”Etenivät sitten tappajasudet vedestä välittämättä” – Viikinkisotajoukot anglosaksisessa Englannissa 865-1016

Varhaiskeskiajan Euroopassa sodankäynti oli monin paikoin endeemistä ja omien, sisäisten konventioidensa määrittelemää. Vaikka viikinkitoiminta oli monessa suhteessa samanlaista kuin muu aikakauden sodankäynti, viikingit olivat kristityn Euroopan näkökulmasta pakanoita ja ulkopuolisia. Anglosaksisessa Englannissa viikinkejä odottivat useat, erilliset kuningaskunnat, jotka kärsivät monista sisäisistä kriiseistä. Viikinkien lähtökohta olikin siinä, että he tulivat meren takaa, liikkuivat koko Länsi-Euroopan alueella ja muodostivat näin jatkuvan uhan. Tutkielmassa tarkastellaan viikinkisotajoukkojen toimintaa, luonnetta ja rakennetta. Niitä tutkitaan niin ulkoisesta, sotaretken näkökulmasta kuin sisäisen dynamiikan ja rakenteen näkökulmasta. Tutkielma rajautuu nykyisen Englannin alueelle sekä vuosiin 865-1016, jolloin viikingit tekivät kaksi invaasiota Englantiin. Tutkielman alkuperäislähteet kertovat viikingeistä vastapuolen näkökulmasta, jota ohjasivat poliittiset intressit ja kristillinen maailmankuva. Lähteistä tärkein on Anglosaksien kronikka, tekstijoukko, johon monet kronikoitsijat kirjasivat vuosittaiset tapahtumat koko anglosaksiselta ajalta. Lisäksi tutkielmassa käytetään Æthelweardin kronikkaa, piispa Asserin kirjoittamaa kuningas Ælfredin elämäkertaa ja Maldonin taistelusta kertovaa sankarirunoa. Tutkielmassa havaittiin, että viikingit muodostivat ulkoisesti ja sisäisesti joustavia ja muokkautuvia ryöstelyjoukkoja, jotka olivat pienten, erillisten ryhmien yhteenliittymiä. Viikinkisodankäynnin keskeisin selittäjä on intressien dynamiikka, joka ohjasi joukkoja ja joka henkilöityy sosiaalisten suhteiden rakentaman, orgaanisen hierarkian komentajiin, jotka olivat lahjojen ja uskollisuuden kannattelemassa, vastavuoroisessa suhteessa seuraajiinsa. Nopeuden ja helppojen kohteiden tarjoaman ravinnon avulla joukot pystyivät hyödyntämään kohteensa ongelmia ja heikkoja kohtia. Sisäisesti joukot vaihtelivat koostumustaan ja komentajiaan, minkä takia niiden sisäinen dynamiikka oli inhimillisen monimutkainen. Tulosten ilmeisin ongelma oli lähteissä itsessään, sillä tutkielmassa havaittiin, että lähteet ovat niukkasanaisia, kaavamaisia ja voivat siksi johtaa harhaan, minkä lisäksi kristittyjen ja pakanoiden välinen ristiriita värittää lähteitä esimerkiksi viikinkien väkivaltaisuuden kuvauksissa. Näistä syistä lähdeaineiston laajentaminen niin anglosaksien parissa kuin viikinkimaailmassa laajemmin auttaa viikinkikuvan tarkentamisessa. Tutkielmassa havaittu toiminta voidaan rinnastaa muihin alueisiin, sillä viikinkijoukkojen lähtökohta oli joka tapauksessa samankaltainen.

Magneettikuvauslaitteen vääristymän korjausalgoritmin toiminnan vaikutus kuvanlaatuun

Tässä työssä tutkittiin magneettikuvauslaitteiden vääristymän korjausalgoritmien toimintaa ja niiden vaikutusta kuvien laatuun. Kuvaukset tehtiin yhteensä kuudella eri magneettikuvauslaitteella ja kuvat analysoitiin käyttäen kahta eri menetelmää. Ensimmäisessä testissä kuvattiin ACR:n (American College of Radiology) valmistama testikappale, eli fantomi, ACR:n suosittelemien kuvausparametrien mukaan. Fantomi kuvatiin vääristymänkorjausalgoritmi päällä ja pois päältä. Molemmat kuvasarjat analysoitiin kahdella tavalla: manuaalisesti ja automaattisesti. ACR on laatinut tarkat ohjeet analyysien tekemiseen. Automaattiseen analysointiin käytettiin kehitysvaiheessa olevaa Automated Analysis Tool for ACR MRI Phantom Measurements (AAT-ACR) -ohjelmaa. Eri laitteiden tuloksia vertailtiin toisiinsa. Toista testiä varten rakennettiin MaxFOV-fantomi niminen testifantomi, joka kuvattiin yhteensä kolmella eri laitteella. Kyseisen fantomin avulla on mahdollista tutkia magneettikuvauslaitteiden todellinen maksimaalinen kuva-ala. Kuvaukset tehtiin vääristymäkorjaus päällä ja pois päältä. Analysointia varten kehitettiin oma automaattinen Matlab-ohjelmisto. Eri laitteiden tuloksia vertailtiin toisiinsa. ACR:n fantomilla tehtyjen testien tulos näyttää, että pienellä kuva-alalla (noin 20 cm ja alle) ei virheenkorjausalgoritmin käyttö tai käyttämättä jättäminen aiheuta suurta virhettä tuloksiin vaan tulokset ovat hyvin lähellä toisiaan. Tämä vastaa hyvin sitä, että magneettikentän ja gradienttien lineaarisuus on kaikkein suurin juuri magneettikuvauslaitteen keskiössä ja sen lähistöllä. Automaattinen ohjelmisto tuotti tuloksiin suurempia vaihteluja kuin manuaalinen analyysi. Automaattinen ohjelmisto on kuitenkin vasta kehitysvaiheessa, joten on selvää, että ohjelmiston antamissa tuloksissa saattaa olla algoritmien toiminnasta aiheutuvia virheitä. MaxFOV-fantomilla tehdyt testit osoittavat, että siirryttäessä suuriin kuva-aloihin (yli 20 cm) on virheenkorjauksella suuri merkitys. Jo 30 cm kuva-alalla erot korjattujen ja korjaamattomien kuvien välillä olivat suuret. Kuvia vertailtaessa on myös selvästi nähtävissä, että virheenkorjausalgoritmi rajoittaa kuva-alan maksimia.

Eläkkeellesiirtymishaluihin vaikuttavat tekijät yli 45-vuotiailla henkilöillä

Väestön ikääntyminen ja sen vaikutuksiin reagoiminen ovat jo vuosia olleet suurennuslasin alla, koska väestön ikääntymisen eteneminen aiheuttaa painetta Suomen julkisen talouden kestävyydelle. Haastavaan tilanteeseen yritetään vastata työllisyys- ja eläkepoliittisilla ratkaisuilla nostamalla työllisyysastetta ja pidentämällä työuria. Suomen hallituksen tekemät toimenpiteet, vuoden 2005 työeläkeuudistus sekä vuoden 2017 eläkeuudistus, sisältävät nämä tavoitteet ja niihin pyritään pääsemään esimerkiksi eläkeikää nostamalla. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat yli 45-vuotiaiden ihmisten eläkkeelle siirtymishaluihin ja vaikuttavatko ne aikaistavasti vai myöhentävästi. Tavoitteena on tarkastella laajasti erilaisten taustatekijöiden yhteyttä siihen, milloin henkilöt haluaisivat eläköityä. Tavoite on myös saada ymmärrystä siitä, mihin tekijöihin vaikuttamalla suomalaisten työuria saataisiin pidennettyä. Kvantitatiivisen tutkimukseni aineistona toimii European Social Survey 2010 -aineisto. Empiirisissä tarkasteluissa käytän menetelmänä varianssianalyysiä ryhmien keskiarvojen vertailuun. Taustamuuttujat koostuvat neljästä eri aihealueesta: demografisista, sosioekonomisista, terveyteen liittyvistä sekä työhön ja työoloihin liittyvistä tekijöistä. Tutkimukseni tulosten perusteella useat eri taustatekijät vaikuttavat yli 45-vuotiaiden ihmisten eläkeajatuksiin. Mikään yksittäinen asia ei ole ihmisten elämässä sellainen, joka yksin ratkaisisi päätöksen siirtyä eläkkeelle jonain tiettynä ajankohtana. Yksinkertaistettuna hyvä terveydentila, vanhempi ikä ja työviihtyvyys sekä mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ovat niitä tekijöitä, jotka tulosteni mukaan ovat yhteydessä haluun jatkaa pidempään työelämässä. Monet toimet työurien pidentämiseksi tähtäävät työelämän kehittämiseen ja työssäviihtyvyyden parantamiseen. Työntekijöiden motivaatiota jatkaa pidempään tuleekin kohottaa näillä toimilla. Monet tutkimukseni merkitykselliset taustatekijät ovat myös sellaisia asioita, joihin panostamalla tai joiden ongelmiin puuttumalla työviihtyvyyttä ja työoloja olisi mahdollista parantaa. Näissä asioissa sekä päättäjien että työnantajien toimet ovat avainasemassa.

Opetus lastensuojelulaitosten opetusyksiköissä kentällä toimivien asiantuntijoiden kuvaamana

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yksityisten lastensuojelulaitosten yhteydessä toimivissa opetusyksiköissä tapahtuvaa, Perusopetuslain 4§:n perusteella laitoksen sijaintikunnan vastuulla olevaa sijoitettujen lasten perusopetusta. Suomessa on 1990-luvulta alkaen annettu lisääntyvässä määrin perusopetusta sijoitetuille lapsille lastenkotien yhteydessä. Toimintatavat ovat olleet vakiintumattomia ja säätelemättömiä ja opetuksen toteutumisessa on todettu epäkohtia. Lisääntyvä trendi on ollut opetusyksikkömuodossa tapahtuva opetus, jolloin laitoksen sijaintikunta vastaa opetuksesta. Ilmiötä ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu ja opetusmallit eri yksiköissä ovat kehittyneet käytännössä toisistaan riippumatta. Tutkimuksessa on lähdetty selvittämään, miksi opetusyksiköitä on syntynyt, miten opetus niissä on organisoitu ja mitä se vaatii opettajalta sekä miten opetusyksikköopetuksessa toteutuu lapsen edun ideaali. Tutkimusjoukkona on ollut kolme erillistä laitosta yhteistyötahoineen siten, että tutkimukseen on haastateltu opettajia, laitosjohtajia, rehtoreita ja sosiaalityöntekijöitä. Pedagogisen sisällön selvittämisessä pääpaino on ollut opettajien haastatteluissa. Tutkimuksen perusteella näyttä, että opetusyksiköitä on syntynyt vastaamaan käytännön tarpeeseen. Osa sijoitetuista lapsista ei yksinkertaisesti kykene käymään koulua kevyemmin tukitoimin ja koulukotijärjestelmä ei riitä tukemaan kaikkia tukea tarvitsevia. Tapa järjestää opetus on kehittynyt melko samankaltaiseksi toisistaan riippumattomissa laitoksissa. Opettajalta opetusyksikköopetus vaatii tietynlaista persoonaa, haastateltavat näkivät, että kaikista opettajista ei kyseiseen työhön ole. Toimivana opetusmetodina nähtiin strukturoitu ja selkeä opettajajohtoinen opetus. Lapsen etua opetusyksiköiden nähtiin palvelevan sen osalta, että lapset saavat käydä koulua. Suurimpana nähtiin integroituminen takaisin yhteiskuntaan laitoksesta. Opetusyksikköopetus vaatisi kehittämistä nimenomaan sen osalta, miten siellä koulua käyvät oppilaat saadaan integroitua jatko-opiskeluihin menestyksellä. Laitoshuollon tutkimus Suomessa on ylipäätään melko puutteellista, joten sen vaikuttavuutta tulisi tutkia laajemmin kokonaisvaltaisesti. Lisäksi opetusyksikköopetusta tulisi kehittää yhtenäisemmin kuin jokainen laitos omillaan. Tämä vaatisi lisätutkimusta ilmiöstä.

Vastuullisuus brändipääoman rakentajana: Miten brändin koettu vastuullisuus kasvattaa brändipääomaa?

Yritysten odotetaan tänä päivänä toimivan vastuullisesti ja vastuullisuuden laiminlyöntien on todettu aikaansaavan merkittävää tuhoa ei pelkästään yrityksen maineelle vaan myös taloudelliselle tulokselle. Yritysten vastuullisen toiminnan sen sijaan on todettu aikaansaavan useita positiivisia vaikutuksia kuluttajissa. Vastuullisuuden on todettu vaikuttavan positiivisesti kuluttajan asenteisiin yritystä ja sen tuotteita kohtaan sekä ostoaikeisiin. Lisäksi vastuullisuuden on osoitettu lisäävän luottamusta yritystä kohtaan, millä taas on positiivinen vaikutus mielikuviin tuotteiden laadusta. Mm. nämä vastuullisuuden positiiviset vaikutukset kuluttajissa ovatkin kannustaneet yrityksiä panostamaan vastuulliseen toimintaan. Vastuullisuudesta on muodostunut markkinointiväline, jonka seurauksena useat yritykset ovat lanseeranneet yhteistyökampanjoita hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa, alkaneet noudattaa eettisiä toimintatapoja ja ympäristövastuullisia liiketoimintakäytäntöjä. Se mitä vaikutuksia vastuullisella toiminnalla saadaan aikaan kuluttajissa ei kuitenkaan ole riippuvainen yksin vastuullisen toiminnan laadusta, vaan ensisijaisesti siitä miten hyvin vastuullisuus on integroitu yrityksen ydinliiketoimintaan ja miten uskottavasti siitä viestitään. Tämän pro gradun tarkoituksena oli tutkia kuluttajan kokeman brändin vastuullisuuden ja brändipääoman (mielikuvat, uskollisuus ja koettu laatu) välistä suhdetta. Brändin vastuullisuus määriteltiin tarkoittamaan sosiaalista vastuuta, ympäristövastuuta sekä vapaaehtoista hyväntekeväisyyttä. Empiirisen tutkimuksen kohteena oli Innocent-smoothiebrändi, joka on asemoinut itsensä vastuullisena brändinä markkinoilla. Empiirinen tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jossa tutkittiin mikä vaikutus kuluttajan kokemalla brändin vastuullisuudella (sosiaalinen vastuu, ympäristövastuu ja hyväntekeväisyystoiminta) on brändipääomaan (mielikuviin, uskollisuuteen ja koettuun laatuun). Lisäksi tutkittiin onko vastuullisuuden vaikutus brändipääomaan riippuvainen kuluttajan asenteesta vastuullista kuluttamista kohtaan. Tutkimustulosten mukaan vastuullisuudella on positiivinen suhde kaikkiin brändipääoman elementteihin. Lisäksi koetulla vastuullisuudella todettiiin olevan voimakkaampi vaikutus koettuun laatuun eettisten kuluttajien keskuudessa. Tulosten perusteella voitiin todeta brändin vastuullisen asemoinnin olevan tehokas keino luoda yksilöllinen ja persoonallinen, kilpailijoista erottuva brändi. Lisäksi vastuullisuuden todettiin vaikuttavan positiivisesti brändin koettuun laatuun ja olevan tehokas keino luoda asiakasuskollisuutta pitkällä aikavälillä.

Henkilökohtainen palaute lääketieteen opinnoissa

Tämän syventävien opintojen kirjallisen työn aiheena on henkilökohtainen palaute lääketieteen opinnoissa. Tavoitteena on selvittää kirjallisuuden avulla vertaispalautteen ja – arvioinnin käyttöä sekä siihen liittyviä hyötyjä ja haasteita lääketieteen alalla. Tarkoituksena on löytää myös vinkkejä toimivan palautekulttuurin luomiseen lääketieteellisissä tiedekunnissa. Lisäksi työn tutkimusosassa selvitetään turkulaisten lääketieteen opiskelijoiden tämänhetkisiä kokemuksia palautteesta, erityisesti vertaispalautteesta, sekä opiskelijoiden toiveita ja palautetaitojen oppimista. Aiempien tutkimusten perusteella lääketieteen opiskelijat ovat kokeneet saaneensa yleisesti melko vähän henkilökohtaista palautetta, eikä vertaispalautteen käyttöä lääketieteen opetuksessa ole vielä juuri tutkittu. Tutkimus toteutettiin sähköisenä Webropol-kyselynä turkulaisille kuudennen vuoden lääketieteen opiskelijoille syksyllä 2015. Kurssin 126 opiskelijasta 18,3 % vastasi kyselyyn. Kysymykset olivat pääasiassa monivalintakysymyksiä. Lisäksi mukana oli neljä avointa kysymystä. Analysoinnissa käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimustulosten perusteella useat opiskelijat antavat toisilleen vertaispalautetta joko viikoittain tai noin kerran kuukaudessa. Varsinkin positiivista ja kannustavaa palautetta annetaan hyvin. Opiskeluyhteisön ilmapiiri on koettu enimmäkseen avoimeksi ja saatu palaute on ollut pääasiassa asiallista ja osuvaa. Opiskelijat toivoisivat lisää henkilökohtaista palautetta erityisesti opettajilta ja lääkäreiltä. Haasteiksi nousivat opiskeluarjen vähäiset palautetilaisuudet sekä palautetaitojen riittämätön oppiminen opiskeluaikana. Lisäksi palautteen pyytäminen oli melko harvinaista. Tulevaisuudessa olisikin tärkeä selvittää, miten edellä mainittuihin haasteisiin voitaisiin vaikuttaa. Erityisesti vertaispalautetta olisi mahdollista hyödyntää erilaisissa parityöskentelytilanteissa. Menetelmän käyttö edellyttää kuitenkin huolella tehtyä suunnittelua ja taitojen säännöllistä harjoittelua.

Aineettoman omaisuuden kassavirtaperusteinen arvonmääritys siirtohinnoittelussa

Konsernin sisäinen siirtohinnoittelu perustuu verotuksessa markkinaehtoperiaatteeseen, jonka mukaan konsernin sisäisissä transaktioissa tulee käyttää hintoja, joita vastaavissa olosuhteissa käytettäisiin riippumattomien yhtiöiden välillä. Aineettoman omaisuuden kassavirtaperusteisen arvonmäärityksen suurin ongelma on laskelmiin sisältyvä suuri epävarmuus. Laskelmat ovat aina subjektiivinen näkemys tietystä tilanteesta, joka saattaa mahdollistaa tarkoituksenmukaista hinnoittelua ja lisätä verosuunnittelumahdollisuuksia. Tämän tutkielman tarkoitus oli tutkia miten aineettoman omaisuuden markkinaehtoinen hinta käytännössä määritetään kassavirtaperusteista arvonmääritystä hyödyntäen. Tutkielmassa käytiin läpi arvonmäärityslaskelmissa tarvittavat keskeiset komponentit aineettoman omaisuuden erityispiirteet huomioiden. Lisäksi tarkoitus oli tutkia miten ostajalle ja myyjälle transaktion seurauksena syntyvät verohyödyt ja –kustannukset tulisi huomioida markkinaehtoisen kauppahinnan määrittämisessä. Tutkimuksen keskeisenä aineistona oli neljä teemahaastattelua. Lisäksi tutkielmassa hyödynnettiin Helsingin hallinto-oikeuden päätöksiä ja kirjallisuutta. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea suurten konsulttitoimistojen edustajaa ja yhtä Verohallinnon asiantuntijaa. Aiheesta ei valinnut täydellistä yksimielisyyttä ja joidenkin aiheiden kohdalla näkökulmaerot haastateltavien välillä olivat huomattavan suuria. Laskentakorkokannan määrittämisen osalta yleinen mielipide oli, että hienovaraiset analyysit, joissa koko yhtiön tase pilkotaan osiin, jonka jälkeen määritetään yksilöllinen tuotto-odotus aineettomalle omaisuudelle, on ainakin teoriassa erittäin käyttökelpoinen menetelmä. Menetelmä on kuitenkin raskas toteuttaa, koska se vaatii luotettavuuden turvaamiseksi erittäin paljon taustadataa. Verotuskäytännössä onkin vakiintunut tapa, että aineettoman omaisuuden arvonmäärityksessä laskentakorkokanta tarkastetaan yhtiön oman pääoman tuottovaatimusta vasten. Oman pääoman tuottovaatimukseen voidaan tehdä lisäksi riskikorjauksia aineettoman omaisuuden erityispiirteiden huomioimiseksi. Jäännösarvon käyttämiseen arvostuslaskelmissa Verohallinnon edustaja suhtautui myöntyväisemmin kuin konsultit. Konsulttien mielestä jäännösarvoa tulisi hyödyntää vain erittäin harvoin, käytännössä vain erittäin vakiintuneiden brändien arvoa määritettäessä. Verohallinnon edustajan mielestä jäännösarvoa tulisi hyödyntää silloin, kun erän todellista taloudellista pitoaikaa ei voida luotettavasti määrittää. Verohyötyjen ja –kustannusten huomioimiseen siirtohinnoittelussa ei ole vakiintuneita käytäntöjä. Näyttää kuitenkin siltä, että myyjän verokustannuksen huomioiminen kauppahintaa määritettäessä on muodostumassa yleiseksi käytännöksi. OECD:n siirtohinnoittelua koskevat ohjeistukset uudistuvat jatkuvasti ja on toivottavaa, että tulevaisuudessa menetelmät ja toimintatavat vakiintuvat siten, että yhtiöt välttyvät raskailta ja kalliilta oikeusprosesseilta ja verot maksetaan jo lähtökohtaisesti oikeisiin valtioihin oikean määräisinä

Lastenpsykiatrisen avohoidon tuloksellisuus – lapsen mielenterveyden ja elämänlaadun arviointi

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lastenpsykiatrisen avohoidon tuloksellisuutta tarkastelemalla lapsen mielenterveyshäiriössä tapahtunutta muutosta vanhemman arvioimana ja lapsen elämänlaadussa tapahtunutta muutosta lapsen itsensä arvioimana. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat lastenpsykiatriseen avohoitoon 1.8.2013–30.6.2014 tulleet lapset (n=86), joilta löytyivät tutkimuksen kannalta tarvittavat tiedot. Aineisto kerättiin lastenpsykiatrisen yksikön hoidonseuranta-taulukkoon tallennetuista tiedoista. Lapsen mielenterveyshäiriössä tapahtunutta muutosta vanhemman arvioimana mitattiin lapsen vahvuuksia ja heikkouksia mittaavalla Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) -mittarilla. Lapsi arvioi itse omaa elämänlaatuaan 17D-mittarilla. Vanhemmat arvioivat lapsen mielenterveyshäiriötä hoidon alussa ja puolen vuoden kuluttua. Lapsi arvioi omaa elämänlaatuaan samoissa aikapisteissä. Tutkimuksessa tarkasteltiin mittareiden tuottamien kokonaispisteiden keskiarvoja kahdessa eri mittauspisteessä. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelmalla. Lapsista hieman yli kaksi kolmasosaa oli poikia (67 %). Lasten ikä oli keskimäärin 10 vuotta. Lapsista hieman yli puolella (53 %) oli käyttäytymisen säätelyn häiriö ja vajaalla puolella (47 %) tunne-elämän häiriö. Puolen vuoden mittauspisteessä kokonaispisteiden keskiarvot olivat tulleet paremmiksi sekä lapsen vahvuuksien ja heikkouksien että elämänlaadun suhteen. Myös tarkasteltaessa tuloksia sukupuolen, ikä- ja häiriöluokan mukaan voitiin havaita keskiarvoissa kohentumista toisella mittauskerralla. Lasten mielenterveyshäiriöiden osalta eniten edistymistä tapahtui pojilla, tytöillä, nuoremmalla ikäluokalla ja käyttäytymisen säätelyn häiriöitä olevilla lapsilla. Elämänlaadun osalta muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta tuovat näyttöä hoidon tuloksellisuudesta. Lapsen kokonaistilanteen kartoittamiseksi ja hoidon suunnittelua varten on tärkeää kerätä tietoa lapsesta eri tiedonantajilta. Tiedon kerääminen mittareiden avulla on tärkeä osa lapsen kokonaishoitoprosessia. Saadun tiedon hyödyntämiseen lapsen hoitoprosessissa tulee kiinnittää jatkossa huomiota. Jatkossa olisi myös mielenkiintoista tutkia lasten ja vanhempien omia käsityksiä hoidon vaikuttavuudesta sekä elämänlaadun eri osa-alueiden pistemäärien muutoksia hoidon aikana.

Miksi Y-sukupolven asiantuntijamyyjä irtisanoutuu työstään?

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miksi Y-sukupolven asiantuntijamyyjä irtisanoutuu työstään ja millaiset tekijät organisaatiossa vaikuttavat asiantuntijamyyjän vapaaehtoiseen vaihtuvuuteen. Ymmärtämällä paremmin syitä, jotka johtavat myyjän irtisanoutumiseen, voivat yritykset pyrkiä vaikuttamaan näihin tekijöihin organisaatiossaan ja siten sitouttamaan myyjiä paremmin. Tässä tutkimuksessa verrattiin tutkielman tuloksia myös Lee & Mitchellin (1994) kehittymisen teorian malliin ja pyrittiin selvittämään, seuraavatko irtisanoutumiset jotakin teorian mukaista polkua, eli onko asiantuntijamyyjän irtisanoutumiselle tunnistettavissa tiettyä prosessia. Tutkielma koostuu sekä teoreettisesta että empiirisestä osuudesta. Teoriaosuudessa tarkastellaan asiantuntijamyyjien vapaaehtoisen vaihtuvuuden aiempaa teoriaa ja Y-sukupolven teoriaa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineistonkeruu menetelmäksi valikoitui teemahaastattelu. Tutkimuksessa haastateltiin Y-sukupolven myyjähenkilöstöä, jotka ovat irtisanoutuneet työstään, mutta eivät ole vaihtaneet toimenkuvaansa. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisesti, paitsi silloin kun tarkasteltiin Leen & Mitchellin kehittymisen teorian mallia, jolloin analyysi oli osittain teorialähtöistä. Teemoittelua käytettiin avuksi tulosten selkeyttämisessä ja analyysin tukena. Tutkimuksen tuloksena voitiin todeta, että Y-sukupolven asiantuntijamyyjän irtisanoutumiseen vaikuttavat useat tekijät, jotka liittyvät työn luonteeseen ja organisaatioon. Työn luonteeseen liittyviä seikkoja olivat: työn merkitys, onnistumisen tunteet, lähtemisen helppous ja yksitoikkoisuus. Organisaatioon liittyviä syitä olivat: myynnin tukeminen ja prosessit, työyhteisö, esimies, yrityksen viestintä ja etenemismahdollisuudet. Tutkimuksen tulosten perusteella pystyttiin tunnistamaan Leen & Mitchellin kehittymisen teorian mallin mukaiset yleisimmät irtisanoutumisen reitit: reitti numero 3 oli yleisin reitti irtisanoutumiseen. Myös reitti 4 oli suosittu. Reitit muistuttavat paljon toisiaan, mutta reitillä 3 irtisanoutuneella työntekijällä on käsissään jo uusi työtarjous, kun taas reitillä 4 työtarjouksia ei ole. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että tutkimuksen tulokset eroavat osittain aikaisemmasta tutkimuksesta. Esimerkiksi aiemman teorian mukainen palkan merkitys ei noussut tässä tutkimuksessa merkittäväksi tekijäksi irtisanoutumiselle. Asiantuntijamyyjän irtisanoutumiseen vaikuttavat useat tekijät, jotka liittyvät niin itse työhön kuin organisaatioonkin. Osa tekijöistä ovat sellaisia, joihin organisaatio voi vaikuttaa, kun osaan taas eivät.

Grass-endophyte coevolution and ploidy levels in fescues

ABSTRACT Fescues consist of wild and cultivated grasses that have adapted to a wide range of environmental conditions. They are an excellent model species for evolutionary ecology studies that investigate symbiosis and polyploidization and their effects on plant performance. First, they are frequently infected with symbiotic endophytic fungi known to affect a plant’s ability to cope with biotic and abiotic environmental factors. Second, fescue species have been reported to have substantial intraspecific variation in their ploidy level and morphology. In my thesis, I examined large-scale generalizations for frequency of polyploidy and endophyte infections and their effects on plant morphology. As a model species, I selected red (Festuca rubra) and viviparous sheep’s (F. vivipara) fescues. They are closely related, but they differ in terms of distribution and endophyte infection frequency. I investigated the biogeographic pattern and population biology of 29 red and 12 viviparous sheep’s fescue populations across ≈300 latitudes in Europe (400-690 N). To examine plant ploidy levels, I implemented time- and cost-efficient plate-based high throughput flow cytometric analysis. This efficient procedure enabled me to analyze over 1000 red fescue individuals. I found three ploidy levels among them: overall 84 %, 9 % and 7 % of the red fescue plants were hexaploid, tetraploid and octoploid, respectively. However, all viviparous sheep’s fescue plants were tetraploid. Ploidy level of red fescue appeared to some extent follow gradients in latitude and primary production as suggested by previous studies, but these results could be explained better by taking the sampling design and local adaptation into account. Three Spanish populations were mostly tetraploids and one high elevation population in northernmost Finland (Halti) was octoploid, while most other populations (25 sites) were dominated by hexaploids. Endophyte infection frequencies of wild fescue populations varied from 0 to 81 % in red fescue populations and from 0 to 30 % in viviparous sheep’s fescue populations. No gradients with latitude or primary production of the sites were detected. As taxonomy of red fescues is somewhat unclear, I also studied morphology, ploidy variation and endophyte status of proposed subspecies of European red fescues. Contrary to previous literature, different ploidy levels occurred in the same subspecies. In addition to wild fescues, I also used two agronomically important cultivars of meadow and tall fescue (Schedonorus phoenix and S. pratensis). As grass-legume mixtures have an agronomic advantage over monocultures in meadows, I carried out a mixture/competition experiment with fescues and red clover to find that species composition, nutrient availability and endophyte status together determined the total biomass yield that was higher in mixtures compared to monocultures. The results of this thesis demonstrate the importance of local biotic and abiotic factors such as grazing gradients and habitat types, rather than suggested general global geographical or environmental factors on grass polyploidization or its association with symbiotic endophytic fungi. I conclude that variation in endophyte infection frequencies and ploidy levels of wild fescues support the geographic mosaic theory of coevolution. Historical incidents, e.g., glaciation and present local factors, rather than ploidy or endophyte status, determine fescue morphology.

Tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa: IBM Watson

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on käsitellä tekoälyjärjestelmien käyttöä liiketoiminnassa. Tekoälyä on tutkittu pitkään, mutta sen soveltaminen liiketoimintaan on suhteellisen uutta. Työssä esitellään IBM Watson Analytics- tekoälyjärjestelmän käyttöä. Tämän esittelyn kautta on tarkoitus näyttää, kuinka helposti tekoälyjärjestelmät todellisuudessa ovat hyödynnettävissä. Kirjallisuudesta löytyvien esimerkkien kautta työssä esitellään, minkälaisia järjestelmiä tällä hetkellä käytetään, ja millaisiin tarkoituksiin ne on luotu. Tekoälyjärjestelmien monimuotoisuuden vuoksi niitä käytetäänkin laajalti erilaisiin sovelluksiin. Kirjallisuudesta huomataan, että tekoälyjärjestelmät koostuvat usein monesta eri tavasta toteuttaa tekoälyä. Kirjallisuuden ja tekoälyn toteutuksen teorian pohjalta huomataan myös, että tekoälyjärjestelmät toimivat useimmiten erilaisissa päätöksentekoa tukevissa tai helpottavissa tehtävissä. Työssä esitetään myös IBM Watson Analyticsin ja avoimen datan avulla, kuinka helposti tekoälyjärjestelmiä pystytään hyödyntämään. Työssä näytetään tämän esimerkin kautta, miten ja minkä tyyppistä liiketoimintaa tukevaa informaatiota tekoälyjärjestelmä pystyy helposti tuottamaan.

Kysynnän ennusteprosessi elintarvikealan pk-yrityksissä

Kysynnän ennustaminen on aina ollut suuri ongelma toimitusketjun hallinnassa. Useat päätösprosessit, kuten varastonhallinta, tuotekehitys, tuotanto ja toimitusketjun suunnittelu vaativat ennustamista, jonka tarkka määrittäminen on kuitenkin erittäin hankalaa. Kysynnän ennustaminen on kirjallisuudessa laajasti tutkittu aihealue, mutta sen tutkimukset rajoittuvat suuressa määriin erilaisten ennustemenetelmien vertailemiseen ja ennustevirheiden tutkimiseen. (Chase 1997; Kahn 1998; Makridakis ja Wheelwright 1998; Goodwin ja Fildes 1999) Ennustemenetelmien käyttö ja mahdolliset ennustevirheet ovat kuitenkin seurausta sarjasta peräkkäisiä toimenpiteitä eli prosessista. Siksi onkin paljon mielenkiintoisempaa tutkia kokonaisvaltaisesti koko sitä prosessia, joka ennustamiseen yhdistetään, kuin pelkkiä ennustemenetelmiä tai niiden käytön seurauksena havaittuja virheitä. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan viiden elintarvikealalle erikoistuneen pk-yrityksen ennusteprosesseja, joita verrataan keskenään sekä Mentzerin, Bienstockin ja Kahnin (1999) tekemään tutkimukseen ”Benchmarking Sales Forecasting Management”. Tutkimusongelman voidaan katsoa olevan ”millainen on pk-yritysten ennusteprosessi ja mitkä asiat selittävät mahdollisia eroja kohdeyritysten ennusteprosesseissa?”. Tämä tutkimus hyödyntää laadullista tutkimusotetta ja on tarkoitukseltaan kartoittava. Empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla ja haastateltavina toimivat viiden kohdeyritysten toimitusjohtajat. Tämän tutkimuksen aineiston analyysissä on hyödynnetty aineiston ryhmittelyä teemoiksi ja pyritty löytämään samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia kohdeyritysten välille. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että elintarvikealan pk-yritysten ennusteprosessi on hyvin yksinkertainen. Tämän voidaan nähdä selittyvän kohdeyritysten tyytyväisyydellä omaa ennusteprosessia kohtaan, mikä estää prosessin kriittisen tarkastelun ja sitä kautta kehittämisen. Voidaan myös nähdä, että tietämättömyys, inertia ja resurssien rajallisuus estävät ennusteprosessien kehittämisen kohdeyrityksissä. Kohdeyritysten ennusteprosessit olivat hyvin samanlaisia keskenään ja merkittävimmät erot selittyvät, kun tarkastellaan toimialojen luonteiden eroja.

Synnytyksen ponnistusvaiheen hoidon käytännöt. Yhteys ensisynnyttäjän välilihan kuntoon synnytyksen jälkeen, synnytyskokemukseen, kipuun ja seksuaaliterveyteen

Hyvän syntymän hoidon tavoitteena on turvata synnyttäjän paras mahdollinen terveys, vähentää tarpeetonta puuttumista synnytyksen kulkuun ja mahdollistaa voimaannuttava synnytyskokemus perheelle. Hyvä syntymän hoito ja siihen liittyvä kätilöiden kliinisen hoitotyön osaaminen ei voi kehittyä, ellei hoitotyön käytäntöjä tutkita. Suomalaista hoitotieteellistä syntymän hoitoon liittyvää tutkimusta on vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata synnytyksen ponnistusvaiheen hoidon käytäntöjä Suomen synnytyssairaaloissa. Lisäksi seurantatutkimuksen avulla selvitettiin, miten ensisynnyttäjät kokivat synnytyksen ponnistusvaiheen, sen aikana saamansa hoidon, ensisynnyttäjien synnytyskokemusta, kivun kokemista, vointia kolmena päivänä synnytyksen jälkeen sekä heidän seksuaaliterveyttään ensimmäisen vuoden aikana synnytyksen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää synnytyksen ponnistusvaiheen hoitoa ja lisätä tietoa synnyttäneiden naisten voinnista ja seksuaaliterveydestä. Tutkimuksen ensimmäinen osio toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena (2009), johon osallistui Suomen synnytyssairaaloiden synnytysosastoilla työskentelevät kätilöt (N = 662). Tutkimuksen toinen osio toteutettiin seurantatutkimuksena (2009−2011), jossa oli neljä mittausajankohtaa: kolmantena päivänä synnytyksestä sekä kolmen, kuuden ja kahdentoista kuukauden kuluttua synnytyksestä. Tähän osioon osallistui spontaanisti alateitse yhden elävän lapsen (pää tarjoutuvana) synnyttäneet ensisynnyttäjät (N = 453) ja sikiön perätilan vuoksi suunnitellusti keisarileikatut ensisynnyttäjät (N = 84). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimustulosten mukaan osa kätilöiden käyttämistä synnytyksen ponnistusvaiheen hoitokäytännöistä ei ole näyttöön perustuvia. Synnytyssairaalan synnytyksen hoidon kulttuuri näyttää siirtyvän mallioppimisen kautta. Ensisynnyttäjät kokivat synnytyksen ponnistusvaiheen hoidon pääsääntöisesti myönteisenä. Alateitse synnyttäneillä ensisynnyttäjillä oli myönteisempi synnytyskokemus ja vähemmän kipua heti synnytyksen jälkeen ja kolmena synnytyksen jälkeisenä päivänä verrattuna keisarileikkauksella synnyttäneisiin ensisynnyttäjiin. Alateitse synnyttäneillä ensisynnyttäjillä kipu ja ompeleet eivät vaikuttaneet haitallisesti vastasyntyneen hoitoon tai imetykseen niin paljon kuin keisarileikkauksella synnyttäneillä ensisynnyttäjillä. Välilihan leikkaus-, repeämä- tai keisarileikkaushaavat olivat täysin parantuneet suurimmalla osalla naisista kolmen kuukauden kuluttua synnytyksestä. Yleisimpiä naisten kokemia oireita ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä olivat emättimen kostumisen vaikeus, yhdyntäkivut, peräpukamat sekä arpikudoksen kipu ja kiristys. Sukupuolinen halukkuus ja tyytyväisyys seksielämään olivat huonompaa ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä verrattuna aikaan ennen raskautta ja synnytystä. Synnytyksen aikaisella hoitotyöllä ja näyttöön perustuvalla synnytyksen ponnistusvaiheen hoidolla on suuri merkitys naisen synnytyskokemukseen, synnytyksen jälkeiseen vointiin ja seksuaaliterveyteen.

Yrityksen raportointitehtävien keskittäminen palvelukeskukseen, case-tutkimus

Pro Gradu –tutkielman tarkoituksena on ollut selvittää tämän hetken yritysmaailman yhtä keskeisintä aihetta, tehtävien keskittämistä palvelukeskukseen. Yrityksen tekemään päätökseen ovat vaikuttaneet useat eri tekijät, joista kiristyvä kilpailu ja toimintaympäristön muutokset ovat olleet merkittävimmät. Muutosprosessin läpivieminen vie aikaa ja siihen tulisi valmistautua huolella, sillä prosessiin liittyy useita eri vaiheita. Toimintojen organisointi ja muutosjohtaminen muodostavat tutkimuksen teoriapohjan. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty haastatteluiden ja havainnoinnin avulla. Tutkimus tehtiin eräässä kansainvälisessä yrityksessä, sen yhden liiketoiminta-alueen ja yhden toimintayksikön osalta. Tutkimustuloksista voitiin havaita, että tehtävien keskittäminen palvelukeskukseen koostui useasta vaiheesta. Se koettiin hyväksi ja onnistuneeksi toimintatavaksi. Tehtävien keskittämisprosessiin liittyy hyötyjä ja haasteita, näiden osalta tutkimustuloksissa löytyi yhteneviä tekijöitä aiempien tutkimusten ja kirjallisuusmateriaalin kanssa. Tutkimustulokset osoittivat, että muutosjohtaminen noudatteli tunnettua vaiheistusmallia. Muutosjohtamiseen liittyy merkittävästi ihmisten ja organisaation käyttäytyminen, joka vaikuttaa muutosprosessin onnistuneeseen läpiviemiseen. Ihmiset kokevat muutoksen eri tavoin ja aluksi vastustavat uutta tilannetta.

”Etenivät sitten tappajasudet vedestä välittämättä” Viikinkisotajoukot anglosaksisessa Englannissa 865-1016

Varhaiskeskiajan Euroopassa sodankäynti oli monin paikoin endeemistä ja omien, sisäisten konventioidensa määrittelemää. Vaikka viikinkitoiminta oli monessa suhteessasamanlaista kuin muu aikakauden sodankäynti, viikingit olivat kristityn Euroopannäkökulmasta pakanoita ja ulkopuolisia. Anglosaksisessa Englannissa viikinkejäodottivat useat, erilliset kuningaskunnat, jotka kärsivät monista sisäisistä kriiseistä.Viikinkien lähtökohta olikin siinä, että he tulivat meren takaa, liikkuivat koko Länsi-Euroopan alueella ja muodostivat näin jatkuvan uhan. Tutkielmassa tarkastellaan viikinkisotajoukkojen toimintaa, luonnetta ja rakennetta. Niitä tutkitaan niin ulkoisesta, sotaretken näkökulmasta kuin sisäisen dynamiikan ja rakenteen näkökulmasta. Tutkielma rajautuu nykyisen Englannin alueelle sekä vuosiin 865-1016, jolloin viikingit tekivät kaksi invaasiota Englantiin. Tutkielman alkuperäislähteet kertovat viikingeistä vastapuolen näkökulmasta, jota ohjasivat poliittiset intressit ja kristillinen maailmankuva. Lähteistä tärkein on Anglosaksien kronikka, tekstijoukko, johon monet kronikoitsijat kirjasivat vuosittaiset tapahtumat koko anglosaksiselta ajalta. Lisäksi tutkielmassa käytetään Æthelweardin kronikkaa, piispa Asserin kirjoittamaa kuningas Ælfredin elämäkertaa ja Maldonin taistelusta kertovaa sankarirunoa. Tutkielmassa havaittiin, että viikingit muodostivat ulkoisesti ja sisäisesti joustavia ja muokkautuvia ryöstelyjoukkoja, jotka olivat pienten, erillisten ryhmien yhteenliittymiä. Viikinkisodankäynnin keskeisin selittäjä on intressien dynamiikka, joka ohjasi joukkoja ja joka henkilöityy sosiaalisten suhteiden rakentaman, orgaanisen hierarkian komentajiin, jotka olivat lahjojen ja uskollisuuden kannattelemassa, vastavuoroisessa suhteessa seuraajiinsa. Nopeuden ja helppojen kohteiden tarjoaman ravinnon avulla joukot pystyivät hyödyntämään kohteensa ongelmia ja heikkoja kohtia. Sisäisesti joukot vaihtelivat koostumustaan ja komentajiaan, minkä takia niiden sisäinen dynamiikka oli inhimillisen monimutkainen. Tulosten ilmeisin ongelma oli lähteissä itsessään, sillä tutkielmassa havaittiin, että lähteet ovat niukkasanaisia, kaavamaisia ja voivat siksi johtaa harhaan, minkä lisäksi kristittyjen ja pakanoiden välinen ristiriita värittää lähteitä esimerkiksi viikinkien väkivaltaisuuden kuvauksissa. Näistä syistä lähdeaineiston laajentaminen niin anglosaksien parissa kuin viikinkimaailmassa laajemmin auttaa viikinkikuvan tarkentamisessa. Tutkielmassa havaittu toiminta voidaan rinnastaa muihin alueisiin, sillä viikinkijoukkojen lähtökohta oli joka tapauksessa samankaltainen.