Höyryn käyttö suodinkakun pesussa ja kuivauksessa

Työssä käsitellään suodinkakkujen kuivapitoisuuksien muuttumista, kun kuivauksessa käytetään paineilman sijasta kylläistä höyryä.

UDDI palvelurekisterin merkitys Web palveluissa

Tietojärjestelmien integraatio on nykypäivänä tärkeä osa alue yritysten toiminnassa ja kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Palvelukeskeinen arkkitehtuuri ja Web palvelut on uusi joustava tapa tehdä tietojärjestelmien välinen integraatio. Web palveluiden yksi ydinkomponentti on UDDI, Universal Description, Discovery and Integration. UDDI toimii palvelurekisterin tavoin. UDDI määrittää tavan julkaista, löytää ja ottaa käyttöön Web palveluja. Web palveluja voidaan hakea UDDI:sta erilaisin kriteerein, kuten esimerkiksi palvelun sijainnin, yrityksen nimen ja toimialan perusteella. UDDI on myös itsessään Web palvelu, joka perustuu XML kuvauskieleen ja SOAP protokollaan. Työssä paneudutaan tarkemmin UDDI:in. UDDI:ta käsitellään tarkemmin myös teknisesti. Oleellinen osa UDDI:ta on ollut julkaisijoiden ja käyttäjien mielestä tietoturvan puute, joka on rajoittanut huomattavasti UDDI:n käyttöä ja käyttöönottamista. Työssä tarkastellaankin tarkemmin juuri tietoturvaan liittyviä asioita ja ratkaisuja sekä myös UDDI:n merkitystä yrityksille.

Strategia ja menestystekijät projektiliiketoiminnassa

Projektit ovat keskeinen osa usean yrityksen päivittäistä toimintaa. Niiden avulla voidaan toteuttaa organisaatioiden sisäisiä kehityshankkeita tai yhtä hyvin asiakastoimituksia tuotteiden ja palveluiden muodossa. Tämän tutkimustyön tavoitteena on kehittää asiakastoimitusprojektien projektiliiketoimintamallia strategian näkökulmasta tapaustutkimuksen avulla. Lisäksi tutkimustyön tavoitteena on määrittää projektiliiketoiminnan menestystekijät asiakastoimitusprojektien yhteydessä ja muodostaa niiden mukainen suorituskykymittariston perusta. Tutkimus toteutettiin valitun yrityksen projektiliiketoimintamalliin perehtymällä. Ensimmäisessä vaiheessa esitellään yritystä ja sen toimintaa. Yrityksen toimintaa kuvataan viitekehyksen avulla, joka on valittu teoriakatsauksen perusteella. Teoriakatsaus käsittelee projektiliiketoimintaa, strategiaa projektiliiketoiminnassa sekä suorituskyvynjohtamisen teoriaa. Keskeisenä tuloksena tutkimuksen perusteella muodostettiin ehdotus yrityksen projektiliiketoiminnan tavoitetilasta, ydintoiminnoista, menestystekijöistä sekä strategiasta. Ehdotuksessa kuvataan projektiliiketoiminnan suorituskyvynjohtamisen peruselementit, jotka muodostavat perustan suorituskyvyn mittaamiselle kohdeorganisaatiossa.

Palvelulogistiikan analysointimenetelmän mallinnus ja ideointi ateriapalvelutoiminnoissa

Ateriapalvelujen tuottamiseen sovellettua palvelulogistiikan tutkimustietoa on julkaistu hyvin rajallisesti eikä aihetta ole kovin laajalti tutkittu liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Tämän työn tavoitteena on mallintaa konsultointityöhön sopiva ateriapalvelulogistiikan analysointimenetelmä, jolla voidaan havainnoida ominaisuuksiltaan vastaavia tulevaisuuden asiakasprojekteja. Työssä selvitetään ensin kirjallisuustutkimuksen avulla aiheeseen sekä sen käsittelyyn sopivia tieteellisiä tutkimuksia ja julkaisuja. Aihetta tutkitaan arvon muodostumisen, kustannusvaikutusten sekä toimitusketjun kehittämisen näkökulmista. Lisäksi huomioidaan palvelujen ja palveluprosessien osuus palvelulogistiikan kehittämisessä. PALO -projektin suunnitelmassa kuvatulla tuotanto- ja kustannustehokkaalla keskuskeittiömallilla voidaan saavuttaa massaräätälöinnin etujen lisäksi myös nykytilaa ketterämpi tuotantoketju. Uusi palvelulogistiikkaketju vaikuttaa samalla myös arvoverkkoon sekä asiamuodostumiseen. Uudistusten avulla voidaan mahdollisesti säästää varoja ja samalla vapautuvia resursseja voidaan kohdistaa asiakastyytyväisyyttä lisääviin toimenpiteisiin. Mallinnettava menetelmä on osoittautunut havainnoidussa asiakasprojektissa toimivaksi. Menetelmää voidaan toki edelleen kehittää asiakasprojektien vaatimusten mukaan, mutta työssä on onnistuttu kuvaamaan toimiva menetelmän perusmalli.

Ulkoistaminen ja johdon laskentatoimi keskisuurissa ja suurissa yrityksissä Suomessa

Tänä päivänä globaaleilla markkinoilla yritykset joutuvat tarkastelemaan liiketoimintaansa ja tekemään vaativia strategisia päätöksiä kohdistaakseen rajalliset resurssinsa keskeisimmiksi näkemiinsä toimintoihin. Yhä yleistyvä vaihtoehto on ulkoistaminen, jota on tehty Suomessa noin 20 vuoden ajan. Menetelmä rantautui Suomeen 1980-luvun lopulla Yhdysvalloista ja yleistyi 1990- luvun laman myötä. Työssä on lähdetty tarkastelemaan aihetta johdon laskentatoimen näkökulmasta pyrkimyksenä löytää syitä ulkoistamiselle. Esille tuodaan myös muita tavoitteita, riskejä, onnistumisen edellytyksiä ja ulkoistamiskohteita. Työhön on koottu eri tilastoista suomalaisyritysten ulkoistamisen yleisyyttä, syitä ja ulkoistamiskohteita. Lopuksi on tehty johtopäätöksiä ulkoistamisesta prosessina ja siinä onnistumisen edellytyksistä.

Suomen kaupan ja teollisuuden rakenne kuljetusten näkökulmasta

Tässä selvityksessä on tarkasteltu Suomen kaupan ja teollisuuden rakennetta tarkoituk-sena löytää SPC Finlandin tärkeimmät kohderyhmät tuojien ja viejien joukosta. Samalla tavoitteena on ollut muodostaa kokonaiskuva kaupan ja teollisuuden toiminnasta ulko-maan kuljetusten näkökulmasta. Selvitys jakaantuu nimensä mukaisesti erikseen kauppaan ja teollisuuteen. Teollisuuden tarkastelussa keskitytään merikuljetusten kannalta tärkeimpiin toimialoihin metsäteolli-suuteen, teknologiateollisuuteen kuuluvaan metalliteollisuuteen ja kemianteollisuuteen. Ulkomaankauppaan liittyvien kotimaassa tapahtuvien kuljetusten kannalta oleellista on ollut toimialojen maantieteellisen sijainnin ja alueittaisen viennin jakautumisen kartoit-taminen. Suomen vienti on toimijoittain tarkasteltuna hyvin keskittynyttä. Puolet Suomen viennin arvosta muodostuu 21 suurimman vientiyrityksen viennistä. Toisaalta yli miljoonan euron vuosittaiseen vientiin yltäviä yrityksiä on lähes 2 000. Keskittyneisyys vaihtelee teollisuudessa toimialoittain. Vienti on keskittyneintä paperiteollisuudessa ja perusme-tallien valmistuksessa, jotka ovat myös merikuljetusten tärkeimpiä rahdinantajia. Vienti painottuu rannikolle ja muutamaan sisämaan voimakkaasti teollistuneeseen alu-eeseen. Tuotantolaitosten maantieteellisessä sijoittautumisessa on toimialakohtaisia ero-ja. Kemiallisen metsäteollisuuden sisämaan keskukset tarjoavat mahdollisuuden kehit-tää intermodaalisia kuljetusvirtoja, jos kontitusta siirtyy tehtaille. Intermodaalikuljetuk-sissa käytetään kahta tai useampaa kuljetusmuotoa ja runkokuljetus tapahtuu rautateitse tai vesitse. Kuljetusyksikkö, esimerkiksi kontti, ei yleensä vaihdu kuljetuksen aikana. Teknologiateollisuus jakaantuu moneen alatoimialaan. Suomen teollisuuden kasvu on ollut nopeaa erityisesti elektroniikka- ja sähköteknisessä teollisuudessa, joka ei kuiten-kaan kuulu suuriin merikuljettajiin. Kone- ja metallituoteteollisuudessa useat tuotteet soveltuvat suuryksiköitäviksi. Kemianteollisuus on jakautunut hyvin erilaisiin alatoimialoihin. Peruskemikaaleissa merkittävä tuoteryhmä on muun muassa metsäteollisuuden kemikaalit. Rannikolla on merkittäviä kemianalan keskittymiä, joista suurin on Porvoon Kilpilahdessa. Sinne saa-puu öljyä kemian teollisuuden raaka-aineeksi. Muovi- ja kumiteollisuus käyttävät tuote-kuljetuksissa erityisesti maantiekuljetuksia. Vientimäärät ovat melko vähäisiä. Muovi- ja kumiteollisuuden raaka-aineet ovat tuontitavaraa. Kaupan kehitys riippuu suuresti demografisista tekijöistä ja ostovoiman alueellisesta jakautumisesta. Ostovoima keskittyy Suomessa väestöltään suurimpiin seutukuntiin, joista kahdessa, Helsingissä ja Turussa, sijaitsee kaupan tuonnin tärkeimmät satamat. Kaupan tuonti keskittyy yhä voimakkaammin näihin kahteen seutukuntaan, vaikka myös Pohjois-Pohjanmaalla on potentiaalia kaupan tuontiin. Toimijoittain tukkukaupan tuonti on vielä melko vähän keskittynyttä. Alalla on paljon maahantuontiyrityksiä. Kes-kittyminen kuitenkin jatkuu ja suuret ketjut ohittavat suoralla tuonnilla pienet maahan-tuojat. Erikoistavarakaupassa Suomeen etabloituu lisää ulkomaisia ketjuja. Ketjuohjauksella tehdään päätökset hankinnoista ja logistiikasta. Kaupan valikoimissa ulkomais-ten tuotteiden määrä kasvaa. Intermodaalisuus lisääntyy, vaikka perusteollisuuden tuotannon kasvu hidastuisi tai kääntyisi laskuun. Jalostusasteen noston seurauksena suuryksiköidyt ja intermodaaliset kuljetukset lisääntyvät. Aiemmin suuryksiköimättömänä kuljetettua lastia, kuten irtota-varaa, siirtyy kuljetettavaksi konteissa. Sisäiset Suomen ja muun Euroopan väliset kont-tikuljetukset ovat vielä vähäisiä. Logistiikkaketjujen tehostaminen johtaa komodaali-suuden lisääntymiseen niin, että eri liikennemuotojen yhteiskäyttö tehostuu myös bulk-kuljetuksissa. Suomen teollisuuden ja kaupan alueellinen rakenne ei tue intermodaalisuuden kehittä-mistä kotimaan kuljetusosuuksilla kovinkaan voimakkaasti. Intermodaalikuljetusten osuuden nostamiseksi tarvitaan uusia innovaatioita ja palveluita, joita myös SPC Fin-land voi olla mukana tuottamassa. Suomen viennin voimakkaan toimijakohtaisen keskittymisen takia SPC Finlandin on helppo saavuttaa viejät, jotka vastaavat suurimmasta osasta Suomen viennistä. Pk-yritykset käyttävät viennissään todennäköisesti hyvin laajasti huolintaliikkeiden palve-luita. Tuonnin kenttä on hajanaisempi, vaikka tuonnissakin keskittyminen lisääntyy. Toisaalta yhä useammat yritykset ovat potentiaalisia SPC Finlandin palveluiden tarvitsi-joita, koska pienenkin yrityksen on helppo tuoda tavaraa EU:n alueelta. Selvityksen perusteella voidaan päätellä, että teollisuuden jalostusasteen nousu ja sen seurauksena tapahtuva intermodaalikuljetusten määrän kasvu näyttäisivät lisäävän tar-vetta SPC Finlandin palveluihin teollisuuden kokonaiskuljetusmäärien kehityksestä riippumatta. Kaupan kansainvälistyminen ja ulkomaisten tuotteiden määrän lisääntymi-nen vaikuttavat samaan suuntaan. Kun vielä otetaan huomioon, että viennin osuus brut-tokansantuotteesta todennäköisesti nousee lähemmäksi muiden pienten eurooppalaisten maiden tasoa, näyttäisi siltä, että SPC Finlandin palveluille lähimerenkulkusidonnaisten intermodaalikuljetusten edistämisessä on olemassa tarvetta myös tulevaisuudessa.

Lukion opettajien ääni - Aineenopettajien käsityksiä muutoksista ja visioista lukiossa

Tulevaisuusorientaatio on tullut entistä tärkeämmäksi myös koulumaailmassa johtuen yhteiskunnassa nopeasti eteen tulevista muutoksista. On myös esitetty epäilyjä, että tulevaisuuteen reagoimisessa heikoin tilanne olisikin juuri kuntatason päätöksenteossa. Ymmärrys ja tieto opettajan työstä nimenomaan opettajan omasta perspektiivistä tarkasteltuna mahdollistavat lähtökohdan ja edellytykset todelliselle koulun uudistamiselle. Peruskysymys, johon tässä tutkimuksessa etsittiin vastausta oli: Millaisia ovat lukion aineenopettajien käsitykset lukion muutosprosesseista ja miten he visioivat oman lukionsa ja yleensä lukioiden tulevaisuutta? Aineiston keruu osui ajankohtaan, joka oli hyvin otollinen tulevaisuuden tarkasteluun, sillä uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön kaikissa Suomen lukioissa viimeistään lukuvuonna 2005-2006. Tutkimuksessa oli mukana kaksi hyvin erilaista lukiota Länsi-Suomen läänistä eli pieni maaseudun lukio ja hyvin suuri kaupunkilukio. Tutkimusaineiston keruu eteni kaksivaiheisesti: informoitu kysely ja teemahaastattelu. Tutkimusjoukon suuruus oli yhteensä 20, joista puolet oli miehiä ja puolet naisia. Aineenopettajien käsityksiä muutoksista ja visioista tutkittiin fenomenografisen tutkimusotteen avulla. Fenomenografiassa kiinnostuksen kohteena ovat ihmisten erilaiset käsitykset todellisuudesta ja näin saatava ymmärrys tavoista, joilla ihmiset kokevat tilanteita ja maailmaa. Organisaation muutosprosesseja voidaan kutsua myös oppimiseksi. Tutkimuksen oppivan organisaation näkökulmat perustuivat juuri yhteistyössä tapahtuvaan yhteisen toiminnan kehittämiseen. Aineenopettajien käsityksiä työyhteisöstään tarkasteltiin seuraavista oppivan organisaatiomallin näkökulmista: vuorovaikutus, päätöksenteko sekä rehtorin ja aineenopettajan rooli ja asema työyhteisössä. Aineenopettajien keskeisimmät käsitykset muutoksista lukiossa viime vuosina kohdistuivat aineenopettajan ammattirooliin ja lukio-opiskelijaan sekä opiskelijalta vaadittaviin lukio-opintoihin. Muutokset ammattiroolissa korostavat tutkimustulosten perusteella aineenopettajilta vaadittavia muitakin kuin opetettavien aineiden hallintataitoja. Suoranaista ammattitaidon puutetta opettajat kokivat varsinkin ryhmänohjaustehtävien yhteydessä, osittain myös uusien oppimisympäristöjen, esimerkiksi verkkopedagogisten taitojen, yhteydessä. Opettajien lisäkoulutuksen tarve koetaan konkreettisena, mutta sekä koulutusten sisältöihin, järjestelyihin ja ajankohtiin että koulun sijais- ym. järjestelyihin kaivattaisiin parannuksia. Verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin näyttäisi siltä, että luokaton lukio on saanut opettajat enenevässä määrin huolestumaan opiskelijoiden syrjäytymisriskistä ja hyvinvoinnista. Opiskelijoiden syrjäytymisriskin kasvu lukio-opintojen aikana nouseekin yhdeksi lukion pessimistiseksi skenaarioksi. Muista pessimistisistä skenaarioista lukiolle, jotka saattoi johtaa tutkimustuloksista, voidaan mainita työyhteisön demokratiavajeen syveneminen sekä opetussuunnitelmasisältöjen ja ylioppilastutkintovaatimusten välisen kuilun syveneminen. Aineenopettajien käsitykset oman lukionsa visioista olivat sisällöiltään pääosin välineellisiä ja ne kohdentuivat kaikki opiskelijoihin. Esimerkiksi työyhteisöllisiä kehittämisajatuksia ei visioissa ilmennyt. Myöskään visioinnin dynaamisuus ei aineistossa korostunut. Aineenopettajien käsitykset visioiden arvopohjasta heijastivat perinteistä suomalaista arvomaailmaa eli itsekuria, velvollisuudentuntoa, kuuliaisuutta esivaltaa kohtaan ja perinteisten arvojen kunnioittamista. Sen sijaan antiikista perityviä Sokrateen edustamia keskustelua ja auktoriteettien kyseenalaistamista ei arvoissa ilmennyt, eikä myöskään uusliberalistista individualismia. Käsitykset visioiden synnystä näyttävät parhaiten selittävän opettajan muita käsityksiä liittyen visioon, visiointiin ja työyhteisöllisiin vaikutusmahdollisuuksiin sekä opettajan tulevaisuusorientoitumiseen.. Käsitykset vision syntytaustasta voidaan jakaa seuraaviin pää- ja alakategorioihin: 1. auktoriteettikeskeinen visiointi: johdon linjaus tai valtakunnallinen linjaus, 2. yhteisökeskeinen visiointi: yhteisöllinen linjaus tai toiminnallinen linjaus ja 3. yksilökeskeinen visiointi. Pessimistisimmiksi eli vähiten tulevaisuusorientoituneiksi opettajiksi työyhteisössä osoittautuivat ne opettajat, jotka pitivät oman lukionsa visiota koulun johdon sanelemana. Monet teoriat oppivasta organisaatiosta korostavat johtajuuden merkitystä työyhteisöä kehitettäessä. Johtajuuden merkitys nousi tämänkin tutkimuksen aineistosta keskeisesti esiin. Pyrkimystä kohti oppivaa organisaatiota opettajien puheista löytyy paljonkin, esimerkkeinä viittaukset johtajuuden ja vuorovaikutustapojen kehittämistarpeisiin. Sen sijaan opettajien puheet omista työyhteisöllisistä kehittymistarpeistaan, ns. alaistaidot, jäivät vähäisiksi. Tutkimustuloksista on luotu sovellusmalli kouluyhteisöjen visioinnin ja muun kehittämistyön tueksi.

Raportti Turun yliopiston lääketieteen lisensiaatti-tutkinnon opiskelijoille, opettajille, oppiaineille ja valmistuneille lääkäreille suunnatusta koulutuksen työelämävalmiuksia koskevasta kyselystä

Tässä selvityksessä pyrittiin monitasoisten kyselyjen avulla selvittämään, kuinka lääketieteen lisensiaatin tutkintokoulutuksen tarjoamat yleiset taidot kohtaavat työelämän vaatimukset. Tavoitteena oli tuoda yleisten taitojen merkitys opetuksessa näkyväksi, ei niinkään korostaa näiden taitojen suhdetta muun lääketieteellisen tiedon ja taidon opetukseen tai opetusmääriin. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2007-08 viideltä eri vastaajaryhmältä: Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteen opiskelijoilta, opettajilta, opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöiltä, vuonna 2005 valmistuneilta lääkäreiltä vuosi valmistumisen jälkeen sekä vuonna 2002 valmistuneilta lääkäreiltä viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Tutkimuksessa käytettiin likert-asteikollisia kyselykaavakkeita sekä avoimiin vastauksiin perustuvia lomakkeita. Vastaajat arvioivat yleisten taitojen merkitystä työelämässä sekä näiden taitojen kehittymistä opetuksen aikana ja tulosten analysoinnissa käytettiin ryhmän antamien vastausten keskiarvoja, jolloin oli mahdollista verrata eri ryhmien suhteellisia arvioita. Arvioitavat yleiset taidot oli jaettu neljään pääryhmään: oman työn hallintataitoihin, kommunikaatiotaitohin, verkostoitumistaitoihin ja jatkuvaan muutokseen liittyviin taitoihin. Kaikki vastaajaryhmät kokivat, että yleisten taitojen merkitys työelämässä on suhteellisesti suurempi kuin näiden taitojen koettu keskimääräinen kehittyminen koulutuksen aikana. Oman työn hallintaan liittyvät taidot katsottiin kaikissa vastaajaryhmissä tärkeiksi työelämässä ja samalla niitä arvioitiin opetettavan suhteellisen runsaasti ja useimpien niistä koettiin myös kehittyvän hyvin koulutuksen aikana. Kommunikaatiotaitojen työelämätärkeys, empatiaa ja potilaan kohtaamista lukuunottamatta, koettiin toisaalta vain keskinkertaiseksi ja erityisesti opetus- ja ohjaustaitojen sekä vieraan kielen hallinnan osalta jopa suhteellisen vähäiseksi. Kommunikaatiotojen määrä ja kehittyminen koulutuksessa koettiin samoin vain keskinkertaiseksi ja varsinkin opetus- ja ohjaustaitojen osalta suhteellisen huonoksi. Verkostoitumistaidot, ryhmätyötaitoja lukuunottamatta, koettiin eri vastaajaryhmissä vähämerkityksellisiksi työelämässä ja niiden määrä ja kehittyminen koulutuksen aikana nähtiin samoin suhteellisen vähäiseksi. Useat jatkuvan muutoksen taidot, erityisesti ajanhallinnan, epävarmuuden siedon ja työssä jaksamisen taidot, koettiin työelämässä tärkeiksi, mutta niiden kehittyminen koulutuksessa riittämättömäksi. Tämä tulos oli erityisen selvä opiskelijoilla ja vastavalmistuneilla. Opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöille tehty kysely osoitti, että lähes kaikkia kysyttyjä yleisiä taitoja, kädentaitoja, tutkimustaitoja ja teorian soveltamista käytäntöön lukuun ottamatta, opetettiin tyypillisimmin oppimisympäristön ”sivutuotteena”, eli valitussa oppimisympäristössä katsottiin olevan tekijöitä jotka kehittivät yleisiä taitoja. Esimerkiksi opetus- ja ohjaustaitojen arvioitiin kehittyvän pelkästään koulutuksessa käytössä olevien oppimisympäristöjen vaikutuksesta ja tämä oli myös tyypillinen tapa välittää kommunikaatio- ja verkostoitumistaitoja. Toiseksi tyypillisin tapa opettaa yleisiä taitoja oli pienryhmäopetus, varsinkin kädentaitojen ja teorian käytäntöön soveltamisen osalta. Varsinkin jatkuvan muutoksen ryhmään sijoittuvia taitoja, kuten monikulttuurisuutta ja erilaisuutta, työssä jaksamista, joustavuutta ja sopeutumista sekä konfliktien hallintaa, arvioitiin opetettavan lähinnä satunnaisesti tai tilanteen mukaan. Vaikka yleisten taitojen arvioiduilla opetuksen määrillä näytti olevan selvä yhteys näiden taitojen kehittymisarvioihin peruskoulutuksessa, opetusmuodon ja arvioitujen opetuksen yleisiä taitoja kehittävän vaikutuksen välillä ei havaittu suoraa yhteyttä eikä opetuksen arvioitu kehittävä vaikutus näytä edellyttävän suoraa kontaktiopettamista. Selvityksessämme havaitut trendit ja erot eri yleisten taitojen opetuksessa ja työelämämerkityksessä antavat hyvän pohjan lääketieteellisen koulutuksen jatkosuunnittelulle ja laatutyölle.

REACH-tietämys ja – kokemukset suomalaisissa maahantuontiyrityksissä

Tämän työn tarkoituksena on tutkia suomalaisten maahantuontiyritysten REACH-tietämyksen tasoa sekä kokemuksia. EU:n uusi kemikaaliasetus REACH, (Registration, Evaluation and Authorization of Chemicals), astui voimaan 1.6.2007. Asetus siirsi vastuun kemikaalien turvallisuuden varmistamisesta kemikaalien valmistajille ja maahantuojille. REACHin myötä kemianteollisuuden vanhat käytännöt ja lainsäädäntö uudistuivat ja muutos asetti monet yritykset uudenlaisen tilanteen eteen. Teollisuuden päähuolena REACHin suhteen olivat sen mukanaan tuomat kustannukset, työmäärän lisääntyminen sekä itse asetuksen monimutkaisuus ja hankalaselkoisuus. Työn kirjallisuusosassa esitellään REACH-asetusta ja sen tavoitteita, asetuksen menettelyitä sekä Euroopan kemikaaliviraston ja Suomen REACH-neuvonnan toimintaa. Soveltavassa osassa tutkitaan millä tasolla tutkimuksen kohdeyritysten REACH-tietämys on, millaisia kokemuksia maahantuojilla on REACH-asetuksesta, mistä maahantuojat ovat saaneet REACH-tietoa ja minkälaisena he tätä tietoa pitävät. Työn tulosten perusteella saadaan tietoa erikokoisten maahantuontiyritysten REACH-tietämyksen ja – kokemusten eroista ja yhteneväisyyksistä. Lisäksi työssä kartoitetaan mitä REACH-neuvontaa tarjoavia tahoja maahantuojat ovat käyttäneet ja miten he arvioivat tarjottavan tiedon saatavuutta, luotettavuutta ja hyödyllisyyttä.

Näkökohtia aloittavan yritysverkoston markkinointiin ja teknologiastrategiaan

Carelian EcoTec yritysverkosto on uusi käynnistymisvaiheessa oleva verkosto. Verkosto toimii pääosin Keski Karjalassa ja siinä on mukana 15 yritystä. Diplomityössä syvennytään kolmeen aihealueeseen: verkostoituminen, markkinatutkimus ja teknologiastrategia, yritysverkoston kannalta. Verkostoitumisen osalta arvioitiin verkoston nykytilaa, verkoston yritysten näkemystä verkostosta ja lisäksi tehtiin verkostolle SWOT analyysi. Verkostoitumisen osalta arvioitiin myös verkoston kehittämiskohteita tulevaisuudessa. Markkinaselvityksessä verkoston toimialat on segmentoitu ja näiden valittujen segmenttien markkinat on pyritty arvioimaan puhelinhaastatteluiden, koemarkkinoinnin, aiempien selvitysten ja tilastojen perusteella. Markkinaselvityksen perusteella muotoiltiin markkinointistrategia verkostolle. Teknologiastrategiassa pyrittiin rakentamaan verkostolle teknologiastrategia. Teknologiastrategian luomiseen käytettiin apuna kirjallisuudessa esitettyjä teknologiastrategian laadintamalleja. Teknologiastrategiassa määriteltiin kohteita, joihin verkoston tulisi teknologisesti keskittyä lähitulevaisuudessa.

Pienen ja keskisuuren osakeyhtiön pääoma uudessa osakeyhtiölaissa

Tämä Pro Gradu tutkielman tavoitteena on selvittää, miten 1.9.2007 voimaan tullut uusi osakeyhtiölaki vaikuttaa pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden pääomanhallintaan. Vastausta etsitään myös siihen, toteutuivatko lakimuutoksessa asetetut tavoitteet pienen ja keskisuuren yrityksen näkökulmasta. Tutkimusmetodologiana käytetään käsiteanalyyttistä lähestymistapaa. Tutkielma on havainnoiva ja selittävä. Tutkimuksen analyysin lähteenä käytettävät yritystilanteet ovat kirjoittajan tilitoimistotyössä esiin tulleita. Lain kokonaisuudistuksessa eräs tavoite oli tehdä laista pienille osakeyhtiöille selkeä ja toimintaa helpottava. Lain teksti on helppolukuisempaa ja lain rakenne on selkeä. Etua monelle perustettavalle pienelle osakeyhtiölle on siitä, että perustaminen on yksinkertaistunut ja minimipääoma pienentynyt. Velkojien aseman parantamiseksi lakiin otetun maksukykyisyystestin ja joustavan rahoitusratkaisun tarjoavan sijoitetun vapaan pääoman rahaston voidaan myös katsoa auttavan pientä ja keskisuurta osakeyhtiötä toiminnassaan. Maksukykyisyystesti on hyödyllinen muistutus varovaisesta varojen jaosta ja SVOP rahasto on vaihtoehto pääomalainalle. Verolakien uudistamatta jääminen osakeyhtiölain muuttuessa on vaikeuttanut joidenkin OYL:n mahdollistamien uusien menettelytapojen käyttöönottoa.

Aineettoman pääoman ja organisaatio-osaamisen hyödyntäminen

Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten Tuomi Yhtiöt Oy:n aineetonpääoma ja organisaatio-osaaminen vaikuttavat yrityksen menestymiseen taantuman aikana 2008- 2009. Tutkimus ajoittuu maailman talouden kulminaatiopisteeseen, jossa voidaan tarkastella sekä mikro- että makrotalouden tunnuksilla miten yritys on menestynyt ja toiminut ajanjakson aikana. Tutkimuksen teoria on liiketaloustieteiden tutkimusmenetelmien mukaista, ja perustoiminnoiltaan normatiivista sekä empiiristä ongelmanratkaisua. Työssä käytettään laaja-alaisesti yrityksen faktatietoja, sekä aineettoman pääoman mittaamiseen tehtyä mittaristoa joka on rakennettu tutkimusta varten. Tuloksina saadaan yrityksen kannalta keskeiset organisaatio- ja aineettoman pääoman tunnusluvut, joita vertaillaan johtamisjärjestelmän tunnuslukuihin. Tutkimuksen yhteydessä on löydetty uusi asiakashallintamalli jolle ei ole saatavilla valmista sovellutusta. Yhteenvetona voidaan osoittaa yrityksen heikkoudet sekä menestyminentarkasteluajanjaksolla ja todistaa näiden yhteys kokonaisuuteen