Ramon de Penyafort Malagarriga i Heras (Figueres 1904-Vinyols 1990)

Amb el traspàs del germà Malagarriga ha desaparegut un deis ultims testimonis directes d'aliò que era la Botànica catalana durant el primer terç del segle vinte, abans de la guerra, i, en particular, el darrer component del grup de botànics que es constituí sota el mestratge de frère Sennen.

Challenges of Post-acquisition Integration

Työ käsittelee suomalaisen kemianalan yrityksen Yhdysvalloissa tekemää yritysostoa. Tarkastelun kohteena on yritysoston jälkeinen integraatio erityisesti kulttuurin näkökulmasta. Ongelma on jaettu kahteen suurempaan osakokonaisuuteen: kulttuurierojen analysointiin sekä mahdollisten muiden ongelma-alueiden kartoittamiseen. Kulttuuri on jaettu työssä neljään tasoon. Koska kyseessä on kansainvälinen liiketoiminta, laajimmasta tasosta, kansallisesta kulttuurista on erotettu omaksi käsitteekseen liiketoimintatavat tietyssä maassa. Lisäksi tarkastellaan teollisuudenalan kulttuuria ja yrityskulttuuria. Näitä kulttuurin eri dimensioita on lähestytty empiirisessä osassa lähinnä haastattelujen avulla. Kultuurierojen lisäksi muita huomioitavia seikkoja Yhdysvalloissa tehtävien yritysostojen integraatiossa ovat mm. riittävä ja selkeä kommunikonti, etukäteissuunnitelmat ja –tutkimukset, päätöksenteon ja organisaatiorakenteen erilaisuus sekä asianajajien merkittävä asema amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Tulokset analysoitiin kyselystä, joka lähetettiin niille suomalaisille yrityksille, jotka vuoden 1990 jälkeen olivat tehneet yritysostoja Yhdysvalloissa.

Modernisierung der kantonalen Verwaltungen 1990-2008 : Wandel von Administrativstrukturen und Einführung von Verwaltungsreformen = Modernisation des administrations cantonales 1990-2008 : transformations structurelles et gouvernance administrative

De nombreuses études ont été consacrées en Suisse à la promotion de la nouvelle gestion publique (NGP) au niveau des cantons, puis à son évaluation. Or, les chercheurs se sont peu intéressés jusqu'ici aux effets de son introduction sur les structures administratives et les effectifs de la fonction publique. Ils n'ont pas non plus expliqué suffisamment les facteurs ayant favorisé ou freiné la modernisation de l'Etat au-delà de la NGP. Les réformes de l'Etat menées au sein des administrations cantonales dans le cadre de la revitalisation du fédéralisme ont des causes multiples. Cette étude exploratoire tente de décrire les transformations au niveau des structures et de l'organisation de l'Etat depuis le début des années 1990 en analysant le niveau et l'impact des principes NGP ou d'autres facteurs ayant pu jouer un rôle dans la modernisation des administrations: force des partis, degré de professionnalisation des législatifs, taille de la population et des administrations, RPT et revitalisation de la collaboration intercantonale. Il ressort de l'étude qu'un groupe de cantons essentiellement alémaniques, plutôt de taille moyenne à grande (AG, BE, LU, SO, TG, VS, ZH) ont réussi à davantage réformer les administrations selon les principes de la NGP alors que d'autres ont choisi des voies différentes ou médianes (tels que BS, GE, JU, SG, TI, VD). Ces réformes se sont traduites pratiquement partout par un resserrement des structures décisionnelles (modèle ministériel 5/7), par une variation du nombre de services (hausse dans une première phase puis réduction) mais aussi du personnel (plutôt hausse à l'exception de BS et ZH) allant dans le sens d'une convergence des modèles institutionnels déterminée autant par des facteurs externes qu'internes aux cantons. Notre étude montre que la professionnalisation des parlements, davantage développée dans les cantons où le système représentatif est étendu (cantons latins, Bâle-Ville), retarde ou empêche l'essor des principes NGP alors que les cantons alémaniques à démocratie directe plus prononcée favorisent l'autonomisation des processus de réformes administratives avec une capacité de blocage moins grande des parlements.

Käyttöpääoman hallinta - ajallinen tarkastelu 1990-1999

Tutkielman tavoitteena on ollut selvittää käyttöpääoman hallintaa. Tutkielmassa on tarkasteltu ajanjaksoa 1990-1999, jolloin suhdannevaihtelut osoittautuivat varsin merkittäviksi Suomen kansantaloudessa. Tutkimuksen keskeinen ongelma on laskusuhdanteen vaikutus kohdeyritysten käyttöpääoman hallintaan ja toimenpiteet, joita on käytetty toiminnan tuloksellisuuden parantamisessa. Tutkielmassa on pyritty analysoimaan kasvun vaikutusta käyttöpääomaa kuvaaviin tunnuslukuihin. Tutkimus on luonteeltaan case-tutkimus, jossa on osittain komparatiivisen tutkimusotteen piirteitä. Tutkielman teoriaosassa on paneuduttu käyttöpääoman ja sen eri osakomponenttien hallintaan. Kohdeyrityksiä on tarkasteltu mm.maksuvalmiuden, kiertoaikojen, kannattavuuden ja taloudellisen lisäarvon alueilta. Kahdessa tarkasteltavassa yrityksessä on myös tehty haastattelut, jotka ovat täydentäneet tutkimustuloksia. Kohdeyritykset on valittu sen mukaan, että niiden toimintaan kuuluvat laajat varastot. Tarkasteltavat yritykset ovat eri toimialoilta, joten keskinäisissä vertailuissa on isojakin eroja. Kohdeyritykset ovat päivittäistavaramarkkinoilla toimiva Kesko, energiatuotantoon keskittynyt Fortum ja telekommunikaatiotoimintaan keskittynyt Nokia. Tutkimustulosten perusteella käyttöpääomaan kohdistuvat toimenpiteet on havaittu vaikuttavan ratkaisevasti myös kannattavuuteen. Vaihto-omaisuuden koon pienentäminen on ollut tavoitteena jokaisessa kohdeyrityksessä. Yrityksen kasvaessa nettokäyttöpääoman rahoittamiseen käytetään pääsääntöisesti lyhytaikaista vierasta pääomaa ja omaa pääomaa. Taloudellisten vaikeuksien yhteydessä toiminnan kuluja karsitaan ja keskitytään ydinliiketoiminta-alueille. Vaikeudet näkyvät toiminnan tuloksessa ja sijoitetun pääoman tuotossa. Yrityksen kannattavuutta selittää korkea nettokäyttöpääomaprosentti. Jotta yritys pystyisi tuottamaan taloudellista lisäarvoa, täytyy sen menestyä keskimäärin muita paremmin. Tutkimustulosten mukaan käyttöpääomapolitiikka on enemmän ei-muodollista kuin tarkoin määriteltyä.

Balanced scorecard 1990-luvun johtamismallina

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia tasapainotettua mittaristoa tapana mitata suorituskykyä ja jalkauttaa yritysstrategiaa sekä johtamisfilosofioiden historiaa niin laajasti kuin tasapainotetun mittariston sijoittaminen historialliseen viitekehykseen edellyttää. Tutkielman doktriini koostuu johtamisfilosofioiden historiaa, strategiaprosessia ja tasapainotettua mittaristoa koskevasta kirjallisuudesta. Tutkimusmetodologiaksi oli valittu käsiteanalyyttinen metodologia. Valitun näkökulman mukaan tutkimus tarkasteli taloudellisen tiedon olemusta, laskentatoimen muuttuvia tehtäviä, johtamisfilosofioiden ja johdon laskentatoimen historiallista kehitystä ja tasapainotettua mittaristoa kehityksen tuloksena. Balanced scorecard on strateginen malli yhdistää liiketoimintayksikön kriittisten menestystekijöiden kehittymisen seuranta ja ohjaus samalle suoritusmittaristolle. Tutkimuksessa osoitettiin, että tasapainotettujen mittaristojen kehitys on saanut vaikutteita tavoite-, laatu- ja toimintojohtamisesta ja että tasapainotettu mittaristo on vuosisadan kestäneen kehityksen tulosta.

Suomalaisen rahastosijoittajan profiili

Tutkimuksen tarkoituksena on luoda suomalaisen rahastosijoittajan profiili. Tutkimuskohteena ovat sijoittajien demografiset ominaisuudet, rahastosijoitukset sekä rahastotransaktiot. Aineistona on erään suomalaisen rahastoyhtiön henkilöasiakastietokanta vuosilta 1998 - 2003. Tutkimustulosten mukaan rahastosijoittaminen on yleistynyt Suomessa viime vuosien aikana. Erityisesti naisten määrä rahastosijoittajien joukossa on kasvussa. Rahastosijoitusten suuruus riippuu sijoittajan iästä sekä sukupuolesta. Mitä vanhempi sijoittaja on, sitä enemmän hän on sijoittanut rahastoihin. Lisäksi miehet sijoittavat suurempia summia kuin naiset. Viimeisten kolmen vuoden aikana suomalaisten rahastosijoittajien sijoituskohteiden painopiste on muuttunut riskillisemmistä rahastoista vähäriskisiin rahastoihin, erityisesti lyhyen koron rahastoihin. Osakemarkkinoiden mennyt kehitys vaikuttaa sijoituspäätöksiin. Rahastosijoittajien markkina-ajoituskyky on kuitenkin melko heikko. Miehet tekevät aktiivisemmin merkintöjä ja lunastuksia ja lisäksi reagoivat naisia nopeammin markkinoiden muutoksiin.

Tavaratalokaupan strategiset menestystekijät

Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida tavaratalokaupan strategisia menestystekijöitä, erityisesti tavarataloliiketoiminnan johtamisen merkitystä strategisena menestystekijänä. Empiirinen sovellus suunnattiin Sokos-tavarataloketjuun. Tutkimuksen osatavoitteena oli kuvata ja analysoida Sokos-tavarataloketjun liiketoiminnan kehittymistä 1970 - 1990 välisellä ajanjaksolla sekä pohtia syitä, miksi Sokos-liiketoiminta ajautui kriisiin 1990-luvun aikana. Vertailuksi otettiin Stockmann-tavarataloketjun menestyminen vastaavalla ajanjaksolla Tarkastelun kohteena oli johtamisen muuttuminen, liikeideamuutokset, ketjutoiminnan sekä hankinnan roolin muutokset Sokos-ketjussa. Lopuksi tavoitteena oli arvioida strategisen johtamisen onnistumista Sokos-ketjussa peilaten strategisten menesty stekij öiden viitekehykseen. Tutkimus on luonteeltaan toiminta-analyyttinenja sen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Haastatteluja suoritettiin yhteensä kahdeksan.Empiirinen osa koostuu S-ryhmääja erityisesti Sokos-tavaratalokauppaa käsittelevästä materiaalista, kilpailustrategioiden kuvauksista, vuosikertomuksista ja kokousmuistioista sekä kahdeksan Sokos-ketjussa 90-luvulla johtavassa asemassa toimineen henkilön haastatteluista. Empiiristä aineistoa on kerätty myös yleisistä vähittäiskauppaa koskevista alan lehdistä ja artikkeleista sekä Stockmann- tavarataloketjun vuosikertomuksista. Tutkimuksessa todettiin kohdeyrityksen vaikeuksiin ajautumisen taustalta löytyvän voimakkaan talouslaman lisäksi kilpailutilanteen voimakas muuttuminen, johon ei kyetty riittävästi vastaamaan. Suunnanmuutoksia kilpailustrategiaan tehtiin useaan otteeseen, mutta kaikissa vaiheissa käytännön toteutus jäi puolinaiseksi. Ylivoimaisten kilpailuetujen rakentaminen onnistui heikosti.

Henkilöstöhallinnosta strategiseen henkilöstövoimavarojen johtamiseen - HRM 2000-luvulla

Tässä tutkielmassa on tarkastelu henkilöstöhallinnon kehittymistä strategiseksi henkilöstövoimavarojen johtamiseksi. Tutkielmassa on tarkasteltu tuota kehitysprosessia kronologisesti edeten, tarkastellen henkilöstöasioiden hoitamisen eri kehitysvaiheita sekä kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä. Tutkielmassa on myös pyritty hahmottelemaan henkilöstöfunktion tulevaisuuden näkymiä. Tutkielman aiheeseen on perehdytty käyttäen apuna aiheesta aiemmin kirjoitettua kirjallisuutta sekä tarkastelemalla siitä tehtyjä tutkimuksia. Tämän prosessin avulla tutkimuksessa on pyritty luomaan käsitys siitä, mitä henkilöstöasioiden hoitamiseen sisältyy ja miten se on kehittynyt. Tutkimuksen ollessa kirjallisuuteen perustuva teoreettinen tarkastelu on aiheen lähestyminen ollut mahdollista vain suhteellisen pinnallisesti. Tällainen teoreettinen tarkastelu antaa kuitenkin hyvän perustan aiheesta kiinnostuneella sekä mahdollisuuden esimerkiksi aiheesta tehtävälle jatkotutkimukselle.

Signaaleja : suomalaisen terveydenhuollon kolme skenaariota

Tulevaisuus on tuntematon, mutta se on täynnä mitä erilaisimpia mahdollisuuksia ja haasteita. Tulevaisuutta on aidosti arvioitava ja pohdittava. Näin voimme tiedostaa tekomme ja toimintamme nykyisyydessä ja sen mahdolliset vaikutukset tulevaisuuteen. Tämä tutkimus liittyy tulevaisuustutkimukseen ja käsittelee suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuutta erilaisin signaalein. Työssä pohditaan arvomaailman muutosta ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta sekä terveydenhuoltoa siinä. Tutkimus luotaa hyvinvointiyhteiskunnan muutosta terveydenhuoltoon ja sitä käyttäviin asiakkaisiin. Tutkimuksessa herätetään lukija pohtimaan, miten hyvinvointipalvelujen turvaaminen tulevaisuudessa onnistuu ja millaiseksi muodostuvat tulevaisuuden yhteisöt, eettisyys ja toimintamme siinä. Tässä tutkimuksessa aineisto on kerätty päiväkirjamerkinnöistä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Tutkimus sijoittuu teoria- ja aineistolähtöisen tutkimuksen välimaastoon. Tutkimuksessa analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti. Analyysissä käytettiin sisällön analyysiä, joka toteutettiin sekä induktiivisesti (aineistolähtöisesti) että deduktiivisesti (teoriaperusteisesti). Tuloksena on esitetty kolme vaihtoehtoista tulevaisuuden suuntaa eli skenaariota, joissa esitetään suomalaisen terveydenhuollon vaihtoehtoisia suuntia yhdeksästä eri näkökulmasta. Työn liiteosassa eri asiantuntijat ovat arvioineet skenaarioita. Tutkimuksessa on annettu suuri paino hiljaisten signaalien esittelylle eli case-tapauksille. Ne haastavat lukijaa miettimään, mihin suuntaan suomalainen terveydenhuolto on muuttumassa. Terveydenhuoltojärjestelmä on tulevaisuudessa merkittävien haasteiden edessä ja toiminnan eettiset kysymykset nousevat terveydenhuollossa entistä selkeämmin esille. Seniorikansalaisten määrän kasvaminen ja teknologian kiihtyvä kehitys ovat trendejä, jotka lisäävät terveyspalvelujen kysyntää ja niihin suunnattavien voimavarojen tarvetta. Kansalaisten odotukset palveluiden saatavuuteen ovat kasvaneet ja tietoisuus uusista hoitomuodoista on lisännyt vaatimustasoa myös julkisessa terveydenhuollossa. Tulevaisuuden suunta on murrosvaiheessa ja se hakee suuntaansa muuttuvassa yhteiskunnassa.