Sairaanhoitajan opiskelijaohjaustaidot sekä ohjaajakoulutuksen tarve ja hyöty hoitotyön ohjatun harjoittelun oppimisympäristössä

<b>A Nurse's Preceptorship Skills of Guiding Students and the Need for and Benefit from Preceptorship Education</b> Guided practical training in units of health services is an essential part of the education of nurses. Nurses take care of a student's preceptorship during these periods, and their role in supporting a student's learning has been shown to be the most important factor in the learning environment of guided practical training. Education for preceptors in various educational units has been organized to develop their skills of guiding students. The aim of this study was both to investigate preceptors' skills of guiding students, the differences in the student guiding skills of those who have and who have not received preceptorship education and to describe their experiences of their own need for preceptorship education and of the benefit of such education. Any activities that promote a student's learning were included in nurses' preceptorship skills. On the basis of research knowledge, the preceptorship skills were divided into the following subdomains: proficiency in nursing; creation of a preceptorship relationship; planning of preceptorship; implementation of preceptorship; combination of theory and practice; and evaluation. The target group comprised all those nurses (n=128) in a hospital in southern Finland who guided future nurses. The material was gathered by means of a questionnaire with structural and open questions. Preceptorship skills were studied with the structured questions and the need for and benefit from preceptorship education with the open questions. The material was interpreted by means of a statistical SAS programme and qualitative content analysis. The preceptorship skills in all domains of guiding skills proved good. Those who had received preceptorship education had better skills than those who had not received such education in all domains but “creation of a preceptorship relationship”. However, the differences were not statistically significant. The need for preceptorship education was highest in evaluation and in setting goals for a student. To support these, the preceptors wanted information on education and students' requirements. Most of all, preceptorship education had benefited the creation of a preceptorship relationship and the implementation of evaluation. The preceptors were of the opinion that their skills of guiding students were good. However, education is needed, which makes the results inconsistent in this respect. The results can be used in developing preceptorship skills and in planning preceptorship education.

Sairaanhoitajan koulutukseen kuuluu olennaisena osana ohjattu harjoittelu terveydenhuollon yksikoissa. Sairaanhoitajat huolehtivat opiskelijan ohjauksesta ohjatun harjoittelun jaksoilla ja heidan merkityksensa opiskelijan oppimisen kannalta on todettu kaikkein tarkeimmaksi tekijaksi ohjatun harjoittelun oppimisymparistossa. Ohjaajien opiskelijaohjaustaitojen kehittamiseksi on jarjestetty ohjaajakoulutusta eri koulutusyksikoissa. Taman tutkimuksen tarkoituksena oli selvittaa sairaanhoitajaohjaajien opiskelijaohjaustaitoja, ohjaajakoulutuksen kayneiden ja kaymattomien opiskelijaohjaustaitojen eroja seka kuvata heidan kokemuksiaan omasta opiskelijan ohjaajakoulutustarpeestaan ja koulutuksen hyodyllisyydesta. Sairaanhoitajien ohjaustaitoihin katsottiin kuuluvaksi kaikki se toiminta, joka edistaa opiskelijan oppimista. Tutkimustiedon perusteella ohjaustaidot jaettiin osa-alueisiin, joita ovat hoitotyon ammattitaito, ohjaussuhteen luominen, ohjauksen suunnittelu, ohjauksen toteuttaminen, teorian yhdistaminen kaytantoon ja arviointi. Tutkimuskohteena olivat eraan Etelasuomalaisen sairaalan kaikki sairaanhoitajat (n = 128), jotka ohjasivat sairaanhoitajaopiskelijoita. Aineisto kerattiin kyselylomakkeella, joka sisalsi strukturoituja ja avoimia kysymyksia. Strukturoiduilla kysymyksilla selvitettiin ohjaustaitoja ja avoimilla ohjaajakoulutuksen tarvetta ja hyotya. Aineisto analysoitiin tilastollisella SAS-ohjelmalla ja laadullisella sisallon analyysilla. Opiskelijaohjaustaidot kaikilla ohjaustaitojen alueilla osoittautuivat hyviksi. Ne olivat paremmat ohjaajakoulutuksen kayneilla kuin kaymattomilla kaikilla muilla alueilla paitsi ”ohjaussuhteen luomisen” -alueella. Erot eivat kuitenkaan osoittautuneet tilastollisesti merkitseviksi. Ohjauskoulutuksen tarvetta oli eniten arvioinnissa ja opiskelijan tavoitteiden asettamisessa. Naiden pohjaksi ohjaajat halusivat tietoa koulutuksesta ja opiskelijoiden vaatimuksista. Ohjaajakoulutuksesta oli ollut eniten hyotya hyvan ohjaussuhteen luomisessa ja arvioinnissa. Ohjaajat arvioivat opiskelijaohjaustaitonsa hyviksi, kuitenkin tarvetta koulutukseen olisi, joten tulokset nailta osin ovat ristiriitaisia. Tuloksia voidaan kayttaa ohjaajien ohjaustaitojen kehittamisessa ja ohjaajakoulutuksen suunnittelussa. asiasanat: opiskelijaohjaustaidot, ohjaajakoulutus, ohjattu harjoittelu