Asunto-osakeyhtiön tilintarkastuksen erityispiirteet ja tarpeellisuus – empiirinen tutkimus

Asunto-osakeyhtiölain mukaan asunto-osakeyhtiössä ei tarvitse valita tilintarkastajaa, jos yhtiössä on alle 30 huoneistoa. Lisäksi tilintarkastajan valitsematta jättäminen edellyttää, että tilintarkastuslain mukaiset rajat eivät ylity eikä yhtiöjärjestys velvoita valitsemaan tilintarkastajaa. Jos tilintarkastajaa ei valita eikä yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä, on asunto-osakeyhtiöön valittava aiemman maallikkotilintarkastajan korvaava toiminnantarkastaja. Tutkimuksen tarkoituksena oli osoittaa asunto-osakeyhtiön tilintarkastuksen erityispiirteet. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, onko asunto-osakeyhtiön tilintarkastus tarpeellista. Empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineistoa kerättiin teemahaastattelemalla asunto-osakeyhtiön tilintarkastajaa, toiminnantarkastajaa, kirjanpitäjää, osakkeenomistajaa ja pankin edustajaa. Tutkimuksen tulosten perusteella asunto-osakeyhtiön tilintarkastus ei eroa osakeyhtiön tilintarkastuksesta perusasioissaan. Asunto-osakeyhtiön tilintarkastuksen erityispiirteet muodostuvat sääntelyn lisäksi asunto-osakeyhtiöille ominaisista laskelmista kuten lainaosuus-, hankeosuus- ja vastikerahoituslaskelmista sekä talousarviovertailusta. Asunto-osakeyhtiön tilintarkastukseen tuovat erityispiirteitä myös osakeyhtiöstä poikkeavat tuloksenjärjestelykeinot kuten poistojen vapaaehtoisuus, erilaiset rahastoinnit ja asuintalovaraus. Lisäksi asunto-osakeyhtiöissä korostuu osakkeenomistajien yhdenvertaisuus. Tutkimus osoitti, että pienissä asunto-osakeyhtiöissä tilintarkastajan vapaaehtoinen valinta ei ole tarpeellista, jos asunto-osakeyhtiössä on vain perustoimintaa. Tilintarkastaja kannattaa valita vapaaehtoisesti, jos asunto-osakeyhtiössä on suuria remontteja tai lainaosuuslaskelmia. Tilintarkastuksesta hyötyvät erityisesti osakkeenomistajat, mutta myös isännöitsijä, hallitus, kirjanpitäjä ja verottaja.

Rikosperusteisen erityistarkastuksen laadun osa-alueet

Viimeisenä kymmenenä vuotena valtiovalta on halunnut panostaa harmaan talouden torjuntaan. Tätä kautta panoksia on lisätty myös talousrikollisuuden torjuntaan, mm. lisäämällä tutkiville viranomaisille myönnettyjen resurssien määrää. Poliisi yhdessä syyttäjän kanssa on keskeisessä roolissa talousrikostutkinnassa ja -torjunnassa. Talousrikosten tunnusmerkistön toteen näyttämisessä rikosperusteiselle erityistarkastuksella on erityisen tärkeä rooli. Tutkielmassa on paneuduttu rikosperusteisen erityistarkastuksen laadun määrittelyyn ja laatuun vaikuttaviin tekijöihin. Tutkielman lähdeaineistona käytettiin mm. teoriakirjallisuutta tilintarkastusalalta sekä talousrikollisuutta käsittelevästä kirjallisuudesta. Lisäksi käytännön työn kannalta olennaisia seikkoja on kerätty asiantuntijahaastatteluilla. Tämän tutkielman tuloksena on eritelty tarkkaan rikosperusteisen erityistarkastuksen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Kyseiset tekijät on jaoteltu neljän eri pääkriteerin kautta. Tarkastuksen laatukriteereitä taas on tarkasteltu suhteessa tilintarkastusalaan ja tuloksena on luotu kriteereiden jaottelu, joka helpottaa laatuun vaikuttavien tekijöiden hahmottamista.

Discrepancies between clinical diagnoses and autopsy findings

Autopsy examination is considered to be an essential element for medical auditing and teaching. Despite the significant progress in diagnostic procedures, autopsy has not always confirmed the clinical diagnosis. In the present study, we compared the diagnosis recorded on medical charts with reports of 96 autopsies performed at the University Teaching Hospital of the Faculdade de Medicina de Botucatu, Botucatu, SP, Brazil, between 1975 and 1982, and of 156 autopsies performed at the same institution between 1992 and 1996. The clinical diagnosis of the basic cause of death was confirmed at autopsy in 77% of cases. The percent confirmation fell to 60% when the immediate terminal cause of death was considered, and in 25% of cases, the terminal cause was only diagnosed at autopsy. The discrepancies between clinical and autopsy diagnosis were even larger for secondary diagnoses: 50% of them were not suspected upon clinical diagnosis. Among them, we emphasize the diagnosis of venous thromboses (83%), pulmonary embolisms (80%), bronchopneumonias (46%) and neoplasias (38%). Iatrogenic injuries were very frequent, and approximately 90% of them were not described in clinical reports. Our results suggest that highly sensitive and specific diagnostic tests are necessary but cannot substitute the clinical practice for the elaboration of correct diagnoses.

Oheispalvelukulujen vaikutus tilintarkastuskuluihin suomalaisissa small cap -pörssiyrityksissä

Tutkielmassa tarkastellaan tilintarkastusyhtiöiden tarjoamien oheispalveluiden käytön vaikutuksia laskutettuihin tilintarkastuskuluihin suomalaisissa small cap -pörssiyrityksissä. Tarkoituksena on ottaa selvää, ovatko palveluista laskutetut kulut riippumattomia toisistaan.

Pienen yhtiön tilinpäätösvarmennus

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia, onko tilinpäätöksen yleisluonteinen tarkastus riittävä varmennusmuoto pienten yritysten tilinpäätöksille hallinnollisesti raskaan tilintarkastuksen sijaan. Tilinpäätöksen varmennusmuotoina tutkimuksessa käsitellään kansainvälisten ISA-standardien mukaisesti suoritettua kohtuullisen varmuuden tuottavaa tilintarkastusta sekä ISRE 2400 -standardin mukaisesti suoritettua rajoitetun varmuuden tuottavaa yleisluonteista tarkastusta. Tutkimusmuotona käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen empiirisenä aineistona käytettiin Euroopan komission ja IAASB:n konsultaatiopapereihin lähetettyjä kommenttikirjeitä. Tutkimustulosten perusteella havaittiin, että ISA-tilintarkastusstandardeja ei koeta hallinnollisesti raskaiksi pienille yrityksille ja ISA-standardien lakisääteistä sovel-tamista kannatetaan. Alemman varmuustason yleisluonteinen tarkastus koettiin kuitenkin mahdolliseksi vaihtoehdoksi tilintarkastukselle erityisesti pienten yritysten tilinpäätösten varmentamisessa.

Tilintarkastuksen odotuskuilu ja keinot odotuskuilun kaventamiseen kansainvälisten tieteellisten tutkimusten näkökulmasta

Tilintarkastuksen odotuskuilua on tutkittu pitkään ja yhtämittaisesti jo vuosikymmenten ajan ympäri maailmaa. Kansainvälisiä tutkimuksia tilintarkastuksen odotuskuilusta on valtava määrä, mutta tutkimustulokset odotuskuilun muodostumiseen vaikuttavista syistä ovat osittain epäselviä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on koota yhteen kansainvälisten tutkimusten tuloksien pohjalta keskeisimmät syyt odotuskuilun muodostumiselle ja keinot odotuskuilun kaventamiseen käyttäen lähdemateriaalina 2000-luvulla ja sen jälkeen julkaistuja tutkimuksia. Tutkimus on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Lähdeaineisto haettiin systemaattisesti EBSCO-tietokannasta, jonka kautta lopulliseen aineistoon valikoitui yhteensä 31 tutkimusta. Tutkimustulokset osoittavat, että tilintarkastuksen odotuskuilu muodostuu ensisijaisesti johtuen yleisön kohtuuttomista odotuksista ja yleisön tietämättömyydestä tilintarkastajien velvollisuuksista. Todennäköisinä keinoina odotuskuilun kaventamisessa ovat tilintarkastusraportoinnin laajentaminen sekä yleisön kouluttaminen erityisesti tilintarkastajien roolista heitä koskevista velvollisuuksista. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan osoittaneet yksimielistä keinoa siihen, kuinka yleisön kouluttaminen pitäisi toteuttaa.

Yritysvastuuraporttien varmennusraporttien kehitys 2002 - 2013

Tämän pro gradu – tutkielman tavoitteena oli ymmärtää ja kuvata, kuinka yritysvastuura-porttien varmennusraportit ovat muuttuneet tarkasteluajanjaksolla vuosina 2002 – 2013 sekä kuinka varmennuksen antaja voi vaikuttaa annettaviin varmennusraportteihin. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että pienilläkin eroilla varmennusraporteissa voi olla suuri vaikutus niiden tulkintaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, millaista vaihtelua raporteissa on ollut eri ajanjaksojen ja varmentajien välillä, ja millainen vaikutus tällä on raportin lukijan kannalta. Tutkimus on toteutettu laadullisen menetelmin, ja tutkimusmenetelmänä on käytetty kvantitatiivista sisällönerittelyä ja laadullista sisältöanalyysiä. Empiirisen aineiston muodostivat 16 yrityksen yritysvastuuraporteille tilintarkastajan antamat varmennusraportit, joita tarkasteluajanjaksolla oli yhteensä 67 kappaletta. Varmennusraportit kerättiin yritysten internetsivuilta.   Tutkimuksen perusteella varmennusraportit ovat monin tavoin standardisoituneet tarkasteluajanjaksolla. Merkittävä vaikutus varmennusraportteihin on ollut ISAE3000-standardien voimaantulolla, koska ne määrittävät melko tarkasti, kuinka varmennus tulee suorittaa sekä millainen varmennusraportti suoritetun työn perusteella tulee antaa. Jotkut raportit osat ovat sisällöltään samanlaisia varmentajasta riippumatta, mutta toiset osat vaihtelivat paljon varmentajasta riippuen. Eroja oli niin raportissa käytetyissä sananmuodoissa kuin itse sanoman sisällössäkin. Jossain kohdin, kuten varmennusraporttien johtopäätöksissä, oli kuitenkin havaittavissa, että vaikka standardi ei sinänsä määritä, mistä asioista johtopäätös tulee antaa, oli tässä tapahtunut ns. luonnollinen standardoituminen eri varmentajien välillä.

Improving purchasing process for small purchases at a manufacturing company in chemical industry

This thesis was conducted on assignment by a multinational chemical corporation as a case study. The purpose of this study is to find ways to improve the purchasing process for small purchases at the case company. The improvements looked after are mainly cost and time savings. Purchasing process is the process that starts from the requisition of goods or services and ends when the invoice is paid. In this thesis the purchases with value less than 1000€ are considered to be small. The theoretical framework of the thesis consists of general theoretical view of costs and performance of the purchasing process, different types of purchasing processes and a model for improving purchasing processes. The categorization to small and large purchases is the most important followed by the division between direct and indirect purchases. Also models that provide more strategic perspective for categorization were found to be useful. Auditing and managerial control are important parts of the purchasing process. When considering the transaction costs of purchasing from the costs–benefits perspective large and small purchases should not have the same processes. Purchasing cards, e-procurement and vendor managed inventory are seen as an alternative to the traditional purchasing process. The empirical data collection was done by interviewing the company employees that take part of the purchasing process in their daily work. The interviews had open-ended questions and the answers were coded and analyzed. The results consist of process description and assessment as well as suggestions for potential improvements. At the case company the basic purchasing process was similar to the traditional purchasing process that is entirely done with computers and online. For some categories there was already more sophisticated e-procurement solutions in use. To improve the current e-procurement based solutions elimination of authorization workflow and better information exchange can be seen as potential improvements for most of the case purchases. Purchasing cards and a lightweight form of vendor managed inventory can be seen as potential improvements for some categories. Implementing the changes incurs at least some cost and the benefits might be hard to measure. This thesis has revealed that the small purchases have potential for significant cost and time savings at the case company.

Public service reform and the role of the Auditor General /

The objective of this thesis is to study the involvement of the Auditor General in the proposal, implementation and review of major public service reform initiatives during a period spanning nearly forty years, from the early 1960s to 2001 . This period began with the Glassco Commission and concludes at the end of the term in office of Auditor General Denis Desautels in 2001. It has been demonstrated throughout this work that the role of the OAG has varied, from proponent to critic, from instigator to reviewer. In the past forty years the OAG's mandate has changed to meet the requirements of critical analysis of government operations and this has been aptly demonstrated in the office's relationship to the issue of public service reform. It has been argued that many of the problems facing the public service are cultural in nature. Reform initiatives have taken on a number of various forms with each addressing a different set of priorities. However, there has been a great deal of consistency in the cultural values that these initiatives articulate. Throughout this thesis attention has been paid to values. Values define a culture and cultural change is required within the Canadian federal public service. How and when this cultural change will occur is but one question to be answered. During the period under consideration in this thesis the government undertook several significant public service reform initiatives. Those examined in this thesis include: The Royal Commission on Government Organization, The Special Committee on the Review of Personnel Management and the Merit Principle, The Royal Commission on Financial Management and Accountability, Increased Ministerial Authority and Accountability, Public Service 2000, Program Review and finally La Releve. The involvement, or interest, of the Auditor General's Office on the subject of public service reform is generally articulated through the means of its annual reports to Parliament although there have been supplementary undertakings on this issue. Such material relevant to this study include: Towards Better Governance: Public Service Reform in New Zealand (1984-94) and its Relevance to Canada and Reform in the Australian Public Service. Annual reports to Parliament include: "Values, Service and Performance," (1990), "Canada's Public Service Reform and Lessons Learned from Selected Jurisdictions," (1993), "Maintaining a Competent and Efficient Public Service," (1997), and "Expenditure and Work Force Reduction in Selected Departments,"

By Laws of the Corporation of the Town of Welland, 1878 [fragment]

The fragment appears to be part of a larger group of bylaws for the Town of Welland, 1878. The fragment includes bylaws Cap. I and Cap. II. Cap. I is a bylaw appointing auditors for the town for the year 1878. Due to paper loss only a portion of the title of the Cap. II bylaw is extent but appears to be a bylaw appointing a Hey…….trustee for the town. Welland was incorporated in 1858 as a town and became a city in 1917.