499 resultados para organisatorinen oppiminen
Resumo:
Ryhmäkiinteyden teoriat tunnetaan hyvin, mutta mittaria ryhmäkiinteyden mittaamiseen ei ole Suomessa kehitetty. Ryhmäkiinteys jakaantuu primaariseen, sekundaariseen, organisaa-tiolliseen ja kansalliseen tasoon. Tutkimuksessa tarkastellaan primaaritason ryhmiä eli ryhmien linkittyminen suurempaan kokonaisuuteen rajataan tutkimuksen ulkopuolelle. Primaaritason ryhmäkiinteys jakaantuu horisontaaliseen ja vertikaaliseen ryhmäkiinteyteen, jotka jakaantuvat vielä sosiaaliseen ja tehtäväsidonnaiseen ryhmäkiinteyteen. Tutkimukses-sa ryhmäkiinteyttä tarkastellaan näillä neljällä tasolla. Varusmiehet koulutetaan syväjohtamisen oppeihin perustuvan johtajakäyttäytymisen poh-jalta, jossa keskiössä ovat syväjohtamisen kulmakivet: luottamus, innostus, oppiminen ja arvostus. Varusmiesjohtajien johtamista arvioidaan johtajaprofiilin avulla, mutta mittaako johtajaprofiili ryhmäkiinteyttä? Tätä ei puolustusvoimissa ole ennen tutkittu. Tutkimukses-sa analysoidaan syväjohtamisen kulmakivien ja ryhmäkiinteyden ulottuvuuksien välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen tavoitteena on testata mittarin toimivuus ja selvittää ryhmäkiintey-den yhteys syväjohtamisen kulmakiviin. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Mittari on suomennettu ja muokattu Siebold:n ja Kelly:n kehittämän mittarin pohjalta. Kysely toteutettiin Helsingissä Kaartin Jääkäripa-taljoonan 1. Jääkärikomppaniassa marraskuussa 2013 erikoiskoulutuskauden puolessa vä-lissä. Kyselyyn vastasi 96 varusmiestä, jotka ovat astuneet palvelukseen heinäkuussa 2013 (miehistö) ja tammikuussa 2013 (ryhmänjohtajat). Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen kyselytutkimus, jonka tavoitteena on testata ryhmäkiinteyden mittarin toimivuutta suoma-laisessa varusmieskoulutuksessa ja mittarin yhteyttä syväjohtamisen kulmakiviin. Tutkimuksen tuloksien mukaan ryhmäkiinteyden mittari on yhteydessä syväjohtamisen kulmakiviin. Ryhmäkiinteyden ulottuvuuksista johtamiskäyttäytyminen ja johtajien kyvyk-kyys (horisontaaliset tasot) olivat vahvemmin yhteydessä syväjohtamisen kulmakiviin, kuin vertaisten yhteistyökyky ja vertaisten yhteenkuuluvuus (vertikaaliset tasot). Ryhmäkiintey-den osalta aineistosta voidaan erottaa matalan ja korkean ryhmäkiinteyden ryhmiä, joiden erot ovat tilastollisesti merkittäviä. Tuloksista voidaan päätellä, että ryhmänjohtaja voi omalla johtamiskäyttäytymisellään vaikuttaa ryhmän ryhmäkiinteyden syntyyn. Ryhmä-kiinteyden mittari on luotettava apuväline, kun analysoidaan primaaritason ryhmäkiinteyt-tä. Tulokset tuovat näkyväksi ryhmäkiinteyden kehittymisen, kun johtaja toimii syväjohta-misen oppien mukaisesti.
Resumo:
Vuosien 1999–2006 välillä puolustusvoimissa palveli noin 2500 sopimussotilasta. Valtioneuvoston tekemän puolustuspoliittisen selonteon (1997) mukaan sopimussotilasjärjestelmän tulisi lisätä ammattitaitoa reserviläisissä, jonka tarve lisääntyy ase- ja johtamisjärjestelmien kehittyessä. Näkemys ei vastaa järjestelmän nykysuuntausta, koska sopimussotilaita käytetään pääasiassa kouluttajan tehtävissä. Sopimussotilaat ovat muista poikkeava henkilöstöryhmä. Puolustusvoimissa on eri henkilöstöryhmille tarkoitettuja johtaja- ja kouluttaja koulutusjärjestelmiä. Puolustusvoimat eivät tarjoa sopimussotilaille erilaisia koulutustaidon jatkokursseja, kuten varusmiesjohtajille tai muille henkilöstöryhmille. Tutkielma perehtyy työssä oppimisen näkökulmaan, koska työssä oppiminen ei ole sidoksissa mihinkään koulutukseen, koulutustasoon, henkilöstöryhmään tai pätevyyteen. Työssä oppiminen on jokaisen henkilöstöryhmän osaamisen kehittämistä. Tutkielman viitekehys on sopimussotilaiden koulutustaidon kehittyminen työssä oppimisen näkökulmasta. Tutkimusaineistoa analysoimalla vastataan tutkielman päätutkimuskysymykseen: Miten sopimussotilaiden koulutustaito kehittyy perusyksikössä? Samaa menetelmää käyttämällä vastataan tutkielman alakysymyksiin: Miten perusyksikön peruskoulutettua sotilashenkilöstöä hyödynnetään sopimussotilaiden koulutustaidon kehittämisessä? Minkälaista palautetta sopimussotilas saa koulutussuorituksistaan? Tutkimusaineisto koostuu kohderyhmälle lähetetyistä haastattelulomakkeista. Tekemällä oppiminen on monen sopimussotilaan tapa kehittää omaa koulutustaitoaan. Kokemukset ja havainnot omasta toiminnasta antavat hyvän perustan oman koulutustaitonsa kehittämiselle. Perusyksikön peruskoulutetun sotilashenkilöstön työkokemuksien ja arvokkaiden neuvojen avulla sopimussotilaat pystyvät kehittämään omaa koulutustaitoaan. Sopimussotilaat oppivat seuraamalla ja ottamalla mallia esimiehiensä koulutuksista. He seuraavat kokeneempien kouluttajien koulutusmetodeja ja pyrkivät löytämään sieltä heille sopivat koulutustyylit. Kokemattomat sopimussotilaat hakevat ohjeita, oppeja ja vinkkejä koulutussuorituksiinsa kokeneemmilta kouluttajilta. He haluavat tietää, millä tavalla koulutus on toteutettu aikaisemmin. Sopimussotilaalla on mahdollisuus saada valmiiksi testattuja koulutusmetodeja, jos he uskaltavat kysyä vinkkejä tai valmista harjoitussuunnitelmaa. Vaikuttaa siltä, että paras aika arvioinnille ja palautteen antamiselle on välittömästi koulutuksen jälkeen. Kohderyhmän vastauksien perusteella sopimussotilaiden koulutussuorituksia arvioidaan liian harvoin.
Resumo:
Yritysten tavassa suorittaa yritysostoja on havaittu selkeä muutos. Useassa yritysostoja koskevassa tutkimuksessa on havaittu, että yrityksillä on tapana suorittaa useita peräkkäisiä tai jopa rinnakkaisia yritysostoja, jotka tukevat yrityksen pitkän aikavälin kasvustrategiaa. Tätä ilmiötä kutsutaan yritysosto-ohjelmaksi. Yritysosto-ohjelma on yksittäisten yritysostojen sarja, jonka avulla ohjelmaa toteuttava yritys pyrkii saavuttamaan tietyn liiketoimintapäämäärän tai halutun markkina-aseman. Yritysosto-ohjelmia koskevissa tutkimuksissa on viime aikoina siirrytty tutkimaan syitä, jotka aiheuttavat eroja yritysten toteuttamien yritysostojen suorituskyvyssä. Yhtenä potentiaalisena selityksenä tälle ilmiölle on nostettu erot yritysten yritysosto-ohjelmakyvykkyyksissä. Yritysostoohjelmakyvykkyyksiksi luetaan kaikki yrityksen tiedot, taidot, järjestelmät, menettelytavat ja muu yrityksen osaaminen, jotka tehostavat yrityksen osto-ohjelmien toteuttamista. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat olennaisimmat yritysosto-ohjelmakyvykkyydet ja miten näitä kyvykkyyksiä kehitetään. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi aiheen teoreettisen tarkastelun lisäksi toteutettiin field-tutkimus viidessä lukuisia yritysostoja toteuttaneessa yrityksessä. Teoreettisessa tarkastelussa pyrittiin ensin kuvaamaan osto-ohjelmailmiötä ja aikaisemmissa tutkimuksissa havaittuja osto-ohjelmakyvykkyyksiä. Kyvykkyyksien kehittymisen teoreettisen tarkastelun pohjana hyödynnettiin aikaisempaa kirjallisuutta dynaamisista kyvykkyyksistä ja niiden kehityksestä sekä kirjallisuutta ja aikaisempia tutkimuksia organisatorisesta oppimisesta ja sen vaikutuksesta dynaamisten kyvykkyyksien kehitykseen. Sekä tutkimuksessa esitetty teoria että empiirinen aineisto osoittivat, että on olemassa yritysostoohjelmakyvykkyyksiä, jotka osaltaan selittävät yritysostojen suorituskyvyn eroja eri yritysostajien välillä. Olennaisimpina osto-ohjelmakyvykkyyksinä tutkielmassa nousivat esiin: (1) kyky luoda toimiva yritysostostrategia ja valita menestyvä markkina-alue, (2) kyky valita yritysostoohjelmastrategiaa tukevia ja yritykseen sopivia ostokohteita, (3) kyky strukturoida yritysostoprosessi, (4) kyky hallita integraatioprosesseja, sekä (5) kyky soveltaa yritysostokokemuksia. Haastateltavissa yrityksissä oli kyvykkyyksien kehittämisessä selkeästi havaittavissa yksisilmukkainen ja kaksisilmukkainen oppiminen, joka tuki Vossin (2008) kehittämää viitekehystä osto-ohjelmakyvykkyyksien kehittymissyklistä. Teoreettisten ja empiiristen havaintojen perusteella tutkielmassa hahmoteltiin organisatorisen oppimisen ja kyvykkyyksien kehittymisen suhdetta visualisoiva yritysosto-ohjelmakyvykkyyksien kehittämisen viitekehys.
Resumo:
In today’s knowledge intense economy the human capital is a source for competitive advantage for organizations. Continuous learning and sharing the knowledge within the organization are important to enhance and utilize this human capital in order to maximize the productivity. The new generation with different views and expectations of work is coming to work life giving its own characteristics on learning and sharing. Work should offer satisfaction so that the new generation employees would commit to organizations. At the same time organizations have to be able to focus on productivity to survive in the competitive market. The objective of this thesis is to construct a theory based framework of productivity, continuous learning and job satisfaction and further examine this framework and its applications in a global organization operating in process industry. Suggestions for future actions are presented for this case organization. The research is a qualitative case study and the empiric material was gathered by personal interviews concluding 15 employee and one supervisor interview. Results showed that more face to face interaction is needed between employees for learning because much of the knowledge of the process is tacit and so difficult to share in other ways. Offering these sharing possibilities can also impact positively to job satisfaction because they will increase the sense of community among employees which was found to be lacking. New employees demand more feedback to improve their learning and confidence. According to the literature continuous learning and job satisfaction have a relative strong relationship on productivity. The employee’s job description in the case organization has moved towards knowledge work due to continuous automation and expansion of the production process. This emphasizes the importance of continuous learning and means that productivity can be seen also from quality perspective. The normal productivity output in the case organization is stable and by focusing on the quality of work by improving continuous learning and job satisfaction the upsets in production can be handled and prevented more effectively. Continuous learning increases also the free human capital input and utilization of it and this can breed output increasing innovations that can increase productivity in long term. Also job satisfaction can increase productivity output in the end because employees will work more efficiently, not doing only the minimum tasks required. Satisfied employees are also found participating more in learning activities.
Individual learner, peer group and teacher roles in fostering autonomous language-learning behaviour
Resumo:
Julkaisumaa: Bulgaria
Resumo:
Yritysten kilpailukyky ei perustu nykypäivän pelkästään aineellisiin resursseihin. Yritysten on pyrittävä luomaan kyvykkyyksiä, joilla yritys pystyy sopeutumaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin toimintaympäristössään. Aineettoman pääoman, kuten rakenne-, suhde- ja ihmispääoman kehittäminen mahdollistaa edellä mainittujen kyvykkyyksien luomisen ja hallitsemisen organisaatiossa. Pääoman kehittäminen sekä hallinta vaativat organisaatiolta kulttuurisia ominaisuuksia, jotka mahdollistavat jatkuvan oppimisen ja toiminnan parantamisen. Tässä työssä on pyritty selvittämään, mitä nämä oppivan organisaation edellytykset ovat ja miten niiden nykytilaa voidaan mitata. Työn teoreettisen viitekehyksen avulla muodostettiin teemoittain kysymyksiä, joilla organisaation tilaa suhteessa oppivan organisaation tavoitteisiin pystytään tuomaan läpinäkyväksi. Kyselyn tuloksista huomattiin, että tällä mittaristolla saatiin esiin monia oppivan organisaation toimintaan vaikuttavia elementtejä ja niiden vaatimia kehityskohteita.
Resumo:
Tutkimuksessa tarkasteltiin mikä on ei-henkilöityvän organisatorisen luottamuksen merkitys yrityksen toiminnassa ja voidaanko ei-henkilöityvää organisatorista luottamusta jälleenrakentaa ja kehittää yrityksessä, joka parhaillaan käy YT-neuvotteluita. Tutkimusongelmaa lähestyttiin ei-henkilöityvän organisatorisen luottamuksen viitekehyksen kautta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena kuntaomisteisessa ICT-palveluyhtiössä. Kvalitatiivinen tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelukyselylomakkeella ja vastaukset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella yrityksen henkilöstön kokemalla ei-henkilöityvällä organisatorisella luottamuksella yritystä kohtaan on yhteys työntekijöiden työmotivaation, työtehokkuuteen ja sitoutumiseen ja vaikutus yrityksen toimintaan. Luottamuksen jälleenrakentaminen ja kehittäminen organisaatiossa edellyttävät toimenpiteitä yrityksen johdolta.
Resumo:
Opiskelijapalautteista on noussut esiin LUT:n opiskelun ja opinto-ohjauksen sähköisten työkalujen kokonaisuuden kehittämistarve. Diplomityössä selvitetään, onko LUT:n opiskelijoiden mielestä nykyinen opiskelun ja ohjauksen sähköisten työkalujen ja palveluiden kokonaisuus toimiva ja tarvitseeko sitä muuttaa jollain tavalla. Työssä kartoitettiin kokonaisuuden nykytila ja tehtiin LUT:n opiskelijoille kyselytutkimus. Opiskelijat kokevat nykyisen kokonaisuuden sekavaksi, vaikka yksittäisten työkalujen ja palveluiden käyttötarkoitukset ovat heille selkeitä. Työkalujen ja palveluiden määrää tulisi vähentää ja niistä tulisi muodostaa selkeämpi kokonaisuus. Sähköisiä työkaluja ja palveluita tulisi kehittää ensisijaisesti kokonaisuutena käyttäjien tarpeet huomioiden. Kokonaisuuden tulisi olla helppokäyttöinen kaikilla päätelaitteilla. Käyttöopastukseen ja työkalujen käytöstä viestimiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän.
Resumo:
Palvelusmotivaatioon liittyvien tekijöiden selvittäminen on tärkeää, jotta varusmiesten palvelusajasta saadaan mahdollisimman suuri hyöty niin varusmiehille kuin puolustusvoimillekin. Motivoitunut varusmies haluaa oppia uusia asioita ja näin ollen hän sisäistää oppimansa paremmin. Huonolla motivaatiolla oleva varusmies saattaa vain pakon edessä tehdä käsketyt tehtävät, mutta itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen on hyvin pinnallista. Tämä tutkimus käsittelee varusmiesten palvelusmotivaatioon yhteydessä olevia tekijöitä peruskoulutuskaudella Ilmasotakoulussa. Tutkimuksen päämääränä on selvittää mihin suuntaan varusmiesten palvelusmotivaatio kehittyy peruskoulutuskauden aikana ja mitkä tekijät ovat yhteydessä kehitykseen. Tutkimusongelmat ovat: 1. Mitkä tekijät ovat yhteydessä palvelusmotivaatioon peruskoulutuskauden aikana? 2. Mikä on palvelusmotivaation suuntaus peruskoulutuskauden aikana? Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista menetelmää. Strukturoidun lomakekyselyn ja tilastollisen analyysin avulla pystyttiin selvittämään palvelusmotivaation kehityksen suuntaus ja siihen yhteydessä olevat tekijät. Kyselylomakkeen puolistrukturoitu osuus antoi tarkempia perusteluja ja selityksiä tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina ovat Maslow’n ja Alderferin tarveteoriat. Tarpeet koostuvat toimeentulotarpeista, liittymistarpeista ja kasvutarpeista. Toisin kuin Maslow, näkee Alderfer tarpeiden välillä eräänlaisen kiertokulun, jolloin alemman tason tarpeen ei tarvitse olla täysin tyydytetty, jotta voidaan siirtyä tyydyttämään ylemmän tason tarpeita. Varusmiehet kokivat parhaiten tyydytetyksi heidän toimeentulo- ja liittymistarpeet. Ulkoisista tekijöistä vain joukkueenjohtajan toiminta tyydytti varusmiesten kasvutarpeita. Tutkittava joukko koostui Ilmasotakouluun varusmiespalvelukseen astuneista alokkaista, jotka olivat astuneet palvelukseen saapumiserässä 2/13. Saapumiserästä valittiin tutkimukseen yhteensä 83 varusmiestä. Valinta tehtiin siten, että jokaisesta kolmesta fyysisen kunnon tasoryhmästä valittiin tutkimukseen yksi joukkue. Tutkimuksen perusteella palvelusmotivaatio ei muutu merkittävästi peruskoulutuskauden aikana. Suurin yhteys varusmiesten palvelusmotivaatioon on tutkimuksen perusteella perheeltä ja puolisolta saatu tuki, sekä joukkueenjohtajan, kouluttajien ja varusmiesjohtajien toiminta. Myös yhteishenki koettiin positiivisena yhteytenä palvelusmotivaatioon.
Resumo:
The objective of this Master’s Thesis is to find individuals’ inducements that assist innovation adoption in the framework of sustainable food system. The purpose of the thesis is to examine the reasons why individuals adopt sustainable approaches, and furthermore, to see by what means the transition to the more sustainable food system could be accelerated. The study’s focal point is on the micro level, even if the wider purpose is to accelerate the holistic change of food system in the near future. The study consists of a literature review and a qualitative research, which is actualized with semi-structured interviews. The results indicate that individuals adopt innovations based on their strong intrinsic motivation. The main inducements were environment-related and health-related aspects, and individual’s deep connection to the countryside. The effect of social circle and doing good actions with the consuming behavior were also highlighted. Strongest barriers to innovation adoption seem to be price sensitivity, lack of easiness, and lack of interest in food. The findings indicate also that the most significant means that could ease the individuals’ decision to adopt an innovation are health-related aspects, educating and learning, environmental aspects, and decreasing the prices. Although the theoretical part of the study highlights the effect of positive reinforcement, the empirical part neglects it.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää asiantuntijuuden ja osaamisen kehittymistä avaten aihetta erityisesti asiakasrajapinnassa tapahtuvan toiminnan kannalta. Tutkimuksen pääongelma on, miten muuttuneessa Tapiolassa asiakasrajapinnassa työskentelevän osaamista kehitetään ja mitkä kehittämisen keinot koetaan vaikutuksiltaan tärkeimmiksi asiantuntijuuden kehittymisessä? Tutkimuksen ongelma ja empiirinen osa kytkeytyvät Tapiolan muutosprosessiin, jossa organisaation toiminta on laajentunut perinteisestä vakuutuspalveluista kattamaan säästö-, sijoitus ja pankkipalvelut. Organisaatiomuutos on vaikuttanut asiakasrajapinnassa toimivien asiantuntijavaateisiin. Kehittämiskäytäntöjen kohdalla on huomioitava uudet asiantuntijuuden oppimis- ja osaamisvaatimukset, jotka koskevat eri henkilöstöryhmiä. Tutkimuksen yleisenä lähestymistapana on kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Tutkielman empiirisen osan tiedonhankinnassa käytetään tapaustutkimusta. Tutkimuksen tärkeimpinä havaintoina voidaan pitää asiantuntijuuden muodostumista sekä kehittymistä useasta lähteestä, paikantunen niin vertikaaliselle akselille kuin horisontaaliselle akselille. Tärkeimmät kehittymistä tukevat elementit ovat organisaation taholta kehittymisolosuhteiden muodostaminen sekä oikea-aikainen välineiden tarjonta, joka huomioi asiantuntijan yksilöllisiä kehittymislähtökohtia. Asiantuntijan kehittymisen perustan luo reflektiivisyys ja sen muodostuminen osaksi asiantuntijan toimintaa, joka avaa aikaan sidotun muuttuvan kehittämisperustan. Työssä oppiminen ja alaspesifi tieto toimivat niin asiantuntijuuteen kokonaisuutena kuin osaamisen kehittymiseen vaikuttavina tekijöinä. Kehittymisen kannalta on tärkeää eri toiminnan osapuolten tavoitteiden yhteensovittaminen. Tämä hiljainen osaamisalue tulee esille vasta silloin, kun eri osapuolet kohtaavat.
Resumo:
A new area of machine learning research called deep learning, has moved machine learning closer to one of its original goals: artificial intelligence and general learning algorithm. The key idea is to pretrain models in completely unsupervised way and finally they can be fine-tuned for the task at hand using supervised learning. In this thesis, a general introduction to deep learning models and algorithms are given and these methods are applied to facial keypoints detection. The task is to predict the positions of 15 keypoints on grayscale face images. Each predicted keypoint is specified by an (x,y) real-valued pair in the space of pixel indices. In experiments, we pretrained deep belief networks (DBN) and finally performed a discriminative fine-tuning. We varied the depth and size of an architecture. We tested both deterministic and sampled hidden activations and the effect of additional unlabeled data on pretraining. The experimental results show that our model provides better results than publicly available benchmarks for the dataset.
Resumo:
Turvallisuus on moniulotteinen käsite ja olotila, jonka tärkeys tiedostetaan viimeistään kun se on uhattuna. Turvallisuus on perustarve ihmiselle, mutta yhä useammin se on perustarve myös eri organisaatioille ja yrityksille. Turvallisuusjohtaminen taas on turvallisuuden hallintaa ja sen jatkuvaa edistämistä. Nykyaikaiselle turvallisuudelle ovat ominaisia monimutkaiset ja nopeasti muuttuvat uhkakuvat. Turvallisuuden hallinnassa korostuukin entisestään uhka – analyysien suunnittelu, sekä organisaation omien virheiden kautta tapahtuva oppiminen. Tutkimuksen aiheena oli tutkia turvallisuutta ja sen johtamista puolustusvoimien turvallisuustoiminnan strategian antamien suuntalinjojen sisällä. Tavoitteena oli aloittaa avaamalla ensin käsitteet turvallisuus ja turvallisuusjohtaminen, joiden avulla oli tarkoitus kartoittaa turvallisuuden eri ilmenemismuotoja sekä puolustusvoimien turvallisuusjohtamisen luonnetta. Turvallisuus käsitettä avattiin käyttämällä puolustusvoimille ominaisia uhkakuvia erottelemaan turvallisuuden eri osa – alueita. Lopuksi koottiin turvallisuusjohtamisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä saadut tulokset ja verrattiin niitä puolustusvoimien turvallisuustoiminnan strategiaan, jotta voitiin tehdä johtopäätöksiä sen ominaispiirteistä. Vertailemalla sitä miten puolustusvoimien turvallisuustoiminnan strategia eroaa yleisistä turvallisuus käsityksistä. Kartoitettiin puolustusvoimille ominaisia turvallisuus näkemyksiä, sekä nostettiin esiin useimmin tekstissä mainittuja käsitteitä. Seuraavaksi määritettiin painopiste turvallisuusjohtamiselle, laskemalla montako kertaa kukin turvallisuusjohtamisen malli tai sen alle menevä asia mainittiin turvallisuustoiminnan strategiassa. Eniten esiinnoussutta mallia voitiin pitää turvallisuusjohtamisen painopisteenä. Tutkimuksessa on havaittu turvallisuuteen vaikuttavat uhat keskeisiksi tekijöiksi puhuttaessa turvallisuudenjohtamisen luonteen ymmärtämisestä. Turvallisuusjohtaminen taas on ensisijaisen tärkeää uhkakuvien kartoittamiseksi, kokonaisuutta voikin siis pitää varsin kompleksisena.