Perinteistä ja modernia : uudistuksia ja jatkuvuutta

Kirjallisuusarvostelu

Monipuolinen kavalkadi hiljaisen tiedon käsitteen erilaisista käyttötavoista

Kirjallisuusarvostelu

Merten ja maiden valloitusta

Kirjallisuusarvostelu

Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjojen antamat valmiudet tekstitaidon kokeen kriittistä lukutaitoa vaativien tehtävien suorittamiseen

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen, millaiset valmiudet lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjat antavat tekstitaidon kokeen kriittistä lukutaitoa vaativien tehtävien tekemiseen. Tutkielma kuuluu tekstintutkimuksen alaan. Tutkimuksessa pohjaan ajatuksiani muun muassa kielentutkija Norman Faircloughin kriittiseen diskurssianalyysiin. Tutkittaviksi oppikirjasarjoiksi olen valinnut kuudesta tarjolla olevasta äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjasarjasta Äidinkieli ja kirjallisuus-, Kieli ja tekstit-, Piste- ja Lähde-sarjat. Olen tarkastellut vuosien 2007, 2008 ja 2009 keväiden tekstitaidon kokeita ja jakanut kokeiden kysymykset tekstilajin tuntemusta, päättelevää lukutaitoa ja kriittistä lukutaitoa vaativiin tehtäviin. Tehtävien perusteella olen todennut, että kriittistä lukutaitoa vaativissa tehtävissä vaaditaan tekstilajin tajua sekä tekstin tuottamisprosessin, argumentaation, retoristen keinojen ja muiden keinojen tarkastelua. Analyysistäni selviää, että oppikirjasarjojen antamat valmiudet kriittistä lukutaitoa vaativien tehtävien suorittamiseen vaihtelevat. Osassa kirjoista käsitettä kriittinen lukutaito ei suoraan mainita, osa kirjoista kannustaa kriittiseen lukutapaan korostamalla, että kaikkia tekstejä voidaan lukea kriittisesti ja että kaikki tekstit on kirjoitettu jostakin näkökulmasta. Osa kirjoista esittelee monia eri tekstilajeja, osa kirjoista paneutuu valikoituihin tekstilajeihin ja olettaa joidenkin tekstilajien olevan opiskelijalle jo tuttuja. Tekstin tuottamisprosessia käsitellään oppikirjoissa vaihtelevasti. Kieliopin ja kuvan keinoja käsitellään joissain kirjoissa kattavasti, joissain ei juuri ollenkaan. Käsitteitä argumentaatio ja retoriset keinot ei oppikirjoissa välttämättä määritellä lainkaan tai ne määritellään puutteellisesti. Lisäksi kirjojen määritelmät käsitteistä poikkeavat toisistaan, vaikka ne esitetään kirjoissa ehdottomina. Myös ylioppilastutkintolautakunnan ja Äidinkielen opettajain liiton arviointivinkkien, Ylioppilastekstejä- kokoelman kirjoittajien ja oppikirjojen käsitykset argumentointi- ja retorisista keinoista poikkeavat toisistaan. Analyysini perusteella kriittisen lukutaidon opettamisessa on parannettavaa. Analyysini ja aiemman tutkimuksen pohjalta voi todeta, että oppikirjojen tiedon tulisi olla yksiäänisen sijaan moniäänistä. Jotta opiskelijoista tulisi kriittisiä lukijoita, tulisi oppikirjojen esitellä erilaisia näkemyksiä. Kirjojen tulisi antaa käsitteille ainakin suuntaa-antavat määritelmät ja todeta, että määritelmät eivät ole ehdottomia ja muuttumattomia. Kriittiseen lukutapaan tulisi ohjata kaikissa aineissa opiskeluvuosien alusta asti. Mediayhteiskuntaa koskevaa tietoa tarvitaan, jotta tekstejä voidaan tarkastella kriittisesti. Tärkeintä kriittisen lukutaidon opettamisessa on ohjata huomaamaan, mihin erilaisilla valinnoilla teksteissä pyritään.

Biopolttoaineiden lisäämismahdollisuudet kaukolämmön tuotannossa pienen kokoluokan tuotantolaitoksissa Lahden seudulla

Tämä diplomityö on tehty IMMU-hankkeeseen, jossa selvitetään konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään Lahden seudulla. Diplomityössä tarkastellaan mahdollisuuksia lisätä biopolttoaineita pienen kokoluokan kaukolämmön tuotantolaitoksissa. Teoria osuuden pohjalta luodaan skenaariot Nastolaan ja Vääksyyn (Asikkala). Skenaarioissa tarkastellaan biopolttoaineiden lisäämisen vaikutuksia kasvihuonekaasu- ja hiukkaspäästöihin käyttämällä elinkaariarviointimenetelmää. Taloudellisia seikkoja tarkastellaan laskemalla takaisinmaksuaikoja eri biolaitosratkaisuille nettonykyarvomenetelmällä. Tutkimuksen tuloksena saatiin, että kasvihuonekaasupäästöt tuotannon elinkaaren ajalta vähenevät eniten tuottamalla kaukolämmön perustuotanto Nastolassa ja Vääksyssä bio-CHP-laitoksella haketta polttamalla. Kiinteitä biopolttoaineita poltettaessa tulevat kuitenkin suurimmat hiukkaspäästöt, mikä vaikuttaa asuinympäristön viihtyvyyteen tuotantolaitoksen läheisyydessä. Bio-CHP-laitoksen investointikustannukset ovat suurimmat ja takaisinmaksuaika pisin. Nastolan kulutusperusteisiä päästöjä pystytään vähentämään eniten investoimalla biolämpölaitokseen tai bio-CHP-laitokseen. Päästöjä Nastolassa pystyttäisiin kyseisillä investoinneilla vähentämään enimmillään 6,4 %. Lahti energian kokonaispäästöjä pystyttäisiin enimmillään vähentämään noin 1,6 %. Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan sanoa, että kasvihuonekaasupäästöjä pystytään vähentämään investointien avulla. Toiset ratkaisut ovat vain kalliimpia kuin toiset. Lisäksi kiinteitä biopolttoaineita käytettäessä jotkut poltto-ominaisuudet voivat heiketä esim. verrattuna maakaasun polttoon. Biopolttoaineiden lisäämisellä kuitenkin päästään irti riippuvuudesta fossiilisiin polttoaineisiin kuten öljyyn ja maakaasuun. Investointeja tehdessä on vaikea sanoa suoraan, mikä vaihtoehto on paras tapa tuottaa kaukolämpöä. Investointipäätöksiä tehdessä päätökseen vaikuttaa se, mitä tuotannon ominaispiirteitä painotetaan eniten.

Suomalaisten ja suomenkielisen kirjallisuuden karuja kohtaloita Neuvosto-Karjalassa

Kirjallisuusarvostelu

Ikäihmisten kuntoutuksessa välittyvä ja rakentuva tieto : lectio praecursoria

Ulla Salmelaisen väitöskirja Tiedon välittyminen ja rakentuminen kuntoutuksessa : moniammatillinen asiantuntijayhteistyö ikäihmisten laitosmuotoisessa kuntoutuksessa (Turun yliopisto 2008).

Muotin suunnittelu- ja valmistusprossin parantaminen solumuoviteollisuudessa

Diplomityö tehtiin Pohjoismainen Solumuovi Oy:lle. Tutkimusongelmaksi määriteltiin hyvin selkeästi tiedon puute muottien suunnittelusta sekä valmistuksesta. Työn tavoite oli parantaa solumuovituotteiden valmistuksessa käytettävien muottien laatua. Työn rajaus asettuu uusien muottien suunnittelu- ja valmistusprosessin parantamiseen. Työssä käsiteltiin tämän prosessin lisäksi mm. mallisuunnittelua, sekä koneen ja prosessien ominaisuuksia niiden muoteille asettamien vaatimusten pohjalta. Muottien ominaisuuksien oikeaoppinen suunnittelu on erittäin tärkeässä roolissa tulevien tuotantokustannusten muodostumisessa. Oikeaoppisella suunnittelulla tarkoitetaan työssä muottien eri osa-alueiden toisiinsa kytkeytymisen ymmärtämistä, niin muotin toimivuuden, lopputuotteen laadun sekä muotin tehokkuuden kannalta. Muottien ominaisuudet määräävät ideaalitilanteessa pitkälti koneiden sykliaikoja käytettävän raaka-aineen ja kappaleen dimensioiden lisäksi. Tämän vuoksi tilanteessa, jossa itse kone toimii moitteettomasti vakuumin, materiaalinsyötön, jäähdytyksen ja höyrytyksen osalta, saadaan muotin oikeaoppisella suunnittelulla lyhennettyä sykliaikoja ja vähennettyä virhekappaleiden määrää. Solumuovimuotin suunnitteluperiaatteita on lähes yhtä monta kuin suunnittelijoita. Mitään yksittäistä periaatetta ei voida suoraan tuomita vääränä, koska näillä muoteilla pystytään valmistamaan laadun kriteerit täyttäviä tuotteita. Useimmat suunnitteluperiaatteet pohjautuvat kuitenkin vain tietyn osa-alueen hallintaan, jonka jälkeen loput osa-alueet suunnitellaan tämän ehdoilla. Työssä saatujen tulosten pohjalta voidaan sanoa, että muotin tuottavuus on erityisesti kiinni kokonaisuudesta, ei yksittäisestä osa-alueesta.

Tiedonhallintajärjestelmän käyttöönotto ja sovellusten integrointi prosessiteollisuuden suunnittelu- ja konsultointiyrityksessä

Kilpailukykyisyyden säilyttäminen alati kehittyvillä markkinoilla vaatii ajanmukaisten tietojärjestelmien käyttöä. Eräs tärkeimmistä tällaisista järjestelmistä on organisaatiossa käytössä oleva tiedonhallintajärjestelmä, jota käytetään yrityksessä kulutettavan ja tuotettavan tiedon hallitsemiseen. Käytössä olevan tiedonhallintajärjestelmän vaihtaminen modernimpaan on monimutkainen prosessi, joka alkaa uuden järjestelmän valinnasta ja jatkuu järjestelmän käyttöönottamisella. Käyttöönottoon kuuluu tarpeellisten vanhojen sovellusten integroiminen osaksi uutta järjestelmää sekä käyttäjien kouluttaminen uuden järjestelmän vaatimiin työtapoihin. Diplomityössä on perehdytty uuden ALMAtiedonhallintajärjestelmän käyttöönottoon prosessiteollisuuden suunnittelu- ja konsultointiyritys CTS Engtec Oy:ssä. Työn puitteissa liitettiin kaksi CTS:llä käytössä olevaa sovellusta, CTS Pine ja PMMATE, osaksi uutta tiedonhallintajärjestelmää. Lisäksi työssä on tutustuttu tiedonhallintajärjestelmiin liittyviin käsitteisiin.

Tuotannon tunnuslukujen analysointi ja kehittäminen kourukoneilla

Sisäisen suorituskyvyn tehostaminen on yrityksille jatkuvan kehityksen prosessi. Diplomityön tarkoituksena oli selvittää Paroc Oy Ab:n kourukoneiden suorituskykymittarit sekä analysoida ja kehittää niitä. Lisäksi selvitettiin suorituskykyä kuvaavat raporttimallit eri tuotantopaikkakunnilta ja kehitettiin niitä. Teoriaosuudessa kerrotaan, mitä suorituskyvyllä tarkoitetaan sekä käydään läpi sen eri osa-alueita. Siinä esitetään myös suorituskyvyn mittaamista sekä kuinka mittareita suunnitellaan ja rakennetaan. Työn painopiste on kuitenkin empiirisessä osuudessa, jossa ensin kerrotaan työn kohteena olevien kourukoneiden tuotantoprosessi ja tämän jälkeen paneudutaan suorituskykymittareihin ja niiden analysointiin sekä raporttimalleihin. Lopuksi esitetään työn aikana esille nousseita kehitysehdotuksia. Tunnuslukujen selvittämisen tuloksena havaittiin, että kirjallisuus tukee käytössä olevia mittareita. Työssä kerättiin tuotantodataa kourukoneilta usean vuoden aikajaksolta. Datasta valmisteltiin mallit, joita käytettiin mittarien analysointiin. Analysoinnin tuloksena kävi ilmi, että mittarien tarjoama tieto oli joiltakin osin puutteellista ja näin ollen päätöksentekijälle harhaanjohtavaa. Raporttimallit eivät olleet yhtenäisiä paikkakuntien välillä, mikä toi epävarmuutta tuloksiin laskentaperiaatteiden osalta. Työn lopputuloksena tehtiin käytössä oleville suorituskykymittareille kehitysehdotuksia tarkemman ja laadukkaamman tiedon takaamiseksi. Työssä esitettiin myös uusia mittariehdotuksia. Raporttimallit yhtenäistettiin uuden tuotannonohjausjärjestelmän tuomien mahdollisuuksien myötä.

Kielikeskuksissa toimivien kieltenopettajien käsityksiä ja kokemuksia massayliopiston luomista haasteista

Challenges of mass university conceived and experienced by university language centre language teachers The massification of the university involved not only an expansion but also a transition from one period to another, from elite higher education to mass higher education. Massification cannot be viewed as expansion and structural change but it has to be viewed in a context of a number of changes involving universities, state, economy, society and culture as well as science, technology, education and research. In the Finnish academic context, massification is often associated with negative development and it may be used as an excuse for poor teaching. The objective of the present study is to find out how the mass context is manifested in the work of university language centre language teachers. The data were collected by means of semi-structured questionnaires from 32 language teachers working at language centres at the universities of Helsinki, Jyväskylä, Tampere and Turku in Finland. Both Finnish and native speakers, 6 male and 26 female teachers, were included. All the teachers in the study had taught more than 10 years. The data were complemented by interviews of four teachers and email data from one teacher. Phenomenographic analysis of the informants’ conceptions enabled a description of their experiences of students at a mass university, conceptions of teaching and learning and of issues related to work health. Some conceptions were consonant with earlier results. The conceptions revealed differences between two teacher groups, teachers of subject-specific language, or language for specific purposes (LSP), and teachers of elementary and advanced language courses (general language teachers). For the first, the conceptions of the investigated teachers provided a picture of the students as a member of a mass university. The students were seen as customers who demanded special services to facilitate their studies or were selective about the contents of the course. The finding that appeared only in the LSP teachers’ data was the unengaged attitude towards language study, which appeared as mere hunt for credits. On the other hand, the students were also seen as language learning individuals, but a clear picture of a truly interested language learner was evident in the data of general language teachers. The teachers’ conceptions of teaching and learning revealed a picture of experienced teachers with a long background of teaching, reflecting experiences from different time periods and influences from their own education and illustrating the increasing problems with organizing individual tutoring due to large, heterogeneous groups. It seemed, however, that in spite of the large student groups, general language teachers were able to support the students’ learning processes and to use learner-centred methods, whereas LSP teachers were frequently compelled to resort to knowledge transmission type of teaching. The conditions of the mass university were clearly manifested in the respondents’ conceptions about work satisfaction: there were a number of factors related to administration, teaching arrangements and the status of the language centres that were likely to add to the teachers’ work stress, whereas traditional characteristics of academic work were viewed as promoting work satisfaction. On the basis of the teachers’ conceptions, it is safe to assume that academic mass context and students’ orientations have an effect on the teacher’s approach to teaching, while there is no unequivocal association between mass university teaching and poor teaching.

Virtuaalinen yhteisöllisyys ja siihen vaikuttavat tekijät

Virtuaalista yhteisöllisyyttä ja virtuaaliyhteisöissä tapahtuvaa osallistumista yhdistävää empiiristä tutkimusta ei ole toistaiseksi raportoitu tieteellisessä tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa tutkittiin ja analysoitiin virtuaalisen yhteisöllisyyden ja virtuaalisen osallistumisen sekä virtuaaliseen osallistumiseen vaikuttavien tekijöiden suhteita yksilön näkökulmasta virtuaaliyhteisössä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yksilön virtuaalisen yhteisöl-lisyyden kokemusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Toisena keskeisenä tutkimustavoitteena oli tarkastella yksilön odottamien etujen vaikutusta yksilön osallistumiseen virtuaaliyhteisössä. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja tutkimuskohteena oli erään mediayrityksen ylläpitämä virtuaaliyhteisö. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin strukturoituna verkkokyselynä, josta saatu aineisto analysoitiin kvantitatiivisia menetelmiä käyttäen. Tärkeimpänä tutkimuksellisena havaintona todettiin yksilön viestejä lukemalla tapahtuvan virtuaalisen osallistumisen vaikuttavan voimakkaammin yksilön kokemaan virtuaalisen yhteisöllisyyden tunteeseen kuin yksilön viestejä kirjoittamalla tapahtuvan osallistumisen. Yksilön odottamien etujen havaittiin myös poikkeavan lukemalla tai kirjoittamalla osallistuvien kohdalla. Henkilöt jotka osallistuivat virtuaaliyhteisöön viestejä lukemalla, toivoivat kognitiivisia, sosiaalisia ja hedonistisia etuja. Henkilöt jotka osallistuivat viestejä kirjoittamalla, toivoivat henkilökohtaisia, sosiaalisia ja hedonistia etuja. Henkilön sukupuolella, virtuaaliyhteisöstä saadun tiedon tarpeella ja sanomalehden tilaustottumuksilla havaittiin olevan vaikutusta yksilön osallistumisestaan toivomiin etuihin, virtuaalisen yhteisöllisyyden kokemukseen ja osallistumiseen virtuaaliyhteisöissä.

Etelä-Karjalan pienten ja keskisuurten konepaja- ja kunnossapitoyritysten energiaohjelma

Työssä tutkitaan Etelä-Karjalan alueella olevien uusiutuvien energiavarojen lisäämisen mahdollisuuksia sekä energian kulutuksen vähennysmahdollisuuksia energiatehokkuuden avulla pienissä ja keskisuurissa konepaja- ja kunnossapitoyrityksissä. Energiaohjelman pohjalla on EU:n halu jalkauttaa energia- ja ilmastotavoitteensa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ohjelma on muodostettu yritysryhmän mielipiteet ja tarpeet, sekä Etelä-Karjalan alueen ominaispiirteet huomioon ottaen. Energiaohjelmaa muodostettaessa perehdyttiin sekä EU:n että Suomen energiapolitiikkaan ja Etelä-Karjalan alueellisiin ominaisuuksiin ja energiantuotantotapoihin. Lisäksi yrityksiä haastateltiin energia-asioista ja niihin liittyvistä asenteista sekä perehdyttiin yritysten energiatehokkuuteen. Haastattelujen ja alueellisen energiarakenteen pohjalta päädyttiin muodostamaan energiaohjelma energiatehokkuuteen painottuen, koska alueen uusiutuvia luonnonvaroja on jo hyödynnetty melko tehokkaasti. Energiaohjelmaa testattiin pilottiprojektissa, joka toteutettiin työssä teoreettisena laskentana. Pilottiprojektin laskennasta saatiin lupaavia tuloksia. Laskennassa käytettävistä arvoista suurin osa saatiin pilottiprojektin yritykseltä tai muista lähteistä, mutta osa arvioitiin itse. Pilottiprojektista saatujen tietojen perusteella voidaan energiaohjelman väittää toimivan ainakin tarkastelussa mukana olleessa yritysryhmässä Etelä-Karjalan alueella. Energiaohjelma voi edistää yritysryhmän energiatehokkuutta vain jos se otetaan yrityksissä käyttöön. Ohjelmaa on mahdollista kehittää lisää muun muassa yksinkertaistamalla laskentaa. Jatkokehittelyllä on mahdollista luoda EU:n alueelle sopiva energiantehokkuustarkasteluun käytettävä ohjelma.