O recrutamento e seleção na AutoVision

Mestrado em Gestão de Recursos Humanos

The relationship between HRM practices and organizational commitment of knowledge workers. Facts obtained from Swiss SMEs

This paper explores the effects of human resource management (HRM) practices in Swiss small -to-medium enterprises (SMEs). More specifically, the main objective of this study is to assess the impacts of HRM practices developed in Swiss SMEs upon the commitment of knowledge workers. Using data from a survey of over 198 knowledge workers, this study shows the importance of looking closer at HRM practices and, furthermore, to really investigate the impacts of the different HRM practices on employees' commitment. Results show, for example, that organisational support, procedural justice and the reputation of the organisation may clearly influence knowledge workers' commitment, whereas other HRM practices such as involvement in the decision-making, skills management or even the degree of satisfaction with pay do not have any impact on knowledge workers' commitment.

Guía metodológica para la elaboración de planes de igualdad en entidades del Sistema Sanitario Público de Andalucía (SSPA)

Currently equality plans are an effective tool to incorporate equal opportunities in human resource management of both companies and public administrations. They are also the appropriate mechanism to detect possible disparities and gender gaps in employment. Configured as an ordered set of actions and measures taken after a diagnosis of the situation and help organizations to promote equal treatment and opportunities between women and men in the workplace, and help eliminate discrimination based on sex. In this regard, the Directorate General of Health Planning and Innovation of the Ministry of Health, intends to promote and facilitate the development and implementation of equality plans in institutions and centers of the Andalusian Public Health System. This has raised the production and dissemination of a methodological guide that supports the design of equality plans in unison to allow both the completion of the monitoring process as the development and practical implementation of those plans.

Competency Guide, 2006

On the Human Resource Management Roadmap (see page 7 of the State of Iowa Workforce Planning Guide, February 2006) there is a bar that crosses all four phases of human resource management. That section indicates that competencies are an integral part of the entire employment cycle. Competencies describe job requirements, which means they lay out the expectations for the job incumbent as well as the supervisor as they relate to planning for the job, recruiting and filling the job, developing the incumbent’s skills, assessing the incumbent’s performance, and finally, determining how those same competencies relate, if at all, to refilling the position when it becomes vacant in the future.

Gestão do Desempenho como ferramenta para o alcance dos objectivos estratégicos

The current context of a strong competition and the ongoing search for competitive advantages requires more than processes modernization, technological and financial resources. It requires a competent workforce, strongly committed and engaged with Organization’s challenges. Under this scenario, it seems crucial to synchronize their performance with Organization’s strategy, aimed at pursuing its effective achievement. If well used, the Performance Evaluation as a strategy for Human Resource Management presents itself as an instrument to foster high levels of performance. A more recent approach of this policy refers to Performance Management representing a dynamic and participative evaluation system, which combines the development of consensual goals, support and follow-up for further execution of respective assessment. This research was based on the ENAPOR, S.A (Porto da Praia) case, with the intention of checking the alignment of its Performance Evaluation System with the Company's strategic goals and what the process features.

A Gestão da Formação na Sucursal da Mundiserviços em Cabo Verde

O presente Relatório de Estágio insere-se no âmbito da Unidade Curricular de Estágio, realizado na empresa MundiServiços, Consultoria de Gestão e Formação, Sucursal de Cabo Verde, conducente ao grau de Mestre em Ciências da Educação com especialização na área de Formação de Adultos. A Sucursal da MundiServiços em Cabo Verde centra a sua intervenção no mercado cabo-verdiano essencialmente em dois eixos: Consultoria na área de Gestão de Recursos Humanos e Formação Profissional. O meu Projecto de Estágio tem a sua incidência na área da Formação Profissional e visa responder a uma solicitação da ARFA - Agência de Regulação e Supervisão de Produtos Farmacêuticos e Alimentares - organização cliente da MundiServiços em Cabo Verde. Neste contexto, o Projecto de Estágio tem como finalidade a realização de um Estudo de Diagnóstico de Necessidades de Formação e a Elaboração de um Plano Estratégico de Formação que possa satisfazer as necessidades organizacionais, profissionais e pessoais da Agência e dos seus trabalhadores. Este trabalho enquadra-se numa medida estratégica da entidade, que passa pelo desenvolvimento de competências chave dos seus recursos humanos, como forma de responder a novos desafios estratégicos e organizacionais e de aumentar a motivação e satisfação interna dos seus trabalhadores. De acordo com os objectivos pré-estabelecidos para a execução deste estudo, tentou-se combinar as metodologias qualitativa e quantitativa, com recurso a diferentes técnicas de recolha, análise e tratamento de dados, com a principal finalidade de obter informações que permitam responder, de forma efectiva, à solicitação da agência, transformando as necessidades formativas dos trabalhadores em potencialidades.

HRM Practices, Intrinsic Motivators, and Organizational Performance in the Public Sector

This article aims to determine the impact of human resource management (HRM) practices on public service motivation (PSM) and organizational performance. Based on a survey of Swiss cantonal public employees (N = 3,131), this study shows that several HRM practices may be considered as organizational antecedents of PSM and strong predictors of perceived organizational performance. Fairness, job enrichment, individual appraisal, and professional development are HRM practices that are positively and significantly associated with PSM and perceived organizational performance. Moreover, these results suggest that HRM practices are stronger predictors than either PSM or organizational commitment when explaining the individual perception of organizational performance.

Vuokratyöntekijät joustavana työvoimana. Miksi ja miten yritykset käyttävät työvoiman vuokrausta?

Työvoiman vuokraus on houkutteleva tapa yrityksille varautua tulevaisuuden epävarmuuteen. Alana työvoiman vuokraus on kasvava. Verrattuna Euroopan lukuihin Suomessa käytetäänvuokratyövoimaa vielä alle keskiarvon, mutta vuonna 2005 ala työllisti 100 % enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vuokratyövoiman käytön syitä ja motiiveja käyttäjäyritysten näkökulmasta, sekä tapoja, miten vuokratyövoimaa käytetään. Tutkimus on suoritettu haastattelemalla yhdeksän yrityksen edustajia teemahaastatteluin. Haastatteluissa nousi helppous ja joustavuus suurimmiksi syiksi vuokrata henkilöstöä. Varsinaista strategiaa vuokratyövoiman käytössä oli vain parilla yrityksellä. Suurin osa vain reagoi tilanteeseen ottamalla lisää tai vähentämällä vuokratyöntekijöiden määrää ¿selkeä etu, mikä yritysten keskuudessa nähtiin. Vuokratyöntekijöitä haluttiin johtaa samallatavalla kuin vakituista henkilöstöä, mutta vuokratyösuhteen malli toi haasteita, joka joskus näkyy erilaisena kohteluna tai johtamisen vähyytenä.

Institutionaalinen luottamus - yrityksen ei-henkilöityvä luottamuksen ulottuvuus työntekijän näkökulmasta

Ylläpitääkseen kilpailuetua ja menestyäkseen markkinoilla yritysten tulee teknologisen ja liiketoimintaosaamisen lisäksi hallita tehokas sisäinen toimintansa. Tieto on tärkein tuotannontekijä ja sen jakaminen yrityksessä onkriittistä innovaatioiden syntymisen kannalta. Luottamus edistää tiedon luomista ja jakamista. Luottamusta yrityksissä on tutkittu pääasiassa henkilöiden välisenä luottamuksena omiin esimiehiin ja kollegoihin. Kansainvälisistä omistaja- jamuista yritysjärjestelyistä johtuen yritysten sisäinenkin toiminta on usein maantieteellisesti hajautettua, mikä vähentää henkilöiden välisten luottamussuhteiden syntymistä. Tällaisissa tilanteissa yritykseen itseensä kohdistuva ei-henkilöityvä luottamus täydentää tutkimusten mukaan vähäisiä henkilöiden välisiä luottamussuhteita. Yrityksen ei-henkilöityvää luottamusta on tutkittu vain vähän ja kokonaisvaltaista teoriapohjaista ja/tai empiiristä tutkimusta ei ole tehty tai sitä ei ole raportoitu. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin, mitä yrityksen institutionaalinen luottamus on ja mistä se muodostuu. Tutkielman teoriatausta nousee sosiologian, taloustieteen ja sosiaalipsykologian eri teorioista sekä aikaisemmasta monitieteisestä luottamustutkimuksesta. Empiirinen aineisto kerättiin neljässä fokusryhmäkeskustelussa ja aineisto analysoitiin sekä aineistolähtöisesti että teoriaohjaavasti hyödyntäen ATLAS.ti kvalitatiivisen aineiston analyysiohjelmaa. Työn keskeisenä tuloksena oli teorian ja empirian synteesinä muodostunutyrityksen institutionaalisen luottamuksen määritelmä. Yrityksen institutionaalisella luottamuksella tarkoitetaan yksilön odotuksia työnantajayrityksen kyvykkyydelle ja oikeudenmukaisuudelle. Kyvykkyydellä tarkoitetaan yrityksen havaittua kyvykkyyttä menestyä markkinoilla jatkuvasti ja organisoida sisäinen toimintansa tehokkaasti ja varmasti. Oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan koettua oikeudenmukaista henkilöstöpolitiikkaa ja hyvää työnantajamainetta.

Henkilöstöjohtamisen yhteys työuupumukseen

Tutkielmassa selvitettiin digi-aikuisopiskelijoiden työuupumuksen yleisyyttä ja syitä sen syntyyn. Tutkittujen kokemuksia lähestyttiin kolmeportaisen organisaatiomallin kautta. Kohderyhmä muodosti materiaaliltaan kirjavan otoksen erilaisista työympäristöistä ja työtehtävistä. Koko tiivistelmä on luettavissa tutkielman alkusivuilta. 

Johdon ja keskijohdon rekrytointiprosessin kehittäminen Suomessa Case: UPM-Kymmene Oyj

Tutkielman tarkoituksena on olla kehittämässä UPM-Kymmenen johdon ja keskijohdon rekrytointiprosessia. Tavoitteena on tutkia osaamisniukkuuden aiheuttaman riskin minimoimista, hyvien työntekijöiden palkkaamista ja kuinka työntekijät saadaan pysymään yhtiön palveluksessa. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen. Se perustuu muun muassa rekrytointiryhmän kokousten materiaaleihin ja muihin sisäisiin raportteihin sekä haastatteluun. Johdon ja keskijohdon kohdalla mahdollisia rekrytoitavia on vähän, joten heidän pysyvyytensä yrityksen palveluksessa tulee varmistaa. Uuden työntekijän löytäminen on usein vaikeaa ja rekrytointikustannukset ovat suuria. Osaamisniukkuutta voidaan välttää hyvällä henkilöstösuunnittelulla.

Henkilöstön kehittäminen henkilöstön silmin, Case Oy Gust. Ranin

Tässä tutkielmassa on tarkasteltu case- yrityksen henkilöstön näkemyksiä henkilöstön kehittämisestä sekä case- yrityksen kehittämisestä. Tutkielman tavoitteena on ollut selvittää kuinka Oy Gust. Raninin henkilöstöä voitaisiin kehittää, jotta yritys kykenisi kehittämään toimintojaan, lisäämään työntekijöiden viihtyvyyttä ja ammattitaitoa sekä vastaamaan kilpailuun. Tutkimus on laadullinen case- tutkimus. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastatteluja, joita tehtiin case- yrityksen eri henkilöstöryhmien edustajille. Tutkimus tehtiin Oy Gust. Raninille. Henkilöstön mielestä parhaita tapoja kehittää osaamista ovat erilaiset yrityksen ulkopuolisen ammattilaisen pitämät läheisesti työtehtäviin liittyvät kurssit joilta saa mukaan kurssimateriaalia. Työntekijät haluavat itse valita ne kurssit joihin he osallistuvat. Toinen suosittu kehittämistapa on työn- tai tehtävien kierto. Suurimmaksi ongelmakohdaksi koettiin puutteellinen tiedonkulku sekä esimiehiltä alaisille että työntekijöiden välillä. Muita kehittämiskohteita ovat atk- taidot sekä kielitaito. Henkilöstön suhtautuminen kaikenlaisiin kehittämistoimiin on positiivista ja henkilöstö on halukas kehittämään työtehtäviään.

Oppilaitosyhteistyö henkilöstö- ja osaamisresurssien muodostamisessa: Case YIT-Yhtymä Oyj

Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella kuinka oppilaitosyhteistyöllä muodostetaan henkilöstö- ja osaamisresursseja kohdeorganisaatiossa. Tutkielma on laadullinen tutkimus, joka tutkii oppilaitosyhteistyötä caseyrityksessä. Oppilaitosyhteistyön teoreettinen viitekehys muodostuu henkilöstövoimavarojen johtamisen keskeisistä elementeistä ja niiden välisistä yhteyksistä. Tutkielman empiirinen aineisto on kerätty tekemällä teemahaastatteluja. Aineiston analyysi toteutuu teorian ja empirian välisen vuorovaikutuksen kautta. Tuloksien mukaan oppilaitosyhteistyön merkitys organisaatioiden uusien henkilöstö- ja osaamisresurssien muodostamisessa kasvaa tulevaisuudessa. Tällöin oppilaitosyhteistyön tärkein tehtävä on toimia osana organisaation ennakoivaa rekrytointia ja tukea tehtyjä strategisia valintoja. Keskeisintä oppilaitosyhteistyössä on silloin, että sitä tehdään eikä kuinka sitä tehdään. Tämä tutkimus havainnollistaa kuinka käytännöllä ja teorialla on joskus tapana erota toisistaan. Oppilaitosyhteistyö näyttää olevan teoreettisessa mielessä paljon tärkeämpää kuin käytännössä, vaikka todellisuudessa se taitaa olla toisinpäin.

Kehityskeskustelujärjestelmien toimivuuden vertailu. Case: Valio ja Suomen IBM

Tutkielman tarkoituksena on tutkia kehityskeskustelujen toimivuutta case – yrityksissä. Lisäksi haluttiin analysoida kokemuksia kehityskeskusteluita varten annetusta esimiesvalmennuksesta. Haluttiin myös tarkastella, onko tiedonhallinnan oppeja, esim. piilotietämyksestä, huomioitu keskusteluissa. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivisia teemahaastatteluja. Kehityskeskustelut toimivat kummassakin yrityksessä kiinteänä osana johtamisjärjestelmää ja esimiehet ovat sisäistäneet niillä saatavat hyödyt. Valion kehityskeskustelujen toimivuutta voisi parantaa jakamalla nykyinen yhden keskustelun järjestelmä kahteen osaan. IBM:ssä ongelma on usein tavoitteiden paljous ja se että asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ei aina itse voi riittävästi vaikuttaa. Keskustelujen esimiesvalmennukseen oltiin tyytyväisiä. Kummassakin yrityksessä voitaisiin vielä enemmänkin korostaa osaamisen ja tiedon jakamisen tärkeyttä.