Ohjelmoinnin opetus peruskoulussa: toiminnallisuutta ja graafista ohjelmointikieltä hyödyntävien opetusmenetelmien vertailu

Ohjelmoinnin opettaminen yleissivistävänä oppiaineena on viime aikoina herättänyt kiinnostusta Suomessa ja muualla maailmassa. Esimerkiksi Suomen opetushallituksen määrittämien, vuonna 2016 käyttöön otettavien peruskoulun opintosuunnitelman perusteiden mukaan, ohjelmointitaitoja aletaan opettaa suomalaisissa peruskouluissa ensimmäiseltä luokalta alkaen. Ohjelmointia ei olla lisäämässä omaksi oppiaineekseen, vaan sen opetuksen on tarkoitus tapahtua muiden oppiaineiden, kuten matematiikan yhteydessä. Tämä tutkimus käsittelee yleissivistävää ohjelmoinnin opetusta yleisesti, käy läpi yleisimpiä haasteita ohjelmoinnin oppimisessa ja tarkastelee erilaisten opetusmenetelmien soveltuvuutta erityisesti nuorten oppilaiden opettamiseen. Tutkimusta varten toteutettiin verkkoympäristössä toimiva, noin 9–12-vuotiaille oppilaille suunnattu graafista ohjelmointikieltä ja visuaalisuutta tehokkaasti hyödyntävä oppimissovellus. Oppimissovelluksen avulla toteutettiin alakoulun neljänsien luokkien kanssa vertailututkimus, jossa graafisella ohjelmointikielellä tapahtuvan opetuksen toimivuutta vertailtiin toiseen opetusmenetelmään, jossa oppilaat tutustuivat ohjelmoinnin perusteisiin toiminnallisten leikkien avulla. Vertailututkimuksessa kahden neljännen luokan oppilaat suorittivat samankaltaisia, ohjelmoinnin peruskäsitteisiin liittyviä ohjelmointitehtäviä molemmilla opetus-menetelmillä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alakouluoppilaiden nykyistä ohjelmointiosaamista, sitä minkälaisen vastaanoton ohjelmoinnin opetus alakouluoppilailta saa, onko erilaisilla opetusmenetelmillä merkitystä opetuksen toteutuksen kannalta ja näkyykö eri opetusmenetelmillä opetettujen luokkien oppimistuloksissa eroja. Oppilaat suhtautuivat kumpaankin opetusmenetelmään myönteisesti, ja osoittivat kiinnostusta ohjelmoinnin opiskeluun. Sisällöllisesti oppitunneille oli varattu turhan paljon materiaalia, mutta esimerkiksi yhden keskeisimmän aiheen, eli toiston käsitteen oppimisessa aktiivisilla leikeillä harjoitellut luokka osoitti huomattavasti graafisella ohjelmointikielellä harjoitellutta luokkaa parempaa osaamista oppitunnin jälkeen. Ohjelmakoodin peräkkäisyyteen liittyvä osaaminen oli neljäsluokkalaisilla hyvin hallussa jo ennen ohjelmointiharjoituksia. Aiheeseen liittyvän taustatutkimuksen ja luokkien opettajien haastatteluiden perusteella havaittiin koulujen valmiuksien opetussuunnitelmauudistuksen mukaiseen ohjelmoinnin opettamiseen olevan vielä heikolla tasolla.

Joukkovalvonnan tekniikat internetissä ja joukkovalvonnan estäminen Tor-anonyymiverkon avulla

Joukkovalvonnalla tarkoitetaan jonkin tietyn ison ihmisryhmän valvontaa. Sen tarkoituksena on kerätä valvonnan kohteista kaikentyyppistä informaatiota. Joukkovalvonta voi olla fyysistä, viestintään kohdistuvaa tai elektronista valvontaa. Internetin ulkopuolella tapahtuvaa joukkovalvontaa on harjoitettu jo kauan aikaa sitten. Joukkovalvontaa on esiintynyt jo Rooman keisarikunnan aikana, jolloin valvonnan kohteena olivat muun muussa keisarikunnan eri ministeriöt. Nykyään joukkovalvonnassa on käytössä paljon teknistä laitteistoa kuten valvontakameroita. Tutkielmassa kerrotaan erilaisista internetissä käytettävistä joukkovalvontamenetelmistä, kartoitetaan niitä hyödyntäviä osapuolia, sekä esitellään Tor-verkkoa työkaluna joukkovalvonnan estämiselle. Tutkimuksen lähteinä toimivat tieteelliset artikkelit, sekä verkkosivut. Internetissä tapahtuva joukkovalvonta voidaan jaotella niitä hyödyntävien tahojen mukaan. Tällaisia tahoja ovat valtiot, yhtiöt ja erilaiset ryhmät, kuten rikolliset. Näiden tahojen toimintatavoissa ja tavoitteissa on eroja. Valtiot säätävät lakeja ja velvoittavat ihmisiä sekä yhtiöitä toimimaan tiettyjen rajojen puitteissa. Jotkut yhtiöt tarjoavat palveluitaan ilmaiseksi ja saavat vastineeksi käyttäjän dataa. Rikollisryhmät keräävät dataa muun muassa haittaohjelmien avulla. Tor-anonyymiverkon avulla voidaan vaikeuttaa joukkovalvontaa ja näin ollen tehdä siitä työkalu joukkovalvonnan estämisessä. Täysin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole, sillä väärinkäytettynä Tor-anonyymiverkosta ei ole mitään hyötyä.

Silta- ja rumpurakenteiden aukkomitoitus

Ilmastomallien mukaan sademäärät kasvavat kaikkialla suomessa. Sadeolojen ennustetaan äärevöityvän eli yhtäältä esiintyy pitkiä kuivia kausia ja toisaalta rankkasateet voimistuvat ja toistuvat nykyistä useammin. Etelä-Suomessa talviaika lyhenee ja lumipeite jää ohuemmaksi. Vesisateiden osuus kokonaissadannasta kasvaa ja tämä lisää talviaikaisia valuntoja. Etelä-Suomessa lumipeitteen ohenemisen vuoksi sulamisvesistä syntyvä kevätylivirtaama jää nykyistä pienemmäksi ja vuotuinen ylivirtaama-ajankohta sattuu useammin muuksi kuin kevääksi. Pohjois-Suomessa talviaikaiset sateet ovat tulevaisuudessakin suurimmaksi osaksi lunta. Vaikka lumipeitteinen aika lyhenee sielläkin, sademäärien kasvu saattaa lisätä lumipeitteen vesiarvoja ja kasvattaa sulamisvesien aiheuttamia kevätylivirtaamia (RATU, Water Adapt). Tämä korostaa silta- ja rumpuaukkojen riittävän mitoittamisen tärkeyttä. Useimmat ELY-keskukset ovat luopuneet aukkolausuntojen antamisesta. Oppaan tarkoituksena on antaa aukkomitoituksia tekeville henkilöille tietoa laskentaperusteista ja hyväksi koetuista toimintatavoista. Oppaan avulla on mahdollista luoda yhtenäinen käytäntö silta- ja rumpuaukkojen mitoituksessa. Samalla sen toivotaan korostavan hyvän suunnittelun merkitystä siltojen ja rumpujen rakentamisessa. Tämän oppaan pohjana on ollut siltojen ja rumpujen mitoitusta koskeva osa vesihallituksen vuoden 1986 julkaisusta ”Maankuivatuksen suunnittelu I osa”, joka on korvattu vuonna 2015 päivitetyllä julkaisulla ”Maan-kuivatuksen ja kastelun suunnittelu”. Opas sisältää tietoa sillan ja rummun vesiaukon mitoittamisesta. Suosittelemalla nykyistä harvemmin esiintyviä mitoitusvirtaamia pyritään pienentämään riskejä. Ohjeita aukon aiheuttaman padotuksen määrittämiseksi on selkeytetty. Oppaassa on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota myös aukkorakenteiden haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisyyn. Taustalla on yhteiseurooppalaisen vesipolitiikan vaatimus vapaasta ja yhtenäisestä uomajatkumosta. Sen tila ei voi olla ekologisesti hyvä, jos silta- ja rumpurakenteet katkaisevat jatkumon. Suomen ympäristökeskus on julkaissut oppaan alun perin vuonna 2007 nimellä ”Silta- ja rumpulausunnot – Luonnos oppaaksi”. Julkaisun tekemiseen on osallistunut asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta ja ELY-keskuksista sekä konsulttina yli-insinööri Raimo K. Nissinen. Peruskuivatuksen ja ojitustoimitusten toimintamalliryhmä on päivittänyt opasta ottaen huomioon vuonna 2012 voimaan tulleen vesilainsäädännön uudistuksen (587 / 2011) sekä aluehallinnossa ja ympäristöhallinnossa tapahtuneet

Varareittisuunnitelma kantateille 78 ja 81 sekä valtatielle 4 Kemin kohdalla

Pääteillä esiintyvien häiriöiden, kuten onnettomuuksien, tietöiden, tapahtumien ja poikkeuksellisten ruuhkatilanteiden varalle tarvitaan varareittejä, joille liikenne voidaan häiriön sattuessa ohjata joko kokonaan tai osittain. Varareitit ja niiden opastus tulee olla ennalta suunniteltuja, jolloin niiden käyttöönotto sujuu häiriötilanteessa mahdollisimman vaivattomasti eri viranomaisten yhteistyönä. Häiriötilanteiden hallinnassa paitsi suunnitellut varareitit ja niiden liikenteen ohjaus, myös tiivis yhteistyö eri viranomaisten välillä on oleellista tilanteen sujuvan hoitamisen kannalta. Tässä raportissa on esitetty kantateille 78 ja 81 sekä valtatielle 4 Kemin kohdalla liikenteen häiriötilanteissa käytettävät varareitit, häiriöpaikalla tapahtuvan liikenteenohjauksen periaatekuva sekä varareittien liikenteenohjaussuunnitelmat. Suunnittelualueella on, kuten pääsääntöisesti koko Suomen tieverkolla, varsin vähän lyhyitä ja aina kaikelle liikenteelle soveltuvia varareittejä. Tämän vuoksi suunnitelmassa määritettiin varsinkin raskaan liikenteen tarpeita ajatellen myös pidempiä varareittejä. Pidemmille varareiteille liikennettä ohjattaessa korostuu tiedotuksen ja liikenteenohjauskaluston tärkeys. Varareitin aktivoinnissa ja liikenteenohjauksen järjestämisessä korostuu yhteistyö liikenneviraston tieliikennekeskuksen kanssa. ELYkeskus vastaa kustannuksista, urakoitsijan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti, jotka syntyvät urakoitsijan toiminnasta häiriöhallintatilanteen purkamisessa.

Lyhykäinen suomen, saksan, wenäjän ja ruotsin kielinen sanakirja = Finnisch, Deutsch, Russisch und Swedischer Dollmetscher = Finskìe, neměcskìe, russkìe n švedskìe razgovory = Kort finsk, tysk, rysk och swensk ordbok

Venäjänkielisen rinnakkaisnimekkeen sanan n pitäsi olla i.

Oman pelikokemuksensa herra? Pelaajan valta, toimijuus ja vallan illuusio The Walking Dead -videopelissä

Tutkielma tarkastelee zombiteemaisessa The Walking Dead -videopelissä (Telltale Games 2012) ilmeneviä pelaajan toimijuuden ja vallan ulottuvuuksia sekä niiden merkitystä pelikokemuksille pelianalyysin avulla. Keskiössä ovat pelikokemuksen aikana syntyvät kuvitteellisen vallan tuntemukset. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mikä merkitys pelissä tehdyillä valinnoilla ja niiden seurauksilla voi pelikokemukselle olla sekä lisäksi pohtia erilaisia konkreettisen vaikuttamisen keinoja. Tutkielma tarkastelee lisäksi niitä tapoja, joilla peli itse osallistuu rakentamaan ja vahvistamaan pelaajan tuntemuksia pelitarinan ja -kokemuksen hallinnasta. Tutkielman aineistona toimivat videopeli sekä Telltale Community -verkkokeskustelupalstalta kerätyt kommentit, jotka avartavat käsiteltyjä näkökulmia sekä tuovat esille pelaajien kokemuksia. Kommenttien perusteella tehty analyysi on laadullista, eikä pyri kattavaan otantaan. Videopeli on aina jossain määrin ennalta rakennettu kokonaisuus, mutta sen tuottamia kokemuksia ei voida koskaan täysin säädellä ennalta. Vaikka pelin valinta- ja etenemismahdollisuudet ovat tarkoin rajattuja, voi peli synnyttää pelaajissa vahvoja vallassa olemisen tunteita sekä uniikkeja pelikokemuksia, joihin muilla pelaajilla ei ole pääsyä. Huomio ei kohdistu yksittäisen pelaajan kokemuksiin vaan nimenomaan siihen, millä kaikilla mahdollisilla tavoilla peli voidaan kokea. Pelissä koetuista valtatuntemuksista tulee kuvitteellisia vasta silloin, jos pelaaja tulee tietoiseksi toimijuutensa rajallisuudesta tai vaikutusvaltansa pinnallisuudesta. Illuusion rikkoutuminen vähentää tunnetta vaikutusvallasta, muttei poista pelikokemuksen ainutlaatuisuutta. Pelaajalla on vapaus päättää pelaamisestaan, tekemistään tulkinnoista sekä siitä, mitkä pelin tapahtumat ovat hänelle tärkeitä. Pelaaja on oman pelikokemuksensa herra, koska hän voi antaa pelin tapahtumille haluamansa merkitykset.

Varmuuskopiointi ja tietoturva mikroyrityksessä

Varmuuskopiointi ja tietoturva suomalaisessa mikroyrityksessä ovat asioita, joihin ei usein kiinnitetä riittävää huomiota puuttuvan osaamisen, kiireen tai liian vähäisten resurssien takia. Tietoturva on valittu erääksi työn tutkimusaiheeksi, koska se on ajankohtainen ja paljon puhuttu aihe. Toiseksi tutkimusaiheeksi on valittu varmuuskopiointi, sillä se liittyy hyvin vahvasti tietoturvaan ja se on pakollinen toimenpide yrityksen liiketoiminnan jatkuvuuden takaamiseksi. Tässä työssä tutkitaan mikroyrityksen tietoturvaa ja pohditaan, miten sitä voidaan parantaa yksinkertaisilla menetelmillä. Tämän lisäksi tarkastellaan mikroyrityksen varmuuskopiointia ja siihen liittyviä asioita ja ongelmia. Työn tavoitteena on tietoturvan ja varmuuskopioinnin tutkiminen yleisellä tasolla sekä useamman varmuuskopiointiratkaisuvaihtoehdon luominen kirjallisuuden ja teorian pohjalta. Työssä tarkastellaan yrityksen tietoturvaa ja varmuuskopiointia käyttäen hyväksi kuvitteellista malliyritystä tutkimusympäristönä, koska tällä tavalla tutkimusympäristö voidaan määritellä ja rajata tarkasti. Koska kyseiset aihealueet ovat varsin laajoja, on työn aihetta rajattu lähinnä varmuuskopiointiin, mahdollisiin tietoturvauhkiin ja tietoturvan tutkimiseen yleisellä tasolla. Tutkimuksen pohjalta on kehitetty kaksi mahdollista paikallisen varmuuskopioinnin ratkaisuvaihtoehtoa ja yksi etävarmuuskopiointiratkaisuvaihtoehto. Paikallisen varmuuskopioinnin ratkaisuvaihtoehdot ovat varmuuskopiointi ulkoiselle kovalevylle ja varmuuskopiointi NAS (Network Attached Storage) -verkkolevypalvelimelle. Etävarmuuskopiointiratkaisuvaihtoehto on varmuuskopiointi etäpalvelimelle, kuten pilvipalveluun. Vaikka NAS-verkkolevypalvelin on paikallisen varmuuskopioinnin ratkaisu, voidaan sitä myös käyttää etävarmuuskopiointiin riippuen laitteen sijainnista. Työssä vertaillaan ja arvioidaan lyhyesti ratkaisuvaihtoehtoja tutkimuksen pohjalta luoduilla arviointikriteereillä. Samalla esitellään pisteytysmalli ratkaisujen arvioinnin ja sopivan ratkaisuvaihtoehdon valitsemisen helpottamiseksi. Jokaisessa ratkaisuvaihtoehdossa on omat hyvät ja huonot puolensa, joten oikean ratkaisuvaihtoehdon valitseminen ei ole aina helppoa. Ratkaisuvaihtoehtojen sopivuus tietylle yritykselle riippuu aina yrityksen omista tarpeista ja vaatimuksista. Koska eri yrityksillä on usein erilaiset vaatimukset ja tarpeet varmuuskopioinnille, voi yritykselle parhaiten sopivan varmuuskopiointiratkaisun löytäminen olla vaikeaa ja aikaa vievää. Tässä työssä esitetyt ratkaisuvaihtoehdot toimivat ohjeena ja perustana mikroyrityksen varmuuskopioinnin suunnittelussa, valinnassa, päätöksen teossa ja järjestelmän rakentamisessa.

Tanniinien ja proteiinien välisen vuorovaikutuksen tutkiminen isotermisen titrauskalorimetrian avulla

Tanniinit ovat kasvien polyfenolisia sekundäärimetaboliitteja. Kasvikunnassa yleisimpiä näistä ovat kondensoituneet tanniinit ja harvinaisimpia florotanniinit, joita tavataan vain ruskolevissä. Hydrolysoituvat tanniinit ovat rakenteeltaan monimutkaisimpia ja ne jaotellaan edelleen kolmeen alaluokkaan: yksinkertaisiin galloyylihappojohdannaisiin, gallotanniineihin ja ellagitanniineihin. Tanniinit ovat biologisesti aktiivisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat kasvin ravintoarvoon ja voivat olla terveydelle hyödyllisiä tai haitallisia. Biologisen aktiivisuuden uskotaan johtuvan toisaalta tanniinien kyvystä saostaa proteiineja vesiliuoksista neutraaleissa ja happamissa olosuhteissa ja toisaalta myös niiden oksidatiivisesta aktiivisuudesta neutraaleissa tai emäksisissä olosuhteissa. Isotermisen titrauskalorimetrian, ITC:n, avulla kyetään mittaamaan tanniinien ja proteiinien välisen vuorovaikutuksen reaktiolämpö ja määrittämään kyseiselle reaktiolle sen termodynaamiset parametrit. Tässä työssä luotiin katsaus ITC:n hyödyntämiseen tanniinitutkimuksessa. ITC:n käyttö on yleistynyt erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta tutkimuksissa on pääasiassa käytetty yhdisteseoksia puhtaiden tanniinien asemesta. Kokeellisen osan tavoitteena oli selvittää puhdistettujen ellagitanniinien affiniteetti kahteen erityyppiseen proteiiniin, globulaariseen naudan seerumin albumiiniin, BSA, ja kuitumaiseen proliinirikkaaseen gelatiiniin, ITC:n avulla. Tutkitut ellagitanniinit olivat monomeereja, dimeerejä, sekä pidempiä oligomeerejä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat pienet eroavaisuudet ellagitanniinien rakenteissa ja näiden vaikutus proteiiniaffiniteettiin. ITC on erinomainen työkalu selvitettäessä tanniinin ja proteiinin rakenteen vaikutusta niiden väliseen vuorovaikutukseen. Gelatiinilla on suurempi affiniteetti tanniineihin. Todennäköisesti tämä johtuu sen konformationaalisesti taipuisasta rakenteesta, mutta myös sen sisältämien proliinitähteiden suuresta osuudesta. Tanniinin rakenteen ollessa joustava, proteiinin rakenteella on vähemmän vaikutusta ja tällaisilla tanniineilla on suurempi affiniteetti globulaarisiin proteiineihin kuten BSA:han. Lisäksi kooltaan suuremmat tanniinit sitoutuvat proteiineihin hanakammin, sillä ne voivat vuorovaikuttaa samanaikaisesti useamman sitoutumiskohdan kanssa.

Digital rights management –systeemit ja kuluttajien suhtautuminen niihin peliteollisuudessa

Tämän kandidaatintutkimuksen tarkoituksena on löytää vastaus siihen, miten vahva voi olla DRM-systeemi, ennen kuin kuluttajat eivät enää hyväksy sitä. DRM-systeemejä on monen tasoisia, mutta ne eivät ole soveltuvia sellaisenaan kaikille eri alustoille. Peliteollisuuden digitaalisten käyttöoikeuksien hallintajärjestelmillä on omanlaisensa lainalaisuudet kuin esimerkiksi musiikkiteollisuudella. Lisäksi on olemassa tietty tämän hetkinen hyväksytty DRM:n taso, josta voi olla vaarallista poiketa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Työssä on sovellettu sekä diskurssi- että sisällönanalyysin oppeja. Tutkimuksen aineistona on erilaisten viestiketjujen tekstit, joiden pohjalta pyritään löytämään vastaus tutkimuskysymykseen. Ketjut on jaettu eri vahvuisiksi sen perusteella, miten vahva on DRM:ää koskeva uutinen, jonka pohjalta viestiketju on syntynyt. Koska aineisto on puhuttua kieltä ja sillä on aina oma merkityksensä kontekstissaan, ovat valitut menetelmät soveltuvia analysoimaan aineistoa. Eri ketjujen analyysien tuloksien pohjalta voidaan sanoa, että DRM ei voi olla sitä tasoa suurempi kuin mikä on sen hetkinen vallitseva taso. Jos tästä tasosta poiketaan pikkaisenkin, voi se aiheuttaa suurta närästystä kuluttajien keskuudessa, jopa siihen saakka, että yritys menettää tuloja. Sen hetkiseen tasoon on päästy erinäisten kokeilujen kautta, joista kuluttajat ovat kärsineet, joten he eivät suosiolla hyväksy yhtään sen suurempaa tasoa kuin mikä vallitsee sillä hetkellä. Jos yritys näkee, että tasoa on pakko tiukentaa, täytyy tiukennus tehdä pikkuhiljaa ja naamioida se lisäominaisuuksilla. Kuluttajat ovat tietoisia omista oikeuksistaan, eivätkä he helpolla halua luopua niistä yhtään sen enempää kuin on tarpeellista.

Kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset sanomalehtitekstin ymmärtäjinä

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten luetun ymmärtämisen taitoja. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaiset lukemisen ymmärtämisen taidot oppilailla on alakoulun ja yläkoulun lopussa. Luetun ymmärtämisen testin avulla pyrittiin selvittämään, kehittyykö luetun ymmärtämisen taito yläkoulun aikana ja onko taidossa eroja sukupuolten välillä. Tutkielman teoriaosassa käsitellään lukutaitoa ja sen merkitystä yleisellä tasolla sekä kerrotaan luetun ymmärtämisen taitojen testaamisesta. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista lähestymistapaa ja tutkimustyyppinä oli survey-tutkimus. Otosjoukko rajattiin käyttämällä harkinnanvaraista otantaa. Tutkimuksen kohteena oli 109 oppilasta neljästä eri länsisuomalaisesta koulusta. Heistä 64 oli kuudesluokkalaisia ja 45 oli yhdeksäsluokkalaisia. Poikia testiin osallistuneista oppilaista oli 57 ja tyttöjä oli 52. Oppilaat lukivat sanomalehtiartikkelin ja vastasivat kymmeneen artikkelin sisältöä koskevaan kysymykseen sekä selittivät kymmenen artikkelissa alleviivatun sanan merkityksen. Tähän tutkimukseen osallistuneilla oppilailla oli keskimäärin hyvä lukutaito. Alakoululaiset olivat kuitenkin heikompia lukijoita kuin yläkoululaiset. Verrattaessa tyttöjen ja poikien lukutaidon tasoa tytöillä oli korkeampi taso. Huomion arvoista tuloksissa oli että välttävän lukutaidon tasolle testissä yltäneet oppilaat olivat kaikki poikia ja erinomaisen lukutaidon tason saavuttaneista oppilaista prosentuaalinen enemmistö oli poikia. Tulos näyttää, että tyttöjen taitotaso on huomattavasti tasaisempi ja poikien taidot edustavat asteikon ääripäitä. Positiivista on, että poikien luetun ymmärtämisen taso oli parempi yläkoulussa kuin alakoulussa. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että lukutaidon taso kehittyy yhä yläkoulun aikana. Tätä kehityssuuntaa pitäisi tukea kaikella mahdollisella tavalla. Poikia tulisi rohkaista jo pienestä pitäen lukuharrastuksen pariin, jotta asenne lukemista kohtaan säilyisi positiivisena myös alakoulun jälkeen.

”Vu-huu, vu-huu Pikkuveli! Nyt surffataan täällä ylhäällä!” Lastenkirjallisuuden käsittely haastattelun ja sadutuksen menetelmillä osallisuuden näkökulmasta

Tässä tutkimuksessa selvitettiin minkälaista tietoa haastattelu ja sadutus antavat lasten kokemuksesta lastenkirjallisuudesta ja miten nämä tiedonhankintatavat näyttäytyvät suhteessa lapsen osallisuuteen. Kielellisten taitojen perusteella tutkimuskohteeksi valittiin esikouluikäiset lapset. Tutkimuksen otos oli yhden kokopäiväryhmän esikoululaiset, joista neljä viidestä halusi olla mukana tutkimuksessa. Lapsille luettiin pienryhmässä kirja Pikkuveli ja Katto-Kassinen. Tämän jälkeen heidät haastateltiin ja sadutettiin. Aineisto järjestettiin sisällönanalysointimenetelmin. Haastattelu toi näkyväksi lapsen muistia ja ymmärrystä kirjan henkilöistä ja tapahtumista. Sadutuksessa näkyi enemmänkin lapsen intuitio kirjasta ja sen päähenkilön hahmosta. Sadutuksen kautta lapset ilmaisivat positiivisia mielikuviaan kirjasta, kun taas haastattelu toi esiin laajemman skaalan kirjan sisäisistä skeemoista. Sadutus menetelmänä on osallistavampi kuin haastattelu, mutta molemmissa menetelmissä osallisuuden aste riippuu lapsen tietoisuudesta taustalla vaikuttavasta ajatusmaailmasta. Miksi tätä tehdään ja kuka on päättänyt minun osallistumisestani toimintaan? Tutkimusta tehdessä selkeni myös, että molemmat tavat voivat olla monella eri osallisuuden tasolla, riippuen juuri vastauksista aiempiin kysymyksiin. Myös lapsen ollessa tilanteessa toimijana, voi osallisuuden taso muuttua riippuen lapsen tai tilanteen kehittymisestä.

Pitkittäistutkimus kymmenen S1- ja S2-pojan kirjoitustaidon sujuvuuden, tarkkuuden ja kompleksisuuden kehittymisestä

Olen tutkimuksessani seurannut kymmenen pojan kielitaidon kehittymistä vuodesta 2010 vuoteen 2015. Viisi informanttia puhuu suomea äidinkielenä ja viisi suomea toisena kielenä. Tutkimus on pragmaattis-funktionaalinen ja laadullinen pitkittäistutkimus. Kielitaidon mittareina käytän sujuvuutta, tarkkuutta ja kompleksisuutta. Näiden kolmen mittarin alle sijoitan kielen ainekset, joita ovat seuraavat: sähköpostin tervehdys ja lopetus sekä tekstilajinomaisuus (sujuvuus), possessiivisuffiksin käyttö (tarkkuus), direktiivin valinta ja pyynnön vahvistaminen (syväkompleksisuus) sekä sanamäärä ja lauseen osien lukumäärä (pintakompleksisuus). Tutkin lisäksi, miten hyvän osaamisen kuvaukset ja eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikot toimivat käytännön arvioinnissa. Informantit kirjoittivat kukin neljä tekstiä: sähköpostin verkkokauppaan vuosina 2010 ja 2015 sekä vapaan tarinan pelottavasta tai hauskasta tapahtumasta vuosina 2011 ja 2015. Informantit olivat tutkimuksen alkaessa 4.-luokkalaisia ja päättyessä 9.-luokkalaisia. Tuloksista selviää, että sekä S1-pojat että S2-pojat osaavat suhteellisen hyvin tekstilajien piirteet, esittävät pyynnön konditionaalissa kohteliaasti ja vahvistavat pyynnön eri keinoin. S1-pojat käyttävät S2-poikia enemmän possessiivisuffiksia, mutta S2-poikien oppivat käyttämään sitä tutkimusjakson aikana. S1-pojat kirjoittavat sanamäärissä laskettuna aluksi pidempiä tekstejä, mutta 9. luokalla S2-pojat kirjoittavat pidemmät vapaatekstit kuin S1-pojat. Virkkeiden jakaantumisessa eri osiin ei ole suurta eroa. Pojista on muodostettavissa viisi erilaista kirjoittajaprofiilia: varovainen kirjoittaja, vaihteleva kirjoittaja, sujuva kirjoittaja (S1) / kehittyvä sujuva kirjoittaja (S2), motivoitumaton kirjoittaja ja taitava kirjoittaja. Tutkimuksen perusteella ehdotan, että koulujen kirjoitusaiheissa olisi enemmän pojille suunnattuja aiheita. Arvioinnin oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi voi harkita tekstinkäsittelyohjelmien käyttämistä merkityksellisissä kokeissa. Opettajat tarvitsevat enemmän konkreettisia mittareita kirjoitusten arviointiin. Kirjoitusprofiilin ja kohdennetun tuen antaminen saattaisi olla hyödyllistä. S2-opetuksessa on järkevää säilyttää nykyiset pienryhmät tai tehdä S1- ja S2-oppilaita sisältävät yhdistelmäryhmät riittävän pieniksi yksilöllisen ohjauksen varmistamiseksi erityisesti kirjoitustehtävissä. S2-oppijoille tulee tarjota oman kielitasonsa mukainen opetusryhmä, jotta heidän kielitaitonsa kehittyy riittävästi. Toisen polven S2-oppijoiden kannattaa opiskella eri ryhmässä kuin juuri maahan tulleiden S2-oppijoiden.

Suhteet, vuorovaikutus ja sosiaaliset verkostot LinkedIn osana yrityksen B2B-asiakassuhdejohtamista sosiaalisessa mediassa

Tämän laadullisen tutkimuksen avulla tutkittiin, miten B2B-asiakassuhde rakennetaan, ylläpidetään ja johdetaan sekä mahdollisesti päätetään sosiaalisessa mediassa ja erityisesti LinkedInissä. Tutkimuksen tarkoitusta ja sen kahta osaongelmaa: 1) Mitä asiakassuhdejohtaminen on sosiaalisessa mediassa sekä 2) Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia sosiaalinen media tarjoaa asiakassuhdejohtamiselle, lähestyttiin yrityksen näkökulmasta. Aisaparina asiakassuhdejohtaminen ja sosiaalinen media ovat mielenkiintoinen ja hyvin ajankohtainen aihe. Siitä huolimatta aiemmissa tutkimuksissa näytti olevan tutkimuksen mentävä aukko siitä, miten sosiaalisen asiakassuhdejohtamisen teknologian myötä uudet toimintatavat toteutuvat yrityksen asiakassuhdejohtamisessa. Teoriassa esitettyjen aikaisempien havaintojen valossa tarkasteltiin ensin asiakassuhdetta ja sen johtamista ilmiönä. Uudessa kontekstissa ilmiö tunnistetaan sosiaalisena asiakassuhdejohtamisena. Tarkemmassa tarkastelussa oli LinkedIn, jota oli tutkittu vähän tieteellisesti ja jonka käyttö B2B-yrityksissä tuntui olevan vielä orastavana asiakassuhdejohtamisen näkökulmasta. Puolistrukturoitujen haastattelujen avulla tehdyt havainnot kertoivat kuitenkin LinkedInin ainutlaatuisuudesta. Sen yli 200 miljoonan globaalijäsenistö koostuu pääasiallisesti johto- ja asiantuntijatehtävissä olevista ammattilaisista ja päättäjistä. Henkilökontaktit ja niistä muodostuvat verkostot muodostavat relevantin kontaktipinnan B2B-yritykselle. LinkedInin verkostojen avulla yritys voi hankkia uusia asiakkaita ja ylläpitää vuorovaikutusta nykyisten kanssa. Lisäksi analyysin perusteella kokeneemmat LinkedIn-käyttäjät osaavat myös lukea ja hyödyntää muita laajemmin yhteisöpalvelussa näkyviä asiakkaiden käyttäytymis- ja niin sanottua hiljaista tietoa, jota muuten olisi vaikea saada selville. Havaintojen perusteella LinkedInin koettiin tehostavan yrityksen asiakassuhdejohtamista ja tarjoavan enemmän uusia mahdollisuuksia kuin haasteita. Haasteena nähtiin lähinnä viestinnän hallitsemattomuus, joka voi ilmetä epäluotettavina yhteydenottoina tai ei-toivottuina julkaisuina LinkedInissä, olivatpa ne sitten kielteisiä tai myönteisiä, sillä ne voivat vaikuttaa yrityksen asemaan asiakassuhteissa ja kilpailutilanteessa. Aika ja ”yhden yhteisöpalvelun” -taktiikka korostuvat tutkimustuloksissa. Verkostoitumalla ja omalla aktiivisuudella vain tässä yhdessä yhteisöpalvelussa yritys voi saavuttaa hyötyjä, joita voi olla muuten vaikeaa tai lähes mahdotonta saada. Verkostot tarjoavat ajantasaista ja laadukkaita kohderyhmiä varsinkin asiakassuhdejohtamisen alussa yrityksen etsiessä potentiaalisia liidejä. Yhteydenotto on helpompaa, kun verkostossa on yhteinen tuttu. Reaaliaikainen asiakastieto säästää yrityksen aikaa ja lisää asiakastietämystä, jolloin yritys voi keskittyä asiakastiedon keräämisen sijaan suhteiden rakentamiseen, ylläpitoon ja vuorovaikutukseen. Asiakassuhdetta ei kuitenkaan päätetä LinkedInissä, vaan se pyritään tarvittaessa elvyttämään uudelleen, sillä vanhoista suhteista versoaa todennäköisimmin yrityksen seuraava toimeksianto. Suhteet, verkostot ja vuorovaikutus ovat menestyksen takana myös LinkedInissä.

”Näytä pukumieheltä. Puhu kuin pukumies. Keksi itsellesi elämä.” Raha, uusi työ ja kuluttajasubjekti 2010-luvun kotimaisessa kaunokirjallisuudessa

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella miten uusliberalistisia kuluttajasubjekteja rakennetaan kaunokirjallisessa kerronnassa. Lähestyn aihetta tarkastelemalla aineistossani esiintyvää talousdiskurssia: rahan merkitystä toiminnan mahdollistavana välineenä, uuden työn rakenteita, jotka määrittelevät kuluttajasubjektin toiminta-aluetta sekä kulutusvalintoja, joilla subjekti haluaa ilmaista kuuluvansa johonkin sosiaaliseen ryhmään tai erottautuvansa siitä. Aineistona on kolme romaania, jotka kritisoivat ja parodioivat ironian keinoin kapitalistisen yhteiskunnan arvoja ja toimintamalleja. Miika Nousiaisen Metsäjätti (2011) käsittelee palkkatyöläisyyden ja yhteisökulttuurin muutosta jälkiteollisen työn globaaleille työmarkkinoille, joilla pärjäävät ne, jotka onnistuvat haalimaan eniten resursseja: koulutusta, verkostoja, rahaa. Tuomas Kyrön Kerjäläisessä ja jäniksessä (2011) romanikerjäläinen matkustaa ihmissalakuljettajan avulla Suomeen tavoittelemaan parempaa tulevaisuutta ja pääsyä länsimaiseen kulutuskulttuuriin. Venla Hiidensalon Mediahuora (2012) kertoo pakkopienyrittäjyydestä, jossa tekstityöläisellä, vapaalla toimittajalla, ei ole oikeutta tai mahdollisuutta sosiaaliturvaan tai moraaliin, mikäli haluaa pysyä työn syrjässä kiinni ja ruokkia jälkikasvunsa. Tutkimusta ohjaavina käsitteinä käytetään kuluttajasubjektia, talousdiskurssia, yhteiskuntaluokkaa ja identiteettiä. Teoriani rakentuu yhdistämällä kirjallisuudentutkimusta, kulttuurintutkimusta sekä sosiologista tutkimusta. Käytän Pierre Bourdieun pääoma-mallia, Beverley Skeggsin yhteiskuntaluokkatutkimusta, Jussi Ojajärven tutkimuksia kaunokirjallisuuden uusliberalistisesta käänteestä, Stuart Hallin identiteetti- ja subjektiteoria sekä Raija Julkusen uuden työn tutkimusta. Tutkimukseni osoittaa, että huumorin keinoja käyttävä kaunokirjallisuus toimii kritiikkinä luonnollistunutta valtaideologiaa sekä puhetapoja kohtaan ja tekee uusliberalismin ongelmia näkyväksi, samalla kerrontatapa uusintaa uusliberalistista menestystarinaa, kun se näyttää, että kuluttajasubjektit päätyvät sattumanvaraisesti haluamiinsa yhteiskuntaluokkiin ja kuluttajaryhmiin.

Kulttuurimaiseman syntyvaiheita Ala-Satakunnasta. Köyliönjärven kansallismaiseman kehittyminen 1600-1800-luvuilla Karhian ja Kankaanpään kylissä

Karhian ja Kankaanpään kylien muodostama jakokunta on 1600-1800-luvuilla muodostanut talonpoikaisen Köyliön muun pitäjän kuuluessa Köyliön kartanoiden alaisuuteen. Tutkimus keskittyy tämän kyläalueen maisemahistoriaan tarkastellen omistussuhteita ja maanjakoa. Tarkastelut on tehty pääosin 1700-lukuisten karttojen ja isojaon toimitusasiakirjojen kautta. Muuna tutkimusmateriaalina on käytetty arkistolähteitä sekä 1800-luvun ja 1900-luvun alun karttamateriaalia. Osana tutkimusta olen asemoinut yli 100 kartanosaa koordinaatistoon. Kylien asutus oli vielä 1600-luvulla keskittynyt vanhoille kylätonteille. Tutkimuksessa on tarkasteltu talojen ja asutuksen siirtymistä pois kylätonteilta 1700- ja 1800-lukujen aikana. Karhian vanha kylätontti autioitui 1800-luvun loppuun mennessä. Kankaanpään vanhalla kylätontilla tilakeskusten määrä väheni yhdeksästä kolmeen vastaavana ajanjaksona. Kylätonttien autioitumiseen vaikutti isojaon lisäksi hetkelliset omistusten keskittymiset. Tutkimuksessa havaitsin talonpoikaisen Köyliön olleen 1600- ja 1700-luvuilla uhattuna säätyläisten omistusten lisääntyessä kylässä. Aiemmassa historiankirjoituksessa romantisoitu talonpoikainen Köyliö ei ollutkaan niin itsenäinen kuin oli annettu ymmärtää. Uutena faktana havaitsin suurimman osan kylien taloista kuuluneen 1651-1679 Loimaan vapaaherrankunnan läänitykseen, joka osaltaan on estänyt Köyliön kartanon perintörälssin laajemman leviämisen alueelle. Kankaanpäähän muodostettiin 1700-luvun vaihteessa ratsutila, joka oli osin säätyläisten omistama. Pääosa kylän muista tiloista oli tämän rusthollin augmentteina käytännössä läänitetty ratsutilallisille. Talonpoikainen omistus vahventui ja keskittyi 1800-luvulla. Köyliönjärven rantaeroosion vaikutuksia alueen maisemahistoriaan tarkastellessani havaitsin Karhian kylän keskiaikaisen kylätontin ja tunnistamieni vanhimpien peltojen osin sortuneen järveen jo 1600-luvulla. Samasta syystä ennen rantaviivaa kulkenut Huovintie/Pyhän Henrikin tie siirrettiin isojaon yhteydessä karkaisemaan vanhan kylävainion pitkät peltosarat. Rantaeroosio saattaa selittää myös tämän pitkään viljellyn alueen arkeologisten löytöjen vähäisyyden. Tutkimuksen tavoitteena on myös arvioida poikkitieteellisten tutkimusmenetelmien soveltuvuutta maiseman ja historian tutkimiseen. Tämä tutkimus on poikkitieteellinen analyysi maisema-alueesta, eräänlainen maisemahistoriallinen selvitys, jonka tavoitteena on kuitenkin olla perinteisiä selvityksiä syväluotaavampi. Opinnäytetyön tekijä on aiemmalta koulutukseltaan yhdyskuntatekniikan diplomi-insinööri, jonka tutkinnossa maisemantutkimus oli sivuaineena. FM-tutkinnon sivuaineena tekijällä on Visuaalinen kulttuuri Aalto yliopiston Taideteollisesta korkeakoulusta.