaikutussuhteet sekä äidin tunteet, käyttäytyminen ja asenteet. Riittävää äitiyttä konstruoi kodin luominen, kiintymyssuhteen rakentaminen ja lapsen ensisijaiseksi asettaminen. Sen sijaan vaikuttaa siltä, ettei äitiyden arviointia juurikaan tehdä suhteessa äidin muihin identiteetteihin tai äitiyden toteuttamisen kontekstiin. Paikoin ammattilaisten tulkinnat heijastavat myös stereotyyppisiä ja idealistisia odotuksia, joita vasten äitiyttä arvioidaan. Tällaiset piirteet voivat kertoa siitä, että äitien avuntarpeet jäävät lastensuojelutyössä kohtaamatta ja ymmärtämättä. Mediapuhe äitiydestä käydään naiseuden ja äitiyden mallien antamisen kontekstissa. Puheen keskiössä ovat mediajulkisuuteen päässeiden naisten äidiksi tuloon ja äitiyden toteuttamiseen liittyvät valinnat ja käyttäytyminen. Mediapuhe on puhetta kulttuuristen ja ammatillisten äitiyden odotusten rikkomisesta, uudelleen tulkinnasta ja niiden muovaamisesta itselle sopiviksi. Mediapuheessa hyvää äitiyttä konstruoi äidin itsenäisyys ja oma aika, sosiaalisen elämän rikkaus, ammatillinen identiteetti ja persoonalliset valinnat. Aineistojen kautta rakentuu moninaisten ja ristiriitaisten, äitejä eri suuntaan vetävien kulttuuristen odotusten kirjo. Odotukset jäsentyvät neljälle ulottuvuudelle: 1) lapselle omistautuva – itseään toteuttava, 2) emotionaalinen side – rationaalinen tehtävä, 3) odotuksia toteuttava – omaehtoinen, 4) itsenäinen - äitiyttä jakava. Äitiyden toteuttaminen kulttuurisesti ”oikein” on näiden odotusten välissä tasapainoilua. Ulottuvuuksien kautta esille tulevat kaksoisviestit voivat heikentää äitien itsetuntoa, tuottaa riittämättömyyden tunteita tai yllyttää suorittamaan äitiyttä. Myös äitiyden ammatillinen tukeminen edellyttää tasapainoilua, jottei äitejä idealisoida tai syyllistetä kulttuurisia odotuksia vasten.

Fama y verdad en la épica quinientista española. El virgilianismo político y la tradición castellana del siglo xv

Fame and truth in Spanish XVth century epic. !e political vergilianism and the castilian tradition of the XVth century. The starting premise of this essay is that the Spanish Golden Age epic must be read from a historical perspective that takes into account the Hispanic literary tradition ofthe XVth century. In particular, it argues that epic should be approached from a theoretical perspective that explores its relationship with history in order to illuminate the diferences between Italian and Spanish epic theory and practice in the XVth century. The relationship between the discourses of epic and history can be explained through the imitation of the Vergilian model, specifically the Aeneid´s ideological representation of empire. However, it is also necessary to consider theoretical aspects in the light of the diferent uses of classical literature by Italian humanists and Castilian writers of the XV th century. Thus, its primary thesis is that although XVI th century Spanish epic shares the general principles of the Western Epic tradition, it should be approached from a specifically perspective Hispanic, in the light of the «political vergilianism» already enshrined in authors like Enrique de Villena and Juan de Mena, which is essential to appreciate how epic genre serves as memory for the present

Omistajuuden määritelmät S-ryhmässä

Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata miten omistajuus on ollut esillä S-ryhmän Ässä ammattilehdessä vuosina 1991- 2005. Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää millaisia merkityksiä omistajuuteen on liitetty valittuna ajanjaksona. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, jossa tutkimusmetodina on käytetty diskurssianalyysia. Tutkimusaineisto koostuu vuosilta 1995—2000 kerätyistä S-ryhmän ammattilehdistä. Tutkimuksessani tarkastellaan omistajuuden ilmenemistä aineistossa institutionaalisesta, psykologisesta ja sosiaalisesti rakentuvasta dimensiosta. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että S-ryhmässä asiakasomistajuudesta viestittiin neljän diskurssin kautta: Osuustoiminnallinen yhteisöllisyys", "Omistajuudesta lisäarvoa", "Omistajuudesta kumppanuuteen, sekä " Asiakasomistajuus tärkein kilpailuvaltti". Asiakasomistajuutta S-ryhmässä kuvaa vahva yhteisöllisyys sekä pyrkimys psykologisen omistamisen vahvistamiseen päämääränä asiakasomistajan lisäksi työntekijän emotionaalinen sitoutuminen ryhmään. Omistajuutta kuvaavat tutkimustulosten perusteella yhteisöllisyys, Iisäarvo, kilpailuetu, sitoutuneisuus sekä kumppanuus. Merkittävimmin omistajuus esiintyy tutkimusaineistossa psykologisessa dimensiossa ja tämän kollektivistisessa näkökulmassa.

"Me gustaría ser militar". Reproducción de la masculinidad hegemónica en la patologización de la transexualidad

La Organización Mundial de la Salud y la Asociación de Psiquiatría Americana catalogan la transexualidad como una patología bajo el nombre de ‘trastorno de identidad de género’ y ‘disforia de género’, respectivamente. En el contexto español, la Ley 3/2007 establece que para poder modificarse la mención de sexo hace falta presentar, entre otros, un certificado de dicho diagnóstico. Las Unidades de Trastornos de Identidad de Género, ubicadas en las unidades de psiquiatría de diferentes hospitales públicos, son las encargadas de expedir este tipo de certificados una vez pasado un proceso que puede durar dos años. En este artículo, tras analizar la construcción del género que subyace en el discurso médico oficial sobre la transexualidad se concluye que se establece una visión patologizadora, binarista, biologista y que fomenta, en el caso de los trans masculinos, los estereotipos de la masculinidad hegemónica.

Making Sense of Women Managers’ Identities through the Constructions of Managerial Career and Gender

This doctoral thesis is about gendered managerial identity construction of women managers. Finnish women managers have been researched from the viewpoints of equality and discrimination issues, careers, and women’s overall positions in work life. However, managerial identity has remained as an unexplored territory. The phenomenon is approached discourse analytically; an interview material that is gathered from 13 women managers in the South-Karelian region is in focus. By studying discourses it is possible to open up understandings how meanings are given to experiences. Women managers’ identity construction is examined from the perspectives of managerial career, managerial practices, and gender. Gender is a meta-concept in this research, as it so profoundly affects our sense of being and acting, although the meaning of it often remains undervalued, invisible, or even denied. This research shows that gender becomes highly visible in managerial contexts, when it is used for some specific purpose, that is, treated as a strategy. By studying women managers it is possible to demystify often so abstract managerial ideals, and open up their taken-for-granted masculine subtexts. It is argued that from the point of view of conducting managerial work, the meaning of self-knowledge appears as critical.

La gestió del regadiu a Catalunya: plans, actors i reptes de futur

Irrigation has traditionally constituted one of the most characteristic and emblematic agricultural mosaics of the Mediterranean as a key factor of socio-economic dynamism of the territorial matrix. In recent years there has been an important scientific, intellectual and social environment mobilization around water uses and, in particular, around the main socio-economic use of resource: irrigation, which is undergoing an intense and accelerated transformation process. Thus, in parallel with the decline of traditional irrigation systems, located in areas with natural availability of water, fertile soil and appropriate topographic conditions, the socio-economic changes in the last decade have stimulated the appearance of new irrigated areas with environmental, social and economic disparate characteristics. As a result, the irrigation management model has been conditioned to respond to the new parameters of water scarcity and resource efficiency. In addition, policies and actors have evolved over time as a consequence of disparate priorities –and often conflicting– in terms of irrigation, making necessary the gear of different discourses. In this context, the Model of social commitment of irrigation proposed by the Institutional and Social Innovations in Irrigation Mediterranean Management (ISIIMM) can become a starting example

Art, infiltration and camouflage

The poster will introduce creative practices(art, design, film, video, photography, performance…) which infiltrate in the media and cultural institutions, wiping out momentarily its artistic appearance, hiding or camouflaging, to promote the questioning of certain aspects of contemporary communication and artistic praxis. These practices(labeled as fakes, pranks, mockumentaries, artivism) are mostly intended to criticize and alert about the current status of the authoritative image dominated by discourses of objectivity, participation and excellency.

”Käsitteitä tarpeen mukaan". Kirjallisuustieteelliset käsitteet lukion kirjallisuudenopetuksessa

Tavoitteeni tässä tutkimuksessa oli selvittää, miten kirjallisuustieteellisiä proosa-anayysin käsitteitä opetetaan opetussuunnitelman mukaisissa lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa ja miten hyvin kokelaat hallitsivat kertoja-käsitteen tekstitaidon ylioppilaskokeessa keväällä 2007. Samalla pohdin, minkälainen kirjallisuustieteellinen käsitteistö palvelisi tekstianalyysin opetusta koulussa, koska Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003 ja äidinkielen ylioppilaskoe edellyttävät äidinkielen ja kirjallisuuden opetukselta ja oppilailta käsitteiden käyttöä. Tutkimusaineistonani olivat kaikki kuusi käytössä olevaa lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjaa ja 440 kpl kevään 2007 äidinkielen tekstitaidon ylioppilaskokeen vastaustekstiä. Oppikirjoja tarkastelin soveltamalla niiden arviointiin Lev S. Vygotskin ajatuksia arkikäsitteiden ja tieteellisten käsitteiden opettamisesta ja Hans Aeblin esittämiä teoreettisia malleja käsitteiden opettamisesta ja oppimisesta. Tutkimukseni osoittaa, että opetussuunnitelmassa mainittujen proosa-analyysin käsitteiden kertoja, näkökulma, motiivi, aihe ja teema opetus on epätäsmällistä. Oppikirjoissa ei ole otettu huomioon sitä, että käsitteenoppiminen on monivaiheinen prosessi. Myöskään problematiikkaa, joka aiheutuu kyseisten käsitteiden määrittelyn kirjavuudesta ja käytöstä sekä arkikielen käsitteinä että tieteellisinä käsitteinä, ei oppikirjoissa käsitellä. Sama näkyy ylioppilaskoeaineistossa: oppilaat eivät hallitse käsitettä kertoja tieteellisenä käsitteenä. Tietoisuus kirjallisuustieteellisten käsitteiden määrittelyn problematiikasta ja arkikäsitteiden ja tieteellisten käsitteiden ontologisista kategorioista on onnistuneen käsitteenoppimisen edellytys. Kirjallisuustieteelliset käsitteet ovat metakäsitteitä, jotka edellyttävät oppilaiden metakäsitteellisen tietoisuuden ja motivaation hyödyntämistä opetuksessa, jossa olisi sovellettava monipuolisesti eri oppimiskäsitysten parhaita puolia hyödyntäviä lähestymistapoja, erilaisia pedagogisia diskursseja. Koulujen kirjallisuudenopetusta suunniteltaessa ja kirjallisuustieteellisiä käsitteitä opetettaessa on otettava huomioon niin kirjallisuustieteen kuin kasvatustieteen näkökulma. Opetussuunnitelman ja ylioppilaskokeen asettama vaatimus käsitteiden käytöstä on kohtuuton, mikäli ei sovita, miten käsitteet määritellään ja mitä käsitteitä kokelaiden oletetaan ylioppilaskokeessa hallitsevan. Kirjallisuustieteellisten käsitteiden puutteellisen opetuksen oppikirjoissa ja niiden epämääräisen käytön ylioppilaskokeen tehtävänannoissa ja arvioinnissa voi kärjistyneimmillään nähdä oppilaan oikeusturvakysymyksenä

Yrittäjyyttä rakentamassa - yrittäjyyden kolme diskurssia

Tämä tutkimus osallistuu yrittäjyyden kartoittamiseen yrittäjyyskasvatusta varten hyödyntäen näkökulmaa todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta. Tutkimus on kvalitatiivinen, sillä sen aineistona on teemahaastatteluissa tuotettu puhe yrittäjyydestä ja analysointimenetelmänä on diskurssianalyysi. Tutkimuksen tavoitteena on diskurssianalyysin keinoin tunnistaa ne yrittäjyyttä sosiaalisesti rakentavat diskurssit, joita Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan ensimmäisen vuoden opiskelijat hyödyntävät yrittäjyyttä koskevassa puheessaan. Lisäksi tavoitteena on kuvata ja ymmärtää tunnistetuissa diskursseissa rakentuvaa yrittäjyyttä sekä yrittäjyyden motivaatiotekijöitä, yrittäjyyden esteitä ja yrittäjyyden keinoja. Analyysissä tunnistetaan kolme yrittäjyyden diskurssia sekä kuvataan ja jäsennetään niissä erilailla rakentuvaa yrittäjyyttä ja siihen liittyviä käsitteitä. Yrittäjyyden kolme diskurssia ovat bisnes-, elämäntapa- ja innovaatiodiskurssi. Analyysin avulla yrittäjyyskasvatusta voidaan suunnitella ja toteuttaa uudella tavalla, joka vastaa yrittäjyyden laaja-alaista ja monimutkaista todellisuutta.

Intercultural bridges in teenagers' theatrical events : performing self and constructing cultural identity through a creative drama process

The overriding aim of this drama educational case study is to deepen the understanding of meaning making in a creative intercultural youth theatre process and to examine it in the context of the 10th European Children's TheatreEncounter. The research task is to give a theoretical description of some key features of a creative drama process as the basis for theory about meaning makingin physical theatre. The first task is to illuminate the culture-historical connections of the multilayered practice of the EDERED-association. The second taskis to analyse and interpret theatrical meaning making. The ethnographical research site is regarded as a theatrical event. The analysis of the theatrical eventis divided into four segments: cultural contexts, contextual theatricality, theatrical playing and playing culture. These segments are connected with four research questions: What are the cultural contexts of a creative drama process? How can the organisation of the Encounter, genres, aesthetic codes and perception ofcodes be seen to influence the lived experiences of the participants? What are some of the key phases and characteristics in a creative practice? What kind of cultural learning can be interpreted from the performance texts? The interpretative question concerns identity and community (re)construction. How are the categories, `community´ and `child´ constructed in the Encounter culture? In this drama educational case study the research material (transcribed interviews, coded questionnaire answers, participant drawings, videotaped process text and performance texts) are examined in a multi-method analysis in the meta-theoretical framework of Dewey's naturalistic pragmatism. A three-dimensional research interest through a combination of lived experiences, social contexts and cultural-aesthetical practices compared with drama-educational practices required the methodological project of cultural studies. Furthermore, the critical interpretation of cultural texts is divided into three levels of analyses which are called description, structural analysis and theoretical interpretation. Dialogic validity (truthfulness, self-reflexivity and polyvocality) is combined with contextual validity (sensitivity to social context and awareness of historicity) and with deconstructive validity (awareness of the social discourses). My research suggests that itis possible, by means of physical theatre, to construct symbolic worlds where questions about intercultural identity and multilingual community are examined and where provisional answers are constructed in social interaction.

Equivalence and translation strategies in multilingual thesaurus construction

In the present dissertation, multilingual thesauri were approached as cultural products and the focus was twofold: On the empirical level the focus was placed on the translatability of certain British-English social science indexing terms into the Finnish language and culture at a concept, a term and an indexing term level. On the theoretical level the focus was placed on the aim of translation and on the concept of equivalence. In accordance with modern communicative and dynamic translation theories the interest was on the human dimension. The study is qualitative. In this study, equivalence was understood in a similar way to how dynamic, functional equivalence is commonly understood in translation studies. Translating was seen as a decision-making process, where a translator often has different kinds of possibilities to choose in order to fulfil the function of the translation. Accordingly, and as a starting point for the construction of the empirical part, the function of the source text was considered to be the same or similar to the function of the target text, that is, a functional thesaurus both in source and target context. Further, the study approached the challenges of multilingual thesaurus construction from the perspectives of semantics and pragmatics. In semantic analysis the focus was on what the words conventionally mean and in pragmatics on the ‘invisible’ meaning - or how we recognise what is meant even when it is not actually said (or written). Languages and ideas expressed by languages are created mainly in accordance with expressional needs of the surrounding culture and thesauri were considered to reflect several subcultures and consequently the discourses which represent them. The research material consisted of different kinds of potential discourses: dictionaries, database records, and thesauri, Finnish versus British social science researches, Finnish versus British indexers, simulated indexing tasks with five articles and Finnish versus British thesaurus constructors. In practice, the professional background of the two last mentioned groups was rather similar. It became even more clear that all the material types had their own characteristics, although naturally not entirely separate from each other. It is further noteworthy that the different types and origins of research material were not used to represent true comparison pairs, and that the aim of triangulation of methods and material was to gain a holistic view. The general research questions were: 1. Can differences be found between Finnish and British discourses regarding family roles as thesaurus terms, and if so, what kinds of differences and which are the implications for multilingual thesaurus construction? 2. What is the pragmatic indexing term equivalence? The first question studied how the same topic (family roles) was represented in different contexts and by different users, and further focused on how the possible differences were handled in multilingual thesaurus construction. The second question was based on findings of the previous one, and answered to the final question as to what kinds of factors should be considered when defining translation equivalence in multilingual thesaurus construction. The study used multiple cases and several data collection and analysis methods aiming at theoretical replication and complementarity. The empirical material and analysis consisted of focused interviews (with Finnish and British social scientists, thesaurus constructors and indexers), simulated indexing tasks with Finnish and British indexers, semantic component analysis of dictionary definitions and translations, coword analysis and datasets retrieved in databases, and discourse analysis of thesauri. As a terminological starting point a topic and case family roles was selected. The results were clear: 1) It was possible to identify different discourses. There also existed subdiscourses. For example within the group of social scientists the orientation to qualitative versus quantitative research had an impact on the way they reacted to the studied words and discourses, and indexers placed more emphasis on the information seekers whereas thesaurus constructors approached the construction problems from a more material based solution. The differences between the different specialist groups i.e. the social scientists, the indexers and the thesaurus constructors were often greater than between the different geo-cultural groups i.e. Finnish versus British. The differences occurred as a result of different translation aims, diverging expectations for multilingual thesauri and variety of practices. For multilingual thesaurus construction this means severe challenges. The clearly ambiguous concept of multilingual thesaurus as well as different construction and translation strategies should be considered more precisely in order to shed light on focus and equivalence types, which are clearly not self-evident. The research also revealed the close connection between the aims of multilingual thesauri and the pragmatic indexing term equivalence. 2) The pragmatic indexing term equivalence is very much context-depended. Although thesaurus term equivalence is defined and standardised in the field of library and information science (LIS), it is not understood in one established way and the current LIS tools are inadequate to provide enough analytical tools for both constructing and studying different kinds of multilingual thesauri as well as their indexing term equivalence. The tools provided in translation science were more practical and theoretical, and especially the division of different meanings of a word provided a useful tool in analysing the pragmatic equivalence, which often differs from the ideal model represented in thesaurus construction literature. The study thus showed that the variety of different discourses should be acknowledged, there is a need for operationalisation of new types of multilingual thesauri, and the factors influencing pragmatic indexing term equivalence should be discussed more precisely than is traditionally done.