New diagnoses of dementia among older patients admitted to postacute care.

Objectives: To determine the prevalence of dementia and the proportion of undiagnosed dementia in elderly patients admitted to postacute care, and to identify patients' characteristics associated with undiagnosed dementia. Design: Cross-sectional study. Setting: Academic postacute rehabilitation facility in Lausanne, Switzerland. Participants: Patients (N = 1764) aged 70 years and older. Measurements: Data on socio-demographic, medical, functional, and affective status were collected upon admission. Data on cognitive performance (Mini-Mental State Exam [MMSE]), and cognition-related discharge diagnoses were abstracted through a structured review of discharge summaries. Results: Overall, 24.1% (425/1764) patients had a diagnosis of dementia, most frequently secondary to Alzheimer's disease (260/425, 61.2%). Among dementia cases, 70.8% (301/425) were newly diagnosed during postacute stay. This proportion was lower among patients referred from internal medicine than from orthopedic/surgery services (65.8% versus 74.8%, P = .042). Compared to patients with already diagnosed dementia, those newly diagnosed were older, lived alone more frequently, and had better functional status and MMSE score at admission (all P < .05). In multivariate analysis, previously undetected dementia remained associated with older age (OR = 2.4 for age 85 years and older, 95% CI 1.5-4.0, P = .001) and normal MMSE at admission (OR = 5.9, 95% CI 2.7-12.7, P < .001). Conclusion: Dementia was present in almost a fourth of elderly patients referred to postacute care, but was diagnosed in less than a third before admission. Oldest old patients appear especially at risk for underrecognition. These results emphasize the high diagnostic yield of systematic cognitive assessment in the postacute care setting to improve these patients' management and quality of life.

Orientalisme, colonialisme i gènere. ‘El Marroc sensual i fanàtic’ d'Aurora Bertrana

Els autors s’endinsen en aquest article en l’estudi de les relacions entre geografia, orientalisme i colonialisme a Europa al tombant del segle passat, tot introduint la perspectiva de gènere i en el marc d'un interès més general per la història del pensament geogràfic contemporani. Ho fan a partir de l’anàlisi contextualitzada d'un text de l’època que fa referència al cas espanyol i a la seva aventura colonial africana. Es tracta del llibre El Marroc sensual i fanàtic (1936) d’Aurora Bertrana, una versió molt elaborada del discurs de la diferència i una bona il•lustració de la literatura de viatges de dones europees, força excepcional i atípica -això sí- en el context literari català i espanyol de l’època

Structural connectomics in brain diseases.

Imaging the connectome in vivo has become feasible through the integration of several rapidly developing fields of science and engineering, namely magnetic resonance imaging and in particular diffusion MRI on one side, image processing and network theory on the other side. This framework brings in vivo brain imaging closer to the real topology of the brain, contributing to narrow the existing gap between our understanding of brain structural organization on one side and of human behavior and cognition on the other side. Given the seminal technical progresses achieved in the last few years, it may be ready to tackle even greater challenges, namely exploring disease mechanisms. In this review we analyze the current situation from the technical and biological perspectives. First, we critically review the technical solutions proposed in the literature to perform clinical studies. We analyze for each step (i.e. MRI acquisition, network building and network statistical analysis) the advantages and potential limitations. In the second part we review the current literature available on a selected subset of diseases, namely, dementia, schizophrenia, multiple sclerosis and others, and try to extract for each disease the common findings and main differences between reports.

Äidinkielisen ja vieraskielisen opetuksen vertailua äidinkielen hallinnan ja kognitiivisten prosessien toiminnan kautta

Pro gradu –tutkielmani tarkoituksena oli tarkastella eri puolilla maailmaa tehtyjen koulutuskokeilujen tuloksia suhteessa siihen, käyttävätkö ne opetuskielenä oppilaiden äidinkieltä vai oppilaille vierasta kieltä sekä pohtia syitä eri opetusohjelmien tuottamien tulosten eroille. Mahdollisena selityksenä eroille tarkastelin äidinkielellä ja vieraalla kielellä tapahtuvan prosessoinnin eroja. Tätä toimintaa tarkastelin kognitiivisen prosessoinnin eri osa-alueitten kautta. Tutkielmani on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu sekä kielitieteen että psykologian materiaalien tarkasteluun. Tärkeimpiä lähdeteoksia ovat olleet Baker: Foundations of bilingual education and bilingualism (1993); Bialystok: Bilingualism in development. Language, literacy and cognition (2001); Dutcher ja Tucker: The use of first and second languages in education. A review of international experience (1994); sekä Eysenck ja Keane: Cognitive psychology: a student’s handbook (2000). Opetusohjelmien tarkastelu osoitti, että vain sellainen ohjelma, joka ottaa huomioon ja kehittää oppilaan äidinkieltä voi toimia parhaalla tavalla. Opetus voi tällöin olla myös ainakin osittain vieraskielistä. Äidinkielen taidot näkyvät kaikkien oppimistulosten pohjalla. Käsittelemieni tutkimusten perusteella kognitiivisen prosessoinnin osa-alueet, kuten muisti ja automaattiset prosessit, toimivat äidinkielellä tehokkaammin kuin vieraalla kielellä. Äidinkielellä opitut taidot ovat myös siirrettävissä muille kielille, joten tämä selittäisi äidinkielisen opetuksen etuja.

Naiskiintiöt ja työelämän tasa-arvo – diskurssianalyysi sukupuolikiintiöiden rakentumisesta eräiden suomalaisten lehtien teksteissä

Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten ”sukupuolikiintiöt yritysten hallituksissa” rakentuvat suomalaisessa mediassa ja sitä kautta; nähdäänkö sukupuolikiintiöt toimivana keinona saavuttaa työelämän tasa-arvo. Tutkielmassa luodaan silmäys sukupuolirooleihin sekä niitä uusintaviin ja ylläpitäviin rakenteisiin yhteiskunnassa. Edelleen tavoitteena on selvittää, murtavatko naiskiintiöt liike-elämässä ja politiikassa vallitsevia johtajuuden sukupuolirooleja. Tutkielmassa käsitellään tasa-arvoa yhteiskunnallisessa, johtajuustutkimuksellisessa ja feministisessä valossa. Sukupuolikiintiöistä kirjoitettaessa voidaan havaita erilaisia suhtautumistapoja niiden vaikutuksesta tasa-arvon toteutumiseen. Tutkielmassa esimerkkeinä käytettyjä lehtitekstejä leimaavat vastakkainasettelut, voimakkaat tunteet ja jakautuminen eri leireihin. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kriittistä, valtaorientoitunutta diskurssianalyysiä, joka on antoisa viitekehys mediamaailman käytäntöjen tutkimiseen kontekstissaan. Media on tässä tutkimuksessa rajattu käsittämään tiettyjä suomalaisia sanoma-, aikakausi- ja iltapäivälehtiä. Tutkimuksen pääongelmaksi nousevat tavat, joilla sukupuolikiintiöistä mediassa kirjoitetaan sekä asenteet, joita ne lukijoille välittävät. Tämän tutkimuksen keskeisinä tuloksina voidaan esittää yleisimmät suhtautumistavat sukupuolikiintiötä kohtaan mediassa, sekä kolme diskurssia, jotka useimmiten kiintiökeskusteluissa esiintyvät. Pätevyys- diskurssi painottaa yksilön pätevyyttä ensisijaisena valintakriteerinä hallitusjäseniä valittaessa. Uhka- diskurssi esittää sukupuolikiintiöt uhkavaatimuksena, johon tullaan turvautumaan kulttuuristen muutosten hitauden vuoksi. (Epä)tasa-arvo- diskurssi näkee sukupuolikiintiöt tasa-arvoa edistävänä keinona, mutta toisaalta kokee naiskiintiöt epätasa-arvoisina ja miehiä sortavina.

Työn ja perheen suhteen sosiaalinen rakentuminen eri ikäisten puheessa

Tämän tutkielman tavoite on selvittää, miten eri ikäiset ihmiset puhuvat työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Tarkoituksena on tuoda esille haastattelujen puheessa vakiintuneita diskursseja, jotka luovat sosiaalista todellisuutta. Aineistona käytetään kandeksaa eräässä Etelä-Karjalan Osuuspankin konttorissa tehtyä teemahaastattelua. Näitä haastatteluja analysoidaan diskurssianalyyttisesti. Haastateltujen puheessa toistuu kandeksan eri diskurssityyppiä: ihannediskurssi, "normaali" -diskurssi, organisaatio joustajana -diskurssi, omatuntodiskurssi, stressidiskurssi, minä päätän -diskurssi, ylitehokkuusdiskurssi sekä ikä ja asenteet -diskurssi.

Delirium in the elderly: Current problems with increasing geriatric age.

Delirium is an acute disorder of attention and cognition seen relatively commonly in people aged 65 yr or older. The prevalence is estimated to be between 11 and 42 per cent for elderly patients on medical wards. The prevalence is also high in nursing homes and long term care (LTC) facilities. The consequences of delirium could be significant such as an increase in mortality in the hospital, long-term cognitive decline, loss of autonomy and increased risk to be institutionalized. Despite being a common condition, it remains under-recognised, poorly understood and not adequately managed. Advanced age and dementia are the most important risk factors. Pain, dehydration, infections, stroke and metabolic disturbances, and surgery are the most common triggering factors. Delirium is preventable in a large proportion of cases and therefore, it is also important from a public health perspective for interventions to reduce further complications and the substantial costs associated with these. Since the aetiology is, in most cases, multfactorial, it is important to consider a multi-component approach to management, both pharmacological and non-pharmacological. Detection and treatment of triggering causes must have high priority in case of delirium. The aim of this review is to highlight the importance of delirium in the elderly population, given the increasing numbers of ageing people as well as increasing geriatric age.

An fMRI Study of Emotional engagement in decicion-making

It has been suggested that decisionmaking depends on sensitive feelings associatedwith cognitive processing rather than cognitiveprocessing alone. From human lesions, we knowthe medial anterior inferior-ventral prefrontalcortex processes the sensitivity associated withcognitive processing, it being essentiallyresponsible for decision making.In this fMRI (functional Magnetic ResonanceImage) study 15 subjects were analyzed usingmoral dilemmas as probes to investigate the neuralbasis for painful-emotional sensitivity associatedwith decision making. We found that a networkcomprising the posterior and anterior cingulateand the medial anterior prefrontal cortex wassignificantly and specifically activated by painfulmoral dilemmas, but not by non-painful dilemmas.These findings provide new evidence that thecingulate and medial anterior prefrontal areinvolved in processing painful emotionalsensibility, in particular, when decision makingtakes place. We speculate that decision makinghas a cognitive component processed by cognitivebrain areas and a sensitivity component processedby emotional brain areas. The structures activatedsuggest that decision making depends on painfulemotional feeling processing rather than cognitiveprocessing when painful feeling processinghappens

Yrittäjyyttä rakentamassa - yrittäjyyden kolme diskurssia

Tämä tutkimus osallistuu yrittäjyyden kartoittamiseen yrittäjyyskasvatusta varten hyödyntäen näkökulmaa todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta. Tutkimus on kvalitatiivinen, sillä sen aineistona on teemahaastatteluissa tuotettu puhe yrittäjyydestä ja analysointimenetelmänä on diskurssianalyysi. Tutkimuksen tavoitteena on diskurssianalyysin keinoin tunnistaa ne yrittäjyyttä sosiaalisesti rakentavat diskurssit, joita Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan ensimmäisen vuoden opiskelijat hyödyntävät yrittäjyyttä koskevassa puheessaan. Lisäksi tavoitteena on kuvata ja ymmärtää tunnistetuissa diskursseissa rakentuvaa yrittäjyyttä sekä yrittäjyyden motivaatiotekijöitä, yrittäjyyden esteitä ja yrittäjyyden keinoja. Analyysissä tunnistetaan kolme yrittäjyyden diskurssia sekä kuvataan ja jäsennetään niissä erilailla rakentuvaa yrittäjyyttä ja siihen liittyviä käsitteitä. Yrittäjyyden kolme diskurssia ovat bisnes-, elämäntapa- ja innovaatiodiskurssi. Analyysin avulla yrittäjyyskasvatusta voidaan suunnitella ja toteuttaa uudella tavalla, joka vastaa yrittäjyyden laaja-alaista ja monimutkaista todellisuutta.

Kysymyksiä koirasta

Kirjallisuusarvostelu

Tasa-arvon käsitteestä ja käytännöistä

Kirjallisuusarvostelu

Effect of emotions on consumer decision-making in a high involvement product adoption context

This thesis was written in order participate in the emergent discussion on the role of emotions in consumer decision-making. The goal of the thesis was to find out which emotions affect consumer decision-making, how these emotions relate to traditional process models of consumer decision-making, and how emotions and other factors affect consumer decision-making. The thesis is placed into a context of high involvement product adoption. The empirical research was conducted according to a qualitative methodology, which combined video diaries and face-to-face or Skype interviews as data collection methods. The case product category was dancing poles, and four women participated in the study. The central results indicate that emotion and cognition walk hand in hand in consumer decision-making, that consumers experience a variety of emotions during a decision-making process, and that emotions have an important effect on consumer decision-making and consumer behavior.

The third transformation of Japan: An institutional narrative on agglomeration economies in abenomics

Objective of the study The aim of this study is to understand the institutional implications in Abenomics in a spatial context, the contemporary economic reform taking place in Japan, which is to finally end over two decades of economic malaise. For theoretical perspective of choice, this study explores a synthesis of institutionalism as the main approach, complemented by economies of agglomeration in spatial economics, or New Economic Geography (NEG). The outcomes include a narrative with implications for future research, as well as possible future implications for the economy of Japan, itself. The narrative seeks to depict the dialogue between public discourse and governmental communication in order to create a picture of how this phenomenon is being socially constructed. This is done by studying the official communications by the Cabinet along with public media commentary on respective topics. The reform is studied with reference to historical socio-cultural, economic evolution of Japan, which in turn, is explored through a literature review. This is to assess the unique institutional characteristics of Japan pertinent to reform. Research method This is a social and exploratory qualitative study – an institutional narrative case study. The methodological approach was kept practical: in addition to literature review, a narrative, thematic content analysis with structural emphasis was used to construct the contemporary narrative based on the Cabinet communication. This was combined with practical analytic tools borrowed from critical discourse analysis, which were utilized to assess the implicit intertextual agenda within sources. Findings What appears to characterize the discourse is status quo bias that comes in multiple forms. The bias is also coded in the institutions surrounding the reform, wherein stakeholders have vested interests in protecting the current state of affairs. This correlates with uncertainty avoidance characteristic to Japan. Japan heeds the international criticism to deregulate on a rhetorical level, but consistent with history, the Cabinet solutions appear increasingly bureaucratic. Hence, the imposed western information-age paradigm of liberal cluster agglomeration seems ill-suited to Japan which lacks risk takers and a felicitous entrepreneur culture. The Japanese, however, possess vast innovative potential ascribed to some institutional practices and traits, but restrained by others. The derived conclusion is to study the successful intrapreneur cases in Japanese institutional setting as a potential benchmark for Japan specific cluster agglomeration, and a solution to its structural problems impeding growth.

Peruskoulun yläkouluvalinnat Turussa. Perheiden yläkouluvalintojen rakentuminen äitien puheissa ja toimissa

Tutkimuksessa tarkastellaan peruskoulun yläkouluvalintoja Turussa. Tarkastelun keskiössä ovat vuonna 1997 syntyneiden turkulaislasten vanhempien yläkouluvalintaa koskeva yleinen sekä omaan lapseen kiinnittyvä puhe ja toimijuus paikallisessa institutionaalisessa kouluvalintatilassa sekä vanhempien lapsen koulutukseen ja kouluvalintaan liittämät perustelut, merkitykset, arvot ja arvostukset. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan puheesta ja toimista rakentuvia perheiden kouluvalintastrategioita, joita peilataan äitien koulutuksellisiin ja sosiaalisiin resursseihin sekä paikalliseen toimintapolitiikkaan. Tutkimus ei kerro ainoastaan paikallisessa kontekstissa tapahtuvista kouluvalinnoista, vaan laajemmin yhteiskunnassa vallitsevista hierarkioista ja arvoista sekä koulutukseen ja sosioekonomiseen asemaan linkittyvistä normatiivisista toimintatavoista. Tutkimuksessa käytetään haastattelu- ja kyselyaineistoja. Aineistot kerättiin osana kahta laajempaa Suomen Akatemian rahoittamaa Helsingin ja Turun yliopistojen kanssa yhteistyössä tehtyä tutkimusprojektia Vanhemmat ja kouluvalinta – Perheiden koulutusstrategiat, eriarvoistuminen ja paikalliset koulupolitiikat suomalaisessa peruskoulussa (VAKOVA) 2009–2012 sekä Parents and School Choice. Family Strategies, Segregation and School Policies in Chilean and Finnish Basic Schooling (PASC) 2010–2013. Tutkimusaineistot koostuvat 87 turkulaisäidin haastattelusta ja kyselyaineistosta. Kyselyaineiston analyysissä on käytetty kuvailevia tilastollisia menetelmiä, ja sitä käytetään ensisijaisesti taustoittamaan haastatteluaineistoa. Haastatteluaineiston analyysi perustuu pääasiallisesti teema-analyysiin, mutta toimija-asema-analyysin osalta myös diskursiiviseen lähestymistapaan. Haastatteluaineiston pohjalta esiin nousseiden lasten koulutusta ja kouluvalintoja koskevien kuvausten perusteella perheiden yläkouluvalinnat jaettiin kolmeen erityyppiseen valintastrategiaan: perinteiseen lähikouluvalintastrategiaan (n=41), ambivalenttiseen kouluvalintastrategiaan (n=23) ja päämäärätietoiseen kouluvalintastrategiaan (n=23). Jokainen kolmesta strategiasta piti sisällään kahdenlaista toimijuutta kouluvalintakentällä. Ryhmittely kouluvalintastrategioittain ja toimija-asemittain perustui äitien puhetapaan kouluvalinnoista ja yleisemmin koulutukseen liitetyistä merkityksistä ja arvoista sekä konkreettiseen toimintaan kouluvalinnan suhteen. Lähikouluvalintastrategiaa suosivien jälkeläiset siirtyivät koulunsa yleisluokalle. Perheet toimivat valintakentällä kaupungin rajaavan toimintapolitiikan ohjaamina, jolloin kouluvalinta näytti passiiviselta. Osoitteenmukaiseen kouluun siirtymistä perusteltiin praktisilla syillä; koulumatkan pituudella, kulkuyhteyksillä ja lapsen kaverisuhteilla. Hyvinvointivaltion edellytykseksi nähtiin kaikille taattu samanvertainen koulutus ja edelleen luotettiin perinteistä peruskoulua määrittävään mahdollisuuksien tasa-arvoon. Koulutuksen yhdeksi tärkeäksi tehtäväksi nähtiin lapsen kasvattaminen hyvinvoivaksi ja onnelliseksi. Vanhempien toiminta oli perinteisen kouluvalintastrategian mukaista. Ambivalenttista kouluvalintastrategiaa käyttävistä perheistä toiminta kouluvalintakentällä oli kahtalaista. Äidit joko harkitsivat kouluvalintoja tai vertailivat kouluja ja niihin pääsymahdollisuuksia realistisesti tasapainoillen ohjaavan ja mahdollistavan toimintapolitiikan välimaastossa. Tärkeintä oli olla tietoinen kaupungin kouluvalintapolitiikasta sekä siitä, että valinnoilla voi olla merkitystä jälkikasvun koulupolulle. Eri vaihtoehtojen punnitsemisen jälkeen päädyttiin useimmin lähikoulun painotettuun opetukseen. Lapsen peruskoulutusta haluttiin rikastaa painotetulla opetuksella ja hänen toivottiin pääsevän motivoituneeseen ja oppimismyönteiseen koululuokkaan. Valintoja tehtiin paikallisen toimintapolitiikan puitteissa lapsen parasta toivoen. Koulutuksen tehtäväksi nähtiin lapsen intellektuaalinen kasvu kiedottuna koulutuksen tuottamaan hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Perheiden valintastrategiaksi muodostui ambivalenttinen strategia motivoituneen oppimisympäristön löytämiseksi. Päämäärätietoista kouluvalintastrategiaa käyttävät vanhemmat hyödynsivät aktiivisesti erilaisia reittejä tiettyihin yläkouluihin pääsemiseksi. Ennakoivien perheiden lapset olivat opiskelleet sellaisessa alakoulussa, joka ei kuulunut yläkoulun oppilasalueelle, mutta takasi lapselle reitin suosittuun yläkouluun. Määrätietoisten perheissä havahduttiin valintoihin puolestaan yläkouluun siirryttäessä, jolloin koulupaikkaa haettiin sopivimman painotetun opetuksen ja koulun maineen mukaan pois lähiyläkoulusta. Lähikoulu -periaate koettiin epäoikeudenmukaiseksi, sillä lapsella tulee olla oikeus toteuttaa omia kykyjään ja lahjakkuuttaan valikoidussa oppilasryhmässä ja perheillä mahdollisuus valita lapsen koulu. Paikallinen toimintapolitiikka ei näyttänyt rajaavan vanhempien kouluvalintoja. Koulutuksen tarkoitukseksi nähtiin intellektuaalinen kasvu ja akateemissivistävä tehtävä. Päämäärätietoisen kouluvalintavalintastrategian tavoitteena oli perheelle sopivan habituksen takaaminen. Paikallinen toimintapolitiikka mahdollisti vanhempien erilaisten kouluvalintastrategioiden rakentumisen ohjaten ensisijaisesti lähiyläkouluun, mutta samalla mahdollistaen koulun valinnan toissijaisen haun kriteerein. Kouluvalintastrategioihin ja toimintatapaan kouluvalintakentällä kytkeytyi vanhempien koulutukseen liittämät arvot sekä kulttuuriset ja sosiaaliset resurssit ja se, miten niitä käytettiin.

Construction de l'Est et de l'Ouest : vers des compétences interculturelles. Un exemple de recherche à Hong-Kong en situation de mobilité académique

Numerous scholars have already stressed the need to prepare students prior to academic mobility (Abdallah-Pretceille, 2003; Jackson, 2013, for example) in order to face hypermodernity (Aubert, 2004). As per the new mobilities paradigm (Urry, 2007), this implies considering individuals at the centre of political and institutional issues. Furthermore, the multiplicity of terminology of references towards academic mobility, and intercultural competences, justifies this research. The theory, for this doctoral dissertation, applies “renewed interculturality” (Dervin, 2012), a move away from a culturalist approach. Intercultural competences are therefore defined as a stepping back from discourses on the Other that may emerge during encounters. In order to collect the data, six focus groups have been organised with two batches of students from a Higher Education Institution in Hong-Kong, an “education hub” (Dervin & Machart, 2014) that is striving to be competitive particularly in increasing the number of incomingand outcoming students. Training and education to interculturality have been implemented prior to academic mobility in order to observe the impact on participants’ discourses before and after the mobility. Theories of enunciation and dialogism represent the methodology allowing us to compare and analyse the reported voices in the participants’ discourse and their prosodic realisation (Martin & White, 2005) before and after the experience of academic mobility. I have attempted to observe the dialogic space available to welcome the Other during encounters in the participants’ discourse. The results seem to underline the increased number of reported voices in participants’ discourse after study abroad, but as the space opened for negotiation is instable and depends on the interlocutors and the voices addressed, consequently, further research appears necessary to study the influences of a preparation prior to mobility on the contraction or expansion of heteroglossia. All in all, this doctoral dissertation aimed to renew preparation