Rahoituksellisen velkaantuneisuuden ja B/P-luvun yhteys sekä niiden tuottojenennustuskyky

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tutkia rahoituksellisen velkaantuneisuuden vaikutusta yritysten B/P-lukuihin ja keskimääräisiin tuottoihin Suomen osakemarkkinoilla vuosina 1996–2012. Tutkielman perustana oleva ilmiö on B/P-anomalia, jonka mukaan korkean B/P:n osakkeet eli arvo-osakkeet menestyvät osakemarkkinoilla paremmin kuin matalan B/P:n osakkeet eli kasvuosakkeet. Useiden tutkijoiden mielestä arvoanomalioiden syynä on korkeampi systemaattinen riski, jonka yksi komponenteista on rahoituksellinen velkaantuneisuus. Näiden tutkimusten perusteella korkean B/P:n yrityksillä pitäisi olla korkeampi systemaattinen riski ja siten todennäköisesti myös korkeampi rahoituksellinen velkaantuneisuus. Aineistona tutkimuksessa toimi Helsingin pörssin yritykset vuosilta 1996–2012 pois lukien rahoitus- ja vakuutusalan yritykset sekä kiinteistösijoitusyhtiöt. Tulosten perusteella B/P:n sekä rahoituksellisen velkaantuneisuuden välillä oli positiivinen, monotoninen ja tilastollisesti merkitsevä suhde, kun aineiston yritykset olivat jaettu kolmeen portfolioon niiden B/P-lukujen perusteella, mutta yhteyttä ei ollut löydettävissä kuuden portfolion tapauksessa. B/P-anomaliasta oli viitteitä, kun portfolioina käytettiin kolmea B/P-luvun pohjalta muodostettua portfoliota, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Rahoituksellisen velkaantuneisuuden sekä keskimääräisten vuosituottojen väliltä ei ollut löydettävissä tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tästä aineistosta.

Oppilaiden verbaali vuorovaikutus, käyttäytymismallit ja puhelaadut tehtäväorientoituneen pienryhmätyöskentelyn aikana

Pro gradu -tutkielman aiheena on oppilaiden välinen vuorovaikutus yhteistoiminnallisen pienryhmätyöskentelyn aikana. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkä laatuista on erään 4.luokan oppilaiden ryhmätyöskentelyn aikainen vuorovaikutus ja kuinka oppiaiden välinen vuorovaikutus täyttää yhteistoiminnallisen pienryhmätyöskentelyn ehdot. Tutkimusaineisto kerättiin videonauhoittamalla erään Länsi-Suomalaisen koulun 4.luokan yhteistoiminnallisin menetelmin toteutettua pienryhmätyöskentelyä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin keskustelunanalyysia. Oppilaiden välistä vuorovaikutusta jäsennettiin vuorottelujäsennyksen mukaisesti ja näin tutkimuksessa keskityttiin tulkitsemaan oppilaiden sekä verbaalien, että nonverbaalien lausumien määrää ja koostumusta. Tutkimuksessa käytetty päättely oli luonteeltaan abduktiivista ja aineistoa luokiteltiin ja sitä analysoitiin sekä laadullisin että määrällisin perustein. Tutkimus jakautui kolmeen osaan, joiden aiheina olivat oppilaiden ryhmätyönaikainen verbaali käytös, ryhmätyönaikaiset käyttäytymismallit ja tehtäväorientoituneen ryhmätyön aikaiset puhelaadut. Näiden kolmen kategorian avulla selvitettiin oppilaiden välisen vuorovaikutuksen määrää ja laatua. Tutkittava ilmiö ja siitä tehdyt päätelmät pohjautuvat aikaisempaan, yhteistoiminnallisten pienryhmien vuorovaikutuksesta muodostettuun teoriaan. Tärkeimpinä lähteinä mainittakoon Sharan & Shachar (1988), Gillies & Ashman (1996) ja Mercer (1996). Pro gradu -tutkielman perusteella näyttää siltä, että 4.luokan oppilaiden vuorovaikutustaidot ovat niin kehittyneet, että he kykenevät yhteistoiminnalliseen pienryhmätyöskentelyyn. Tutkimusaineistossa oppilaiden vuorovaikutuksesta noin 70% keskittyikin ryhmätyön tekemiseen. Mutta vaikka näin oli, ylsi vuorovaikutus vain ajoittain yhteistoiminnallisen pienryhmätyöskentelyn tavoitteena olevaan tutkivaan puheeseen. Käytännössä ryhmätöiden eteneminen nojasi vähäiseen keskusteluun ja kritiikittömään vuorovaikutukseen. Muutama oppilas kerrallaan vei ryhmätyötä eteenpäin. Tutkimustulos kertoo siitä, ettei yhteisölliseen tiedon rakentamiseen johtavaa vuorovaikutusta synny yhteistoiminnallisessa pienryhmässäkään automaattisesti ja että yhteisöllinen tiedon rakentaminen on haastavaa. Jotta olosuhteet olisivat otolliset yhteiselle tiedon rakentamiselle, täytyy sen syntymiseen tarvittaviin vuorovaikutustaitoihin kiinnittää huomiota ja oppilaiden täytyy harjoitella niitä.

Tilintarkastuksen tehostaminen tietokoneavusteisten aineistoanalyysien avulla pienissä ja keskisuurissa organisaatioissa

Tilintarkastus on muuttunut teknologian kehityksen myötä. Toiminnanohjausjärjestelmien ansiosta asiakkaiden koko aineisto on mahdollista saada sähköisesti tilintarkastusta varten. Sähköinen materiaali ja analytiikkatyökalujen kehittyminen mahdollistavat tietokoneavusteisten aineistoanalyysien laadinnan tilintarkastuksen tehostamiseksi, kunhan aineiston laatu on varmistettu. Tietokoneavusteisten aineistoanalyysien avulla sähköiselle materiaalille voidaan suorittaa haluttuja valintoja ja tehdä tarvittavaa laskentaa. Aineistoanalyyseja hyödyntämällä tilintarkastajat voivat tarkastella asiakkaan aineistoa kokonaisuudessaan pelkkien otostarkastusten sijaan ja saada tarkastuksesta kattavampaa. Tilintarkastusta on tämän avulla mahdollista tehostaa ja samalla parantaa tarkastuksen laatua. Tutkimus on rajattu Big 4 -tilintarkastusyhteisöjen (EY, KPMG, PwC ja Deloitte) aineistoanalyysien hyödyntämiseen, koska resurssit analyysien laadintaan isoissa tilintarkastusyhteisöissä ovat hyvät. Tutkimus keskittyy pieniin ja keskisuuriin asiakasorganisaatioihin. Isoissa organisaatioissa tilintarkastusta on jopa mahdotonta suorittaa ilman aineistoanalyyseja, mutta pk-yrityksissä hyödyt eivät aina näy selvästi aineiston vähyyden tai haasteellisten IT-järjestelmien johdosta. Tutkimuksessa on haastateltu neljää henkilöä, jotka edustavat kolmea Big 4 -yhteisöä. Haastateltavista kolme on KHT-tilintarkastajia ja yksi järjestelmätarkastaja, jonka työajasta suurin osa kuluu aineistoanalyysien laadinnassa. Haastattelututkimus perustuu tutkielmassa laadittuun viitekehykseen, jossa on otettu huomioon yksilön, teknologian, organisaation ja ulkoisten tekijöiden vaikutus aineistoanalyysien hyödyntämisessä. Tutkimuksesta käy ilmi, että aineistoanalyysien hyödyntämiseen pk-yrityksen tilintarkastuksessa liittyy paljon haasteita ja toisaalta potentiaalia. Aineistoanalyysien laadinta on tutkimuksessa osallistuneissa yhteisöissä jaettu tilintarkastajien ja IT-asiantuntijoiden kesken. IT-alan osaajat tulisi ottaa tiiviiksi osaksi tilintarkastustiimiä, jotta kommunikointi paranisi ja tilintarkastajien tarpeet ja aineistoanalyytikoiden tarjoamat mahdollisuudet saataisiin kohtaamaan. Aineistoanalyysien haasteena on aineiston täydellisyyden varmistaminen etenkin pk-yrityksissä. Täydellisyyden varmistamiseksi aineisto tulisi täsmäyttää johonkin toiseen dokumenttiin ennen analyysien laadintaa, jotta turhalta työltä vältytään. Pk-yritykset tulisi asiakkaan suuntaan tapahtuvan paremman kommunikoinnin avulla saada tietoisemmaksi analyysien teosta ja hyödyntämisestä. Tietoisuuden lisääntymisen avulla aineistoanalyyseilla on mahdollista saada lisäpreemiota tarjouksiin ja samalla parantaa tilintarkastusyhteisön kilpailukykyä. Tulevaisuus aineistoanalyysien osalta näyttää valoisalta. Teknologia kehittyy ja uusia työkaluja tulee tarjolle. Aineistoanalyysien osalta tilintarkastusta pystytään tulevaisuudessa tehostamaan ja kehitykseen kannattaa panostaa myös pk-yrityksien kanssa.

Suoramainonnan tuloksellisuuden mittaaminen

Tutkimus käsittelee suoramainonnan tuloksellisuuden mittaamista. Suoramarkkinointia voidaan usein mitata tarkemmin kuin muita markkinointimuotoja, mutta perinteinen suoramainonta jää tämän päivän sähköisessä toimintaympäristössä seurannassa kuitenkin jälkeen digitaalisia kanavia. Mainoksen saavuttua kotitalouteen pystytään lähinnä myynnin kasvua seuraamalla tekemään johtopäätöksiä kampanjan toimivuudesta. Usein suoramainoksen tarkoituksena on myös saada vastaanottaja aktiiviseksi verkossa, joten perinteisten mittarien oheen on hyvä tuoda ajankohtaisempia mittareita tuloksellisuuden osoittamiseen. Aihetta käsiteltiin seuraavien osakysymysten avulla: Mitkä tekijät vaikuttavat suoramarkkinoinnin tuloksellisuuteen? Miten suoramainonnan tuloksellisuus voidaan todentaa? Ensimmäistä tutkimuskysymystä käsiteltiin teoriaosiossa määrittämällä neljä osatekijää, jotka vaikuttavat tulokselliseen suoramarkkinointiin: markkinoinnin vaikuttavuus, markkinoinnin tehokkuus, sopivat mittarit ja asiakkaat. Toista tutkimuskysymystä käsiteltiin tuomalla esille käytettyjä perinteisiä mittareita ja hieman uudempia digitaalisuuteen liittyviä mittareita liittyen suoramainonnan tuloksellisuuden määrittämiseen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena ja empiirinen aineisto kerättiin haastatteluin suoramainontaa harjoittavilta yrityksiltä. Toteutettiin kahdeksan puolistrukturoitua teemahaastattelua, joiden pohjana toimivat teoriaosuudessa esitellyt osatekijät. Aineistosta kävi ilmi, ettei markkinoinnin vaikuttavuutta ja tehokkuutta huomioida selkeästi erikseen tuloksellisuuteen pyrittäessä, mutta sopivat asiakassegmentit ja tavoitteet olivat selkeästi määriteltyinä tuloksellista suoramarkkinointia haettaessa. Olemassa oleville asiakkaille suunnattu suoramarkkinointi nähtiin parhaimpana keinona tehdä tuloksellista suoramarkkinointia ja oleellinen osa tuloksellisuutta oli myös saavuttaa kampanjalle asetetut tavoitteet. Suoramainontaa mitattiin pääosin hyvin perinteisin keinoin esimerkiksi liikkeiden kävijämääriä seuraamalla. Erityistä huomiota kiinnitettiin mittareihin, joilla seurata olemassa olevien asiakkaiden ostokäyttäytymistä. Uudemmista mittareista suoramainoksen vastaanottajan siirtymistä kampanjakohtaisille sivustoille havainnoitiin paljon. Erilaisten digitaalisten elementtien, kuten QR-koodein varustettujen suoramainosten ei nähty edistävän tuloksellisuuden osoittamista tarpeeksi hyvin, jotta niitä olisi otettu laajemmalti käyttöön. Kaiken kaikkiaan ei nähty tarvetta yhdistellä digitaalista puolta ja perinteistä suoramainonnan puolta. Panostaminen entistä tarkempaan kohdentamiseen ja yksilöllisempiin viesteihin tuloksellisuuden aikaansaamis

Transparent p-AgCoO2/n-ZnO diode heterojunction fabricated by pulsed laser deposition

Transparent diode heterojunction on ITO coated glass substrates was fabricated using p-type AgCoO2 and n-type ZnO films by pulsed laser deposition (PLD). The PLD of AgCoO2 thin films was carried out using the pelletized sintered target of AgCoO2 powder, which was synthesized in-house by the hydrothermal process. The band gap of these thin films was found to be ~3.89 eV and they had transmission of~55% in the visible spectral region. Although Hall measurements could only indicate mixed carrier type conduction but thermoelectric power measurements of Seebeck coefficient confirmed the p-type conductivity of the grown AgCoO2 films. The PLD grown ZnO films showed a band gap of ~3.28 eV, an average optical transmission of ~85% and n-type carrier density of~4.6×1019 cm− 3. The junction between p-AgCoO2 and n-ZnO was found to be rectifying. The ratio of forward current to the reverse current was about 7 at 1.5 V. The diode ideality factor was much greater than 2.

Structural, magnetic, and electronic properties of VxCr2−xS3(0

A new family of vanadium-substituted chromium sulfides (VxCr2-xS3, 0 < x < 2) has been prepared and characterized by powder X-ray and neutron diffraction, SQUID magnetometry, electrical resistivity, and Seebeck coefficient measurements. Vanadium substitution leads to a single-phase region with a rhombohedral Cr2S3 structure over the composition range 0.0 < x e 0.75, while at higher vanadium contents (1.6 e x < 2.0) a second single-phase region, in which materials adopt a cation-deficient Cr3S4 structure, is observed. Materials with the Cr2S3 structure all exhibit semiconducting behavior. However, both transport and magnetic properties indicate an increasing degree of electron delocalization with increasing vanadium content in this compositional region. Materials that adopt a Cr3S4-type structure exhibit metallic behavior. Magnetic susceptibility data reveal that all materials undergo a magnetic ordering transition at temperatures in the range 90–118 K. Low-temperature magnetization data suggest that this involves a transition to a ferrimagnetic state.

A copper-containing oxytelluride as a promising thermoelectric material for waste heat recovery

The new thermoelectric material BiOCuTe exhibits an electrical conductivity of 224 S cm-1 and a Seebeck coefficient of +186 μV K-1 at 373 K, together with an extremely low lattice thermal conductivity of ∼ 0.5 W m-1 K-1. This results in a ZT of 0.42 at 373 K, which increases to 0.66 at the maximum temperature investigated, 673 K.

Synthesis, structural characterisation and thermoelectric properties of Bi1−xPbxOCuSe

The effect of Pb2+ doping on the structure and thermoelectric properties of BiOCuSe (also known as BiCuSeO or BiCuOSe) is described. With increasing Pb2+ content, the expansion of the unit cell results in a weakening of the bonding between the [Bi2(1-x) Pb2xO2]2(1-x)+ and the [Cu2Se2]2(1-x)- layers. The electrical resistivity and Seebeck coefficient decrease in a systematic way with growing Pb2+ levels. The thermal conductivity rises due to the increase of the electronic contribution with doping. The power factor of materials with a 4-5% Pb2+ content takes values of ca. 8 W cm-1 K-2 over a wide temperature range. ZT at 673 K is enhanced by ca. 50% when compared to values found for other dopants, such as Sr2+ or Mg2+.

Thermoelectric properties of BiOCu1-xMxSe (M = Cd and Zn)

Doping of BiOCuSe at the copper site with divalent cadmium and zinc cations has been investigated. Analysis of the powder X-ray diffraction data indicates that the ZrCuSiAs structure of BiOCuSe is retained up to substitution levels of 10 and 5 at.% for Cd2+ and Zn2+, respectively. Substitution of monovalent Cu+ with divalent Cd2+ or Zn2+ leads to an increase in the magnitude of the electrical resistivity and the Seebeck coefficient. All synthesized materials behave as p-type semiconductors.

Electron doping and phonon scattering in Ti1+xS2 thermoelectric compounds

Bulk polycrystalline samples in the series Ti1+xS2 (x = 0 to 0.05) were prepared using high temperature synthesis from the elements and spark plasma sintering. X-ray structure analysis shows that the lattice constant c expands as titanium intercalates between TiS2 slabs. For x=0, a Seebeck coefficient close to -300 μV/K is observed for the first time in TiS2 compounds. The decrease in electrical resistivity and Seebeck coefficient that occurs upon Ti intercalation (Ti off stoichiometry) supports the view that charge carrier transfer to the Ti 3d band takes place and the carrier concentration increases. At the same time, the thermal conductivity is reduced by phonon scattering due to structural disorder induced by Ti intercalation. Optimum ZT values of 0.14 and 0.48 at 300K and 700K, respectively, are obtained for x=0.025.

The interplay of metal-atom ordering, Fermi leveltuning and thermoelectric properties in cobalt shandites Co3M2S2 (M = Sn, In)

A combination of structural, physical and computational techniques including powder X-ray and neutron diffraction, SQUID magnetometry, electrical and thermal transport measurements, DFT calculations and 119Sn Mössbauer and X-ray photoelec-tron spectroscopies has been applied to Co3Sn2-xInxS2 (0 ≤ x ≤ 2) in an effort to understand the relationship between metal-atom ordering and physical properties as the Fermi level is systematically varied. Whilst solid solution behavior is found throughout the composition region, powder neutron diffraction reveals that indium preferentially occupies an inter-layer site over an alternative kagome-like intra-layer site. DFT calculations indicate that this ordering, which leads to a lowering of energy, is related to the dif-fering bonding properties of tin and indium. Spectroscopic data suggest that throughout the composition range 0 ≤ x ≤ 2, all ele-ments adopt oxidation states that are significantly reduced from expectations based on formal charges. Chemical substitution ena-bles the electrical transport properties to be controlled through tuning of the Fermi level within a region of the density of states, which comprises narrow bands of predominantly Co d-character. This leads to a compositionally-induced double metal-to-semiconductor-to-metal transition. The marked increase in the Seebeck coefficient as the semiconducting region is approached leads to a substantial improvement in the thermoelectric figure of merit, ZT, which exhibits a maximum of ZT = 0.32 at 673 K. At 425 K, the figure of merit for phases in the region 0.8 ≤ x ≤ 0.85 is amongst the highest reported for sulphide phases, suggesting these materials may have applications in low-grade waste heat recovery.

Synthesis, characterization and physical properties of the skutterudites YbxFe2Ni2Sb12 (0≤x≤0.4)

The skutterudites YbxFe2Ni2Sb12 (0≤x≤0.4) have been prepared by solid-state reaction and characterised by powder X-ray diffraction. The compounds crystallise in the cubic space group Im View the MathML source3¯ (a≈9.1 Å) with Yb atoms partially filling the voids in the skutterudite framework. A neutron time-of-flight diffraction experiment for Fe2Ni2Sb12 confirms the disorder of Fe and Ni atoms on the transition-metal site. Electrical resistivity, Seebeck coefficient and thermal conductivity measurements indicate that the thermoelectric performance of the skutterudites shows a marked dependence on the Yb content. Magnetic measurements over the temperature range 2≤T/K≤300 show paramagnetic behaviour for all compounds. Decomposition studies under an oxidising atmosphere at elevated temperatures have also been carried out by thermogravimetric analysis.

Synthesis and thermoelectric properties of the new skutterudites Yb x Fe2Ni2Sb12 (0 ≤ x ≤ 0.4)

The family of materials Yb x Fe2 Ni 2Sb12 (0 ≤ x ≤ 0.4) has been prepared by solid-state synthesis from the pure elements and characterized by powder X-ray diffraction. These materials crystallize in the skutterudite structure, with the framework voids partially filled with Yb atoms. Electrical resistivity, Seebeck coefficient and thermal conductivity measurements have been performed on hot-pressed samples, and indicate that the thermoelectric performance is significantly improved by increasing the Yb content. The decomposition of the compounds under oxidizing atmosphere at elevated temperatures has also been studied by thermogravimetric analysis. The physical properties and thermal stability of the new compounds are further discussed in comparison with those of the reported isostructural and isoelectronic Yb x Co4Sb12 (0 ≤ x ≤ 0.19).

Synthesis and characterisation of the anion-ordered tellurides MGeTe (M = Co, Rh)

The synthesis and structural characterisation, carried out using a combination of single-crystal and powder X-ray diffraction, of the materials MGeTe (M = Co, Rh) are described. These phases adopt an ordered α-NiAs2 structure, which can be considered intermediate between those of pyrite and marcasite. Electrical resistivity and Seebeck coefficient measurements, carried out over the temperature range 77 ≤ T/K ≤ 325, indicate that these materials are n-type semiconductors.

A powder neutron diffraction study of the metallic ferromagnet Co3Sn2S2

Variable-temperature powder neutron diffraction data reveal that Co3Sn2S2 crystallizes in the shandite structure (space group R (3) over barm, a = 5.36855(3)angstrom, c = 13.1903(1) angstrom at 300 K). The structural relationship between Co3Sn2S2 and the intermetallic compound CoSn, both of which contain Kagome nets of cobalt atoms, is discussed. Resistivity and Seebeck coefficient measurements for Co3Sn2S2 are consistent with metallic behaviour. Magnetic susceptibility measurements indicate that Co3Sn2S2 orders ferromagnetically at 180(10) K, with a saturation moment of 0.29 mu(B) per cobalt atom at 5 K. The onset of magnetic ordering is accompanied by marked anomalies in the electrical transport properties. (c) 2008 Elsevier Masson SAS. All rights reserve