DataONE Member Node Implementation Workshop

Workshop at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Emotional intelligence and multicultural project leadership in Finnish-Chinese MNC context

The main goal of this thesis was to examine how the emotional intelligence skills and multicultural project leadership style of a project manager interrelate and affect the success of a project. The research methods used are literature review in theoretical part of the thesis and semi-structured interviews in empirical part of the thesis. This study is a single case study i.e. one case company was selected to be the secondary level of analysis. Within the case company, four project managers were selected as research units to form the primary level of analysis. Literature review formed the basis for the empirical research and the interview questions were derived from the literature. Findings from the interviews were mirrored against the literature review findings, based on which both conclusions and generalisations could be made. Thus, both deductive and inductive methods were utilised to get more complete picture about the research topic. In the first part of the literature review the general leadership theories and the project leadership terminology are introduced as a background for the concept of emotional intelligence and the integrated leadership model. Emotional intelligence and its interrelation to different leadership concepts are discussed during the literature review. Chinese cultural aspects affecting the way of making business, and the multicultural leadership styles of the Finnish project managers are introduced in the following part of the literature review. It was found that the most successfully used multicultural leadership styles in Finnish-Chinese context are synergistic and polycentric, and these require emotional intelligence skills. In the empirical part on this thesis the findings from the semi-structured interviews are introduced, discussed and analysed. Interviews were done in private meeting rooms, and they were recorded and transcripted to add reliability and validity. Although the sample was only four project managers, the results show that the sample is quite saturated as the responses to several questions followed the same pattern. It was found that Finnish project managers in the case company are democratic and take cultural differences into account in their project leadership. Both synergistic and polycentric leadership styles are used with Chinese team members. Emotional intelligence capabilities and the emphasis of those differ a bit depending on the interviewee. Though, the results show that EI skills and the multicultural project leadership style used in Chinese context are interrelated. The findings from the literature review and the empirical research in this thesis are similar. Though, there is need for further research as the sample was small, and this thesis is a single case study. It is recommendable to make a multi-company study with larger sample of project managers. Also multi-industry perspective is recommendable for further research.

Palvelumuotoilu yksityisessä ja julkisessa tehostetussa palveluasumisessa

Tutkimuksessa haetaan vastausta siihen, millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä yksityisellä ja julkisella tehostetulla palveluasumisella on palvelumuotoilun osalta. Tulevaisuudessa ikääntyneiden määrä ja palveluiden tarve tulee lisääntymään merkittävästi, ja myös tehostetun palveluasumisen kysyntä kasvaa. Ikääntyneiden erityispiirteet asiakkaina tulee huomioida myös palveluita suunniteltaessa ja kehitettäessä. Palvelumuotoilu on edelleen kehittymässä oleva osaamisala, jonka tavoitteena on erilaisia toimintatapoja ja toimijoita yhdistämällä muodostaa asiakkaan toiveita ja tarpeita vastaava yhtenäinen palvelukokonaisuus. Keskeisessä roolissa palvelumuotoilussa ovat asiakasymmärrys, yhteissuunnittelu ja kontaktipisteet. Palvelumuotoilu tarjoaa myös mielenkiintoisen ja kaivatun uuden näkökulman vertailulle yksityisestä ja julkisesta tehostetusta palveluasumisesta. Tutkimusongelmaan haettiin vastausta haastattelemalla sekä yksityiseltä, että julkiselta puolelta henkilöä, joka vastaa yksikön tehostetun palveluasumisen toiminnasta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, mikä mahdollisti myös uusien ja odottamattomien asioiden esiin tulon. Haastatteluiden lähtökohtana oli palvelumuotoilun toteutuminen käytännössä ja teemahaastatteluiden runko laadittiin teoreettisesta viitekehyksestä nousseiden kontaktipisteiden varaan. Analyysivaiheessa yksityiseltä ja julkiselta puolelta saatuja vastauksia vertailtiin keskenään sekä suhteessa aiempaan teoriaan. Tutkimuksessa löydettiin sekä eroja, että yhtäläisyyksiä palvelumuotoilun osalta. Molemmista kohteista löytyi myös kehitettävää ja uusia ideoita palvelumuotoilun hyödyntämisestä. Tämä oli odotettavissa, koska palvelumuotoilun tiedettiin olevan vielä melko vieras asia tutkimuskohteille, eikä tietoista palvelumuotoilua ole tehty. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että yksityisellä puolella kontaktipisteet olivat paremmin suunniteltuja ja niiden kautta oli nähtävissä enemmän asiakasymmärryksen ja yhteissuunnitteluun sisältyvää toimintaa. Julkisella puolella raskaampi hallinto vaikeutti osaltaan asiakkaiden huomioimista palveluiden suunnittelussa. Toisaalta myös toimintatavoissa oli eroja, ja julkisen puolen tausta laitoksena tuli esiin toimintatapoja tarkasteltaessa.

"Työntekijöille mahdollisuus vaikuttaa kehityskeskustelulomakkeen laatimisessa erittäin tärkeä, jokaisen ääntä kuultava...!? Strategiaan pohjautuva kehityskeskustelulomake yrityksen operatiiviseksi työkaluksi - henkilöstön kehittämisnäkökulma : Case: Yliopiston Apteekki

Tässä tutkielmassa kehityskeskustelua kuvaa tutkijan mielestä parhaiten määritelmä, jossa kehityskeskustelu yhdistetään osaksi yrityksen johtamisjärjestelmää. Kirjallisuuden perusteella kehityskeskustelua pidetään tärkeänä foorumina strategisesti tärkeiden asioiden käsittelylle. Tästä huolimatta ei Ruoranen (2011) väitöskirjansa kirjallisuuskatsauksessa löytänyt kehityskeskustelujen sisällöstä suoraa linkkiä yritysten strategioihin. Lisäksi empiirisiä tutkimuksia strategian välittymisestä kehityskeskusteluiden kautta yrityksen työntekijöille on vähän. Kehityskeskustelua pidetään kuitenkin esimiesten yhtenä merkittävänä keinona viestiä työntekijälle organisaation strategiasta. Kirjallisuudesta esiin nouseva strategian ja kehityskeskustelun integroimisesta saatava hyöty verrattuna vähäiseen empiiriseen aineistoon, herätti tutkijan mielenkiinnon aihetta kohtaan. Tutkimus oli toimeksianto Yliopiston Apteekille. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää yritykselle strategiaan pohjautuvat kehityskeskustelulomakkeet. Tutkimusongelman pääkysymys määriteltiin seuraavasti: Miten strategiaan pohjautuvat kehityskeskustelulomakkeet voidaan kehittää osaksi operatiivista toimintaa case-organisaatiossa henkilöstön näkökulmasta? Syksyllä 2013, ennen varsinaista pro gradu -tutkimusta, tutkija laati uudet kehityskeskustelulomakkeet. Varsinainen tutkimus koski uusien strategiaan pohjautuvien lomakkeiden edelleen kehittämistä henkilöstön näkökulmasta. Empiirinen aineisto kerättiin pääosin kvantitatiivisesti survey-lomaketutkimuksella, kokonaisotanta oli n=779. Tutkimukseen vastasi yhteensä 47 % (n=370) henkilöstöstä. Lähes kaikki vastanneista pitivät osallistumista lomakkeiden kehittämistyöhön tärkeänä. Vastausten perusteella uusina elementteinä lomakkeisiin liitettiin palautteet esimiehille ja kollegapalaute. Merkittävä muutos oli myös asenteen pohtiminen suorituksen arvioinnin yhteydessä. Lisäksi esimiesten kouluttaminen kehityskeskusteluiden pitämiseksi oli yksi toimenpide operatiivisten toimintojen kehittämiseksi. Tutkimuksessa kartoitettiin myös työntekijöiden tietämystä yrityksen strategiasta. Vastanneista lähes kaikki tunsivat yrityksen strategian. Tutkimuksen ja kirjallisuuden perusteella näyttäisi siltä, että strategia ja kehityskeskustelu voidaan integroida. Tämän tutkimuksen valossa organisaatioiden kannattaisi panostaa kehityskeskusteluiden kehittämiseen, sillä pelkästään Yliopiston Apteekissa käytetään vuosittain noin 2500 tuntia aikaa keskusteluihin. Kun kehityskeskustelut yhdistetään osaksi organisaation johtamisjärjestelmää, keskusteluista saatava hyöty laajenee yksilötasolta koko organisaation hyödyksi. Laajemmassa kontekstissa tutkimus voisi hyödyntää yrityksiä, jotka haluavat kehittää strategialähtöisesti kehityskeskustelulomakkeitaan.

Hyvinvointialan liikelaitokset Suomessa : Liikelaitostumisen syyt, toiminnan tavoitteet ja tulevaisuuden näkymät

Tämä tutkimus keskittyy hyvinvointialalla toimiviin ja hyvinvointipalveluja tuottaviin kunnallisiin liikelaitoksiin, joita tässä tutkimuksessa kutsutaan hyvinvointialan liikelaitoksiksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää hyvinvointialan organisaatioiden liikelaitostumisen syyt, hyvinvointialan liikelaitokselle asetetut organisaatiokohtaiset tavoitteet ja tulevaisuuden näkymät Suomessa. Tutkimus sisältyy Kuntapalveluiden fuusio -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on parantaa kuntien yhteistoimintaa palvelutuotannossa (Turun yliopisto 2010). Tutkimuksessa hyvinvointiala on rajattu tarkoittamaan sosiaali- ja terveysalaa. Siten hyvinvointipalvelut tarkoittavat sosiaali- ja terveysalalla toteutettavia palveluita sekä hyvinvointialan liikelaitos sosiaali- ja terveysalalla toimivaa kunnallista liikelaitosta. Lisäksi tavoitteet tämän tutkimuksen yhteydessä tarkoittavat tavoitteita, jotka ovat itsenäisiä, tietylle hyvinvointialan liikelaitokselle perustamisvaiheessa asetettuja organisaatiokohtaisia tavoitteita, eivät sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointialan organisaatioille asettamia yleistavoitteita. Tutkimuksen aineisto kerättiin tutkimukseen kehitetyllä Webropol-kyselyllä, joka sisälsi sekä kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia kysymyksiä. Kyselyn 17 kysymystä kohdistui vastaajien ja heidän edustamiensa organisaatioiden taustamuuttujiin, hyvinvointialan organisaatioiden liikelaitostumisen syihin, organisaatiokohtaisiin tavoitteisiin ja hyvinvointialan liikelaitoksien tulevaisuuden näkymiin. Tutkimuksen kvalitatiivinen aineisto analysoitiin hyödyntämällä induktiivista päättelyä ja sisällönanalyysiä. Kvantitatiivista aineistoa kuvattiin objektiivisesti todettavin tosiasioin kuten lukumäärin ja prosenttiosuuksin. Hyvinvointialan organisaatioiden liikelaitostumisen syyt keskittyivät liikkumavaraan, reagointikykyyn ja joustavuuteen itsenäisessä päätöksenteossa, liiketaloudellisen ajattelutavan vahvistamiseen, alueelliseen yhteistyöhön sekä toiminnan kehittämiseen. Hyvinvointialan liikelaitoksille asetetut organisaatiokohtaiset tavoitteet keskittyivät puolestaan liiketaloudelliseen toimintaan, palveluihin ja niiden saatavuuden parantamiseen ja alueelliseen yhteistyöhön. Lisäksi hyvinvointialan liikelaitoksille asetetuiksi organisaatiokohtaisiksi tavoitteiksi mainittiin hyvinvointialan henkilöstöön liittyvät asiat sekä itsenäinen päätöksenteko. Tutkimuksesta ilmeni myös, että Euroopan unionin päätöksien johdosta hyvinvointialan liikelaitoksissa oli pohdittu toimintamuodon muuttamista muun muassa yhtiömuotoiseksi, vaikka konkreettinen yhtiöittäminen oli tehty vain yhdessä liikelaitosorganisaatiossa. Edellä esitettyjen asioiden lisäksi tutkimus antoi viitteitä siitä, että hyvinvointialan toimintakokonaisuuden ymmärtäminen on merkityksellinen asia. Toiminta hyvinvointialan liikelaitoksissa muuttuu vuorovaikutuksessa suomalaisen lainsäädännön kanssa reagoiden kuitenkin koko ajan myös muutoksen tuomiin kehitystarpeisiin ja muuttuviin yhteiskunnallisiin tilanteisiin.

Upseerioppilaiden arvot johtajakoulutuksen jälkeen : kokemuksia tuliasemapatterista reserviupseerikurssilta 242

Tämä tutkielma keskittyy upseerioppilaiden arvomaailman tutkimiseen. Reserviupseerikurs-silla saadun johtajakoulutuksen jälkeen upseerioppilaat siirtyvät johtamaan omia sodanajan joukkojaan. He toimivat samalla roolimalleina ja kasvattajina omille alaisilleen. Näin ollen on syytä tarkastella minkälaista arvomaailmaa he jakavat omille alaisilleen. Tutkimuksessa on keskitytty Puolustusvoimille tärkeisiin arvoihin ja tuloksissa pyritään tarkastelemaan mil-laisia upseerioppilaiden arvot ovat suhteessa Puolustusvoimien arvoihin. Tutkimus on teoriasidonnainen ja sen pääasiallisena aineistona on Tuliasemapatterissa toteu-tettu kysely kurssilla 242. Kyselyaineistoa tukemaan on raportissa käsitelty arvojen ja asen-teiden teoriaa ja Puolustusvoimien arvoja ja tutkimuksen kontekstina on esitelty Reserviup-seerikoulua ja Puolustusvoimien johtajakoulutusta. Tutkielma on yhdistelmä laadullista ja määrällistä tutkimusta, sillä kyselyssä on käytetty menetelmätriangulaatiota. Tutkimusmene-telminä on ollut laadullinen sisällönanalyysi, teemoittelu ja sovellettu faktorianalyysi Liker-tin-asteikon avulla. Tutkimuksessa käy ilmi, että monet vastaajista kokevat arvomaailmansa muuttuneen johtaja-koulutuksen aikana. Eniten muutoksia oli koettu tasavertaisuuden ja suvaitsevaisuuden, sekä pienten asioiden merkittävyyden ja elämänkatsomuksen muuttumisen alueilla. Myös maan-puolustustahto ja Puolustusvoimien työn arvostus oli kasvanut monilla vastaajilla. Upsee-rioppilaiden arvot olivat varsin hyvin linjassa tutkimuksessa käsiteltyjen Puolustusvoimille tärkeiden arvojen kanssa. Upseerioppilaita yhdistäviä tärkeiksi koettuja arvoja olivat muun muassa perhe ja lähimmäiset sekä vapaus ja terveys. Myös johtajalle hyvät arvot, kuten rehel-lisyys luotettavuus ja esimerkillisyys, olivat usealle vastaajalle tärkeitä arvoja.

IAS 36-standardin mukainen liikearvon arvonalentumistestaus case-yrityksissä

Liikearvoa on käsitelty aineettomana hyödykkeenä 1800-luvun lopulta lähtien. Liikearvo on edelleen aiheena haastava ja mielenkiintoinen. Erään 1800-luvun määritelmän mukaan liikearvossa oli kyse hankintahinnan ja ostetun yrityksen omaisuuden kirjanpitoarvon erotuksesta, jossa on havaittavissa yhtäläisyyttä IFRS 3-standardin määrittelemän liikearvon kanssa. Liiketoimintojen yhdistymisessä syntyneen liikearvon mahdollista arvonalentumista yrityksen tulee kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 36:n perusteella arvioida ainakin kerran tilikaudessa tai aina kun on havaittavissa viitteitä siitä, että liikearvo on saattanut alentua. Mikäli tällaisia viitteitä on, yrityksen on tehtävä arvonalentumistestaus, jotta selviäisi mahdollinen liikearvon arvonaleneminen. Tutkimuksen keskeiseksi selvityksen kohteeksi muodostuu miten case-yrityksissä IAS 36-standardia sovelletaan ja tulkitaan liikearvon arvonalentumistestauksessa. Päätavoitteena on analysoida liikearvon arvonalentumistestauksen eri vaiheita, muodostaa testauksen kulusta selkeä kuva sekä selvittää millaisia eroja ilmenee testausprosessissa yritysten välillä. Lisäksi tavoitteena on selvittää mitä testaukseen liittyvää haastateltavat pitävät erityisen haasteellisena. Case-yrityksissä tehdyillä teemahaastatteluilla pyritään saamaan vastauksia esitettyyn tutkimusongelmaan. Tutkimustulosten pohjalta voidaan havaita, että case-yritysten liikearvon arvonalentumistestaus näyttää noudattavan hyvin IFRS-standardin mukaisia vaatimuksia, joita voidaan pitää vähimmäisvaatimuksina. On myös havaittavissa, että arvonalentumistestausprosessin eri vaiheissa on selkeästi yrityskohtaisia eroavaisuuksia, sillä IFRS-standardi ei anna yksityiskohtaisia ohjeita testauksesta. Lisäksi yritysten eri elinkaarivaiheesta johtuen on todettavissa, että testauksen tekijät kokevat arvonalentumistestaukseen liittyvien asioiden haasteellisuuden eri tavoin. Tutkielman tuloksia ei voida yleistää koskemaan laajempaa joukkoa, sillä empiirinen osuus pohjautuu kahden yrityksen haastatteluun. Empiirisen osuuden tarkoituksena ensisijaisesti on konkretisoida case-yritysten tulkintaa IFRS-standardien soveltamisesta liikearvon arvonalentumistestauksessa.

Feitiçaria, modernidade e o imaginário constitutivo: continuidades hibridizantes

Resumo As cosmologias implicadas na prática da feitiçaria são humano-centradas. Dentro delas, seres humanos estão no coração de processos que são integrais na formação dos seus universos físicos, sociais e políticos. A feitiçaria fetichiza, frequentemente acentuando-a magicamente, a agência humana como o fator mediador chave afetando o curso ou direção das ocorrências de vida humanas. O caráter fabuloso de boa parte da prática feiticeira, suas dimensões transgressivas e ilimitadas, o rico simbolismo que parece pressionar e ultrapassar os limites da imaginação humana, está evidentemente conectado ao ímpeto avassalador e totalizante que a feitiçaria reconhece na agência e capacidade humanas. A feitiçaria é aquela força mágica adicional que se alia à direção intencional dos seres humanos nas suas realidades – uma direcionalidade criativa e destrutiva. Tal feitiçaria precisa afetar as vidas dos outros por causa da sua co-presença, seu envolvimento contínuo nas circunstâncias de vida de todos implicados.

Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014–2020

Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelmalla toteutetaan Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategiaa vuodelle 2020. Ohjelma on laadittu yhdessä alueen kuntien, vesihuoltolaitosten, maakunnan liittojen sekä muiden sidosryhmien ja intressitahojen kanssa. Kehittämisohjelmaan on priorisoitu Lounais-Suomen alueen tärkeimmät kehittämistoimenpiteet vesihuollon kehittämiseksi. Alueellisissa keskusteluissa tärkeimmiksi osa-alueiksi nousivat vesihuollon talous, vesihuollon toiminnan turvaaminen ja haja-asutuksen vesihuollon nostaminen lainsäädännön vaatimalle tasolle. Julkaisuun on koottu myös tausta-aineistoksi laadittu arviointi aiemman kehittämisohjelman (2007–2013) toteutumisesta sekä arvio vuosina 2014–2020 odotettavissa olevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista vesihuollon kehittämiseen. Kehittämisohjelman toteuttaminen edellyttää eri toimijoiden määrätietoista toimintaa ja yhteistyötä asioiden eteenpäin viemiseksi. Kehittämisohjelmaa toteuttamalla saavutetaan vesihuollon kehittämisstrategian 2020 visio: ”Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa.”

Ampumaratojen kunnostustarpeen selvittäminen

Suomessa arvioidaan olevan kaikkiaan 2000 - 2500 ampumarataa joista aktiivisessa käytössä on noin 1000 kpl. Useimmat ulkoradat on perustettu paljon ennen nykyisten ympäristölakien voimaantuloa. Tästä syystä ammunnan ympäristövaikutukset melua lukuun ottamatta, eivät varmaan ole olleet tarkasteltavien asioiden listan kärjessä ampumaratoja suunniteltaessa. Sopivan maa alueen saatavuus sopivalla paikalla rakennuskustannusten minimoimiseksi on täytynyt olla yksi tärkeimmistä kriteereistä. Joissakin tapauksissa tämä valitettavasti on johtanut siihen, että ratojen paikoiksi on valittu sellaisia, mitä tämän päivän tietämyksellä ei suositeltaisi, kuten esimerkiksi pohjaveden muodostumisalueet. Ampumaratojen, etenkin haulikkoratojen, on todettu aiheuttaneen paikallisesti varsin laajaa maaperän pilaantumista. Toiminnan jatkuessa, runsaasti raskasmetalleja kertyy maahan ja taustapenkkoihin josta se rapautuu ja kulkeutuu alueelta pohjavesiin. Pohjaveden mukana haitta-aineet saattavat kulkeutua vedenpuhdistamoihin muodostaen riskiä paikallisasukkaiden terveydelle sekä jossain määrin alueen kasvillisuudelle ja faunalle. Vuoden 2007 valtioneuvoston PIMA-asetus muutti joitakin ohje-arvoja, joten näitä uusia arvoja on otettavaa huomioon niin riskiarvioinnissa kuin alueen käyttömahdollisuuksien kannalta tulevaisuudessa. Asetuksen voimaantulo edellyttää tapauskohtaisten riskiarviointien tekemistä ampumarata-alueiden kunnostuksen yhteydessä jolloin saavutetaan mahdollisemman tehokasta hyöty-kustannustasoa. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa uuden asetuksen mukaisesti ampumaratojen muodostamaa riskiä sekä rajata kunnostettavat alueet ja valita sopivammat kunnostusvaihtoehdot. Esimerkkitapauksina käytetään Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevaa ampumarata-aluetta.

Sotilaspolitiikka Kremlin Olympoksella. Venäjän sotilasreformin diskursiivinen rakentuminen venäläisessä sanomalehdistössä 2008–2012

Tutkimus käsittelee venäläisessä sanomalehdistössä esiintyvää keskustelua Venäjän sotilasreformista. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaisia diskursseja keskustelussa käytetään sotilasreformin oikeuttamiseksi ja miten ne toimivat vallankäytön välineenä. Tutkimus on monitieteinen. Se antaa vastauksia kielitieteellisessä kehyksessä kielen ja diskurssin roolista päätöksenteossa, yhteiskuntatieteellisessä kehyksessä venäläisestä mediasta ja päätöksentekojärjestelmästä sekä sotatieteellisessä kehyksessä asevoimien kehityksestä ja sotilaspolitiikasta. Tutkimuksen primääriaineisto muodostuu 220 artikkelista, jotka kerättiin yhdeksästä venäläisestä sanomalehdestä vuosien 2008–2012 ajalta. Venäjän johtohenkilöt ja heitä tukevat sanomalehdet oikeuttivat sotilasreformia julkisessa keskustelussa ensisijaisesti viiden syyn avulla: uhkien lisääntymisellä, sodan kuvan muutoksella, asevoimien kalustollisella ja toiminnallisella jälkeenjääneisyydellä, henkilöstön osaamisen alhaisella tasolla ja tarpeella toiminnan järkeistykseen. Sotilasreformin päätöksiä oikeutettiin vetoamalla niiden huolelliseen suunnitteluun, henkilöstön asialliseen kohteluun ja taloudellisten asioiden vakauteen. Sanomalehdistössä esiintyi paljon toisistaan poikkeavia näkemyksiä kehitykseen tarvittavasta suunnasta. Suurin osa kritisoivista diskursseista keskittyi kritisoimaan reformin toteutusta, ei sen olemassaoloa. Kritiikki keskittyi tiedotuksen ja demokraattisen päätöksenteon puutteeseen sekä epäilyksiin reformin valmisteluprosessista. Venäjän asevoimia ja sotilaspolitiikkaa koskevaa uutisointia on ongelmallista tarkastella ilman diskurssikäytäntöjen huomiointia. Venäjän johdon ja sen legitimiteettiä vahvistavien sanomalehtien diskursiivisen vallankäytön tavoitteena on saada Venäjä näyttämään todellisuutta vahvemmalta ja yhtenäisemmältä. Vaikka venäläinen media ja siinä etenkin televisio ei ole vapaata, sanomalehdistö on verrattain hyvä tiedonlähde. Sen varsin monipuolinen omistajuus tutkimusaineiston rajauksen aikana mahdollisti erilaisten näkökulmien esillepääsyn. Analyyttisimmin sotilasreformista uutisoivat ne sanomalehdet, jotka eivät nähneet länsimaita Venäjän uhkana ja representoivat diskursseissaan liberalistisia arvoja kuten avoimuutta ja demokratiaa. Sanomalehdistön vaatimaton rooli venäläisessä mediakentässä heikentää kuitenkin sen vaikuttavuutta yleiseen mielipiteeseen. Sanomalehtien diskurssikäytäntöjen analysointi ideologioiden ja vallankäytön kautta voi tarjota mahdollisuuksia parantaa venäläisen valtionjohdon päätösten ennustettavuutta.

Perusyksikön päällikkö : manageri vai leaderi?

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan rauhan ajan perusyksikön päällikön johtamistoimintaa asioiden ja ihmisten johtamisen näkökulmista. Perusyksikön päällikkö on keskeisessä roolissa puolustusvoimien joukkotuotantotehtävän toteuttamisessa. Päällikkö toimii yksikössään johtajana, esimiehenä ja pää-kouluttajana. Totutun johtaja–esimies jaottelun mukaan päällikkö hoitaa johtajan roolissa yksikkönsä hallintoa, esimiehen roolissa hän on esimerkkinä ja muutoksen alullepanijana sekä pääkouluttajana kas-vattaa, valmentaa ja kouluttaa alaisiaan – varusmiehiä ja henkilökuntaa. Tutkimustehtävänä oli selvittää, onko perusyksikön päällikkö asioiden vai ihmisten johtaja. Tutkimus-tehtävään vastattiin selvittämällä ensiksi, miten päällikkö jakaa omat ja varapäällikkönsä tehtävät, mitkä asiat vaikuttavat tehtävien jakamiseen sekä esiintyykö tehtävien jaossa ongelmia, haasteita tai häiriöitä. Tämän jälkeen tutkimustuloksiin ja tutkimuksen taustateoriaan tukeutuen vastattiin tutkimustehtävään. Tutkimuksen taustaoletukset ovat fenomenologis-hermeneuttiset, tapaustutkimuksen toimiessalähestymistapana. Empiirisen aineiston tiedonantajina toimi viisi perusyksikön päällikköä Kainuun pri-kaatista. Aineisto kerättiin survey-kyselyllä ja teemahaastattelulla. Kyselyaineisto analysoitiin laskemal-la tehtävämääriä ja suhdelukuja. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysi-menetelmää käyttäen. Tutkimustulosten mukaan päälliköiden työtehtävät painottuvat enemmän asioiden kuin ihmistenjohtamistehtäviin. Tehtävämääriä tarkastellessa päälliköistä kolme viidestä tekee tai osallistuu noin kak-sinkertaiseen määrään tehtäviä kuin varapäälliköt. Tehtävien jakamiseen eniten vaikuttaa se, että onko tehtävänhoitaja vakioitu vai onko tehtävä ennalta-arvaamaton. Vakioitujen tehtävien jakoon eniten vai-kuttavat päällikön henkilökohtaiset mieltymykset sekä kuka on sopivin ja kenen työnkuvaan tehtävän hoitaminen parhaiten sopii. Ennalta-arvaamattoman tehtävän hoitajaksi päällikkö joutuu usein valitse-maan henkilön, joka pystyy tehtävän hoitamaan ja joka on sillä hetkellä käytettävissä. Suurimmat on-gelmat, haasteet ja häiriöt tehtävien jaossa esiintyvät sijaisjärjestelyjen, tehtävien paljouden ja resurssi-en puutteen sekä epävirallisten organisaatioiden vuoksi. Keskeisimpänä johtopäätöksenä havaitaan, että päällikkö pystyy hoitamaan kaikki tehtävänsä asioiden johtamiselle tunnusomaisella johtamiskäyttäytymisellä, kun taas ihmisten johtamisen ominaispiirteitä joihinkin tehtäviin on vaikea yhdistää. Leadership-muotoinen ihmisten johtaminen yleensä ymmärre-tään tapahtuvan kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa kahden ihmisen välillä. Tällöin leadership-termi ymmärretään johtajuudeksi. Johtajuutta on vaikea käsittää tapahtuvan, jos päällikkö on yksinään toimis-tossansa tekemässä esimerkiksi henkilökunnan työaikasuunnitelmaa. Sen sijaan termi leadership ym-märrettäessä ihmisten johtamiseksi, on ilmeistä, että päällikkö voi olla suuri ihmisten johtaja, vaikka hänen työtehtävistänsä 99 prosenttia olisi asioiden johtamistehtäviä. Asioiden johtamistehtäviä on mah-dollista tehdä ihmisten johtamisen ulottuvuudet huomioiden.

Sulasuolareaktorit

Sulasuolareaktori on ydinreaktorityyppi, jota kehitettiin ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa 1940-luvulta 1970-luvulle. Tänä aikana sulasuolatekniikkaa tutkittiin muun muassa kahden koereaktorin avulla. Vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen kiinnostus konseptia kohtaan heräsi uudelleen 2000-luvun alussa, kun Generation IV International Forum asetti sulasuolareaktorin yhdeksi mahdolliseksi neljännen sukupolven ydinreaktorityypiksi. Sulasuolareaktori poikkeaa merkittävästi nykyisin käytössä olevista tehoreaktoreista, joiden käyttämä polttoaine on sijoitettu kiinteinä nippuina reaktorin sydämeen. Sulasuolareaktorissa polttoaine on liuotettu sulaan suolaseokseen, joka kiertää koko primääripiirissä. Suolaseos toimii siis sekä fissiilinä polttoaineena että lämmönsiirron väliaineena. Reaktorin sydämessä on hidastimena grafiittia, ja polttoainesuola saavuttaa kriittisyyden vain grafiittimoderaattorin läpi kulkiessaan. Sulasuolareaktoreihin sisältyy monia mielenkiintoisia ominaisuuksia, kuten polttoaineen käynninaikainen jälleenkäsittely sekä kevytvesireaktorien käytetyn polttoaineen kierrättäminen. Konseptin kehittäminen vaatii kuitenkin huomattavan määrän teoreettista ja kokeellista tutkimustyötä, joten sulasuolareaktoreita ei näillä näkymin odoteta olevan kaupallisessa tuotannossa vielä lähitulevaisuudessa.

Työyhteisön vuorovaikutuksen fasilitointi työnohjauksen avulla

Tarkastelen tässä pro gradu -tutkimuksessani vuorovaikutuksen merkitystä työyhteisön kehittäessä itse itseään paremmin toimivaksi työyhteisöksi. Tutkin vuorovaikutuksen kautta syntyvää kehittymistä erityisesti ryhmämuotoisen työnohjauksen kontekstissa lastensuojelutyötä tekevän työyhteisön parissa. Tutkimusongelmanani on, millainen merkitys työnohjauksella ja työnohjausprosessissa ilmenevällä vuorovaikutuksella on työyhteisön kehittymistä ja yhteistoiminnan parantamista ajatellen. Työnohjaus kehittämismenetelmänä perustuu kommunikaatioon ja merkitystenantoprosesseihin sosiaalisissa suhteissa. Työnohjauksessa pyritään ammatti-identiteetin kasvuun ja ammatillisen tietotaidon lisääntymiseen reflektoimalla ja jäsentämällä uudelleen työhön liittyviä ajatuksia ja tunteita. Teoriataustan tutkimukselleni luo Luhmannin autopoiesis-teoria, joka korostaa vuorovaikutuksellista näkökulmaa sosiaalisten suhteiden kehittymisessä. Autopoieettisen systeeminäkökulman mukaan sosiaalinen systeemi uudistaa jatkuvasti itse itseään kommunikaation keinoin. Kommunikaatio on sosiaalisen systeemin väline, jota se käyttää itsensä uudelleenorganisoimiseen, tavoitteidensa asettamiseen ja niiden toteuttamiseen. Toteutin tutkimukseni etnografista tutkimusotetta ja osallistuvaa havainnointia yhdistelemällä. Haastattelin kaikki yhden työyhteisön työntekijät sekä havainnoin kerran kuussa toteutuneita työnohjausistuntoja puolen vuoden ajan. Tuloksissa havaitsin työnohjauksella olevan monia positiivisia vaikutuksia, joista tärkeimmiksi nousivat vertaistukeen, näkemysten jakamiseen ja yhteistoiminnan lisääntymiseen liittyvät teemat. Työnohjauksen merkityksestä ei kuitenkaan oltu kohdetyöyhteisössä täysin yksimielisiä, mutta sen sijaan vuorovaikutuksen merkitys kehittymisen edistäjänä nousi avaintekijäksi tuloksissa. Ilman vuorovaikutusta ja asioiden yhteistä jakamista työyhteisön jäsenten kesken ei kehitystä myöskään saada aikaan. Tämä havainto todentaa Luhmannin teoriaa systeemien toiminnasta ja kommunikaation merkityksestä. Lisäksi se toivottavasti kannustaa organisaation kehittämisestä vastaavia henkilöitä valitsemaan työyhteisöjen kehittämiseen vuorovaikutukseen perustuvia menetelmiä sekä sosiaalityön organisaatioissa että muiden alojen työyhteisöissä, joissa tavoitteena on saada työyhteisö toimimaan entistä tavoitteellisemmin yhteisten päämäärien suuntaan.

Porous Bodies, Porous Minds. Emotions and the Supernatural in the Íslendingasögur (ca. 1200–1400)

In my PhD Thesis, I study the conceptions and representation of emotions in medieval 13th and 14th-century Iceland. I have used Icelandic saga literature as my source material and Icelandic Family sagas (Íslendingasögur) as my main sources. Firstly, I wished to explore in my study the medieval Icelandic folk theory of emotions: what emotions were thought to be, from what they originated and how they operated? Secondly, in earlier research it has been shown that emotions were seldom described in Íslendingasögur. They were mostly represented in dialogue, poetry or in somatic changes (e.g. turning pale). Consequently, I examined whether medieval Icelanders had alternative emotion discourses in literature, in addition to the usual manner of representation. My study consists of qualitative case studies, and I have analysed the sources intertextually. I suggest that medieval Icelanders regarded emotions as movements of the mind. The mind existed in the heart. As a consequence, emotions were considered physical in nature. The human body and therefore also the human mind was considered porous: if the mind of the person was not strong enough, supernatural agents and forces could penetrate theboundaries of his/her body as winds or sharp projectiles. Correspondingly, minds of strong-willed people could penetrate the minds of others. As a result, illness and emotions could upspring. People did not always distinguish between emotions and physical illnesses. Excessive emotions could cause illness, even death. Especially fear, grief and emotions of moral responsibility (e.g. guilt) made people vulnerable to the supernatural influence. Guilt was considered part of the emotional experience of misfortune (ógæfa), and in literature guilt could also be represented as eye pain that was inflicted upon the sufferer by a supernatural agent in a dream. Consequently, supernatural forces and beings were part of the upspring of emotions, but also part of the representation of emotions in literature: They caused the emotion but their presence also represented the emotional turmoil in the lives of the people that the supernatural agents harassed; emotions that had followed from norm transgressions, betrayal and other forms of social disequilibrium. Medieval readers and listeners of the Íslendingasögur were used to interpreting such different layers of meaning in texts.