Maaston hyväksikäyttö joukkueen taistelussa : havainnoista mahdollisuuksiin

Tutkielmassa selvitetään maaston hyväksikäytön kehittymistä ja mahdollisuuksia taistelussa menestymisessä. Tutkimus liittyy maavoimien taistelutavan kehittämiseen. Työn tarkoituksena on havaintojen kautta tuoda esille kehitysideoita maaston hyväksikäytöstä taktiikan ja taistelukoulutuksen kehittämiseksi. Tutkielmassa maaston hyväksikäyttöä tutkitaan taistelutekniikan näkökulmasta maaston yksityiskohtaisena tarkasteluna joukkueen taistelussa. Tutkimusotteena käytetään monitapaustutkimusta, jossa aineisto on tuotettu sekä määrällisin että laadullisin keinoin neljästä eri tapauksesta. Tutkimuksen pääkysymyksenä on: Miten maastoa tulisi käyttää hyväksi joukkueen taistelussa? Pääkysymykseen haetaan vastausta seuraavilla alakysymyksillä: 1) Mitä ovat hyödynnettävät maasto-olosuhteet joukkueen taistelussa? 2) Poikkeaako maaston-olosuhteiden hyväksikäyttö toisistaan hyvin ja huonosti menestyneissä taisteluissa? 3) Tuottaako paikkatietoaineisto lisäarvoa taktiseen päätöksentekoon maasto-olosuhteiden hyväksikäyttämiseksi? Määrällisen aineiston tuottaminen perustui teoreettisen tarkastelun perusteella valittujen ja Paikkatiedot Suomi -aineistossa esitettyjen maastotekijöiden mittaamiseen. Määrällisen aineiston tueksi tuotettiin laadullinen aineisto tutkimustapausten kokonaishavaintojen ja haastatteluihin perustuen. Mitattavat maastotekijöiden analysoitiin tilastollisilla menetelmillä vastemuuttujana käytettyä taistelun hyvyysarvoa vasten. Tuloksen esittäminen perustui määrälliseen aineistoon. Laadullinen aineisto toimi määrällisille tuloksille sekä selittävänä että täydentävänä osana. Tavoitteena oli tunnistaa menestyneisiin taisteluihin yhdistettäviä maastotekijöitä. Tutkimustulokset osoittavat, että mahdollisuudet maaston hyväksikäytölle ovat lisääntyneet toiminta-alueiden kasvaessa sekä pyrittäessä aiempaa monipuolisempaan vaikuttamisen keinovalikoimaan. Paikkatietoaineiston hyödyntämisellä lisätään maastoarvion luotettavuutta taktisessa päätöksenteossa. Kehitettäessä taistelutekniikkaa, maaston tarjoamia mahdollisuuksia tulee tarkastella yksityiskohtaisesti ja joustavasti, jolloin taktiset ratkaisut monipuolistuvat. Tämä lisää maaston merkitystä taistelussa menestymisessä ja alivoimaisen mahdollisuuksia.

Päätöspuut tiedonlouhinnassa

Tallennustekniikan kehittymisen ja internetin murroksen seurauksena tietomäärät ovat kasvaneet dramaattisesti. Tietomäärien yhä kasvaessa on kehitetty erilaisia menetelmiä relevantin tiedon noutamiseksi tällaisesta tietomassasta, prosessia kutsutaan tiedonlouhinnaksi. Erilaisten tiedonlouhinta-algoritmien joukosta tässä tutkielmassa käsitellään päätöspuualgoritmeja. Päätöspuilla on lukuisia etuja muihin tiedonlouhinta-algoritmeihin nähden: Tietoa tarvitsee yleisesti esikäsitellä hyvin minimaalisesti ennen algoritmille syöttämistään, lisäksi päätöspuilla voidaan tarkastella muuttujien välisiä epälineaarisia riippuvuksia. Kenties tärkeimpänä päätöspuiden käyttöä puoltavana asiana voidaan kuitenkin pitää niiden palauttamaa selkeää puumaista esitysmuotoa, josta johtopäätösten tekeminen on suhteellisen helppoa. Tutkielmassa selvitetään ensin korkealla abstraktiotasolla päätöspuualgoritmien perustoiminta ja ongelmat, jonka jälkeen käydään läpi algoritmien toiminnan kannalta olennaisia tilastollisia käsitteitä. Tämän jälkeen analysoidaan relevanteiksi koettuja päätöspuualgoritmeja matalammalla abstraktiotasolla ja lopuksi vertaillaan algoritmien yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia esimerkiksi laskentatehokkuuden, toimintatarkkuuden ja tuottetujen puiden koon muodossa. Tutkielmassa vastataan siihen minkälaisen ongelman ratkaisuun on suositeltavaa valita minkäkin tyyppinen päätöspuualgoritmi. Apuna käytetään paitsi alan kirjallisuutta, myös omia käytännön kokeita Weka-tiedonlouhintatyökalulla. Tutkielmassa tullaan siihen tulokseen että CHAID-algoritmia suositellaan käytettävän pääsääntöisesti datan piirteiden analysointiin, kun taas muita tutkielmassa esiteltäviä algoritmeja käytetään lähinnä luokittelutehtäviin. ID3 on vanhentunut algoritmi, jota tulee käyttää enää lähinnä opetus- tai demonstraatiotarkoituksissa. Lopputulosten pohjalta voidaan myös sanoa että pääsääntöisesti haluttaessa suoritusnopeutta tulee hyödyntää C4.5:en pohjalta kehitettyä J48-algoritmia ja mikäli taasen halutaan pienempiä malleja suositellaan käytettäväksi CART:in pohjalta kehitettyä SimpleCart-algoritmia.

Language-specific aspects of reading acquisition: the case of Russian

We have investigated Russian children’s reading acquisition during an intermediate period in their development: after literacy onset, but before they have acquired well-developed decoding skills. The results of our study suggest that Russian first graders rely primarily on phonemes and syllables as reading grain-size units. Phonemic awareness seems to have reached the metalinguistic level more rapidly than syllabic awareness after the onset of reading instruction, the reversal which is typical for the initial stages of formal reading instruction creating external demand for phonemic awareness. Another reason might be the inherent instability of syllabic boundaries in Russian. We have shown that body-coda is a more natural representation of subsyllabic structure in Russian than onset-rime. We also found that Russian children displayed variability of syllable onset and offset decisions which can be attributed to the lack of congruence between syllabic and morphemic word division in Russian. We suggest that fuzziness of syllable boundary decisions is a sign of the transitional nature of this stage in the reading development and it indicates progress towards an awareness of morphologically determined closed syllables. Our study also showed that orthographic complexity exerts an influence on reading in Russian from the very start of reading acquisition. Besides, we found that Russian first graders experience fluency difficulties in reading orthographically simple words and nonwords of two and more syllables. The transition from monosyllabic to bisyllabic lexical items constitutes a certain threshold, for which the syllabic structure seemed to be of no difference. When we compared the outcomes of the Russian children with the ones produced by speakers of other languages, we discovered that in the tasks which could be performed with the help of alphabetic recoding Russian children’s accuracy was comparable to that of children learning to read in relatively shallow orthographies. In tasks where this approach works only partially, Russian children demonstrated accuracy results similar to those in deeper orthographies. This pattern of moderate results in accuracy and excellent performance in terms of reaction times is an indication that children apply phonological recoding as their dominant strategy to various reading tasks and are only beginning to develop suitable multiple strategies in dealing with orthographically complex material. The development of these strategies is not completed during Grade 1 and the shift towards diversification of strategies apparently continues in Grade 2.

Responding to Changing Student Demographics in Finland: A Study of Teachers’ Developing Cultural Competence

The aim of this dissertation was to examine the skills and knowledge that pre-service teachers and teachers have and need about working with multilingual and multicultural students from immigrant backgrounds. The specific goals were to identify pre-service teachers’ and practising teachers’ current knowledge and awareness of culturally and linguistically responsive teaching, identify a profile of their strengths and needs, and devise appropriate professional development support and ways to prepare teachers to become equitable culturally responsive practitioners. To investigate these issues, the dissertation reports on six original empirical studies within two groups of teachers: international pre-service teacher education students from over 25 different countries as well as pre-service and practising Finnish teachers. The international pre-service teacher sample consisted of (n = 38, study I; and n = 45, studies II-IV) and the pre-service and practising Finnish teachers sample encompassed (n = 89, study V; and n = 380, study VI). The data used were multi-source including both qualitative (students’ written work from the course including journals, final reflections, pre- and post-definition of key terms, as well as course evaluation and focus group transcripts) and quantitative (multi-item questionnaires with open-ended options), which enhanced the credibility of the findings resulting in the triangulation of data. Cluster analytic procedures, multivariate analysis of variance (MANOVA), and qualitative analyses mostly Constant Comparative Approach were used to understand pre-service teachers’ and practising teachers’ developing cultural understandings. The results revealed that the mainly white / mainstream teacher candidates in teacher education programmes bring limited background experiences, prior socialisation, and skills about diversity. Taking a multicultural education course where identity development was a focus, positively influenced teacher candidates’ knowledge and attitudes toward diversity. The results revealed approaches and strategies that matter most in preparing teachers for culturally responsive teaching, including but not exclusively, small group activities and discussions, critical reflection, and field immersion. This suggests that there are already some tools to address the need for the support needed to teach successfully a diversity of pupils and provide in-service training for those already practising the teaching profession. The results provide insight into aspects of teachers’ knowledge about both the linguistic and cultural needs of their students, as well as what constitutes a repertoire of approaches and strategies to assure students’ academic success. Teachers’ knowledge of diversity can be categorised into sound awareness, average awareness, and low awareness. Knowledge of diversity was important in teachers’ abilities to use students’ language and culture to enhance acquisition of academic content, work effectively with multilingual learners’ parents/guardians, learn about the cultural backgrounds of multilingual learners, link multilingual learners’ prior knowledge and experience to instruction, and modify classroom instruction for multilingual learners. These findings support the development of a competency based model and can be used to frame the studies of pre-service teachers, as well as the professional development of practising teachers in increasingly diverse contexts. The present set of studies take on new significance in the current context of increasing waves of migration to Europe in general and Finland in particular. They suggest that teacher education programmes can equip teachers with the necessary attitudes, skills, and knowledge to enable them work effectively with students from different ethnic and language backgrounds as they enter the teaching profession. The findings also help to refine the tools and approaches to measuring the competencies of teachers teaching in mainstream classrooms and candidates in preparation.

Arviointilomake johtamisen työkaluna : vertaileva tutkimus Suomen ja Ruotsin johtamisen arviointilomakkeista

Tutkimuksen tarkoituksena on vertailla Suomen ja Ruotsin Puolustusvoimissa käytettäviä johtamisen arviointilomakkeita keskenään, tarkastella näiden lomakkeiden välisiä eroja ja selvittää, onko syväjohtamisen arviointilomaketta mahdollista kehittää ruotsalaisesta arviointilomakkeesta löytyneiden eroavaisuuksien perusteella. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimuksessa käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia, jonka avulla ruotsalaisen arviointilomakkeen kysymyksiä verrattiin suomalaisen arviointilomakkeen kysymyksiin ja tutkittiin, sopivatko nämä kysymykset syväjohtamisen kymmenen peruspilarin alle ja löytyykö arviointilomakkeesta kysymyksiä, jotka eroavat huomattavasti suomalaisen arviointilomakkeen kysymyksistä. Tutkimuksen perusteella voi sanoa, että ruotsalainen Ja suomalainen johtamisen arviointilomake ovat samankaltaisia keskenään. Tämä johtuu osiltaan siitä, että molempien maiden johtamisen opetus perustuu samaan transformationaalisen johtamisen oppun. Ruotsalaisten arviointilomakkeesta löytyi kuitenkin kymmenen kysymystä, jotka eivät sopineet mihinkään kymmeneen syväjohtamisen osa-alueeseen. Näistä kysymyksistä kahdeksan käsittelevät osa-aluetta, jota ei suomalaisessa johtamisen opetuksessa Ja johtamisen tutkimuksessa ole otettu ollenkaan huomioon. Nämä kahdeksan kysymystä on luokiteltu uuden, tunnejohtamisen osa-alueen alle. Tunnejohtamisen osa-alueen löytyminen viittaa siihen, että suomalainen syväjohtamisen arviointilomake ei ole vielä täydellinen. Ruotsalaisten arviointilomaketta tulisi tutkimuksen perusteella tutkia perusteellisemmin ja selvittää, ovatko jotkin arviointilomakkeen kohdista mahdollista ottaa käyttöön suomalaisessa arviointilomakkeessa.

Nijden terwellisten sanain muoto, 2 Tim. 1:13. Sijnä järjestyxesä kuin d. Lutheruxen Catechismus sen päkappaleisa sisällänspitä, nijden enimmäin catechismuxen selittäitten johdatuxen jälkeen, edeswetänyt ja kokoonpannut yxinkertaisisa kysymyxisä ja wastauxisa. Wuonna 1782. Eric Frosterus v. past. ja cappalainen Haukiputan kappelilla, Iin pitäjäsä

Arkit: A-M8 N6

Näin opetan lisäävää valmistusta ja 3D-tulostusta: Pohdintoja uuden teknologian opetuksesta ja koulutuksesta

Additive manufacturing (shortened as AM), or more commonly 3D printing, consists of wide variety of different modern manufacturing technologies. AM is based on direct printing of a digital 3D model to a final product which is fabricated adding material layer by layer. This is from where term additive manufacturing has its origin. It is not only material what is added, but it is also value, properties etc. which are added. AM enables production of different and even better products compared to conventional manufacturing technologies. An estimation of potential of additive manufacturing can be gathered by considering the potential of laser cutting, which is one of the most widely used modern manufacturing technologies. This technique has been used over 40 years, and whole market around this technology is at the moment c. four billion euros and yearly growth is around 10 %. One factor affecting this success of laser cutting is that laser cutting enables radical improvements to products made of flat sheet. AM and 3D printing will do the same for three dimensional parts. Laser devices, which are at the moment used in 3D printing, are globally at the moment only around 1% of all laser devices used in any fabrication technology, so even with a cautious estimate the potential growth of at least 100 % is coming in next few years. Role of education is very important, when this kind of modern technology is industrially implemented. When both generation entering to work life and also generation who has been a while in work life understands new technology, its potential and limitations, this is the point when also product design can be rethought Potential of product design is driving force for wide use of additive manufacturing and 3D printing. Utilization of additive manufacturing and 3D printing is also opportunity for Finland and Finnish industry. This technology can save Finnish manufacturing industry. This technique has stron potential, as Finland has traditionally strong industrial know-how and good ICT knowledge.

Mobile applications, solution for sustainable agriculture? - Study of mAgriculture services in Kenya

During the recent years, mobile services have spread to many different sectors, including education, health and agriculture, while changing the practices in those fields. Agriculture sector is under pressure to fill the ever-crowing food demand, while suffering from lack of agriculture resources (such as water and soil) and climate change, as well as figuring how to involve young people in the agriculture sector, in order to replace aging farmers. These issues create a need to bring new sustainable solutions to the agriculture sector. This is the demand, which mobile agriculture, mAgriculture, services are trying to answer. This thesis will examine the mAgriculture services in the Kenyan market. The thesis will provide an overview of the currently available mAgriculture services, their outcome and issues with which they are struggling. The thesis will also present recommendations on how to improve currently existing services and processes behind them. Secondly, thesis will provide four ideas for new services, which would answer for the needs of the farmers. Suitable business models, regarding the new services, are also covered. The thesis focuses with the young farmers as a target group, but findings are also applicable with other potential target groups as well.

Digitaalisen tarinankerronnan hyödyntäminen peruskouluissa

Työn tavoitteena on selvittää, minkälaisia mahdollisuuksia digitaalinen tarinankerronta antaa peruskouluissa. Työssä käsitellään digitaalinen tarinankerronta ja se, miten sitä hyödynnetään opetuksessa. Työn taustana on opetushallituksen laatima opetussuunnitelma 2016. Opetussuunnitelmassa uutena on ohjelmointi, jota käsitellään työssä vähän tarkemmin. Tulevaisuudessa teknologia, kuten koodaus ja robotiikka sekä lisätty todellisuus voivat tukea luovuutta, innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Työ on kirjallisuuskatsaus, jossa aihetta analysoidaan lähdekirjallisuuden avulla. Digitaalisella tarinankerronnalla luokkahuoneessa on rajattomat mahdollisuudet. Digitaalinen tarinankerronta tukee uuden opetussuunnitelman tavoitteita. Digitaalisen tarinankerronnan avulla voidaan osallistaa lapset oppimisprosessiin, heidän omia vahvuuksia saadaan esille sekä he pääsevät itse oivaltamaan ja ratkomaan ongelmia. Ohjelmointi, robotiikka ja lisätty todellisuus antavat uusia työkaluja opetukseen. Ohjelmointi on älyllisesti motivoiva ajattelutapa. Teknologian käyttö opetuksessa lisää opiskelumotivaatiota ja yhdessä tekemisen iloa.

Virtuaalisten oppimisympäristöjen ominaisuusvertailu ja suunnittelu

Tietotekniikan ja tietoliikenneyhteyksien nopea kehittyminen on avannut opetusteknologialle paljon uusia mahdollisuuksia. Nopeat tietoliikenneyhteydet ja mobiililaitteet ovat yhä useamman oppilaan ja opettajan saatavilla, mikä on mahdollistanut uudenlaisten, teknologiaa hyödyntävien opetusmuotojen suosion runsaan kasvun. Tällaisia ovat esimerkiksi massiiviset avoimet verkkokurssit, sulautettu oppiminen ja käänteinen opetus. Työelämässä olevien informaatioteknologian alan ammattilaisten tulee jatkuvasti kehittää osaamistaan, kun uusia ja korvaavia teknologioita tulee käyttöön nopeassa tahdissa. Todistuksena tiedoista ja taidoista ovat eritasoiset, kansainvälisesti hyväksytyt sertifikaatit. Tämän tutkielman tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa virtuaalinen oppimisympäristö, jossa teorian opiskelu yhdistetään käytännön harjoitteluun. Oppimisympäristö on tarkoitettu erityisesti informaatioteknologia-alan sertifiointikokeisiin harjoittelua varten. Erilaisten virtuaalisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä on tutkittu jonkin verran, mutta tutkimus on painottunut pääosin perusasteen opintoihin. Virtuaaliopiskelun hyödyntämisestä IT-alan sertifiontijärjestelmässä on olemassa hyvin vähän tutkimustietoa. Uuden oppimisympäristön suunnittelun perustana käytetään tässä tutkimuksessa toteutettua, suosittujen virtuaalisten oppimisympäristöjen vertailua. Vertailuun valikoituivat opetusvideosivusto Khan Academy, Cisco Systems Oy:n Networking Academy, massiivisia avoimia verkkokursseja tarjoava Coursera sekä yhteistyötä tukeva opetusjärjestelmä ViLLE. Vertailun pohjalta todetaan uuden oppimisympäristön soveltuvan erinomaisesti IT-alan sertifiontikokeiden opiskeluun erityisesti tapauksissa, joissa käytännön harjoituksia tekemällä voidaan saavuttaa parempi oppimistulos. Uusi oppimisympäristö on ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen eikä vastaavaa järjestelmää ole toistaiseksi kehitetty. Keskeisimpinä ominaisuuksina mainitaan esimerkiksi automaattinen arviointi sekä harjoitteluympäristön palauttaminen alkutilaan täysin automaattisesti. Lopuksi kuitenkin todetaan, että kehitetyn ratkaisun hyödyllisyyden arvioimiseksi vaaditaan nykyistä merkittävästi suurempi käyttäjämäärä sekä kehittyneemmät menetelmät käyttäjädatan analysointiin.

Datanomiopiskelijoiden yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Helsinki Business Collegessa

Diplomityön Datanomiopiskelijoiden yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Helsinki Business Collegessa tavoitteena on tulkita opintohallituksen datanomikoulutusta antavan oppilaitoksen määräävää ja ohjaavaa dokumentaatiota yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta siten, että koulutusta voitaisiin kehittää kustannustehokkaasti nykyistä paremmin yrittäjyyttä vahvistavaksi. Datanomitutkintoon johtavan koulutuksen määräävät dokumentaatiot ovat Opetushallituksen tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon (datanomi) tutkinnon perusteet sekä Helsinki Business Collegen datanomikoulutuksen opetussuunnitelma. Tutkimusmetodina käytetään laadullista, hermeneuttista metodia. Hermeneuttinen metodi korostaa tutkijan esiymmärrystä, ja se sopii tekstien tulkintaan. Teksti voi olla muutakin kuin tekstiä sen tavanomaisessa merkityksessä, mutta tässä tutkimuksessa nimenomaan tekstejä: määräyksiä, suunnitelmia ja tieteellistä tietoa kasvatuksesta, opetusympäristöistä, työtavoista ja tekniikoista sekä yrittäjyydestä. Tutkimuksen tuloksena luotiin muutoskuvauksia ja esimerkkejä oppilaitoksen opetussuunnitelman, työtapojen ja opetustekniikoiden kehittämiseksi. Hermeneuttiseen menetelmään kuuluvaa lopullista toteutusta ei tämän tutkimuksen puitteissa voitu tehdä. Tutkimus tehtiin yksittäisen oppilaitoksen datanomi opetusta varten, mutta tuloksia voi hyvin käyttää myös muissa oppilaitoksissa ja toisien ammattialojen opetuksen tarpeisiin. Tutkimus osoitti, että nykyistä opetussuunnitelmaa kehittämällä datanomien yrittäjyyttä ja työelämävalmiuksia voidaan parantaa kustannustehokkaasti. Jatkotutkimusta tarvitaan kustannuslaskentaan ennen muutoksia sekä yrittäjyyden lisääntymisen seurantatutkimusta uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden datanomien valmistuttua.

TEHOHOITAJIEN KIVUN ARVIOINNIN OSAAMINEN – Tehohoitopotilaille kehitetyn kivunarviointimittarin käytön oppiminen video-opetuksen avulla.

Tehohoitopotilaan kivun arvioiminen on usein haastavaa, johtuen potilaan kyvyttömyydestä kommunikoida. Kivun arvioinnin avuksi onkin tästä syystä kehitetty käyttäytymiseen perustuvia kipumittareita. Tehohoitajilla on keskeinen asema kivun arvioinnissa, mutta tutkimusten perusteella tehohoitajien kivun arvioinnin osaaminen on puutteellista niin tietojen kuin taitojen osalta ja heillä on ennakkoasenteita kivun arviointiin liittyen. Tehohoitajien kouluttaminen kivun arviointiin liittyen on tärkeä keino tehohoitopotilaan kivun arvioinnin edistämisessä. Koulutuksen tulee kuitenkin olla helposti saatavilla, ottaen huomioon hoitotodellisuuden siihen tuomat haasteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida video-opetuksen vaikutusta tehohoitajien tietoihin ja taitoihin tehohoitopotilaalle kehitetyn Critical-Care Pain Observation Tool (CPOT)-kipumittarin käyttöön liittyen, sekä kuvailla tehohoitajien kokemuksia video-opetuksesta oppimismenetelmänä. Yhdeltä teho-osastolta 48 tehohoitajaa katsoi tutkimusta varten kehitetyn CPOT-opetusvideon, jonka jälkeen he arvioivat kahden potilaan kipua CPOT-kipumittarilla, tutkijan tehdessä samanaikaisesti rinnakkaisarvioinnit potilaista. Arviointien jälkeen tehohoitajat tekivät tietotestin ja täyttivät CPOT-arviointilomakkeen. Tehohoitajien CPOT-kipumittarin käyttötaitoja arvioitiin tarkastelemalla tehohoitajien ja tutkijan tekemien kivunarviointien yhdenmukaisuutta interrater reliabiliteettilaskelmin. Kaksikymmentä tehohoitajaa haastateltiin heidän kokemuksista oppimismenetelmään liittyen. Haastattelut analysoitiin deduktiivisella temaattisella analyysillä. Tehohoitajat oppivat CPOT-kipumittarin käytön periaatteet ja kokivat oppineensa mittarin käytön, mutta interrater reliabiliteetti suhteessa tutkijan tekemiin kivun arviointeihin oli keskinkertainen. Video-opetus koettiin positiivisena, vaikkakin vuorovaikutuksellisuutta kaivattiin. Tutkimus osoitti video-opetuksen olevan käyttökelpoinen oppimismenetelmä CPOT-kipumittarin käytön periaatteiden oppimiseen, mutta parempien käyttötaitojen saavuttaminen vaatii lisäharjoittelua. Koska tehohoitajien subjektiivinen arvio käyttötaidoista ei välttämättä vastaa todellisia käyttötaitoja, oleellista olisi varmistaa myös objektiivisesti mittarin käyttötaidot koulutuksen jälkeen. Jatkossa tulisi tutkia käytäntöön soveltuvia keinoja varmistaa mittarin käyttötaidot, sekä teho-osastojen oppimiskulttuuria ja tehohoitajien motivaatiota ja asenteita työhön liittyvään oppimiseen.

Tavoitteena kielitaidon monipuolistaminen Suomessa. Opettajien näkemyksiä mahdollisuuksista monipuolistaa oppilaiden kielivalintoja

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan rehtoreiden ja opettajien käyttämiä vapaavalintaisten kielten opiskelun edistämisen keinoja ja sitä, millaisiksi opettajat kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa kielten opiskeluun. Lisäksi tutkitaan opettajien näkemyksiä parhaista mahdollisista tavoista edistää oppilaiden kielivalintojen monipuolisuutta. Suomessa on koko itsenäisyyden ajan panostettu monipuoliseen kielitaitoon, ja vielä 1970-luvulla Suomi oli kieliohjelmapolitiikan saralla edelläkävijämaa. Vuosikymmenien saatossa vieraiden kielten monipuolinen osaaminen on heikentynyt ja nykyään oppilaat opiskelevat pääasiassa vain kahta pakollista kieltä. Lähes kaikki opiskelevat ensimmäisenä vieraana kielenä englantia ja kaikki toista kotimaista kieltä. Vaikka kaikki suomalaiset opiskelevat kahta kieltä äidinkielen lisäksi, ainoastaan 75 % suomalaisista kokee pystyvänsä kommunikoimaan jollain muulla kielellä kuin äidinkielellään. Viime vuosikymmeninä yksipuolistuvaan vieraiden kielten osaamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja on tehty erilaisia hankkeita kielitaidon monipuolistamiseksi, muun muassa KIMMOKE ja Kielitivoli. Hankkeiden tavoitteiden täyttyminen on ollut kuitenkin toivottua heikompaa. Tutkimusaineistona on 37 peruskoulun ja 34 lukion rehtorin sekä 20 kieltenopettajan kyselylomakeaineisto. Lisäksi haastateltiin neljää opettajaa. Tutkimuksessa selvisi, että pääasiassa käytetään kielten opetuksen käytännön toteutukseen liittyviä edistämisen keinoja. Peruskoulut ja lukiot eroavat toisistaan jonkin verran. Erilaisia monipuolistamisen keinoja on olemassa ja niitä käytetään moni tavoin, Opettajat kokivat kuitenkin, että heidän mahdollisuutensa vaikuttaa kielten opiskelun monipuolistamiseen ovat melko heikot. Toisaalta opettajan oma innostunut esimerkki, kielten markkinointi sekä mielekäs ja laadukas opetus koettiin parhaimmiksi tavoiksi edistää vieraiden kielten opiskelua. Näitä keinoja jokaisen opettajan on helppo toteuttaa omassa arjessaan. Kielten opiskelun monipuolistamisen suurimpina esteinä ja ongelmina nähtiin erityisesti resurssipula ja eri tahojen negatiiviset asenteet. Kielten opiskelun monipuolistaminen on tärkeää eikä siihen päästä pelkästään valinnaista kielten opiskelua lisäämällä. Monipuolinen kielitaito on sekä yksilön että yhteisön kannalta välttämätöntä, koska kielitaito on avain kommunikointiin.