Estación meteorológica móvil con posicionamiento GPS

Desarrollo de una plataforma que permite la medición de parámetros climáticos ambientales característicos de una estación meteorológica tales como presión atmosférica, temperatura, luminosidad, precipitación y viento. Ésta tiene capacidad de poder integrarse y/o anexionarse para su uso a distintos tipos de sensores por cualquiera de las plataformas de comunicación que incorpora: bluetooth, Wi-Fi (IEE 802.11), bus I2C, o Ethernet. Igualmente, tiene la posibilidad de movilidad con indicación del posicionamiento por GPS y de aplicación adicional para uso en control domótico.

Expression of the monocarboxylate transporter MCT1 in the adult human brain cortex.

Distribution of the monocarboxylate transporter MCT1 has been investigated in the cortex of normal adult human brain. Similarly to the glucose transporter GLUT1 55 kDa isoform, MCT1 was found to be strongly expressed on blood vessels in all cortical layers. In addition, laminar analysis revealed intense MCT1 expression in the neuropil of layer IV in primary auditory (AI) and visual (VI) areas, while this expression was more homogeneous in the non-primary auditory area STA. The cellular distribution shows that MCT1 is strongly expressed by glial cells often associated with blood vessels that were identified as astrocytes. The observed distribution of MCT1 supports the concept that, under certain circumstances, monocarboxylates could be provided as energy substrates to the adult human brain. Moreover, the distinct laminar pattern of MCT1 expression between primary and non-primary cortical areas may reflect different types of neuronal activity requiring adequate supply of specific energy substrates.

La brecha digital, una brecha simbólica

Peer-reviewed

Application of RNAi to silence tartrate-resistant acid phosphatase: unexpected effects on the monocyte-macrophage lineage

Tartraatti-resistentin happaman fosfataasin hiljentäminen RNAi menetelmällä: odottamaton vaikutus monosyytti-makrofagi linjan soluissa RNA interferenssi (RNAi) eli RNA:n hiljentyminen löydettiin ensimmäisenä kasveissa, ja 2000-luvulla RNAi menetelmä on otettu käyttöön myös nisäkässoluissa. RNAi on mekanismi, jossa lyhyet kaksi juosteiset RNA molekyylit eli siRNA:t sitoutuvat proteiinikompleksiin ja sitoutuvat komplementaarisesti proteiinia koodaavaan lähetti RNA:han katalysoiden lähetti RNA:n hajoamisen. Tällöin RNA:n koodaamaa proteiinia ei solussa tuoteta. Tässä työssä on RNA interferenssi menetelmän avuksi kehitetty uusi siRNA molekyylien suunnittelualgoritmi siRNA_profile, joka etsii lähetti RNA:sta geenin hiljentämiseen sopivia kohdealueita. Optimaalisesti suunnitellulla siRNA molekyylillä voi olla mahdollista saavuttaa pitkäaikainen geenin hiljeneminen ja spesifinen kohdeproteiinin määrän aleneminen solussa. Erilaiset kemialliset modifikaatiot, mm. 2´-Fluoro-modifikaatio, siRNA molekyylin riboosirenkaassa lisäsivät siRNA molekyylin stabiilisuutta veren plasmassa sekä siRNA molekyylin tehokkuutta. Nämä ovat tärkeitä siRNA molekyylien ominaisuuksia kun RNAi menetelmää sovelletaan lääketieteellisiin tarkoituksiin. Tartraatti-resistentti hapan fosfataasi (TRACP) on entsyymi, joka esiintyy luunsyöjäsoluissa eli osteoklasteissa, antigeenejä esittelevissä dendiriittisissä soluissa sekä eri kudosten makrofageissa, jotka ovat syöjäsoluja. TRACP entsyymin biologista tehtävää ei ole saatu selville, mutta oletetaan että TRACP entsyymin kyvyllä tuottaa reaktiivisia happiradikaaleja on tehtävä sekä luuta hajoittavissa osteoklasteissa sekä antigeenia esittelevissä dendriittisissä soluissa. Makrofageilla, jotka yliekpressoivat TRACP entsyymiä, on myös solunsisäinen reaktiivisten happiradikaalien tuotanto sekä bakteerin tappokyky lisääntynyt. TRACP-geenin hiljentämiseen tarkoitetut spesifiset DNA ja siRNA molekyylit aiheuttivat monosyytti-makrofagilinjan soluviljelymallissa TRACP entsyymin tuoton lisääntymistä odotusten vastaisesti. DNA ja RNA molekyylien vaikutusta TRACP entsyymin tuoton lisääntymiseen tutkittiin myös Tolllike reseptori 9 (TLR9) poistogeenisestä hiirestä eristetyissä monosyyttimakrofaagisoluissa. TRACP entsyymin tuoton lisääntyminen todettiin sekvenssistä ja TLR9:stä riippumattomaksi vasteeksi solun ulkopuolisia DNA ja RNA molekyylejä vastaan. Havainto TRACP entsyymin tuoton lisääntymisestä viittaa siihen, että TRACP entsyymillä on tehtävä solun immuunipuolustusjärjestelmässä.

The Child Occupational Self Assessment (COSA, version 2.1) : lasten toimintamahdollisuuksien itsearviointi COSA:n esittely ja suomentamisprosessi

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on aloittaa lapsille ja nuorille suunnatun The Child Occupational Self Assessment (COSA, version 2.1) itsearviointimenetelmän suomenkielisen version käännöstyö. COSA on asiakaslähtöinen itsearviointi, jolla kartoitetaan lasten ja nuorten kokemusta toiminnallisesta pätevyydestään ja jokapäiväisten toimintojen tärkeydestä heille. COSA pohjaa Inhimillisen toiminnan malliin ja sen toteutus seuraa asiakaslähtöistä teoriaa. COSA:n avulla voidaan asettaa toimintaterapialle tavoitteet ja tarkastella niiden toteutumista. Työssämme suomennamme arviointimenetelmän nimen muotoon; Lasten toimintamahdollisuuksien itsearviointi COSA. Arviointimenetelmän käännöstyö tehdään Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian toimintaterapian koulutusohjelmalle. Opinnäytetyössä esittelemme ensin arviointia ja tavoitteiden asettamista lasten toimintaterapiassa sekä itsearvioinnin käyttämistä arviointimenetelmänä. Esittelemme COSA itsearviointimenetelmän sekä sen taustalla vaikuttavat Inhimillisen toiminnan mallin sisällön ja asiakaslähtöisyyden. Kartoitamme myös The Child Occupational Self Assessment (COSA, version 2.1 )itsearviointimenetelmän kehittymistä, sitä edeltäneitä arviointimenetelmiä ja COSA:sta aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Opinnäytetyössä suomennamme COSA:n arviointilomakkeen. Arviointilomakkeessa on 25 lasten ja nuorten toiminnallista pätevyyttä ja jokapäiväisten toimintojen tärkeyttä kartoittava väittämää. Suomentamisprosessissa selvitämme COSA:n arviointilomakkeen väittämien suomennosten ymmärrettävyyden onnistumista kahdeksan käyttökokeiluun ja haastatteluun osallistuvan lapsen avulla. Saimme arviointilomakkeen suomentamisprosessiin apua neljältä lasten kanssa työskentelevältä toimintaterapeutilta sekä koulutusohjelmamme koulutuspäälliköltä. Käyttökokeiluiden sekä toimintaterapeuttien palautteiden avulla viimeistelimme suomennetun arviointilomakkeen väittämät. Opinnäytetyön lopuksi pohdimme arviointilomakkeen suomentamisprosessin vaiheita sekä mahdollisia jatkotutkimusehdotuksia. Luovutimme Lasten toimintamahdollisuuksien itsearviointi COSA:n arviointilomakkeen koulutusohjelmamme käyttöön ja mahdollisten jatkotutkimusten kohteeksi.

EU:n kuvanlaatukriteerien täyttyminen vatsan alueen tietokonetomografiatutkimuksissa Päijät-Hämeen keskussairaalassa

Tämän työn tarkoituksena on arvioida vatsan tietokonetomografiatutkimusten (TT-tutkimusten) kuvanlaatua ja säteilyannosta käyttäen apuna EU:n luomia kriteerejä, sekä tuottaa lomake TT:n sisäisen laadunvarmistuksen tekemiseen. Työ voidaan esittää seuraavassa auditoinnissa näyttönä itsearvioinnin toteuttamisesta Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Lomake laadittiin EU-kriteerien pohjalta yhteistyössä radiologin kanssa. Sen avulla kerättiin taustatiedot 22:sta vatsan alueen rutiinikuvauksesta. Kuvien laatua tarkasteltiin työasemalta kahden ihmisen toimesta vatsan alueen yleisten ja elinten yksityiskohtaisten kriteerien avulla. Kuvista laskettiin kontrasti-kohinasuhteet ja kirjattiin säteilyannokset. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota varjoaineen oikea-aikaisuuteen ja määriin, kuvausalueen rajaukseen sekä tutkimusindikaation oikeellisuuteen. Potilaat olivat iältään 34 - 84 -vuotiaita, 14 naista ja 8 miestä. Potilaiden painon keskiarvo oli 70,2 kg ja painoindeksi 25,04. Yksi kuvaus olisi voitu korvata ultraäänitutkimuksella, muutoin tutkimusindikaatiot olivat TT-tutkimukseen sopivia. Säteilyannoksen keskiarvoksi tuli 631,5 DLPw, joka ylittää hiukan Säteilyturvakeskuksen vertailuarvon, 600 DLPw. Osin tämä johtuu ylimääräisistä leikkeistä, joita oli 15 kuvauksessa 1 - 8 kpl. Kontrasti-kohinasuhdetta verrattiin painoon, painoindeksiin sekä säteilyannokseen. Paino oli ainoa muuttuja, jolla oli kontrasti-kohinasuhteen kanssa riippuvuus. Varjoaine oli care bolus-tekniikan ansiosta oikea-aikainen jokaisessa kuvauksessa. Varjoainemäärää oli muutettu potilaan painon mukaan vain kahdessa tapauksessa, jolloin varjoainekontrasti ei ollut optimaalinen kaikissa kuvauksissa. Elinten erotettavuuden EU-kriteerit toteutuivat 99,7 %:sti, koska yhdessä kuvauksessa kuvausalueen yläosasta puuttui leikkeitä. Visuaalinen terävyys toteutui 98,4 %:sti. Terävästi ei ollut erotettavissa 0,3 % kriteereistä ja 1,3 %:ssa kriteerit eivät olleet arvioitavissa. Eniten ongelmia aiheuttavat kapeat rakenteet kuten haimatiehyet ja virtsateiden distaaliosat. Työstä saatuja tuloksia hyödynnetään Päijät-Hämeen keskussairaalassa painottamalla uudelleen varjoainemäärän laskemista potilaan painon mukaan, kiinnittämällä huomiota kuvausalueen huolelliseen rajaukseen ylimääräisten leiketasojen välttämiseksi ja laatimalla uudet tiukemmat määräykset suojien käytöstä TT-tutkimuksissa.

Organofosforiyhdisteille (TBEP ja TEHP) altistuminen työpaikoilla

Työssä mitattiin työilman TBEP- ja TEHP-pitoisuuksia siivousalalla (3 kohdetta) ja muovituoteteollisuudessa (2 kohdetta). Pitoisuutta ilmassa verrattiin työntekijöidenbiomonitorointinäytteistä analysoitujen 2-butoksietikkahapon (2-BAA) ja 2-etyyliheksaanihapon (2-EHA) pitoisuuteen. Tavoitteena oli biomonitoroin-timenetelmän soveltuvuuden selvittäminen altistumisen arvioinnissa sekä tarvittavien lisäsuojaus- ja torjunta-tarpeiden selvittäminen. Biomonitorointia sekoittavien tekijöiden (2-butoksietanoli ja 2-etyyli-1-heksanoli) pitoisuus mitattiin työntekijöidenhengitysilmasta kerätystä VOC-näytteestä. OVS-keräimiin kerätyt TBEP- ja TEHP-näytteet uutettiin ultraäänellä sopivalla liuottimella ja analysoitiin kaasukromatografisesti (GC). VOC-näytteet kerättiin Tenax GR ¿adsorbenttiin, irrotettiin keräimestä termodesorptiolla ja analysoitiin GC:lla. Biomonitorointinäytteiden (virtsa) 2-BAA- ja 2-EHA -pitoisuus analysoitiin myös GC:lla. Lattianvahauksen aikana siivoojien hengitysilmasta mitatuissa TBEP-näytteissä pitoisuudet vaihtelivat välillä 70 - 860 ng/m3 sekä VOC-näytteistä 88 %:sta löytyi2-butoksietanolia, jonka pitoisuus vaihteli välillä 3 - 1800 µg/m3. Virtsan 2-BAA:n pitoisuudet vaihtelivat välillä <0,3 - 26 mmol/mol kreatiniinia ollen korkeimmillaan 43 % toimenpiderajasta. Raskaana olevien toimenpideraja ylitettiin 30 % näytteistä. Muovituotetehtaissa TEHP-pitoisuus työntekijöiden hengitysilmassa oli alle määritysrajan (eli < 1 - < 3 ng/m3). Muovituotetehtaissa kerätyistä VOC-näytteistä 16 %:sta löydettiin 2-etyyli-1-heksanolia, jonka pitoisuus vaihteli välillä 90 - 100 µg/m3. Virtsan 2-EHA-pitoisuudet olivat välillä <0,1 - 0,2 mmol/mol kreatiniinia. Tulosten perusteella siivoojat altistuvat TBEP:lle ja 2-butoksietanolille lattianvahauksen yhteydessä, muttaaltistuminen ei ilman pitoisuuksien ja biomonitoroinnin tulosten mukaan aiheutaterveyshaittaa ainakaan yhden mahdollisen metaboliitin 2-BAA:n kautta. Pois lukien raskaana olevat työntekijät, joille 2-butoksietanolia sisältävän vahanpoistotuotteen käsitteleminen aiheuttaa mahdollista terveyshaittaa. Käytetyillä biomonitorointimenetelmillä ei voitu osoittaa altistumista tapahtuneen mitatuilla TBEP:n ja TEHP:n pitoi-suustasoilla. Metaboliareittien varmistamisen jälkeen on mahdollista tutkia toimivampaa menetelmää altistumisen arviointiin biomonitoroinnin avulla. Työntekijöiden suojautuminen niin muovituotetehtaissa kuin siivoustyössäkin mitattujen yhdisteiden osalta oli pääosin riittävää. Ainoastaan raskaana olevien työntekijöiden, jotka siivoustyössään altistuvat 2-butoksietanolille, suojaukseen tulisi kiinnittää huomiota.

La Multimetodología autobiográfica extendida y los fondos de identidad

The main goal of this article is to illustrate a way of detecting identity foundations in people using extended autobiographical multi-methodology as a qualitative approach that combines different techniques to study the narrative construction of identity. There are four groups of techniques: 1) in-depth interviews; 2) the revised self-portrait technique; 3) the analysis of artifacts, routines and ways of living, and 4) “psycho-geographical maps.” “Identity foundations” are understood as a set of resources (toolbox) that have been historicallyaccumulated, culturally developed and socially distributed and transmitted, which are essential for defining and presenting oneself. Two examples are provided that illustrate how to use this methodological approach to achieve the aforementioned objective. In conclusion, the study recommends taking into account the explicit and implicit, underlying cultural forces involved in constructing human identity

Hitsauksen mekanisointi laivan runkorakenteiden valmistuksessa

Hitsauksen mekanisoinnilla ja erityisesti kevytmekanisoinnilla saavutetaan melko pienin kustannuksin suuria etuja tuottavuudessa, laadussa ja työergonomiassa. Mekanisoinnin avulla voidaan saavuttaa soveltuvissa kohteissa hitsauksen kaariaikasuhteen kaksinkertaistuminen esim. 10 %:sta 20 %:iin. Tämä voi tarkoittaa kohteen kokonaishitsaustyöajan puolittumista. Mekanisoinnin tehokas hyödyntäminen edellyttää kuitenkin, että laitteet ovat helppokäyttöisiä ja haluttuja hitsauksen apuvälineitä. Genesis-projekti, jonka on määrä valmistua syksyllä 2009, tuo uuden haasteen Aker Yardsin Turun telakalle. Aluksen aikaisempia laivoja suurempi koko aiheuttaa haasteita tilankäytölle ja kapasiteetin riittävyydelle. Lisäksi käytettävät rakenteet aiheuttavat tuotantoon erityisiä ongelmia, joihin tämän diplomityön puitteissa on etsitty soveltuvia mekanisointiratkaisuja. Diplomityössä mekanisointilaitehankinnoilla lisättiin telakan laitekantaa ja korvattiin vanhentuneita laitteita. Laitteiden käyttöönotossa tarkasteltiin laitteiden puutteita ja pyrittiin löytämään käytettävyyttä parantavia ratkaisuja. Tässä työssä esitellyillä parannuksilla käytössä oleviin laitteisiin ja työmenetelmiin hitsauksen mekanisoinnin käyttöä voitaisiin lisätä vielä merkittävästi.

InserQual: una eina per a la millora de la qualitat en l'acompanyament a la inserció laboral

InserQual és un protocol nascut al tercer sector que garanteix a les entitats la quali tat del procés d'acompanyament a la inserció laboral. Les enlitats ques' hi dediquen acostumen a treballara partir de l' ilinerari lineal class ic,queconsidera la inserciócom un procés lineal i ordenat que va de I' atur a I'ocupació. InserQual reformula aquest itinerari aportant la imatge de la rotonda. Aquesta aporta a I' itinerari un valor afegitde fl ex ibilitat i adequació a les necessitats de cada usuari/aria. LnserQual és, perlant, unaeina útil i propera, específica per a entitats dedicades a la inserció laboral de persones amb dificultats i que aporta un seguit d' actuacions molt concretes, pero flexibles, que permeten als professionals millorar en la seva intervenció del dia a dia.

Modelling of a Hydrogen Catalytic Recombiner for Nuclear Power Plant Containment Studies; Case: Siemens FR90/1-150 Recombiner in TONUS OD Code

Ydinvoimalaitokset on suunniteltu ja rakennettu niin, että niillä on kyky selviytyä erilaisista käyttöhäiriöistä ja onnettomuuksista ilman laitoksen vahingoittumista sekä väestön ja ympäristön vaarantumista. On erittäin epätodennäköistä, että ydinvoimalaitosonnettomuus etenee reaktorisydämen vaurioitumiseen asti, minkä seurauksena sydänmateriaalien hapettuminen voi tuottaa vetyä. Jäädytyspiirin rikkoutumisen myötä vety saattaa kulkeutua ydinvoimalaitoksen suojarakennukseen, jossa se voi muodostaa palavan seoksen ilman hapen kanssa ja palaa tai jopa räjähtää. Vetypalosta aiheutuvat lämpötila- ja painekuormitukset vaarantavat suojarakennuksen eheyden ja suojarakennuksen sisällä olevien turvajärjestelmien toimivuuden, joten tehokas ja luotettava vedynhallintajärjestelmä on tarpeellinen. Passiivisia autokatalyyttisiä vetyrekombinaattoreita käytetäänyhä useammissa Euroopan ydinvoimaitoksissa vedynhallintaan. Nämä rekombinaattorit poistavat vetyä katalyyttisellä reaktiolla vedyn reagoidessa katalyytin pinnalla hapen kanssa muodostaen vesihöyryä. Rekombinaattorit ovat täysin passiivisiaeivätkä tarvitse ulkoista energiaa tai operaattoritoimintaa käynnistyäkseen taitoimiakseen. Rekombinaattoreiden käyttäytymisen tutkimisellatähdätään niiden toimivuuden selvittämiseen kaikissa mahdollisissa onnettomuustilanteissa, niiden suunnittelun optimoimiseen sekä niiden optimaalisen lukumäärän ja sijainnin määrittämiseen suojarakennuksessa. Suojarakennuksen mallintamiseen käytetään joko keskiarvoistavia ohjelmia (Lumped parameter (LP) code), moniulotteisia virtausmalliohjelmia (Computational Fluid Dynamics, CFD) tai näiden yhdistelmiä. Rekombinaattoreiden mallintaminen on toteutettu näissä ohjelmissa joko kokeellisella, teoreettisella tai yleisellä (eng. Global Approach) mallilla. Tämä diplomityö sisältää tulokset TONUS OD-ohjelman sisältämän Siemens FR90/1-150 rekombinaattorin mallin vedynkulutuksen tarkistuslaskuista ja TONUS OD-ohjelmalla suoritettujen laskujen tulokset Siemens rekombinaattoreiden vuorovaikutuksista. TONUS on CEA:n (Commissariat à 1'En¬ergie Atomique) kehittämä LP (OD) ja CFD -vetyanalyysiohjelma, jota käytetään vedyn jakautumisen, palamisenja detonaation mallintamiseen. TONUS:sta käytetään myös vedynpoiston mallintamiseen passiivisilla autokatalyyttisillä rekombinaattoreilla. Vedynkulutukseen vaikuttavat tekijät eroteltiin ja tutkittiin yksi kerrallaan. Rekombinaattoreiden vuorovaikutuksia tutkittaessa samaan tilavuuteen sijoitettiin eri kokoisia ja eri lukumäärä rekombinaattoreita. Siemens rekombinaattorimalli TONUS OD-ohjelmassa laskee vedynkulutuksen kuten oletettiin ja tulokset vahvistavat TONUS OD-ohjelman fysikaalisen laskennan luotettavuuden. Mahdollisia paikallisia jakautumia tutkitussa tilavuudessa ei voitu havaita LP-ohjelmalla, koska se käyttäälaskennassa suureiden tilavuuskeskiarvoja. Paikallisten jakautumien tutkintaan tarvitaan CFD -laskentaohjelma.

Soft tissue artifact assessment during treadmill walking in subjects with total knee arthroplasty.

Accurate measurement of knee kinematics during functional activities suffers mainly from soft tissue artifact (STA): the combination of local surface deformations and rigid movement of markers relative to the underlying bone (also called rigid STA movement: RSTAM). This study proposes to assess RSTAM on the thigh, shank, and knee joint and to observe possible features between subjects. Nineteen subjects with knee arthroplasty were asked to walk on a treadmill while a biplane fluoroscopic system (X-rays) and a stereophotogrammetric system (skin markers) recorded their knee movement. The RSTAM was defined as the rigid movement of the cluster of skin markers relative to the prosthesis. The results showed that RSTAM amplitude represents approximately 80-100% of the STA. The vertical axis of the anatomical frame of the femur was influenced the most by RSTAM. Combined with tibial error, internal/external rotation angle and distraction-compression were the knee kinematics parameters most affected by RSTAM during the gait cycle, with average rms values of 3.8° and 11.1 mm. This study highlighted higher RSTAM during the swing phase particularly in the thigh segment and suggests new features for RSTAM such as the particular shape of some RSTAM waveforms and the absence of RSTAM in certain kinematics during the gait phases. The comparison of coefficient of multiple correlations showed some similarities of RSTAM between subjects, while some correlations were found with gait speed and BMI. These new insights could potentially allow the development of new methods of compensation to avoid STA.

In-line Monitoring of Precipitation Process using Raman Spectroscopy and ATR-FTIR

Polymorfian jatkuva seuranta saostuksessa on hyödyllistä suunnittelun ja kidetuotteen ominaisuuksien sekä kiteytystä seuraavan jatkoprosessoinnin kannalta. Tässä diplomityössä on tutkittu L-glutamiinihapon kahden (- ja ß) polymorfimuodon liukoisuuden riippuvuutta pH:sta ja lämpötilasta.Tulokseksi saatiin, että kummankin polymorfin liukoisuus kasvoi sekä pH:ta ettälämpötilaa kasvatettaessa. ¿¿muodon liukoisuus oli korkeampi kuin ß-muodon liukoisuus valituilla pH-arvoilla eri lämpötiloissa. Lisäksi seurattiin puolipanostoimisen saostuksen aikana 1-litraisella laboratoriokiteyttimellä muodostuvan kiteisen polymorfiseoksen koostumusta hyödyntäen in-line Raman-spektroskopiaa. Myös liuoksen pH-muutosta seurattiin sekä liuoksen koostumusta ATR FTIR-spektroskopian (Attenuated Total Reflection Fourier Transform Infrared Spectrometer) avulla. Tutkittavina muuttujina olivat mm. sekoitusintensiteetti, sekoitintyyppi, reaktanttien (natriumglutamaatti ja rikkihappo) konsentraatiot sekä syötetyn rikkihapon syöttökohta kiteyttimessä. Työhön sisältyi 36 koetta ja osa kokeista toistettiin tulosten oikeellisuuden tarkistamiseksi. Inline-mittaustulosten verifioimiseksi kidenäytteet analysoitiin myös käyttämällä konfokaali Raman-mikroskooppia. Kidemorfologiaa tutkittiin SEM-kuvien (Scanning Eletronic Microscope) avulla. Työ osoitti, että Raman-spektroskopia on joustava ja luotettava menetelmä saostusprosessin jatkuvaan seurantaan L-glutamiinihapolla. Alhaiset lähtöainepitoisuudet tuottivat pääasiassa ¿¿muotoa, kun taas alhainen sekoitusteho edisti ß-muodon muodostumista. Syöttökohta vaikutti merkittävästi polymorfiaan. Kun rikkihapon syöttökohta oli epäideaalisesti sekoitetulla vyöhykkeellä, nousi ylikylläisyystaso korkeaksi ja päätuote oli tällöin ß-muotoa. 6-lapainen vinolapaturbiini (nousukulma 45o) ja 6-lapainen levyturbiini eivät merkittävästi poikenneet toisistaan muodostuvien polymorfien osalta.

Sähkölaitekaapelipäätteiden kokoonpanotuotannon siirtäminen alihankkijalle

Työn tavoitteena oli selvittää kustannussäästöjä sähkölaitekomponentin kokoonpano- tuotannossa. Työssä vertaillaan oman ja alihankintatuotannon välisiä kustannuksia sekä tarkastellaan toiminnan joustavuutta, kun kokoonpano muodostuu kokonaisuudessaan ostettavista osista ja kuljetusmatka osien tuottajilta sekä myyjiltä on lyhyempi alihankkijalle, kuin omalle tehtaalle. Työssä järjestellään tuotteen kokoonpanolle edellytykset siirtymiseen alihankkijan hoidetta-vaksi niin, ettei siitä aiheudu ongelmia osavalmistuksen ja hankinnan, sekä valmiiden tuotteiden hallinnassa. Työssä selvitellään tuotteenmerkitystä ja sen kehittämistä sähkölaiteteollisuudelle. Tuotteen ja tuotannon kehittämisestä oli kohdeyrityksessä perustettu erityinen projekti, johon kuului myös muita sähkökaapeliliitäntään kuuluvia osia. Tuoteryhmä,jota tämä tutkimus käsittelee, siirrettiin alihankkijan kokoonpanotuotantoon vuonna 2000. Kaapelipäätteet kuuluvat yhtenä vaihtoehtoisena osana sähkölaitteiden voimakaape- loinnin läpivientiin ja suojaukseen. Projektissa kehitettiin 3 erilaista kaapelipäättä, joiden tehtävänä oli korvata 20 aikaisempaa mallia. Tällä tavoin kyseisen tuotteen ja sen komponenttien valmistussarjakokoja voitiin nostaa ja silti tuotannonkiertoa nopeuttaa, koska puskurivarastossa olevien variaatioiden määrä väheni 20:sta 3:een. Myös osa kokoonpanossa käytettävistä komponenteista voitiin käyttää kaikkien kaapelipäätemallien kokoonpanossa. Työssä vertaillaan kuljetuskustannusten eroa osahankinnassa oman ja alihankinta- tuotannon välillä, sekä vertaillaan varaston ja tuotannon tilankäyttöä ja tuotantokapasiteettia. Työn tarkoituksena on perustella ajatusta, että kuljetusmatkoja lyhentämällä voitaisiin saada kustannussäästöjä. Oman ja alihankintatyön kustannuksia vertaillaan ja huomattava säästö kokoonpanotyössä on tässä tapauksessa se, että alihankkijan laskutushinta työlle on alhaisempi, kuin mitä työn osuudelle on määritelty omassa tuotannossa. Varastotilan osalta vertailuatehtiin ainoastaan tilan käytön suhteen.

Mukautettu tilintarkastuskertomus suomalaisissa pörssiyrityksissä vuosina 1992-2002

Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää kuinka yleistä tilintarkastuskertomuksen mukauttaminen on suomalaisissa pörssiyrityksissä. Alatavoitteina oli selvittää mukauttamisen riippuvuutta toimialasta khin neliö testin avulla, mukautusten vertaileminen ajallisesti, mukautettujen tilintarkastuskertomusten analysoiminen sekä tutustua tilintarkastajan erilaisiin raportointitapoihin. Tutkimuksessa on sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia piirteitä. Tutkimusajanjakso käsitti 11 tilinkautta vuosien 1992-2002 välillä. Tutkimusaineisto koostuu 154:n suomalaisen pörssilistatun yhtiön 892:sta tilinpäätöksestä tilintarkastuskertomuksineen. Tutkimuksessa havaittiin että tilintarkastuskertomuksen mukauttaminen suomalaisissa pörssiyhtiöissä on varsin harvinaista, ainoastaan 3,1tutkituista tilintarkastuskertomuksista oli mukautettuja. Toimialoittaisessa vertailussa ei voitu luotettavasti havaita mukauttamisen olevan toimialasta riippuvaista. Ajallisestimukautetut tilintarkastuskertomukset olivat jakautuneet varsin tasaisesti koko tarkasteluajanjaksolle, eikä suuria eroja vuosien välillä ollut havaittavissa.