Dynamic Modelling of Circulating Fluidized Bed Plant with Gas Turbine Repowering

Increasing amount of renewable energy source based electricity production has set high load control requirements for power grid balance markets. The essential grid balance between electricity consumption and generation is currently hard to achieve economically with new-generation solutions. Therefore conventional combustion power generation will be examined in this thesis as a solution to the foregoing issue. Circulating fluidized bed (CFB) technology is known to have sufficient scale to acts as a large grid balancing unit. Although the load change rate of the CFB unit is known to be moderately high, supplementary repowering solution will be evaluated in this thesis for load change maximization. The repowering heat duty is delivered to the CFB feed water preheating section by smaller gas turbine (GT) unit. Consequently, steam extraction preheating may be decreased and large amount of the gas turbine exhaust heat may be utilized in the CFB process to reach maximum plant electrical efficiency. Earlier study of the repowering has focused on the efficiency improvements and retrofitting to maximize plant electrical output. This study however presents the CFB load change improvement possibilities achieved with supplementary GT heat. The repowering study is prefaced with literature and theory review for both of the processes to maximize accuracy of the research. Both dynamic and steady-state simulations accomplished with APROS simulation tool will be used to evaluate repowering effects to the CFB unit operation. Eventually, a conceptual level analysis is completed to compare repowered plant performance to the state-of-the-art CFB performance. Based on the performed simulations, considerably good improvements to the CFB process parameters are achieved with repowering. Consequently, the results show possibilities to higher ramp rate values achieved with repowered CFB technology. This enables better plant suitability to the grid balance markets.

Kriittisyysluokittelu varaosavarastojen hallinnan tehostamisen keinona

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on teollisuusyrityksen varaosavarastojen hallinnan tehostamisen keinojen löytäminen prosessin ja osien saatavuuden kriittisyydet huomioon ottaen. Prosessi- ja saatavuuskriittisyyttä käytetään luokittelukeinoina, jotta tuotantoprosessin sujuva läpimeno saadaan huomioitua varastojenhallinnassa. Tavoitteena onkin optimoida varaosavarastoja siten, että tehtaan tuotantovarmuus pystytään kuitenkin takaamaan. Työssä tutkitaan, mitkä tekijät johtavat siihen, että varaosista tulee kriittisiä. Kriittisyyttä tarkastellaan kahdesta näkökulmasta, joita pidettiin tärkeänä tehtaan tasaisen tuotannon takaamiseksi. Näiden näkökulmien pohjalta luodaan nelikenttämalli, jonka avulla varaosat luokitellaan ja luokittelua laajennetaan kirjallisuudesta löydettyjä analyysimalleja apuna käyttäen. Tarkoituksena on parantaa varaosien hallintaa ja tehostaa varaosavarastoja. Työssä esitelläänkin erilaisia varaosien varastointitapoja entistä tehokkaamman varastonhallinnan saavuttamiseksi. Varaosilla on suuri merkitys koko yrityksen toimintaan. Silti niiden hallintaan on kiinnitetty kirjallisuudessa varsin vähän huomiota ja tehdyt tutkimukset ovat yksipuolisia. Työssä onkin tutkittu varaosien luokittelua useasta eri näkökulmasta ja näin saatu monipuolinen sekä kattava näkemys varaosavarastojen tehostamiskeinoista. Tärkeimpänä tuloksena havaittiin kriittisyysluokittelun ja analyysien yhdistämisen edut varaosavarastojen optimoinnissa.

Tuulivoimaliiketoimintaan liittyviä epävarmuustekijöitä

Diplomityön tavoitteena oli selvittää tuulivoimatuotannon epäsymmetrisyyden vaikutuksia liiketoiminnalle. Tarkastelun kohteena oli tuotetun energian sekä tuulivoimatuotannosta maksettavan korvauksen keskinäinen epäsymmetria. Työssä asiaa tarkasteltiin esimerkki tuulivoimalaitoksen avulla. Tarkastelujaksoksi työssä rajattiin ajanjakso 2014 tammikuusta vuoden 2015 kesäkuuhun. Tämän lisäksi työssä perehdyttiin tuotetun sähkön hinnan suojausstrategioihin, tuotannon häviötekijöihin sekä tasesähkön aiheuttamien kustannusten kehitykseen. Työn tulosten perusteella tuulivoimaliiketoiminta tulee kokemaan epävakauden lisääntymistä. Tuulivoimatuotannon epävarmuus johtuu heikosta pitkän aikavälin ennustettavuudesta, joka koostuu aikaisemmin mainituista tuotannon ja sähkön markkinahinnan välisestä epäsymmetrisyydestä. Työssä käsitellään tuulivoimatuotannon ajallista vaihtelua, joka ilmentää hyvin tuulivoimatuotannon perimmäistä olemusta. Työn lopputuloksena saatiin kuvaus tuotantojen ajallisesta jakautuneisuudesta, joiden pohjalta yritys voi suunnitella suojausstrategioita työssä esiteltyjen johdannaistuotteiden avulla. Edellisten loppupäätelmien lisäksi työssä perehdyttiin häviöiden sekä tasesähkökustannusten taloudellisiin vaikutuksiin sekä kehityssuuntiin tulevaisuudessa.

RESURSSIEN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN LÄHTÖLOGISTIIKASSA Kuljetusalustan täyttöasteen parantaminen kohdeyrityksessä

Logistiikalla on keskeinen merkitys nykypäivän liiketoiminnassa, johtuen tuotannon ja kuluttajamarkkinoiden globalisoitumisesta. Etenkin kaupan alalla logistiikkakustannukset muodostavat merkittävän osan yritysten liikevaihdosta. Kilpailuilla markkinoilla myös kuluttajat vaativat jatkuvasti parempaa palvelua ja laajempaa tuotevalikoimaa, joka pakottaa yritykset kehittämään yhä kustannustehokkaampia toimintoja. Tehokkaasta toimitusketjun hallinnasta onkin tullut yrityksille kilpailukeino, jolla voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Toimitusketjun hallinta on myös osa-alue, jolla yritykset voivat vaikuttaa suoraan kilpailukykyyn. Tässä tutkimuksessa tutkittiin lähtölogistiikan resurssienhallintaa, joka konkretisoitui kohdeyrityksessä suoritetulla tapaustutkimuksella kuljetusalustojen täyttöasteen tehostamiseksi. Tutkimusongelmana oli vajaiden kuljetusalustojen vähentäminen sekä kuljetusalustojen yhdistelyn tehostaminen. Lisäksi tutkimuksessa keskityttiin kuljetusalustojen täyttöasteeseen vaikuttaviin tekijöihin sekä täyttö-asteeseen liittyvän lähettämön henkilöstön ajanhallinnan ja motivaation parantamiseen. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään kaupan alan logistiikan erityispiireisiin, joita ovat toimitusketjun hallinnalle asetetut vaatimukset, varastointi sekä kulutuskysyntään vastaaminen. Lisäksi käsiteltäviä teemoja ovat resurssienhallinta, palvelutuotanto ja täyttöaste osana lähtölogistiikkaa. Tutkimus toteutettiin pääosin käyttämällä laadullisia menetelmiä, kuten haastatteluja ja havainnointia. Yhtenä metodina käytettiin kuitenkin myös kvantitatiiviselle tutkimukselle ominaista kyselylomaketta. Kyselylomakkeen käyttöä voidaan perustella sillä, että se tarjosi mahdollisuuden kerätä laajempi tutkimusaineisto. Tutkimusaineisto koostui kohdeyrityksen kanssa asioivien kuljetusliikkeiden, lähettämön työntekijöiden sekä lähettämön työnjohdon haastatteluista, kyselylomakkeella saaduista vastauksista sekä omista havainnoinnistani. Empiirinen aineisto analysoitiin käyttämällä laadulliselle aineistolle tyypillistä sanallista kuvailua sekä kokonaisuuksien muodostamista vastauksista. Lisäksi avoimista vastauksista laskettiin frekvenssit. Tutkimustulosten perusteella lähettämön henkilöstöllä on merkittävä vaikutus kuljetusalustojen täyttöasteen parantamisessa. Jo pienillä toimilla voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Esimiesten rooli nousi keskeiseksi tekijäksi henkilöstön motivaation parantamisessa. Toisaalta myös rahamääräiset tekijät vaikuttivat ennakko-oletusten mukaisesti lähettämön henkilöstön motivaatioon. Osastojen välinen yhteistyö oli myös merkittävässä asemassa kuljetusalustojen täyttöasteen parantamisessa.

Poikkeustila uuskolonialismin välineenä. (Post-)foucault’lainen valta-analyysi Yhdysvaltain tuottamista poikkeustiloista 9/11 jälkeisenä aikana.

Tutkielmassa käsitellään Yhdysvaltain 9/11 jälkeistä ulkopolitiikkaa Giorgio Agambenin esittelemän poikkeustilan käsitteen valossa. Pyrkimys on tarkastella sitä, millä tavalla Yhdysvallat käyttää poikkeustilaa uuskolonialismissaan sekä terrorisminvastaisessa sodassaan. Lisäksi uuskolonialismin oikeuttamisessa käytetyt poikkeustilan maantieteelliset mielikuvat ovat kiinnostuksen kohteena. Näiden tavoitteiden tukena käsitellään uuskolonialismissa käytettyjä vallan ja hallinnan muotoja. Michel Foucault’n valtakäsitys toimii Agambenin valtakäsityksen parina, sitä täydentäen ja kyseenalaistaen. Aineistoa on lähestytty Agambenin ja Foucault’n tuotannon pohjalta luodun valta-analyysin keinoin. Tukena on käytetty Peter Milleriin ja Nikolas Roseen sekä Mitchell Deaniin pohjaavaa hallintamentaliteetin teoriaa. Tutkielman kolmitasoisessa lähestymistavassa metatasona on Yhdysvaltain harjoittama uuskolonialismi, makrotasona terrorisminvastainen sota ja mikrotasona konkreettinen leiriesimerkki, Guántanamo Bay. Aineistona on käytetty Kansakunnan tila -puheita, Yhdysvaltain hallintoelinten virallisia dokumentteja sekä YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen raportteja ja kannanottoja. Analyysin tuloksena väitetään, että Yhdysvallat käyttää poikkeustilaa hallinnan teknologiana ensisijaisesti normalisoidakseen poikkeuksellisia yksilöitä. Poikkeustilan avulla pyritään hallitsemaan uusliberalistiselle hallinnalle ominaisia määritelmiä pakenevaa modernia yhteiskuntaa. Keskeisenä hallintamentaliteetin rationaliteettina eli päämääränä nousee esiin rauhaisa ja vakaa, Yhdysvaltain arvot omaksunut maailma. Päämäärän tavoittelemisessa hyödynnetään poikkeustilan lisäksi erilaisia biovallan ja suvereenin vallan mekanismeja. Thanatovaltaa, kuoleman valtaa, hyödynnetään erityisesti leireillä. Poikkeuksellisia subjekteja normalisoidaan kurinpidollisin menetelmin, ja subjekteja tuotetaan keskeisesti desubjektivaation mekanismein. Tiedon ja vallan välinen dialektiikka on keskeinen väline hallinnassa. Poikkeustila on virtuaalinen hallinnan teknologia, joka voi materialisoituessaan tuottaa leirin minne tahansa, milloin tahansa. Poikkeustilaan liitettävät maantieteelliset mielikuvat suosivat mielikuvia vaarallisesta, vaikeasti paikannettavasta, poikkeuksellisesta vihollisesta. Näin suvereeni varaa mahdollisuuden lokalisoida vihollisen – ja poikkeustilan – maantieteellisesti minne tahansa, tarpeidensa mukaan.

Asuntorakentamisen vakioidut tekniset ratkaisut rakennettavuuden ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi suunnittelunohjauksessa

Rakennushankkeen suunnitteluvaiheen ratkaisut määrittävät merkittävästi hankkeen laatua, aikataulutusta ja kustannustasoa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teknisten suunnittelualustojen ja vakioinnin käytön nykytilaa sekä kustannusvaikutuksia kohdeyrityksessä. Kirjallisuustutkimuksessa suunnittelualustat nähtiin työkaluna vakioinnin lisäämiseen suunnitteluprosessissa ja hyvänä keinona suunnittelijoiden ohjaamiseksi. Työ on tutkimusmenetelmiltään laadullinen tapaustutkimus, jossa teknisten ratkaisuiden vakiointipotentiaalia ja kustannustehokkuutta tutkittiin kolmessa erityyppisessä rakenneratkaisussa. Kohdeyrityksen kustannustiedon ja asiantuntijahaastattelujen avulla vertaillut rakenteet oli ilmastointikonehuone, kylpyhuone ja parveke-elementti. Tutkimuksen keskeisissä tuloksissa suunnittelualustan ratkaisuiden käyttö kohdeyrityksessä on varsin säännönmukaista ja valvottua alustan käytön integroituessa osaksi suunnitteluprosessia. Vakioinnin ja esivalmistusasteen lisääminen tarjoaa potentiaalia parantaa rakennettavuutta ja laatua. Vakioinnin mahdollistama sarjavalmistuksen tehokkaampi hyödyntäminen ja vakioinnin volyymiedut ovat potentiaalinen keino alentaa yksikkökustannuksia. Vakioinnin ja esivalmistuksen aikatauluetujen kustannusvaikutus on merkittävä tuotannon aikasidonnaisten kustannusten pienentyessä ja pääoman käytön tehostuessa.

Pulssitettu laserablaatio mikrofluidisten kanavistojen sarjatuotantomenetelmänä

Puolijohteiden yleistyttyä vuodesta 1948 alkaen, ovat elektroniset laitteet pienentyneet jatkuvasti tehojen kuitenkin kasvaessa. Kasvaneet tehotiheydet kuitenkin vaikeuttavat laitesuunnittelua, sillä puoljohdekomponenttien suorituskyvylle ja eliniälle on oleellista lämpötilojen ja lämpötilavaihteluiden minimointi. Perinteisen ilmajäähdytyksen lähestyessä rajojaan niin kokonaistehon kuin järkevän energiatehokkuudenkin suhteen, on parhaaksi seuraavaksi teknologiaksi ennustettu kaksifaasijäähdytystä, jonka suorituskyky ja energiatehokkuus ovat vaaditulla tasolla. Kaksifaasijäähdytyksen optimaaliselle toiminnalle tärkeää on hyvin suunniteltu ja tarkasti valmistettu lämmönsiirtopinta, jota kutsutaan mikrokanavistoksi. Pulssitettu laserkaiverrus on edistynyt valmistustekniikka, jonka tarkkuus ja luotettavuus sopisivat mikrokanavistojen valmistamiseen. Laserkaiverruksella saavutettavat lopputulokset vaihtelevat kuitenkin materiaalista riippuen ja kupari – jota käytetään yleisesti lämmönjohteena – on eräs huonoimmin lasertyöstöön reagoivista materiaaleista ja siksi on oleellista selvittää laser-kaiverruksen toimivuutta kuparisten mikrokanavistojen valmistuksessa. Pulssitetun laser-kaiverruksen eri variaatioista nanosekunti-luokan pulssinpituuksilla toimivat laitteet ovat jatkuvan tuotannon kannalta paras vaihtoehto niiden hyvän tuottavuuden, saatavuuden sekä kohtuullisen alkuinvestoinnin vuoksi. Käytännön kaiverruskokeiden perusteella selvisi, että menetelmä on laatunsa ja tarkkuutensa puolesta sopiva varsinaiseen tuotantoon. Kaiverruksen tehokkuus kuparia työstettäessä on kuitenkin ennakoituakin heikompi ja niin valmistus- kuin suunnitelu-prosessikin vaativat vielä jatkotutkimusta ja -kehitystä.

Kotimaisten luomutuottajien verkostoituminen

Tutkielmassa tarkastellaan kotimaisten luomutuottajien verkostoitumista ja näkemyksiä luomutuotannon tulevaisuudesta. Tutkimuksen osa-ongelmat ovat seuraavat: millaisia resursseja kotimaisilla luomutuottajilla on, minkälaisia toimijoita luomutuottajien muodostamissa verkostoissa on, minkälaisia toimintoja kotimaiset luomutuottajat suorittavat ja miten luomutuottajien verkostoitumista voisi kehittää. Tutkimusaihe on ajankohtainen, koska luomutuotteiden kysyntä on kasvanut, mikä on johtanut luomutuottajien entistä ammattimaisempaan ja tehokkaampaan toimintaan mm. juuri aikaisempaa tiiviimmän verkostoitumisen keinoin. Verkostoja tarkastellaan teollisten verkostojen lähestymistavan ja ARA-mallin avulla. Eurooppalaisen IMP (Industrial Marketing and Purchasing) – ryhmän ajattelun mukaan toimijoiden verkon, toimintojen verkon ja resurssien verkon kietoutuessa toisiinsa ne muodostavat verkoston. ARA-mallissa verkostojen kuvailun keskipisteessä on kolme tekijää, joita ovat toimijat (actors), toiminnot (activities) ja resurssit (resources). Tutkimusmenetelmänä on case-tutkimus, jonka aineistonkeruu suoritetaan Ekomarket Ruohonjuuri Oy:n kuudelle kotimaiselle luomutuottajalle tehtyjen teemahaastatteluiden avulla. Tutkimuksen mukaan luomutuottajat ovat verkostoituneet monipuolisesti erilaisten sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa. Luomutuottajat ymmärtävät verkostoitumisen tärkeyden ja pitävät sitä oleellisena osana toiminnan jatkumista. Sekä aikaisemman tutkimuksen että tämän tutkielman tuloksien perusteella kotimaisen luomualan haasteina ovat niukat resurssit, ulkomainen luomutuotanto, tuotannon pienimuotoisuus, pitkät kuljetusmatkat ja byrokratia. Saadut tulokset vahvistavat olemassa olevaa tietoa luomutuottajien toiminnan haasteista ja alan kehitysnäkemyksistä. Tutkimuksen perusteella verkostoituminen tulee olemaan tulevaisuudessa entistä tärkeämmässä roolissa yritystoiminnan kehittämisen kannalta.

Keskikokoisen maatilan biokaasu- ja aurinkosähköratkaisujen kannattavuus Etelä-Savossa

Tässä kandidaatintyössä perehdytään biokaasun syntyprosessiin ja sen hyödyntämismahdollisuuksiin, sekä vertaillaan biokaasun tuotannon määrää Suomessa ja Saksassa. Työssä tarkastellaan biokaasuvoimalan kannattavuutta keskikokoisen maatilan yhteydessä Etelä-Savossa ja käydään läpi biokaasuvoimalalle Suomessa myönnettäviä tukimuotoja. Tukimuotojen lisäksi käydään läpi erilaisia lupia ja hyväksyntöjä, joita maatilan yhteyteen rakennettava biokaasu-voimalaitos tarvitsee. Työn toisessa osassa käydään läpi aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksia, aurinkosähköjärjestelmän komponentteja, sekä perehdytään aurinkopaneelin toimintaperiaatteeseen. Tarkastellaan biokaasuvoimalan lisäksi myös aurinkovoimalan kannattavuutta maatilan yhteydessä ja vertaillaan biokaasu- ja aurinkovoimalan ominaisuuksia keskenään. Lisäksi vertaillaan aurinkosähkön tuotantoa Suomessa ja Saksassa. Työn tavoitteena on selvittää biokaasu- ja aurinkosähkövoimalan kannattavuus esimerkkimaatilalla. Biokaasulaitoksen hinta-arvio saatiin vastauksena tarjouspyyntöön ja aurinkosähköjärjestelmän hinta arvioitiin kotimaisten toimittajien aurinkosähköpakettien hintojen avulla. Biokaasuvoimalan sähköntuottoennuste sekä huolto- ja käyttökustannukset perustuvat kirjallisuudesta saatuihin arvoihin. Aurinkovoimalan sähköntuottoennuste ja paneelien suuntauksen vaikutusta tuotantoon laskettiin PVGIS:n laskurilla sekä HOMER-ohjelmistolla. Kannattavuuslaskelmien perusteella kumpikaan voimalaitostyyppi ei tutkituilla voimalaitosten suuruuksilla ole kannattava 20 tai edes 30 vuoden pitoajalla esimerkkimaatilalla nykyisellä sähkönhinnalla ja tukitasolla. Aurinkosähköjärjestelmälle saadaan kuitenkin 20 vuoden takaisinmaksuaika, jos se hankitaan ilman lainarahaa. Tällöin voidaan ajatella, että laitos on kannattava. Biokaasulaitoksen kannattavuutta parantaisivat tukien ja sähkön hinnan nousun ohella kaasun ja lämmön myyntimahdollisuudet, joita esimerkkimaatilalla ei ole. Aurinkovoimalan kannattavuutta parantaisivat puolestaan tukien ja korkeamman sähkön hinnan lisäksi paremmin paneelien tuotantoa seuraava kulutus, jolloin pienempi osuus sähköstä päätyisi myyntiin.

Tuotteen identifiointi tuotantoyksikössä

Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on käsitellä tuotteen identifiointia. Työssä määritellään mitä tuotteen identifiointi tarkoittaa käsitteenä ja mitä teknologiaa on identifioinnin takana. Työn tärkein anti on konkreettiseen kohdeyritykseen sovellettavien tuotteen identifiointimenetelmien esitteleminen, vertaileminen ja soveltuvimman menetelmän valitseminen. Työssä etsitään soveltuvinta tuotteen identifiointimenetelmää kohdeyrityksen tuotantolinjan vaatimin rajauksin. Tärkeimpiä rajauksia kohdeyrityksen tuotantoon etsittävään menetelmään ovat tuotteen identifioinnin sähköistäminen ja automatisointi. Näiden rajauksien puitteissa kolmeksi tutkittavaksi menetelmäksi on valikoitunut RFID-menetelmä, RuBee-menetelmä ja viivakoodimenetelmä. Näistä jokaisesta menetelmästä esitellään työssä niiden ominaisuudet, laitteistot ja yritysesimerkki, missä käytetään kyseistä menetelmää. Menetelmien ominaisuuksien avulla työssä vertaillaan niiden soveltuvuutta kohdeyrityksen tuotantolinjastoon sen vaatimuksineen. Työssä esiintyvien menetelmien ominaisuuksien vertailua suoritettiin tietyin painoarvoin. Identifiointimenetelmien ominaisuudet ovat hyvin erilaisia ja painoarvottamalla ominaisuuksia on saatu soveltuvin menetelmä kohdeyritykseen. Kohdeyritykseen soveltuvimmaksi menetelmäksi on valittu viivakoodimenetelmä sen ollessa kustannustehokkain kohdeyrityksen tuotannon rajauksien puitteissa.

Ida Moberg (1859–1947): aatteellisen naisen säveltäjäkuva

Tutkimuksessa luodaan säveltäjä Ida Mobergista (1859–1947) uutta säveltäjäkuvaa. Moberg eli aikana, jolloin naisen elämä oli vielä hyvin tiukkaan säädeltyä. Tästä huolimatta hän kykeni hankkimaan itselleen varsin laajan musiikkialan koulutuksen sekä Suomesta että ulkomailta. Säveltäjän tuotannon laajimman kokonaisuuden muodostavat erilaiset lauluteokset, mutta Moberg sävelsi myös suurimuotoisia orkesteriteoksia ja on tiettävästi ensimmäinen suomalainen sinfonian säveltänyt nainen. Moni Mobergin sävellys on aiemmin julistettu kadonneeksi, mutta tämän tutkimuksen tuloksena moni sävellyskäsikirjoitus myös löytyi uudelleen. Tutkimuksen keskiössä ovat Mobergin sävellykset, joista on valittu tarkempaa analyysiä varten kolme suurehkoa vokaaliteosta. Näiden perusteella on luotu käsitystä säveltäjän esteettisistä näkemyksistä sekä musiikillisesta maailmankatsomuksesta. Teoksia on lähestytty erityisesti Lawrence Kramerin (1990) uushermeneuttisesta näkökulmasta, jossa teokset nähdään oman syntyaikansa ja -paikkansa tuotteina. Kramerin hermeneuttisen ikkunan -käsite on toiminut teosanalyysien apuvälineenä. Teoksista kirjoitetut lehtiarvostelut ovat toimineet tutkimuksessa teosten reseptiohistoriallisena aineksena. Moberg oli vahvasti aatteellinen säveltäjä. Tämä näkyy hänen teoksissaan paitsi sävellysaiheiden valinnoissa, myös säveltäjän musiikillisessa ilmaisussa runsaana sävelmaalailuna, sointivärin tärkeytenä, soittimien värikkäänä käyttönä sekä rytmisissä ratkaisuissa. Moberg kävi Saksassa kuuntelemassa Rudolf Steinerin hengentieteitä käsitteleviä luentoja ja liittyi näiden luentojen innoittamana Suomen ruotsinkielisen antroposofisen liiton jäseneksi. Sävellystyönsä ohessa Moberg toimi myös opetustehtävissä ja oli mukana kehittämässä Suomessa uutta rytmiikkaan ja liikkeeseen perustuvaa Dalcroze-pedagogiikkaa. Lehtikirjoittelun perusteella Moberg on kohdannut urallaan paljon ennakkoluuloja ja haasteita sukupuolensa vuoksi. Sukupuoli on osaltaan vaikuttanut myös siihen, että Moberg ei ole päässyt muiden aikalaisten säveltäjien ohella osaksi säveltäjäkaanonia. Tämän vuoksi myöskään hänen teoksiaan ei enää juurikaan kuulla konserttilavoilla. Tutkimuksen tarkoituksena on nostaa tämä yksi musiikin historiankirjoituksista unohtunut säveltävä nainen myös suuremman yleisön tietoisuuteen. Tutkimuksen liitteenä on Ida Mobergin teosten luettelo, jossa on korjattu aikaisempien teosluetteloiden (esim. Salmenhaara 1994; Saari 1997) puutteita ja asiavirheitä.

Grass-endophyte coevolution and ploidy levels in fescues

ABSTRACT Fescues consist of wild and cultivated grasses that have adapted to a wide range of environmental conditions. They are an excellent model species for evolutionary ecology studies that investigate symbiosis and polyploidization and their effects on plant performance. First, they are frequently infected with symbiotic endophytic fungi known to affect a plant’s ability to cope with biotic and abiotic environmental factors. Second, fescue species have been reported to have substantial intraspecific variation in their ploidy level and morphology. In my thesis, I examined large-scale generalizations for frequency of polyploidy and endophyte infections and their effects on plant morphology. As a model species, I selected red (Festuca rubra) and viviparous sheep’s (F. vivipara) fescues. They are closely related, but they differ in terms of distribution and endophyte infection frequency. I investigated the biogeographic pattern and population biology of 29 red and 12 viviparous sheep’s fescue populations across ≈300 latitudes in Europe (400-690 N). To examine plant ploidy levels, I implemented time- and cost-efficient plate-based high throughput flow cytometric analysis. This efficient procedure enabled me to analyze over 1000 red fescue individuals. I found three ploidy levels among them: overall 84 %, 9 % and 7 % of the red fescue plants were hexaploid, tetraploid and octoploid, respectively. However, all viviparous sheep’s fescue plants were tetraploid. Ploidy level of red fescue appeared to some extent follow gradients in latitude and primary production as suggested by previous studies, but these results could be explained better by taking the sampling design and local adaptation into account. Three Spanish populations were mostly tetraploids and one high elevation population in northernmost Finland (Halti) was octoploid, while most other populations (25 sites) were dominated by hexaploids. Endophyte infection frequencies of wild fescue populations varied from 0 to 81 % in red fescue populations and from 0 to 30 % in viviparous sheep’s fescue populations. No gradients with latitude or primary production of the sites were detected. As taxonomy of red fescues is somewhat unclear, I also studied morphology, ploidy variation and endophyte status of proposed subspecies of European red fescues. Contrary to previous literature, different ploidy levels occurred in the same subspecies. In addition to wild fescues, I also used two agronomically important cultivars of meadow and tall fescue (Schedonorus phoenix and S. pratensis). As grass-legume mixtures have an agronomic advantage over monocultures in meadows, I carried out a mixture/competition experiment with fescues and red clover to find that species composition, nutrient availability and endophyte status together determined the total biomass yield that was higher in mixtures compared to monocultures. The results of this thesis demonstrate the importance of local biotic and abiotic factors such as grazing gradients and habitat types, rather than suggested general global geographical or environmental factors on grass polyploidization or its association with symbiotic endophytic fungi. I conclude that variation in endophyte infection frequencies and ploidy levels of wild fescues support the geographic mosaic theory of coevolution. Historical incidents, e.g., glaciation and present local factors, rather than ploidy or endophyte status, determine fescue morphology.

Kaupallisen sekajätteen mekaaniset käsittelyprosessit ja laitos investoinnin kannattavuus

Työn tavoitteena oli tutkia mekaanisia käsittelylaitteita ja -prosesseja kaupalliselle sekajätteelle ja selvittää mahdollisen laitoshankkeen kannattavuutta case-yritykselle. Jätehuollon yritykset ovat jatkuvan muutoksen alla kasvavien keräys- ja käsittelykustannusten takia, joka vaatii säästöjen etsimistä. Sekajäte sisältää arvokkaita kierrätysraaka-aineita ja näiden erottelu voisi luoda lisäarvoa alentuneina hävityskustannuksina ja lisääntyneinä myyntituottoina. Työssä selvitettiin kaupallisen sekajätteen koostumusta lajittelukokeen ja muiden sekajätetutkimusten avulla. Mekaanisia käsittelylaitteita tutkittiin kirjallisuuden ja case-esimerkkien kautta. Laitoshakkeen kannattavuutta arvioitiin taulukkolaskentamallin avulla. Laitosvaihtoehtoja tarkasteltiin 10-30 tuhannen tonnin kapasiteetin välillä. Laskelmien ja kirjallisuustutkimuksen pohjalta kannattavimpana vaihtoehtona nähtiin SRF kierrätyspolttoainetta valmistava laitos. Kirjallisuustutkimuksen ja case-laitosten pohjalta luotiin kaksi investointiskenaariota, joille laskettiin taulukkolaskentamallin avulla yksikkökustannukset, nettonykyarvot ja sisäiset korot. Kustannusaineisto oli peräisin case-yritykseltä ja muista laitostutkimuksista. Kannattavuuslaskelmien mukaan skenaario 2, jossa SRF-tuotannon lisäksi eroteltaisiin sekalaisia muoveja, on kannattavampi. Skenaarioiden 1 ja 2 kriittiset pisteet olivat noin 15,3 ja 13,6 tuhatta tonnia vuodessa. Kumpikaan skenaarioista ei kuitenkaan ole kannattava case-yrityksen omilla vuotuisilla kuormilla (10 000 tonnia). Lisää käsiteltävää jätettä tulisi hankkia ulkopuolisilta yrityksiltä taloudellisesti edullisen vaakamaksun avulla. Skenaarion 2 ongelmaksi kuitenkin muodostuu sekalaisten muovien poistuminen SRF:n komponenttina, mikä vaikuttaa SRF:n markkinoitavuuteen tehollisen lämpöarvon alenemisen takia.

Liiketoimintayksikön materiaalihallinnan nykytila ja sen tehostaminen materiaalien suoratoimituksilla

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia kansainvälisesti toimivan konserniyrityksen yhden liiketoimintayksikön materiaalinhallinnan ja siihen liittyvien toimintojen nykytilaa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten materiaalinhallintaa varastoinnin osalta voidaan kehittää suoratoimitusmallin periaatetta hyödyntäen ja mitä säästöpotentiaaleja tämän kaltaiseen malliin liittyy kohdeorganisaation toimintaympäristö huomioiden. Tutkimuksen teoriaosion lähdeaineisto koostuu materiaalinhallinnan perusteosten lisäksi tieteellisistä artikkelijulkaisuista. Käytännönosuuden aineisto pohjautuu kohdeorganisaatiossa käytyihin keskusteluihin, tuotannonohjausjärjestelmästä saatuun tietoon ja omiin havaintoihin. Nykytilanteen analyysissä selvisi, että kohdeorganisaation varastointiin liittyy tehostamispotentiaalia erityisesti tila-, käsittely, ja työkustannusten osalta. Kohdeorganisaation varastoinnin tehostamista tutkittiin suoratoimitusmallin avulla. Suoratoimitusmallissa materiaalit eivät kierrä kohdeorganisaation pitämän välivaraston kautta, vaan ne toimitetaan toimittajan tiloista suoraan tuotannon välittömään tarpeeseen. Mallin avulla voidaan jakaa toimittajien kanssa sellaisia resursseja, joita molempien toiminta vaatii ja täten vapauttaa nykyistä varastointitilaa ja keventää sisäisen logistiikan kuormaa. Suoratoimitusmallin liittyvien hyötyjen kannalta on oleellista, että malliin valitaan sellaiset materiaalit, jotka sisältävät eniten potentiaalia niin säästö- kuin soveltuvuusnäkökulmasta. Valittujen kriteerien avulla kohdeorganisaation hankkimista materiaaleista löydettiin joukko materiaaleja, joiden avulla pystyttiin osoittamaan, että suoratoimitusmallin avulla on mahdollista saavuttaa kustannussäätöjä varastoinnin osalta.

Carbon pricing and its effect on company profitability

In order to reach the 2°C climate target, the carbon price should rise significantly in order for it to be financially rewarding for companies to reduce their emissions. This research aims to find how a significant increase in the carbon price would affect the profitability of companies. Prior research has not found consensus on how regulatory policies affect companies. This research looks at profitability factors of carbon pricing through a mix of related issues such as the carbon risk, carbon pricing mechanisms and cost pass-through of additional costs. The research is quantitative and examines financial data and emissions data regarding scope 1 and scope 2 emissions on 328 European companies. The data analysis method utilised is a sensitivity analysis conducted as a scenario analysis. Different price increases and cost pass-through rates are tested to see how company profitability is affected. As the companies are distributed between 9 sectors and 53 industries, the results vary. The industries that are found to be affected by an increase in carbon pricing show drastic negative changes in profitability. The results complement prior research identifying the most carbon-intensive industries, but also provide some new insights on industries that may be affected by carbon pricing. Industries related to manufacturing, electricity and energy are partly significantly impacted, but also industries related to tourism and food show potential signs of impact when an increased carbon price is introduced.