Maahanmuuttajataustaisten vankien kotoutumisprosessit

Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia kotoutumisprosesseja maahanmuuttajataustaisilla vangeilla on ollut, millaiset asiat ovat olleet merkityksellisiä kotoutumisen onnistumisessa taikka epäonnistumisessa ja olisiko kotoutumista voitu edistää enemmän ja jos olisi miten? Tutkielman teoreettinen viitekehys käsittelee maahanmuuttajia, maahanmuuttoa, kotoutumista sekä rikollisuutta. Maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia käsitellään käsitteinä, suomalaisen maahanmuuton historian näkökulmasta ja tilastoina. Kotoutumista lähestytään erilaisten kotoutumisteorioiden ja kotouttamiseen vaikuttavien tekijöiden kautta sekä esittelemällä suomalaista kotoutumispolitiikkaa. Rikollisuutta lähestytään rikollisuuden käsitteen kautta, rikollisuuden riskitekijöiden sekä erilaisten rikosteorioiden avulla. Tutkielmassa on käytetty narratiivista tutkimusotetta. Aineisto on kerätty strukturoimattomalla narratiivisella aktiivihaastattelulla. Haastateltavia vankiloihin on lähestytty tiedotteen avulla, jolloin haastateltavat ovat vapaaehtoisesti saaneet ilmaista halukkuutensa haastatteluun osallistumiselle. Kaiken kaikkiaan tutkielman aineisto koostuu kuudesta eri haastattelusta. Aineisto on analysoitu juonirakenteiden avulla hahmottamalla millaisia erilaisia tekijöitä tai teemoja nousi esille ja miten ne vaikuttivat kertomusten kulkuun. Näiden avulla muodostui kolme tyyppitarinaa eli kolme erilaista kertomusta kotoutumisesta, jotka nimesin: ehkä kotoutunut Kalle, tuuliajolla oleva Teemu sekä parempaa haikaileva Pekka. Tulosten mukaan kaikkien maahanmuuttoprosessit ovat olleet erilaisia ja niihin ovat vaikuttaneet erilaiset tekijät. Yhtenevää kaikkein kotoutumisprosesseissa on se, että heistä jokainen on kokenut jossain vaiheessa ennakkoluuloja, rasismia ja syrjintää perustuen ainoastaan heidän ulkomaalaisuuteensa. Kotoutumisen onnistumisen kannalta merkityksellistä on ollut ikä Suomeen muuttaessa ja se, milloin on muuttanut. Suomen kielen taito on ollut tärkeä tekijä kotoutumisen onnistumisessa, ennakkoluulot ja mahdollisuuksien puute ovat merkityksellisiä tekijöitä kotoutumisen epäonnistumisessa. Muiden kuin lapsuudessa maahan muuttaneiden mielestä paremmin kotoutumista edistäisi se, että maahanmuuttajille olisi Suomessa tarjolla työtä tai muita mahdollisuuksia. Suomalainen kotoutumispolitiikka on myös hidasta ja tuki riittämätöntä. Erityisesti suomenkielen opiskelemiseen aikuiset tarvitsisivat enemmän tukea. Kotoutumisen edistämisen kannalta ratkaisevassa asemassa ovat myös suomalaiset. Heidän pitäisi aktiivisemmin ottaa ulkomaalaiset mukaan ja luoda heihin kontakteja sekä luopua erilaisista ennakkoluuloista.

Hankintayksikön korvausvastuu hankintamenettelyn keskeyttämisellä aiheutetusta vahingosta – erityisesti hankintalain nojalla

Tutkielma käsittelee hankintayksikön korvausvastuuta hankintamenettelyn keskeyttämisellä aiheutetusta vahingosta erityisesti hankintalain vahingonkorvaus- ja hyvitysmaksusäännösten nojalla. Huomiota kiinnitetään niiden ohella myös sopimuksentekorikkomukseen ja vahingon-korvauslakiin mahdollisina vastuuperusteina. Tutkielman aihepiiri sijoittuu systemaattisesti yksityis- ja julkisoikeuden rajapintaan ja myös sopimusvastuun ja sopimuksen ulkoisen vastuun harmaalle alueelle. Metodi on oikeusdogmaattinen. Sopimusneuvottelujen sitomattomuus on perusteltu lähtökohta myös julkisissa hankinnoissa. Sitä tukee hankintalainsäädännön taustalla oleva pyrkimys julkisten varojen käytön tehostami-seen. Hankintalaissa hankintayksikön oikeutta keskeyttää hankintamenettely ei olekaan käy-tännössä rajattu, kunhan tarjoajia kohdellaan yhdenvertaisesti. Hankintayksikön hyvin vapaa oikeus menettelyn keskeyttämiseen on tarjoajien luottamuksensuojan kannalta kuitenkin on-gelmallinen. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun hankintayksikkö on jo valinnut tarjouskilpai-lun voittajan hankintapäätöksellä ja näin antanut indision sopimuksentekotahdostaan. Hankin-tamenettelyn keskeyttämisen tarkoituksenmukaisuussyistä vielä hankintapäätöksen jälleen salliva oikeuskäytäntö on myös ristiriidassa hankintaoikaisua koskevan säännöksen sanamuo-don kanssa. Hankintalain mukainen korvausvastuu on ankaraa, eikä edellytä hankintayksikön tuottamusta. Vahingonkorvaussäännöksen nojalla korvataan vaihtoehtoisesti ns. positiivinen sopimusetu tai tarjousmenettelystä aiheutuneet kulut. Molempien katsotaan tutkielmassa olevan mahdollisia myös menettelyn keskeyttämisen yhteydessä. Hyvitysmaksun määrä ei sen sijaan ole sidottu aiheutuneeseen vahinkoon, eikä etenkään suuremmissa hankinnoissa yleensä riitä kattamaan koko vahinkoa. Hyvitysmaksun suhde samassa tapauksessa mahdollisesti myöhemmin määrät-tävään vahingonkorvaukseen on epäselvä. Hankintamenettelyssä on normaalitapauksessakin pääsääntöisesti vain yksi voittaja. Vain tälle tarjoajalle laittomasta keskeyttämisestä aiheutunut vahinko on siten syy-yhteydessä lainvastai-seen menettelyyn ja tulee korvattavaksi. Tarjousmenettelykuluja koskevan vahingonkorvauk-sen ja hyvitysmaksun osalta syy-yhteyskynnystä on lainsäädännössä alennettu. Tästä huolimat-ta alusta saakka virheelliset tarjouskilpailut, joissa virheettömän menettelyn kulkua on jälkikä-teen vaikea arvioida, muodostuvat ongelmallisiksi. Oikeuskäytännössä syy-yhteyttä koskeva näyttökynnys on näissä tapauksissa asetettu ehkä tarpeettomankin korkealle.

Suhteelliseen ilmaantuvuuteen perustuvan kovarianssirakenteen bayesiläinen MCMC-estimointi valikoituneessa perheaineistossa

Tässä tutkielmassa rintasyövän ja ruoansulatuselinten syöpien perheittäistä kertymistä ja perimäosuutta estimoitiin lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden suomalaisten perheaineistoissa. Perheet poimittiin siten, että jokaisessa perheessä on vähintään yksi alle 40-vuotiaana diagnosoitu syöpätapaus vuosina 1970-2012. Rintasyöpäaineisto koostui 4921 perheestä, joissa oli kaikkiaan 26 259 henkilöä. Ruoansulatuselinten aineisto puolestaan koostui 3328 perheestä ja 22 441 henkilöstä. Syövän perimäosuuden suhteellista ilmaantuvuutta mallinnettiin hierarkkisella bayesiläisellä Poisson-regressio sekamallilla, jossa sairastumisalttiuden vaihtelu jaettiin ympäristön, perimän ja ylihajonnan komponentteihin. Parametrien yhteisposteriorijakaumaa arvioitiin MCMC-otannan avulla JAGS-ohjelmalla. Lisäksi syöpien kertymistä tarkasteltiin estimoimalla sukulaisuussuhteiden mukaan ositettuja suhteellisia syöpäilmaantuvuuksia. Simulaatiotutkimuksella arvioitiin tilastollisen mallin satunnaiskomponenttien estimoituminen ja tarkasteltiin harhan korjauksen vaikutusta tutkimusasetelmaan. Rintasyöpäaineistossa nuorten syöpäpotilaiden perheenjäsenillä havaittiin 739 syöpää ja perheenjäsenten keskimääräinen syöpäriski oli 81% (95%:n todennäköisyysväli 68-94%) suurempi kuin vastaavalla väestöllä. Rintasyövän perimäosuus oli 26% (0-57%). Ruoansulatuselinten syöpiä havaittiin perheenjäsenillä 574 ja perheenjäsenten syöpäriski oli 60% (48-73%) suurempi kuin väestöllä ja sen perimäosuudeksi estimoitiin 63% (37-88%). Tutkielman tulosten mukaan ympäristötekijöiden merkitys rintasyöpäaineistossa on suuri. Vastaavasti ruoansulatuselinten syövissä ympäristötekijöiden merkitys on pienempi ja perimän osuus selvästi suurempi.

Asiakasluokittelun leviäminen ja käyttöönotto autokaupoissa

Digitalisaatio ja lisääntynyt kilpailu ovat luoneet uusia haasteita autoteollisuuden toiminnalle. Tiedon tehokkaamman hyödyntämisen avulla etsitään keinoja myynnin kasvattamiseen, asiakastyytyväisyyden parantamiseen ja uusien asiakkaiden hankintaan. Tämä edellyttää parempaa asiakasymmärrystä ja parempaa asiakasluokittelua. Tutkimuksessa tarkastellaan asiakkuuksien luokittelua innovaatioiden diffuusion ja institutionalismin teorioiden kautta. Tarkoituksena on selvittää miten asiakkuuksien luokittelu on levinnyt ja otettu käyttöön autokaupoissa ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet leviämiseen. Apututkimuskysymyksinä selvitetään millaisia käytäntöjä asiakasluokitteluun on, ja miten näitä on räätälöity omaan käyttöön. Lisäksi tarkastellaan millaisia vaikutuksia asiakasluokittelulla on ollut autokauppojen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelun keinoin. Teemahaastattelun avulla haluttiin kuvata selityksiä asiakasluokittelun innovaation diffuusiolle ja institutionaalisille näkökulmille sekä niiden vaikutuksille valikoidussa otoksessa. Käytännössä aineiston kerääminen toteutettiin haastattelemalla viittä Varsinais-Suomessa toimivaa autokaupan toimialan yritystä. Innovaatioiden diffuusion näkökulmasta tarkasteltiin innovaation ominaisuuksia. Leviämiseen vaikuttaneita asioita olivat innovaation suhteelliset hyödyt, soveltuvuus ja monimutkaisuus. Institutionaalisten paineiden osalta vaikuttavia asioita olivat lainsäädännön ajamat pakottavat paineet sekä taloudellisten paineiden tekniset ja funktionaaliset näkökulmat. Lisäksi analyysissä nousi esiin yrityksen omasta liiketoiminnasta lähteneitä käyttöönottoon vaikuttaneita tekijöitä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sekä innovaation ominaisuudet että institutionaaliset paineet vaikuttavat jossakin määrin asiakkuuksien leviämiseen ja käyttöönottoon. Niiden merkitys asiakasluokittelun tilanteessa vaikuttaa olevan keskittynyt tiettyihin teknisiin tekijöihin. Aineistosta nousi esiin myös muita asiakasluokittelun leviämiseen ja käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä, joiden kautta tavoitellaan taloudellisia hyötyjä, asiakassuhteen kehittämistä sekä uudenlaisia markkinointimenetelmiä. Nämä voidaan lukea yrityksen sisäisiksi tarpeiksi, jotka tukevat uuden institutionalismin näkemystä yrityksen sisäisistä tekijöistä. Asiakasluokittelukäytännöt perustuvat tutkimuksen mukaan tilannekohtaisten tarpeiden mukaisesti muuttuvaan ja kehittävään jaotteluun. Asiakasluokittelun räätälöinti on keskittynyt kerättävän tiedon lisääntymiseen ja tiedon tarkkuuden muutoksiin. Asiakasluokittelulla voi aineiston mukaan olla positiivisia vaikutuksia erityisesti yrityksen tulokseen, asiakastyytyväisyyteen ja markkinoinnin kohdentamiseen.

Liikuntaläksykokeilu yläkoulun valinnaiskurssilla

Tämän laadullisen tapaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää liikuntaläksykokeilun avulla yläkoululaisten (n=30) yleistä suhtautumista liikuntaläksyjä kohtaan, niiden tekemiseen yhteydessä olevia tekijöitä sekä hyvän liikuntaläksyn ominaisuuksia. Aineistonkeruussa käytettiin menetelmätriangulaatiota yhdistäen laadullista ja määrällistä menetelmää. Oppilaiden suhtautumista liikuntaläksyjä kohtaan selvitettiin alkukyselyn monivalintakysymyksillä ja teemahaastatteluiden avulla sekä suhtautumisessa tapahtuneita muutoksia alku- ja loppukyselyn vastauksia vertailemalla. Tehtävän hyviä ominaisuuksia selvitettiin teemahaastatteluilla ja eri muuttujien yhteyttä kokeilun aikana tehtyjen tehtävien määrään alku- ja loppukyselyiden avulla. Lisäksi tehtäväkohtaisilla palautelomakkeilla haettiin muuta aineistoa tukevaa tietoa sekä kuvailevaa tietoa tehtävien tekemisestä. Aineistonkeruuta varten tutkimusjoukolle, eli kahdelle liikunnan valinnaiskurssin ryhmälle, tehtiin internettiin omat kotisivut, joiden kautta liikuntaläksyjen tehtävänanto ja tehtäväkohtaisen palautteen kerääminen suoritettiin. Aineisto kerättiin lokakuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana liikuntaläksykokeilun kestäessä yhteensä kahdeksan viikkoa. Aineistonkeruu aloitettiin alkukyselyllä, kokeilun esittelyllä sekä yhteisellä liikunnallisten kotitehtävien suunnittelulla. Ryhmissä toteutetut teemahaastattelut pidettiin kokeilun kestettyä kolme viikkoa sekä toiset vastaavat liikuntaläksykokeilun päätyttyä. Liikuntaläksykokeilun päätyttyä tutkittavat vastasivat myös loppukyselyyn. Tehtäväkohtaisia palautelomakkeita tutkittavat täyttivät joka viikko sen kertaiset tehtävät tehtyään. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisesti ja määrällinen aineisto kuvailevalla sisällönanalyysillä IBM SPSS Statistics -tilastointiohjelmaa käyttäen. Tutkimustulosten mukaan sukupuoli ja kokemus tehtäviin vaikuttamisesta olivat yhteydessä tehtävien tekemisen määrään. Valtaosa negatiivisesti liikuntaläksyihin suhtautuneista perusteli mielipidettään sillä, ettei liikunnasta ollut aiemminkaan tullut läksyjä, mutta osa heistä myös koki liikuntaläksyt hyödyllisinä. Kokeilun aikana tutkittavien suhtautuminen liikuntaläksyjä kohtaan muuttui myönteisemmäksi. Teemahaastatteluissa ilmeni, että liikunnan kotitehtävien tekemistä tehostaa tehtävien merkityksellisyys joko oman itsensä kehittämiseen tai hyötynä liikunta-oppiaineeseen. Merkityksellisyyden puute vastaavasti aiheutti usein tehtävien tekemättömyyttä. Merkityksellisyyden lisäksi tutkittavien mielipiteistä liikuntaläksyjen tärkeimpiin ominaisuuksiin luokiteltiin tehtävien tekemisen helppous, oma valinnan ja vaikuttamisen mahdollisuus sekä tehtävien kontrollointi. Kokeilussa käytettyjen internetsivujen käyttöön liittyvien kokemusten pohjalta esitettiin johtopäätös, että verkkopohjaisten oppimisympäristöjen kehittymistä kannattaisi hyödyntää laajemmin myös liikuntaläksyjen käytössä.

Customer needs in innovation and R&D strategy development

Tutkimuksen kohteena oleva yritys avasi innovaatiokeskuksen 2015 vuoden loppupuolella. Tutkimuksen tavoite on tutkia keinoja löytää asiakastarpeita innovaatiokeskuksessa sekä selvittää, kuinka asiakastarpeet sisällytetään innovaatio- ja tuotekehitysstrategiaan. Kattava prosessi asiakastarvekartoituksesta esitellään ja prosessi säädetään yritykselle sopivaksi asiakkaille tehdyn kyselyn tulosten mukaan. Lisäksi yrityksen tuotepäälliköille järjestettiin haastattelu, jotta heidän näkemyksiään asiakastarvekartoituksen kehittämisestä ja tarpeiden lisäämisestä strategiaan päästiin myös hyödyntämään. Asiakastarpeiden kartoittamiseen soveltuvaksi menetelmäksi löydettiin ryhmätyömalliin perustuva menetelmä, jossa tarpeita kerätään innovaatiokeskuksessa. Lisäksi tietokoneita hyödyntävä GDSS-kokous auttaa välttämään useita yleisiä kokousten ongelmia. Tutkimuksen mukaan asiakastarpeiden suuret kehityslinjat ja kaikista tärkeimmät tarpeet voidaan lisätä strategiaan hyödyntämällä innovaatiokenttiä, skenaarioita ja roadmappeja sekä asiakastarvetaulukkoja.

Asiakasluokittelun leviäminen ja käyttöönotto autokaupoissa

Digitalisaatio ja lisääntynyt kilpailu ovat luoneet uusia haasteita autoteollisuuden toiminnalle. Tiedon tehokkaamman hyödyntämisen avulla etsitään keinoja myynnin kasvattamiseen, asiakastyytyväisyyden parantamiseen ja uusien asiakkaiden hankintaan. Tämä edellyttää parempaa asiakasymmärrystä ja parempaa asiakasluokittelua. Tutkimuksessa tarkastellaan asiakkuuksien luokittelua innovaatioiden diffuusion ja institutionalismin teorioiden kautta. Tarkoituksena on selvittää miten asiakkuuksien luokittelu on levinnyt ja otettu käyttöön autokaupoissa ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet leviämiseen. Apututkimuskysymyksinä selvitetään millaisia käytäntöjä asiakasluokitteluun on, ja miten näitä on räätälöity omaan käyttöön. Lisäksi tarkastellaan millaisia vaikutuksia asiakasluokittelulla on ollut autokauppojen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelun keinoin. Teemahaastattelun avulla haluttiin kuvata selityksiä asiakasluokittelun innovaation diffuusiolle ja institutionaalisille näkökulmille sekä niiden vaikutuksille valikoidussa otoksessa. Käytännössä aineiston kerääminen toteutettiin haastattelemalla viittä Varsinais-Suomessa toimivaa autokaupan toimialan yritystä. Innovaatioiden diffuusion näkökulmasta tarkasteltiin innovaation ominaisuuksia. Leviämiseen vaikuttaneita asioita olivat innovaation suhteelliset hyödyt, soveltuvuus ja monimutkaisuus. Institutionaalisten paineiden osalta vaikuttavia asioita olivat lainsäädännön ajamat pakottavat paineet sekä taloudellisten paineiden tekniset ja funktionaaliset näkökulmat. Lisäksi analyysissä nousi esiin yrityksen omasta liiketoiminnasta lähteneitä käyttöönottoon vaikuttaneita tekijöitä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sekä innovaation ominaisuudet että institutionaaliset paineet vaikuttavat jossakin määrin asiakkuuksien leviämiseen ja käyttöönottoon. Niiden merkitys asiakasluokittelun tilanteessa vaikuttaa olevan keskittynyt tiettyihin teknisiin tekijöihin. Aineistosta nousi esiin myös muita asiakasluokittelun leviämiseen ja käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä, joiden kautta tavoitellaan taloudellisia hyötyjä, asiakassuhteen kehittämistä sekä uudenlaisia markkinointimenetelmiä. Nämä voidaan lukea yrityksen sisäisiksi tarpeiksi, jotka tukevat uuden institutionalismin näkemystä yrityksen sisäisistä tekijöistä. Asiakasluokittelukäytännöt perustuvat tutkimuksen mukaan tilannekohtaisten tarpeiden mukaisesti muuttuvaan ja kehittävään jaotteluun. Asiakasluokittelun räätälöinti on keskittynyt kerättävän tiedon lisääntymiseen ja tiedon tarkkuuden muutoksiin. Asiakasluokittelulla voi aineiston mukaan olla positiivisia vaikutuksia erityisesti yrityksen tulokseen, asiakastyytyväisyyteen ja markkinoinnin kohdentamiseen.

Höyrytasetarkastelu kemianteollisuuden tehdasalueella

Tässä kandidaatintyössä perehdyttiin Kemira Chemicals Oy:n Sastamalan Äetsässä sijaitsevan tehdasalueen höyryverkkoon. Työn tavoitteena oli luoda selkeä kokonaiskuva höyryn tuotannosta ja kulutuksesta tehdasalueella. Työssä tutkittiin höyryverkon nykyisten mittauspisteiden kattavuutta ja suoritettiin höyrytasetarkastelu höyryverkostolle. Höyrytaseen tarkemmalla ymmärtämisellä helpotetaan mahdollisten energiatehokkuushankkeiden kohdentamista järkevästi. Työssä tarkasteltiin tehdasalueen höyryjärjestelmää siinä tarkkuudessa kuin se nykyisten mittausten dataa hyödyntäen on mahdollista. Laskennassa keskityttiin tarkastelemaan kokonaisuutta, ja erityisesti tuomaan esille merkittävimpiä höyrynkuluttajia. Päähöyrykattilan omakäyttöteho on huomattavan suuri syöttöveden merkittävän lämmitystarpeen johdosta. Tehtaista merkittävimmät höyryn kuluttajat ovat natriumkloraattitehdas (T III) ja hienokemikaalitehdas (T IV). Höyryverkkoa tarkasteltaessa luotiin myös uusi raportointipohja höyryn tuotannon ja kulutuksen tunnuslukujen seurantaan. Luotu raporttipohja hyödyntää saatavissa olevaa mittausdataa aiempaa tarkemmin ja laskenta on toteutettu mahdollisimman läpinäkyvästi. Mahdolliset höyrynkäytön tarkemmat selvitykset ja investoinnit esimerkiksi höyrymittauksiin kannattaa kohdentaa tehtaisiin T III ja T IV. Mikäli tulevaisuudessa halutaan muodostaa vetytase, helpottaa poltetun vedyn määrän seuranta luodussa raportointipohjassa taseen muodostamista.