Leikki, laulu ja luovuus

Työn tavoitteena oli määritellä mistä pop/jazz-laulajan luovuus saa alkunsa ja miten laulun opettaja voi omalla tekemisellään ja olemisensa tavalla kasvatettua oppilasta luovuuteen. Luovuus nähdään työssä laajemmassa merkityksessä ns. luovana asenteena. Niin ikään tavoitteena oli pyrkiä ymmärtämään musiikin tekemisen ja erityisesti laulamisen teknis-instrumentillisen puolen ja persoonallis-emotionaalisen puolen välisiä yhdistäviä tekijöitä ja selvittää, miten molemmat kehittyvät laulun opetuksessa tasapainoisesti. Työssä nähdään pedagogisena riskinä laulunopetuksen liiallinen painottuminen pelkästään tiedostamista, kontrollia ja analyyttisyyttä korostavaan teknis-instrumentilliseen osaamiseen. Työ on toteutettu tutkimalla aiempaa kirjallisuutta luovuudesta ja musiikinopetuksesta, pyrkimällä ymmärtämään asioiden yhteyksiä, ja soveltamalla tuloksia pop/jazz laulunopetukseen. Keskiössä on psykoanalyyttinen musiikin tutkimus. Näkökulma on osittain kasvatusfilosofinen ja tutkimusmenetelmä on enemmänkin pohtiva kuin tiukan totuudellinen. Pyrkimyksenä on ollut erilaisia näkemyksiä ja käytännön kokemuksia yhdistelemällä luoda lukijaa koskettava ja ajattelemaan herättävä uusi kokonaisuus, joka mahdollisesti johtaa parempaan oman toiminnan tiedostamiseen tai toimintatapojen muutokseen. Työn filosofinen luonne johtaa siihen, että tutkimustulosten totuudellisuus on puhtaasti subjektiivinen ja pragmatistinen kysymys.Työn tulokset liittyvät musiikin ja luovuuden psykodynaamisen luonteen ymmärtämiseen ja tiedostamiseen laulajan ja laulunopettajan näkökulmasta. Tuloksena on leikkiä, vapautta, intuitiivisuutta ja spontaaniutta korostavia toimintatapoja, sekä johtopäätöksiä koskien laulunopettajan roolia, toimintaa ja arvomaailmaa. Sekä teknis-instrumentillista, että persoonallis-emotionaalista puolta on mahdollista pitää esillä laulunopetuksessa alusta alkaen, eikä luovuuteen kasvattaminen ole ristiriidassa teknisen edistymisen kanssa. Myös laulutekniikan oppiminen on luova ja tunne-elämään kytkeytyvä prosessi. Kun opetuksesta välittyy luova asenne, oppilaan mielen dynamiikka pääsee vapaasti tekemään työtään ja motivaatiosta tulee sisäistä. Tekemistä eivät silloin kahlitse ulkoiset tai sisäiset pakot, vaan musiikki saa heijastella vapaasti persoonan eri puolia ja kuvia mielen sisäisestä todellisuudesta. Leikki tai peli nähdään ihanteellisena musiikillisen tekemisen ideana. Tällöin soittamisessa ja laulamisessa on sopivassa suhteessa kurinalaisuutta ja vapautta.

New Orleans funkin tyypillisiä piirteitä Joseph "Zigaboo" Modelisten soitossa

Tässä opinnäytetyössä tutkimuskohteeksi muodostui The Meters -yhtyeen rumpalin Joseph ”Zigaboo” Modelisten soittotyyli. Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida Zigaboon soittotyyliä seuraavista näkökulmista: fraseeraus, synkopointi, claven vaikutus Zigaboon kompeissa ja virvelirummun käyttö. Olen kirjoittanut 8 kpl transkriptioita sellaisista Zigaboon soittamista kompeista, joista tulee selvästi esille New Orleans funkin tyylillisiä piirteitä ja jotka tukevat tutkimukseni tavoitteita. Kappaleiden valintaperusteena oli myös se, että kyseisiä kappaleita ja komppeja on mielestäni erityisen mukavaa soittaa. Ääninäytteet analysoitavista kompeista ovat työn mukana olevalla liiteäänitteellä. Kerron tutkimuksessani lyhyesti New Orleans funkin historiasta ja siitä, miten eri kulttuurien ja sitä kautta eri musiikkikulttuurien yhteensulautuminen on vaikuttanut New Orleansin rikkaan musiikkikulttuurin muodostumiseen. The Meters -yhtyeen historiasta 60-luvun lopulta 70-luvun loppuun, olen maininnut keskeisimmät vaiheet. Pohdin myös onko The Meters -yhtyeen musiikki vaikuttanut tämän päivän hip hop ja R&B -musiikkityyleihin.

Business Models of Packaging Machinery Manufacturers – Case Study

The goal of the study was to find a proper frame to understand business models and study business models of the chosen companies in packaging machinery manufacturing. Good practices and tips are searched from business models which have helped companies to success. Packaging industry’s future is also examined in front of different kinds of changes and the influence which they have on machinery manufacturer’s business models. In the theory part business models’ history and the best frame suitable for this study are presented. The chosen case companies have been discussed according to the frame, and they have been compared to each other to point out the differences. The good practices noticed in companies and according to information from other sources, new business model has been constructed including things that should be noticed while constructing a new business model. The information sources of this study where interviews, annual reports, companies presentations and web pages. The type of study was an interpretative case study.

Ilmastonmuutos ja pitkän sähkökatkon haitat

Tämän diplomityön päätavoitteena oli tutkia millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on pitkiin sähkökatkoihin ja miten pitkä sähkökatko vaikuttaa yhteiskunnan toimintoihin sekä sähkönkäyttäjiin. Työn alussa käydään läpi ilmastonmuutos ilmiönä. Sittemmin tutkitaan erilaisia ilmastomalleja ja malleista saatuja tuloksia esimerkiksi lämpötilan ja tuulisuuden osalta. Myös roudan ja tykkylumen esiintymiseen paneudutaan. Yli puolet työstä koostuu yhteiskunnan sähkökatkon sietämisen tutkimisesta. Perustoimintojen, kuten vesijohtojen, lämmityksen ja puhelimen toimintaa tutkitaan. Työssä tehdään myös katsaus kuntien valmistuneisuuteen valmiussuunnitelmien ja varavoiman osalta.

Pienihalkaisijaisten putkien orbitaali-TIG-hitsaus Aker Yardsilla

Tämän insinöörityön tavoitteena on herätellä henkiin orbitaali-TIG-hitsauksen käyttömahdollisuuksia Aker Yardsin telakoilla. Työ on jaettu kolmeen eri osaan. Ensimmäisessä osassa kerrotaan teoriatietoa lähtien aivan ruohonjuuritasolta, koskien TIG ja orbitaali-TIG-hitsausta. Toisessa osassa tutustutaan käytännön läheisesti orbitaalilaitteiston toimintaan koehitsauksien avulla. Kolmannessa eli projektiosuudessa tavoitteena oli laatia orbitaali-TIG-hitsausohjelma saumattomalle ja seostamattomalle teräsputkelle S355J2H, EN10210 / Ø 48,3 x 4,5(NS40). Tarkoituksena oli löytää koehitsien avulla oikeat hitsausparametrit tasalaatuisen sekä virheettömän hitsausliitoksen aikaansaamiseksi ja suorittaa virallisen menetelmäkoestandardin SFS-EN 288-3 (EN ISO 156141)sisältämät rikkova ja rikkomaton aineenkoetus. Ainetta rikkomaton tarkastus (NDT) tehtiin Polartest Oy:n toimesta ja ainetta rikkova aineenkoetus Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian materiaalitekniikan laboratoriossa. Työ onnistui hyvin ja projektin tuloksena saatiin yksiselitteiset hitsausohjeet, joita käyttämällä saadaan laadullisesti onnistunut hitsi saamaan ja tarvittaessa hyväksyä ja muuttaa se hitsausohjeeksi (WPS).

Sairaanhoitajan opiskelijaohjaustaidot sekä ohjaajakoulutuksen tarve ja hyöty hoitotyön ohjatun harjoittelun oppimisympäristössä

A Nurse's Preceptorship Skills of Guiding Students and the Need for and Benefit from Preceptorship Education Guided practical training in units of health services is an essential part of the education of nurses. Nurses take care of a student's preceptorship during these periods, and their role in supporting a student's learning has been shown to be the most important factor in the learning environment of guided practical training. Education for preceptors in various educational units has been organized to develop their skills of guiding students. The aim of this study was both to investigate preceptors' skills of guiding students, the differences in the student guiding skills of those who have and who have not received preceptorship education and to describe their experiences of their own need for preceptorship education and of the benefit of such education. Any activities that promote a student's learning were included in nurses' preceptorship skills. On the basis of research knowledge, the preceptorship skills were divided into the following subdomains: proficiency in nursing; creation of a preceptorship relationship; planning of preceptorship; implementation of preceptorship; combination of theory and practice; and evaluation. The target group comprised all those nurses (n=128) in a hospital in southern Finland who guided future nurses. The material was gathered by means of a questionnaire with structural and open questions. Preceptorship skills were studied with the structured questions and the need for and benefit from preceptorship education with the open questions. The material was interpreted by means of a statistical SAS programme and qualitative content analysis. The preceptorship skills in all domains of guiding skills proved good. Those who had received preceptorship education had better skills than those who had not received such education in all domains but “creation of a preceptorship relationship”. However, the differences were not statistically significant. The need for preceptorship education was highest in evaluation and in setting goals for a student. To support these, the preceptors wanted information on education and students' requirements. Most of all, preceptorship education had benefited the creation of a preceptorship relationship and the implementation of evaluation. The preceptors were of the opinion that their skills of guiding students were good. However, education is needed, which makes the results inconsistent in this respect. The results can be used in developing preceptorship skills and in planning preceptorship education.

Sulkapallonpelaajan scapulan staattisen asennon ja olkapääkivun muutos kahdeksan viikon terapeuttisen harjoittelun aikana

Kipu olkapäässä voi aiheuttaa liikehäiriöitä hartiarenkaan liikemalleihin ja kiputuntemuksen hävittyäkin virheelliset liikemallit saattavat jäädä pysyviksi, ellei niitä korjata. Pitkään jatkuneet ja toistetut virheelliset liikemallit kohdistavat suuremman kuormituksen nivelpintoihin ja niveliä ympäröiviin rakenteisiin. Muutokset liikemalleissa, lihasten pituudessa ja voimassa ovat riippuvaisia toisistaan, mutta on epäselvää aiheuttaako lihasten pituuden muutos voiman muutoksen vai toisinpäin. Optimaalisen liikkeen lähtökohta on nivelen optimaalinen staattinen ja dynaaminen asento. Tässä opinnäytetyössä keskityimme hartiarenkaan nivelistä scapulothorarakaaliniveleen, scapulan staattiseen asentoon ja siihen vaikuttavien lihasten terapeuttiseen harjoitteluun. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvailla jaksottaisesta ja pitkittyneestä olkapääkivusta kärsivän sulkapallonpelaajan hartiarenkaan ja erityisesti scapulothorakaalilihasten kahdeksan viikon terapeuttinen harjoitteluohjelma ja perustella kirjallisuuden ja tutkimusartikkeleiden avulla kyseisen harjoitusmenetelmän käyttö. Opinnäytetyömme koostui kahdesta osasta; kirjallisesta ja käytännön työn osasta. Kirjallinen osuus koostui hartiarenkaan anatomian ja biomekaniikan sekä harjoitusmenetelmän teoreettisen pohjan dokumentoinnista sekä intervention aikana suoritettujen mittaustulosten analysoinnista. Käytännön osuus muodostui kahdeksan viikkoa kestäneen terapeuttisen harjoittelun toteutuksesta. Harjoitusohjelmassa sovelsimme hartiarenkaan dynaamisen stabiliteetin harjoitteita. Toteutimme opinnäytetyömme case- tyyppisesti. Tuloksia ei ollut tarkoitus yleistää. Yhteistyökumppanimme oli Mäkelänrinteen lukion fysioterapia. Tavoitteenamme oli selvittää seuraavat tutkimusongelmat: ”Mitä muutoksia on havaittavissa sulkapallonpelaajan kokemassa subjektiivisessa olkapääkiputuntemuksessa kahdeksan viikon harjoittelujakson aikana?” ja ”Miten scapulan staattinen asento muuttuu kahdeksan viikon harjoittelujakson aikana?”. Kahdeksan viikon terapeuttisen harjoittelun aikana sulkapallonpelaajan subjektiivinen olkapääkipu väheni ja scapulan staattinen asento muuttui mittausten perusteella optimaalisemmaksi. Harjoitteluinterventiolla on mahdollinen yhteys sulkapallonpelaajan scapulan staattiseen asentoon ja subjektiivisiin olkapääkiputuntemuksiin. Mahdollinen jatkotutkimusaihe on toteuttaa vastaavan tyyppinen interventiojakso, jonka mittauksissa, arvioinnissa sekä toteutuksessa hyödynnetään pinta EMG-mittausmenetelmää.

Turvallisuuskoulutussuunnitelma tapaturmatietojen ja tarvekyselyjen näkökulmasta

Rakennusalan jatkuva kehittyminen ja tiukentuvat turvallisuusmääräykset asettavat rakennusyrityksille uusia haasteita kehittää tehokasta ja turvallista rakennuskulttuuria. Rakennusyritysten tulee olla kehityksessä mukana ja kouluttaa omaa henkilökuntaa turvallisuusasioissa. NCC haluaa olla edelläkävijä turvallisuus osaamisessa rakennusalalla Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli antaa NCC:n turvallisuuskoulutukselle työkalut kehittää TRK yksikölle turvallisuuskoulutusrunko. Tutkimuksessa haastateltiin TRK:ssa työskenteleviä henkilöitä. Haastatteluista ilmeni eri ryhmien koulutustarpeet, sekä toivotut lisäkoulutukset. Tutkimuksessa analysoitiin tapaturmia, jotka ovat rekisteröitynä NCC: n tapaturmakantaan, ja miten tapaturmia voitaisiin estää tulevaisuudessa. Kartoituksen piiriin kuului myös selvittää yleisten velvoitteiden jakautuminen rakennushankkeessa ja eri osapuolten vastuut. Koulutuksen taso on yrityksessä korkea, mutta tapaturmia sattuu silti ja usein samankaltaisista syistä. Samankaltaisten tapaturmien estäminen sekä hankkeen alkuvaiheessa huomioidut turvallisuusseikat ovat tärkeitä seikkoja nykypäivän rakentamisessa. Asenteet ja oma aloitteisuus nousee tärkeimmäksi kehittämisen osa-alueeksi, turvallisuuden takaamisen työkaluna.

Teho-osaston ja valvontaosaston rakentamisen kannattavuus Oulun yliopistollisessa sairaalassa

Diplomityön tavoitteena oli määrittää Oulun yliopistollisen sairaalan Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikön teho- ja valvontaosaston paikkatarve sekä selvittää, miten sijainti vaikuttaa toimintaan, kun teho-osasto muuttaa kirurgian poliklinikan tiloihin ja sijainti muuttuu yhteispäivystysyksikköön, leikkausosastoon ja vuodeosastoihin nähden. Lisäksi selvitettiin, mihin uusi valvontaosasto kannattaa rakentaa sekä ra kentamishankkeen kannattavuus käyttämällä kolmea eri laskentamenetelmää. Työn teoria- ja empiriaosuus on osittain yhdistetty, mikä helpottaa työn seuraamista ja parantaa loogisuutta. Teoriaosuudessa käsitellään investointien kannattavuuden arviointia, poistojen vaikutusta talouteen, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä ja Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikön toimintaa sekä erityisesti tehohoitotyötä ja teho-osaston toimintaa. Empiriaosuus koostuu erityisvastuualueen väestönkehityksen arvioinnista, johon tulevaisuuden tehohoitotarve pohjautuu sekä teho- ja valvon taosaston paikkatarpeen määrityksestä ja investoinnin kannattavuuden arvioinnista. Työ antaa hyvän pohjan teho- ja valvontaosaston rakentamissuunnittelulle, ja investointien tarkastelu taloudelliselta näkökulmalta toimii tukena investointipäätöksenteolle. Tämän työn tuloksena teho- ja valvontaosaston rakentaminen on kannattavaa kolmen eri investointilaskelmamenetelmän perusteella.

Muovien laserhitsaus modernissa optisen kuitukaapelin tuotannossa

Tämän diplomityön päämääränä oli tutkia nykyisen optisen markkinasektorin nykytilaa ja ennakoida mahdollista tulevaa kapasiteetin tarpeen kasvua merkittävän taantumakauden jälkeen. Erityistä huomiota käytettiin kaapelin valmistuksen vaiheisiin ja näitä vastaaviin laitteisiin. Tätä kautta selvitettiin nykyisten markkinoilla toimivien laiteratkaisujen ominaisuudet. Työssä havaittiin kuitukaapeleiden rakenneratkaisujen muuttuvan asennettavuuden parantamisen ja kaapeleiden paremman kestävyyden suuntaan. Näiden muuttuessa tulevat valmistustekniikat ja menetelmät kehittymään vastaamaan uusia ratkaisuja. Laserhitsausmenetelmällä voidaan laajentaa kaapeleiden rakenneratkaisujen ja materiaalivaihtoehtojen valikoimaa perinteisen extruusiotekniikan rinnalle. Työ avaa uusia toteutusmandollisuuksia kaapelinvalmistusprosessiin, sekä antaa pohjaa uusien kaapelirakenteiden tuomiseen globaaleille optisen kuitukaapelin markkinoille.

Uuden palvelun kehittämisprosessi strategisessa liiketoimintaverkossa

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten uuden palvelun kehittämisprosessi tulisi organisoida strategisessa liiketoimintaverkossa. Tarkoituksena oli löytää prosessissa tavallisimmin läpikäytävät vaiheet, prosessin tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät ja verkostomaisen organisaation vaikutukset prosessin organisoinnille. Tutkielman teoriaosassa käytiin laajasti läpi erilaisia uuden palvelun kehittämisen prosessimalleja ja pyrittiin löytämään tarkoituksen mukaisin malli tutkielman kannalta. Tutkimus tehtiin 34 johtavan suomalaisen sanomalehden omistamassa yhteistyö- ja myyntiorganisaatiossa. Casetutkimuksen avulla selvitettiin, miten case -yritys oli organisoinut oman kehittämisprosessinsa ja miten liiketoimintaverkossa toimiminen vaikutti prosessin kulkuun. Case -yrityksen uuden palvelun kehitysprosessi mallinnettiin ja analysoitiin lähdekirjallisuuden pohjalta. Huomattiin, että prosessi vastasi melko hyvin kirjallisuudessa esiteltyä ”päämallia”, mutta myös eroavaisuuksia löytyi. Eroavaisuuksien pääsyynä oli juuri case -yrityksen verkostomainen toimintaympäristö.

Välipalatarjoilumallin kehittäminen peruskoululle

Tämä opinnäytetyö on osa laajempaa kouluruokailuhanketta, joka liittyy Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran rahoittamaan elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA:aan. Opinnäytetyön pääongelma on ”Minkälaisia ovat peruskoulujen välipalatarjoilumallit ja miten niiden pohjalta voidaan kehittää oppilashuoltoa tukeva välipala-tarjoilumalli?”. Tutkimuksessa oli kolme erityisnäkökulmaa: terveyden edistämisen ja terveysongelmien ehkäisyn näkökulma, energianäkökulma ja yhteiskunnallinen näkökulma. Empiirinen aineisto kerättiin syksyn 2007 ja talven 2008 aikana ryhmäteemahaastattelemalla kahden helsinkiläisen peruskoulun henkilökuntaa ja oppilaita. Ryhmäteemahaastatteluihin haluttiin mukaan rehtori tai apulaisrehtori, opettajia, opinto-ohjaaja, keittiöhenkilökuntaa ja oppilaita eri luokka-asteilta. Ryhmäteemahaastatteluiden lisäksi haastateltiin Espoon kaupungin ruokapalvelupäällikköä ja Vantaan kaupungin ateriapalveluiden aluepäällikköä käyttäen teemahaastattelurunkoa. Välipalatarjoilumallin kehittämisessä käytettiin myös kouluruokailu-hankkeen kvantitatiivisen aineiston välipaloja koskevia tuloksia. Ryhmäteemahaastattelut taltioitiin kahden sanelimen avulla. Tallennetut haastattelut siirrettiin sanelimesta tietokoneelle, josta ne kuunneltiin ja kirjoitettiin opinnäytetyöhön. Ryhmäteemahaastattelujen tulokset raportoitiin teemahaastattelurungon sisällön rakenteen mukaisesti. Tuloksiksi saatiin, että peruskouluissa henkilökunta ja koululaiset olivat melko tyytyväisiä tämän hetkiseen välipalatarjoilumalliin. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ei ollut kunnan sisällä yhtenäistä käytäntöä välipalojen tarjoamiseen. Koulut saivat itse päättää kouluravintolassa tarjottavista välipalatuotteista. Helsingissä tuotteiden hinnoissa oli myös koulukohtaisia eroja. Tässä opinnäytetyössä kehitetty välipalatarjoilumalli on toteutettavissa kaikissa kouluissa riippumatta koulun maantieteellisestä sijainnista, oppilasmäärästä tai luokka-asteista. Koulussa tarjottava ravitsemuksellisesti laadukas välipala tulee nähdä osana oppilashuoltoa sekä osana koulun kasvatus- ja opetustehtävää. Välipalatarjoilun aloittamiseen ja sen kehittämiseen koulussa vaikuttaa sidosryhmien asenteet terveellisestä välipalasta. Välipalatarjoilu olisi määriteltävä samoin kuin kouluruokailu, ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tulisi antaa siitä suositus. Välipalatarjoilun terveys- ja tapakasvatukselliset tavoitteet tulisi kirjata opetussuunnitelmaan kaikissa kouluissa.

Tuki- ja liikuntaelimistön kuormituksen tasaaminen harmonikan soittotyössä

Harmonikan soittaminen on yhtaikaa sekä fyysisesti kuormittavaa työtä että äärimmäistä tarkkuutta, huippuun viritettyä koordinaatiota ja herkkää tulkintaa vaativaa taidetta. Tutkimusten mukaan monilla muusikoilla on soiton aiheuttamia tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Useilla muusikoilla on terveysongelmia jo opiskeluaikana. Opetuksessa soittoergonomiaan on perinteisesti keskitytty kovin vähän; tarkkailu on suuntautunut pääasiassa soittajan yläraajoihin, erityisesti sormiin. Soiton opetuksessa tulisi ajatella, että sormien liikkeisiin vaikuttaa koko yläraajojen liikkeitä ohjaava lihaksisto ja taiteellisesti korkeatasoinen soitto syntyy koko kehon ja mielen saumattomasta yhteistoiminnasta. Suurin osa muusikoiden vaivoista johtuu huonosta kehon käytöstä soittamisen aikana. Jännittynyt soit-toasento ja -tekniikka altistavat vaivoille. Rasittuneisuuskyselyymme vastanneet Sibelius Akatemian ja Stadian harmonikansoiton opiskelijat soittivat keskimäärin 3,5 tuntia päivässä ja 21,5 tuntia viikossa. He kokivat eniten rasittuneiksi ala- ja yläselän, molempien hartioiden, vasemman olkapään ja niskan alueet. Soittaja hakeutuu fysioterapeutin tai lääkärin luo usein vasta, kun vaivat haittaavat soittamista. Tämä on huolestuttavaa, sillä pienikin vaiva saattaa muusikolla aiheuttaa pitkän sairasloman tai jopa alan vaihdon. Ennaltaehkäisy on tehokkain keino muusikon vaivoihin. Ennaltaehkäisykeinoja ovat hyvä soittoasento, rasitusta vähentävät harjoittelutottumukset, sopiva instrumentti ja oman kehon kuunteleminen. Kehittämistyömme tarkoituksena oli yhdistää eri tietolähteistä kokoamamme tiedot ja tuottaa tietoa kuormituksen tasaamisesta harmonikan soittotyössä. Työ koostuu kirjallisesta työstä sekä sähköisessä muodossa (CD-ROM) olevasta oppaasta. Oppaassa kiteytimme kirjallisen työmme tiedot harmonikan-soittajille soveltuvaksi itseopiskelumateriaaliksi. Työn tavoitteena oli auttaa harmonikansoittajia ja -soiton opettajia keventämään soittamisen aiheuttamaa kuormitusta ja herättää heidät ennaltaehkäisemään soittoon liittyviä vaivoja. Tavoitteena oli vastata kysymyksiin: ”Miten harmonikan soittaminen kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä?” ja ”Mitkä ovat keskeiset tekijät tuki- ja liikuntaelimistön kuormituksen tasaamiseksi harmonikan soittotyössä?” Työssä tarkastelimme harmonikan soittoergonomiaa ja pyrimme tuomaan esiin, miten hyvän soittoasennon ja harjoittelutottumusten avulla voi tasata soittotyön aiheuttamaa kuormitusta ja parantaa soittimen hallintaa. Työmme on suunnattu harmonikansoiton opiskelijoille ja opettajille sekä muusikoiden parissa työskenteleville terveydenhuoltoalan ammattilaisille.

Ota Kunnon Askel

Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa kävelykurssi, joka pohjautuu Suomen Reumaliiton 1992 perustamaan kävelykouluun. Kurssi järjestettiin yhteistyössä Pirkkalan Virin kanssa. Tavoitteena oli selvittää kävelykurssille osallistuvien kokemuksia kävelykurssista ja saada kehittämisehdotuksia kurssin parantamiseen, jotta kävelykoulut voisivat mahdollisimman hyvin palvella kurssilaisten tavoitteita ja odotuksia. Kävelykurssin tavoitteena oli opastaa ja rohkaista kävelykurssille osallistuvia säännölliseen liikkumiseen ja aktiivisempaan elämäntapaan. Opinnäytetyön tuotteena syntyi ohjaajan ja kurssilaisten yhteiskehittelyn tuloksena uusi malli kävelykurssin rakenteesta ja sisällöstä, joka toimii ainakin tämäntyyppiselle ryhmälle. Kävelykurssin aluksi selvitettiin alkukyselyllä kurssille osallistuvien (14 henkilöä) fyysistä aktiivisuutta, terveydentilaa ja odotuksia kurssista. Kävelykurssi kokoontui kuusi kertaa peräkkäisinä viikkoina noin 1,5 tuntia kerrallaan. Kurssin aiheet olivat kävelyn tarkkailu, sauvakävelytekniikka, kävelytesti, kävelyn tehostaminen, lihaskuntoharjoittelu ja lihashuolto sekä kurssilaisten ehdottama aihe. Teoria oli liitetty käytäntöön. Keskeisistä kurssin aiheista, liikunnan vaikutuksista ja terveysliikuntasuosituksista koottiin kirjallinen materiaali jokaiselle kurssilaiselle. Kurssin lopuksi loppukyselyllä kartoitettiin kehittämiskohtia kurssin rakenteesta ja sisällöstä. Samalla kyselyllä selvitettiin kurssin aikana mahdollisesti tapahtuneita muutoksia fyysisessä aktiivisuudessa ja terveydentilassa osallistujien subjektiivisten kokemusten mukaan. Loppukyselyn mukaan osa kurssilaisista koki, että kävelytestiä käsittelevällä kokoontumiskerralla teoriaa olisi pitänyt olla enemmän ja vastaavasti käytännön harjoittelua lihaskuntoa ja- huoltoa käsittelevällä kerralla. Sauvakävelytekniikkaa ja lihashuoltoa käsitteleviä osioita pidettiin tärkeimpinä ja omia tavoitteita parhaiten palvelevina. Kurssilaiset kokivat saaneensa eniten hyötyä sauvakävelytekniikan ohjauksesta, mutta liikunnan sosiaalisilla ja psyykkisillä tekijöillä oli myös suuri merkitys. Loppukyselystä selvisi, että kurssille osallistuneiden vapaa-ajan liikunnan määrä lisääntyi tai pysyi samana alkutilanteeseen verrattuna. Kävelyä suosittiin liikuntamuodoista eniten ja lihaskuntoa kehittävien lajien harrastus lisääntyi. Fyysinen kunto verrattuna ikätovereihin koettiin alkutilanteeseen verrattuna paremmaksi. Kurssilaiset olivat koko kurssin ajan motivoituneita harrastamaan liikuntaa. Osallistumisaktiivisuus oli kiitettävää.

Varaosaliiketoiminnan analysointi ja kehittäminen teknologiayrityksessä

Palveluliiketoiminnan merkitys teollisten yritysten kasvusta ja kannattavuudesta kasvaa voimakkaasti. Palveluliiketoiminnan voidaan katsoa olevan asiakaslähtöisyyden perusta. Diplomityön toimeksiantajan yksi palveluliiketoiminnan muoto on varaosaliiketoiminta. Varaosaliiketoiminta muodostaa yrityksen palvelutarjonnasta merkittävän osan, mutta sen asema yrityksessä on ollut epäselvä, eikä yhtenäistä johtamistapaa ole ollut. Tästä syystä nähtiin olennaiseksi analysoida liiketoiminnan nykytilaa ja kehittää varaosaliiketoiminnalle uusi liiketoimintamalli. Nykytilan analysointiin käytettiin syksyllä 2007 käyttöönotettua liiketoimintatiedon hallinnan työkalua. Varsinainen tutkimusosa toteutettiin haastattelututkimuksella, jossa haastateltiin 15 henkilöä joiden toimenkuva liittyi varaosaliiketoimintaan. Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää varaosaliiketoiminnan nykytilaa, löytää kehitysehdotuksia ja määritellä varaosaliiketoiminnan kriittiset menestystekijät. Liiketoiminnan analysointiin käytettiin teorioita palvelu- ja varaosaliiketoiminnasta sekä varaosista. Tutkimusmenetelmät perustuivat toimialarakenne-, strategia- ja kilpailija-analyyseihin. Työn tuloksista voidaan todeta, että varaosaliiketoiminnalla tulisi olla oma strategia ja kyseisen liiketoiminnan asema tulisi määritellä selkeämmin palveluliiketoiminnassa. Työn tuloksena esitetään varaosaliiketoiminnan uusi liiketoimintamalli, joka perustuu kriittisiin menestystekijöihin. Kriittiset menestystekijät ovat hankintatoiminta, palvelu, sisäinen prosessi ja liiketoiminnan kehittäminen. Kyseisille tekijöille esitetään kehitysehdotuksia sekä toimenpidesuositukset, joilla uusi liiketoimintamalli on mahdollista implementoida käytäntöön.