Synnytyksen ponnistusvaiheen hoidon käytännöt. Yhteys ensisynnyttäjän välilihan kuntoon synnytyksen jälkeen, synnytyskokemukseen, kipuun ja seksuaaliterveyteen

Hyvän syntymän hoidon tavoitteena on turvata synnyttäjän paras mahdollinen terveys, vähentää tarpeetonta puuttumista synnytyksen kulkuun ja mahdollistaa voimaannuttava synnytyskokemus perheelle. Hyvä syntymän hoito ja siihen liittyvä kätilöiden kliinisen hoitotyön osaaminen ei voi kehittyä, ellei hoitotyön käytäntöjä tutkita. Suomalaista hoitotieteellistä syntymän hoitoon liittyvää tutkimusta on vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata synnytyksen ponnistusvaiheen hoidon käytäntöjä Suomen synnytyssairaaloissa. Lisäksi seurantatutkimuksen avulla selvitettiin, miten ensisynnyttäjät kokivat synnytyksen ponnistusvaiheen, sen aikana saamansa hoidon, ensisynnyttäjien synnytyskokemusta, kivun kokemista, vointia kolmena päivänä synnytyksen jälkeen sekä heidän seksuaaliterveyttään ensimmäisen vuoden aikana synnytyksen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää synnytyksen ponnistusvaiheen hoitoa ja lisätä tietoa synnyttäneiden naisten voinnista ja seksuaaliterveydestä. Tutkimuksen ensimmäinen osio toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena (2009), johon osallistui Suomen synnytyssairaaloiden synnytysosastoilla työskentelevät kätilöt (N = 662). Tutkimuksen toinen osio toteutettiin seurantatutkimuksena (2009−2011), jossa oli neljä mittausajankohtaa: kolmantena päivänä synnytyksestä sekä kolmen, kuuden ja kahdentoista kuukauden kuluttua synnytyksestä. Tähän osioon osallistui spontaanisti alateitse yhden elävän lapsen (pää tarjoutuvana) synnyttäneet ensisynnyttäjät (N = 453) ja sikiön perätilan vuoksi suunnitellusti keisarileikatut ensisynnyttäjät (N = 84). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimustulosten mukaan osa kätilöiden käyttämistä synnytyksen ponnistusvaiheen hoitokäytännöistä ei ole näyttöön perustuvia. Synnytyssairaalan synnytyksen hoidon kulttuuri näyttää siirtyvän mallioppimisen kautta. Ensisynnyttäjät kokivat synnytyksen ponnistusvaiheen hoidon pääsääntöisesti myönteisenä. Alateitse synnyttäneillä ensisynnyttäjillä oli myönteisempi synnytyskokemus ja vähemmän kipua heti synnytyksen jälkeen ja kolmena synnytyksen jälkeisenä päivänä verrattuna keisarileikkauksella synnyttäneisiin ensisynnyttäjiin. Alateitse synnyttäneillä ensisynnyttäjillä kipu ja ompeleet eivät vaikuttaneet haitallisesti vastasyntyneen hoitoon tai imetykseen niin paljon kuin keisarileikkauksella synnyttäneillä ensisynnyttäjillä. Välilihan leikkaus-, repeämä- tai keisarileikkaushaavat olivat täysin parantuneet suurimmalla osalla naisista kolmen kuukauden kuluttua synnytyksestä. Yleisimpiä naisten kokemia oireita ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä olivat emättimen kostumisen vaikeus, yhdyntäkivut, peräpukamat sekä arpikudoksen kipu ja kiristys. Sukupuolinen halukkuus ja tyytyväisyys seksielämään olivat huonompaa ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä verrattuna aikaan ennen raskautta ja synnytystä. Synnytyksen aikaisella hoitotyöllä ja näyttöön perustuvalla synnytyksen ponnistusvaiheen hoidolla on suuri merkitys naisen synnytyskokemukseen, synnytyksen jälkeiseen vointiin ja seksuaaliterveyteen.

Practices of the second stage of labor. Association of primiparous perineum condition after labor, childbirth experience, pain and sexual health The aim of giving good care during labor is to secure the best possible health for mother, reduce unnecessary interference in the course of labor and to enable an empowering birth experience for the family. Good care during the labor and midwives clinical nursing skills cannot develop any further unless the practices of the nursing have been studied. There is a limited amount of Finnish nursing science research related to care-giving during the labor. The purpose of this study was to describe the practices during the second stage of labor in Finnish maternity hospitals. In addition a follow-up study was held to find out how primiparous women experienced the second stage of labor and care during it, primiparous childbirth experience, and perception of pain and well-being during the first three days after delivery as well as to their sexual health during the first year after labor. The aim of this study was to produce information that can be used to develop care during the second stage of labor and raise awareness of women's well-being and sexual health after labor. The first section of the study was carried out as cross-sectional study (2009), which was attended by midwives working in Finnish maternity hospitals (N = 662). The second part of the study was carried out as a follow-up study (2009−2011) which had four measurement periods: the third day after the labor as well as three, six and twelve months after the labor. In this section participants were primiparous women (N = 453) who had given birth to one living child by spontaneously vaginal delivery (cephalic presentation) and primiparous women who gave birth by elective Caesarean section (CS) with the fetus in breech presentation (N = 84). The data was analyzed using statistical methods. According to survey a part of the practices used by midwives during the second stage of labor are not evidence based. In maternity hospital the culture of treatment at giving labor is passed on with learning by observation. Primiparous women experienced the care of second stage of labor mainly positive. Mothers who gave birth vaginally had more positive experience with labor and less pain immediately after giving birth as well as three days after giving birth compared to primiparous women who gave birth by CS. Primiparous women who gave birth vaginally felt that pain and stitches didn't affect negatively to taking care of a newborn or breastfeeding as much as primiparous women who gave birth by CS. An episiotomy, tears or CS wound were completely healed with the majority of women in three months after labor. The most common symptoms experienced by women during the first year after labor were difficulties with vaginal moisture, pain during intercourse, hemorrhoids as well as pain and tension in scar tissue. Sexual willingness and satisfaction with their sex life were worse during the first year after labor compared to time before pregnancy and childbirth. Care given during the labor and evidence-based treatment in the second stage of labor has a great importance in woman's childbirth experience, well-being after labor and sexual health.