1000 resultados para yritysten yhteistyö
Resumo:
Pro gradu- tutkielmassa tavoite oli tutkia yritysten halukkuutta ulkoistaa erityisesti patenttien hakuprosessia, ylläpitoa ja patenttisalkun hallintaa ulkopuoliselle asiantuntijataholle. Työssä tarkasteltiin teollisoikeuksien ulkoistamista sekä teorian valossa että kokeellisesti tekemällä yrityksille haastatteluja ja kyselyjä. Tutkielmassa käsiteltiin myös lyhyesti aineettomien oikeuksien kirjanpidollista merkintää uusien IFRS- standardien valossa, aineettomien oikeuksien omistussuhteiden siirtymistä sekä teollisoikeuksien yhteyttä pääomasijoittamiseen. Tutkielman empiirinen osuus on tehty keräämällä kyselyiden ja teemahaastatteluiden keinoin tietoa yritysten halukkuudesta ulkoistaa enemmän IPR- sektorilla ja analysoimalla tätä kerättyä materiaalia. Kaikki haastateltavat edustavat eri yritysten teollisoikeusasiantuntijoita, joten kyseessä on heidän näkemyksensä mahdollisuudesta ulkoistaa teollisoikeussalkun hallintaa Teollisoikeussalkun hallinnan ulkoistaminen on haasteellinen, mutta mielenkiintoinen aihe. Suurin osa haastatelluista henkilöistä piti laajempaa ulkoistamista IPR- alueella mahdollisena. Lähes kaikki haastateltavat pitivät esimerkiksi patenttien uutuustutkimusten ulkoistamista mahdollisena, mutta patenttiinsinöörien ja koko teollisoikeussalkun ulkoistamisen kohdalla keskeiseksi ongelmaksi nousi se, että ei ole olemassa selkeää mallia ja käytäntöä ulkoistamisprosessin suorittamisesta. Yritysten halukkuus ulkoistaa myös tämän kaltaisia toimintoja kasvaisi, jos olisi olemassa selkeä toimintamalli siitä miten ulkoistaminen hoidettaisiin.
Resumo:
Arvioiden mukaan jopa kaksi kolmesta ulkoistuksesta epäonnistuu. Tällä tutkimuksella halutaan osaltaan selvittää tähän syitä. Tutkimus tarkentuu ulkoistuksen hankintavaiheeseen ja tarkastelee sen tyypillisiä kehitys kohteita. Tutkimukseen osallistui 25 Suomessa toimivaa suurtatai keskisuurta yritystä useilta eri toimialoilta. Kohdeyritysten toteuttamistaja vielä suunnitteilla olevista ulkoistusprojekteista kerättiin tietoa haastattelemalla yritysten henkilöitä, jotka olivat itse olleet mukana toteutuneissa ulkoistusprojekteissa. Haastatteluissa käytiin muun muassa tarkemmin läpi yhteensä 40 toteutunutta ulkoistusprojektia. Ulkoistamisen hankintavaiheesta luotiin tätä tutkimusta varten viisivaiheinen prosessimalli. Sen jälkeen kirjallisuudesta sekä aikaisemmista tutkimuksista etsittiin tietoa siitä, miten ulkoistuksen hankintavaiheessa tulisi menetellä. Vertaamalla haastatteluissa ilmi tulleita asioita kirjallisuuden esittämään teoriaan sekä aiemmissa tutkimuksissa esitettyihin havaintoihin löydettiin kohdeyritysten toteuttamien ulkoistusten hankintavaiheesta 13 selkeää kehityskohdetta. Tyypillisten kehityskohtien tunnistaminen mandollistaa näiden haasteiden huomioimisen ulkoistusprojektien suunnittelussa ja vähentää siten projektin epäonnistumisen riskiä. Lista tunnistetuista kehityskohteista muodostaa lähtökohdan yritysten oman ulkoistamistoiminnan kehittämiselle tarjoamalla listan osa-alueista, joiden toimintaa on syytä tarkastella lähemmin.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena on määritellä projektikontrolloinnin ja - riskijohtamisen roolit ja toiminnot saksalaisissa kone- ja tehdassuunnitteluteollisuusyrityksissä. Tämä on kvalitatiivinen tutkielma, jossa käytetään voimakkaasti kuvailevia metodeita. Materiaali tutkimuksen empiiriseen osaan kerättiin kyselykaavakkeen avulla. Kyselykaavakkeiden tulokset käsiteltiin Microsoft Office Access- ohjelmalla ja analysoitiin Microsoft Office Excel- ohjelmalla ja Pivot table- työkalun avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että asianmukaisessa projektikontrollointi- ja riskijohtamismetodien käytössä ja käyttötiheydessä esiintyy puutteita saksalaisissa kone- ja tehdassuunnitteluteollisuusyrityksissä. Tehostamalla ja keskittymällä enemmän projektikontrollointi- ja riskijohtamismetodeihin ja prosesseihin sekä projektien että yritysten suorituskyky paranisi.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena oli tutkia pienten- ja keskisuurten (PK) ohjelmistoyritysten kansainvälisiä kumppanuuksia. Päätavoitteena oli löytää keinoja kuinka PK-ohjelmistoyritykset voisivat tulla strategisiksi kumppaneksi suurten kansainvälisten yritysten kumppanuusohjelmissa. Lisäksi tutkielmassa oli tavoitteena selvittää kuinka kumppaneiden välistä sitoutumista voitaisiin vahvistaa, jotta PK-ohjelmistoyritykset voisivat saavuttaa todellista lisäarvoa ja kansainvälistä kasvua kumppanuusohjelmien kautta. Tutkielma jakaantuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoreettinen osa keskittyy tarkastelemaan korkean teknologian markkinointia ohjelmistoalalla sekä kansainvälisiä kumppanuuksia. Suurten yritystenkumppanuusohjelmia ei ole tutkittu suomalaisten PK-ohjelmistoyritysten näkökulmasta, minkä vuoksi empiirinen tutkimus on perusteltua. Empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisena case-tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Tutkimustulokset osoittavat, että strategisen kumppanin aseman saavuttaminen on pitkä ja haastava matka PK-yrityksille. Suurten kansainvälisten yritysten kumppanuusohjelmat ovat useimmiten monimutkaisia ja todellisen lisäarvon saavuttaminen kumppanuusohjelman kautta vaatii paljon resursseja PK-yrityksiltä. Jotta PK-yritykset voisivat saavuttaa ja säilyttää strategisen kumppanin aseman kumppanuusohjelmassa, vaatii se aktiivista ja päivittäistä vuorovaikutusta kumppaneiden kesken. Erityisesti tiiviit henkilösuhteet oikeiden avainhenkilöiden kanssa ovat välttämättömyys. Läheiset kontaktit mahdollistavat sen, että PK-yritykset voivat ainakin osittain ohittaa kumppanuusohjelman byrokratian, mikä lisää luottamusta ja sitoutumista kumppanuussuhteessa sekä edistää kansainvälistä kasvua ja menestystä liiketoiminnassa.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on ensin selvittää, kuinka ulkoisenja sisäisen tar-kastuksen välisen rajapinnan pitäisi lähdeaineiston perusteellateoriassa muodostua. Teoreettisen viitekehyksen muodostamisen jälkeen tutkimuk-sen empiirisessä osassa pyritään lähdeaineistoon perustuvan kyselytutki-muksen avulla muodostamaan käsitys siitä, millaiseksi sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen välinen rajapinta käytännössä muodostuu. Tutkimuksen em-piirinen osa toteutettiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin 60 suomalaisen yrityksen sisäisen tarkastuksen päällikölle ja päävastuulliselle tilintarkasta-jalle. Sisäisten ja ulkoisten tarkastajien mielipide-erojen tilastollinen mer-kitsevyys testattiin parillisten vastausten t-testillä. Tutkimustulokset osoittavat, että tarkastajien välilläon yhteistyötä ja että he koordinoivat työtään jonkin verran. Parhaiten koordinointitoimenpiteet onnistuvat päällekkäisen työn ehkäisemissä. Jos ja kun osapuolet ovat yh-teistyössä, tapahtuu se yleensä tilintarkastajien aloitteesta; tilintarkastajat päättävät missä ja milloin yhteistyö tapahtuu. Yhteistyön ja koordinaation lisäämiselle on siis paljon tilaa. Rohkaisevaa kuitenkin on, että vastausten perusteella yhteistyö on viime vuosina lisääntynyt.
Resumo:
Tässä tutkimuksessa tutkittiin rahoitusalan yritysten arvonmäärittämistä. Tutkimuksen päätavoitteena oli perehtyä yrityksen arvonmäärityksen teoriaan ja testata erilaisten arvonmääritysmallien sopivuutta esimerkkiyrityksiin. Tätä kautta pyrittiin selvittämään perinteisten arvonmääritysmallien soveltuvuus rahoitusalan yritysten arvon määrittämiseksi.Tämän lisäksi oltiin kiinnostuneita menetelmien soveltuvuuseroista erityyppisten rahoitusalan yritysten arvonmäärityksessä. Teoriaosuudessa esiteltiin yrityksen arvonmääritysprosessi ja käytiin läpi perinteiset arvonmääritysmallit. Empiriaosuudessa näistä teoreettisista lähtökohdista pyrittiin havainnollistamaan erilaisten esimerkkiyritysten avulla rahoitusalan yritysten arvonmääritysprosessia. Tämän tutkimuksen mukaanperinteiset arvonmääritysmallit tuntuvat sopivan pankkeja ja vakuutusyhtiöitä lukuun ottamatta kohtuullisen hyvin rahoitusalan yritysten arvonmäärittämiseen. Pankkien arvon määrittäminen on erittäin vaikeata johtuen lukuisista niihin kohdistuvista erityissäädöksistä ja raportointimääräyksistä.
Resumo:
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, mitä sidosryhmät odottivat voittoa tavoittelemattomalta case-yritykseltä Lappeenranta Innovation Oy:ltä sen perustamisen yhteydessä ja reilun vuoden toiminnan jälkeen. Tutkimuksessa selvitetään myös niitä kehittämisehdotuksia, joita sidosryhmillä on yritykselle. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus jasen aineisto koostuu dokumenteista, mediateksteistä ja haastatteluista. Menetelminä on käytetty teemoittelua ja diskurssianalyysiä. Tutkimuksen tuloksena löytyi kuusi alkuvaiheen odotuskokonaisuutta: 1) yrittäjien auttaminen; 2) tutkimuksen ja liiketoiminnan yhdistäminen; 3) rahoituksen hakeminen; 4) public-private -yhteistyön kehittäminen; 5) Venäjä-yhteistyön kehittäminen ja6) verkostojen luominen. Reilun vuoden toiminnan jälkeen odotukset ovat muuttuneet jonkin verran: public-private-yhteistyön odotuksen merkitys on kasvanut ja uutena odotuksena on tullut IP-oikeuksien suojaaminen. Kehittämisehdotuksia tutkimuksessa löytyi 10 eri toiminta-alueelta: yritys-kehitys; rahoitus; Venäjä-yhteistyö; verkostot; maakunnallisuus; toiminnan laajuus; yhteistyö sidosryhmien kanssa; tiedottaminen, asioista kertominen, selkeys; fokusointi ja priorisointi; sisäisen toiminnan kehittäminen ja hallituksen rakenne.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yritysostoilmoitusten vaikutusta ostajayrityksen osakekursseihin ja tutkia kasvattavatko yritysostot ostajayrityksen osakkeenomistajien varallisuutta ylisuurten tuottojen muodossa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, vaikuttaako ylisuurten tuottojen syntymiseen ostokohteen liiketoimintatyyppi, yritysoston koko tai ostajan oma aikaisempi taloudellinen menestys. Tutkimuskohteena olivat kansainväliset metsäteollisuusyritykset. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta. Tutkimustulosten mukaan liiketoimintatyypin mukaisesti tarkasteltuna paperin, kartongin ja pehmopaperin valmistajan ostoilmoituksen vaikutuksesta havaintoperiodin kumulatiiviset tuotot olivat ostajayrityksellä positiivisia. Yritysoston koon perusteella tarkasteltuna pienet ostot, joiden suuruus oli alle 10 prosenttia ostajan edellisen vuoden taseesta, olivat ostajan kannalta kannattavia. Yrityksen aikaisemman taloudellisen menestyksen perusteella voidaan todeta, että keskiarvoa paremman velkaantuneisuusasteen ja oman pääoman tuottoprosentin omaavien yritysten kumulatiiviset epänormaalit tuotot olivat yritysostoilmoituksen vaikutuksesta positiivisia ja tilastollisesti merkitseviä.
Resumo:
Strategisten ryhmien teoria tarjoaa mahdollisuuden keskitason analyysiin yritysten ja toimialan välillä yritysten kilpailullisen aseman tarkasteluun. Strategiset ryhmät ovat samalla toimialalla toimivia yrityksiä, joilla on samanlaiset strategiset ominaisuudet, jotka kilpailevat samanlaisilla perusteilla tai jotka toteuttavat samanlaista strategiaa. Tässä tutkimuksessa strategisten ryhmien teoriaa on käytetty eurooppalaisten energiayritysten ryhmittelyyn. Tutkimuksessa oli mukana 104 energia-alan yritystä, jotka jaettiin viiteen strategiseen pääryhmään yritysten maantieteellisen toiminta-alueen ja koon mukaan. Jokainen ryhmä edustaa erilaista strategiaa. Muita strategisia ominaisuuksia, joita ovat diversifikaatioaste, tuotantoteknologia ja omistusmuoto, käytettiin muodostamaan alaryhmiä edellisistä pääryhmistä. Muodostettuja strategisia ryhmiä käytettiin seuraavaksi suoristuskykyerojen tutkimiseen ryhmien välillä. Suorituskykyä kuvaaviksi muuttujiksi valittiin liikevoitto-%, koko pääoman tuottoaste, vakavaraisuus-% ja current ratio. Tulokset osoittavat, että energiayritykset voidaan jakaa ryhmiin valittujen strategisten ominaisuuksien perusteella. Nämä yritysten strategiset valinnat eivät vaikuta merkittävästi yritysten taloudelliseen suorituskykyyn valittujen suorituskykymuuttujien osalta. Monikansalliset jättiläisyritykset ovat suorituskyvyltään heikoimpia ja eurooppalaiset suuryritykset parhaita ryhmiä, mutta erot eivät ole tilastollisesti merkittäviä. Ainut merkittävä ero suorituskykymuuttujissa oli vakavaraisuudessa monikansallisten ja eurooppalaisten suurten yritysten välillä. Muut suorituskykymuuttujat eivät eronneet ryhmien välillä tilastollisesti merkittävästi. Tilastollisesti merkittäviä eroja ei löydetty myöskään alaryhmien välillä.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia lyhyen aikavälin markkinareaktiota suomalaisten pörssiyhtiöiden irtisanomisilmoituksiin. Lisäksi tutkitaan poikkileikkausmenetelmän avulla, vaikuttavatko erilaiset yrityskohtaiset tekijät siihen miten osakemarkkinat suhtautuvat irtisanomisiin. Kolmantena tutkimuksen kohteena ovat maakohtaiset irtisanomisiin liittyvät tekijät sekä kuinka ekstensiivistä on yritysten tiedottaminen irtisanomisista. Aineisto sisältää 83 julkisesti annettua irtisanomistiedotetta viiden vuodenaikaväliltä (kesäkuu 2000 - kesäkuu 2005). Osakemarkkinoiden keskimääräistä reaktiota sekä kehitettyjä alihypoteeseja tutkittiin hyödyntämällä tapahtumatutkimusmetodia. Empiiriset tulokset osoittavat, että sijoittajat näkevät irtisanomisetkeskimääräisesti negatiivisina uutisina yhtiöiden markkina-arvon kannalta. Irtisanomisilmoituksia edeltävä markkinareaktio on negatiivinen tukien aiempia tutkimustuloksia Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian markkinoilta. Erona aikaisempiin tutkimuksiin on kuitenkin se, että negatiivinen markkinareaktio on täysin hinnoiteltu jo ilmoitusta edeltävänä aikana. Tukea löytyi myös kaikille yrityskohtaisillealihypoteeseille, jotka selittävät sijoittajien reaktiota irtisanomisilmoituksiin: koko pääoman tuotto, suhdannesykli, corporate governance sekä yrityksen ja johdon maine.
Resumo:
Pro gradu -tutkielman tavoitteena on operationalisoida T&K- yhteistyön prosessimaista luonnetta, eli tarkemmin sanottuna analysoida T&K-yhteistyösuhteidenmuodostumista ja motiiveja. Tutkielman hypoteesit muodostettiin analysoimalla yrityksen teknologiastrategiaan perustuvia uuden tiedon tuonnin ja olemassa olevan tiedon hyväksikäytön oppimistavoitteita. Motivaatio T&K- yhteistyölle syntyy mahdollisuudesta T&K- projektien riskien jakamiseen. T&K- yhteistyön motiiveja analysoitiin transaktio- ja byrokratiahyötyjen, jotka pohjautuvat mittakaava- ja synergiaeduille, lähteitä arvioiden. Hypoteeseja testattiin 276 suomalaisen teollisuusyrityksen otoksella. Otoksen yrityksillä oliollut T&K- toimintaa. Otos perustuu kyselyyn, joka toteutettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteiden osastolla vuonna 2004. Hypoteeseja testattiin tilastollisilla menetelmillä; lineaarisella regressioanalyysillä, parillisten ja riippumattomien otosten t-testeillä. Validiteetti- ja multikollineaarisuusongelman todennäköisyydet on huomioitu. Hypoteesit vahvistuivat osittain. Teknologisella epävarmuudella ja monimutkaisuudella ei ole suoraa vaikutusta T&K- yhteistyön intensiivisyyteen. Teknologisella epävarmuudella on osittainen vaikutus teknologiastrategian valintaan. Yrityksen transaktio- ja byrokratiahyödyt riippuvat teknologisista kyvykkyyksistä. Vain korkean teknologian alan yritykset saavuttavat hyötyjä myös intensiivisesti T&K- yhteistyösuhteita koordinoimalla. Teknologiaintensiivisyyteen perustuvien erot perustuvat teknologisen tiedon luonteeseen toimialalla. Transaktiokustannusteorian mukainenkustannusten minimointi ja kompetenssiperusteisten teorioiden mukainen strategisointi selittävät komplementaarisesti T&K-yhteistyösuhteiden muodostumista ja yrityksen rajojen määräytymistä.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää velallisen rikoksiin kuuluvaa velallisen epärehellisyyttä koskevaa lainsäädäntöä (rikoslain 39 luvun 1§), säännöksen tunnusmerkistöä ja tulkintaa oikeuskäytännön avulla. Velallisen epärehellisyyteen syyllistytään hävittämällä tosiasiallisesti omaisuutta tavalla, joka loukkaa velkojia. Tutkimuksessa on pyritty selvittämään mitkä liiketoimintaan liittyvät keinot ovat sallittuja ja mitkä kiellettyjä velallisen epärehellisyysrikoksissa. Teoriaosassa käydään läpi velallisen epärehellisyyteen liittyvää lainsäädäntöä, lain esitöitä sekä aiempia tutkimuksia. Empiriaosassa käydään läpi velallisen epärehellisyysrikosten oikeustapauksia ja niiden avulla selvitetään käytännössä toteutunutta tunnusmerkistön tulkintaa. Tutkitun aineiston mukaan tyypilliset velallisen epärehellisyyteen syyllistyneet yrittäjät ovat pienten yritysten omistajayrittäjiä, jotka pelastavat heikossa taloudellisessa tilassa olevista yrityksistä varoja itselleen. Usein rikossyyte näyttää tulevan yllätyksenä, mutta on myös tapauksia joihin liittyy useita eri rikoksia ja teot vaikuttavat selvästi tahallisilta.
Resumo:
Työn tarkoituksena on ymmärtää ja kuvata paikallisuuden ja alueellisuuden merkitystä osuustoimintayritysten liiketoiminnassa. Tavoitteena on ymmärtää, mitä ovat alueellisuus ja paikallisuus kohdeyritysten näkökulmasta katsottuna, kuinka ne ilmenevät yritysten toiminnassa ja mikäon niiden merkitys liiketoiminnassa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen empiirisenä aineistona toimivat kohdeyritysten toimitusjohtajien sekä yhden OP-ryhmän ja osuustoiminnan asiantuntijan yksilöhaastattelut. Haastattelut tehtiin vuoden 2005 kesällä kohdeyritysten toimitiloissa. Tutkimustulokset osoittavat, että paikallisuudella ja alueellisuudella on merkittävä lisäarvo osuuskuntien liiketoiminnassa. Paikallisuus ja alueellisuus tarjoavat mahdollisuuden osuustoiminnan ominaispiirteiden hyödyntämiseen ja konkretisoimiseen asiakkaiden arvostamalla, ihmisläheisellä liiketoimintatavalla ja edesauttavatnäin ollen liiketoiminnassa menestymistä.
Resumo:
Tämäntutkimuksen tarkoituksena oli selvittää omien osakkeiden takaisinostoihin liittyviä käytäntöjä Suomessa. Tutkimuksessa selvitettiin ilmoitettujen takaisinostojen syiden ja yritysten todellisen käyttäytymisen suhdetta. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös takaisinostoihin liittyviä ylituottoja. Tämä tutkielma on kvantitatiivinen tutkimus, jossa tutkimus perustuu Datastream tietokannasta ja pörssitiedotteista saatuun dataan sekä aikaisempiin tutkimuksiin aiheesta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yritysten ilmoittamat syyt takaisinostoille eivät kerro yritysten todellisista aikeista tai käyttäytymisestä. Ylituottojen tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suurempi takaisinosto-ohjelma ja ennakoimaton takaisinosto aiheuttavat vahvemman positiivisen markkinareaktion.
Resumo:
Tämä Pro gradu -tutkielma osallistuu osuustoiminta- ja yhteiskuntavastuukeskusteluun yhdistämällä nämä kaksi käsitettä toisiinsa. Tavoitteena on kuvata osuustoiminnallisten arvojen ja periaatteiden heijastumista osuustoimintayritysten yhteiskuntavastuullisuuteen ja erityisesti yhteiskuntavastuusta raportointiin. Tutkimuson laadullinen tutkimus. Empiirinen aineisto koostuu kolmen metsäteollisuusyhtiön, yhden osuuskunnan ja kahden osakeyhtiön, yhteiskuntavastuuraporteista, vuosikertomuksista, Internet-sivuista ja yritysten yhteiskuntavastuuasiantuntijoille tehdyistä haastatteluista. Aineistoa kerättiin syksystä 2006 alkukevääseen 2007 asti. Tutkimustulokset ovat yhdenmukaisia aiemman tutkimuksenkanssa siinä, että osuustoimintayritysten arvot ja periaatteet ohjaavat yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Osuustoimintayritykset toimivat yhteiskuntavastuullisesti, mutta eivät viesti vastuullisuudestaan yhtä aktiivisesti kuin osakeyhtiöt. Maailman nykytilanteessa pehmeämmät arvot ovat alkaneet löytää entistä enemmän jalansijaa, ja vastuullisuus tulee jatkossa varmasti korostumaan liiketoiminnassa entistäkin enemmän. Osuustoimintayritykset voivatkin vastuuviestintää lisäämällä löytää vastuullisuudesta tulevaisuuden menestystekijän.