Etelä-Savon aluetalouskatsaus 2011

Etelä-Savon aluetalouskatsaus esittelee maakunnan tilaa ja viimeaikaista kehitystä. Katsaus on yksi työkaluista maakunnan kehityksen seurannassa ja tulevaisuuden ennakoinnissa. Vuosittain laadittavan katsauksen teossa on hyödynnetty viimeisimpiä saatavilla olevia tilastoaineistoja. Keskeisen osan katsausta muodostavat Tilastokeskukselta hankitut yritysten liikevaihtoa, vientiä ja henkilöstömäärän kehitystä kuvaavat indeksisarjat Etelä-Savon kannalta keskeisiltä toimialoilta ja yritysryhmistä. Indeksisarjojen tiedot yltävät vuoden 2011 maaliskuulle saakka. Maakuntatasoisen tiedon ohella katsauksessa tarkastellaan henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitystä myös Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seutukunnissa. Katsauksen ovat koonneet Etelä-Savon ELY-keskuksen TENHO –hankkeen ennakointiasiantuntijat. Talouden taantuma hellitti vuonna 2010. Kun Etelä-Savossa vuonna 2009 yritysten liikevaihto supistui jopa 13 prosenttia, saavutettiin vuonna 2010 liikevaihdossa 6,8 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Yritysten henkilöstömäärä ei taantumassa notkahtanut yhtä paljon kuin liikevaihto, mutta senkin vuotuinen kasvuprosentti kääntyi 4,3 prosenttia miinukselle. Käänne parempaan tapahtui vuoden 2010 viimeisellä vuosineljänneksellä. jolloin henkilöstömäärä nousi lievästi plussan puolelle (1,5 %) edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kasvu on jatkunut kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Toimialoittain tarkasteltuna sekä rakentaminen, tukku- ja vähittäiskauppa, palvelut että teollisuus ovat kasvattaneet liikevaihtoaan ja henkilöstömääräänsä vuonna 2010. Kasvu näyttää jatkuneen ja paikoin jopa vahvistuneen kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Liikevaihdon osalta kasvu on ollut voimakkainta rakentamisessa, ja henkilöstömäärässä mitattuna puolestaan teollisuudessa, jossa vahvistuneet tilauskannat ovat myös parantaneet alan työllisyyttä. Maailmantalouden epävarmuus tekee pidemmän aikavälin suhdanteiden arvioinnista vaikeaa. Arvioita talouden näkymistä on kuvattu lähemmin Alueelliset talousnäkymät –julkaisussa.

Toimialakehitys Kaakkois-Suomessa

Raportissa kuvataan suurimpien ja alueelle merkittävimpien toimialojen kehitystä Kaakkois-Suomessa. Julkaisu on tehty tukimateriaaliksi pääasiassa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen suunnitteluun. Aikajänne ulottuu vuosiin 2014–2015. Toimialakehitystä tarkastellaan mm. työllisyyden kehityksen (ETLAn uusin alue-ennuste), poistumien, selkeimpien muutostrendien ja esiin tulevien osaamistarpeiden kautta. Tarkasteltavia toimialoja ovat maatalous, teknologiateollisuus, metsäala (paperiteollisuus ja puutavarateollisuus), elintarviketeollisuus, rakentaminen, kauppa, matkailu, majoitus- ja ravitsemistoiminta, logistiikka, sosiaali- ja terveysala sekä hyvinvointipalvelut, liike-elämän palvelut sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut.

Yritysharavan hankeraportti : Tarina siitä, kun viranomainen kuuli kaikkia Suomen toimivia yrityksiä

Yritysharavointi - mitä se on? Yritysharavoinnista puhuttaessa siihen yhdistetään useimmiten seuraavia käsitteitä: ennakointi, yritystutkimus, tilastot, proaktiivisuus, tietokanta, yrityskysely, yritysten haastattelut, asiakaskontaktit ja asiakastieto. Vähemmän puhutaan palveluvasteesta ja haravoinnin tietovirtojen viranomaistyötä ohjaavana ja asiakastietoon perustavana menetelmänä. Yritysharava oli ja on kaikkea tuota. Se ohjasi viranomaistyöhön noin 80 0000 asiakasliidiä, mihin suurelta osin myös tuotettiin palve¬luvastetta, eli osallistuttiin kymmenien tuhansien yritysten kehitystyöhön. Onkin turha pohtia mitä yritysharavointi on, sillä se on noita kaikkia, jota edellä lueteltiin. Se on hyvin laaja ja perinpohjainen kehitysmenetelmä, joka hyödyttää laajasti yrityksiä ja edistää sen myötä yhteiskunnan kehitystä sekä käyttää hyväkseen hyvin kehittynyttä suurten tietojen käsittelyyn kykenevää sähköistä järjestel¬mää. Sellaista tieto-ohjausta ei ole koskaan ennen ollut ainakaan viranomaistyössä käytössä. Valtakunnallinen KOTTI-hanke oli hyvin aikataulutettu ja tehokas laajan yritystiedon tuottaja. Hanke tavoitti kaikki maan toimivat yrityk¬set ja erityisesti myös pienet yritykset. Yritysharavassa on oleellista sen konkreettisuus ja se, että siitä saa helposti esiin vastaajaan. Näin yritykseen kohdistuvaa viranomaistyötä on helppo kohdistaa osuvaksi. Noin puolella yrityksistä on ollut viranomaiselle kohdistu¬via toiveita tai suoranaisia palvelutarpeita. Hanketta on toteuttanut Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella (2009-2012 toimi ESR toimintalinja 3). Hanke on ollut hyvin kevyesti organisoitu ja tuottanut haastattelut ja atk-palvelut ostopalveluna.

Yritysharavan tulokset : Valtakunnallisen KOTTI-hankkeen tulosyhteenveto 20.3.2009-31.12.2011

Yritysharavointi - mitä se on? Yritysharavoinnista puhuttaessa siihen yhdistetään useimmiten seuraavia käsitteitä: ennakointi, yritystutkimus, tilastot, proaktiivisuus, tietokanta, yrityskysely, yritysten haastattelut, asiakaskontaktit ja asiakastieto. Vähemmän puhutaan palveluvasteesta ja haravoinnin tietovirtojen viranomaistyötä ohjaavana ja asiakastietoon perustavana menetelmänä. Yritysharava oli ja on kaikkea tuota. Se ohjasi viranomaistyöhön noin 80 0000 asiakasliidiä, mihin suurelta osin myös tuotettiin palve¬luvastetta, eli osallistuttiin kymmenien tuhansien yritysten kehitystyöhön. Onkin turha pohtia mitä yritysharavointi on, sillä se on noita kaikkia, jota edellä lueteltiin. Se on hyvin laaja ja perinpohjainen kehitysmenetelmä, joka hyödyttää laajasti yrityksiä ja edistää sen myötä yhteiskunnan kehitystä sekä käyttää hyväkseen hyvin kehittynyttä suurten tietojen käsittelyyn kykenevää sähköistä järjestel¬mää. Sellaista tieto-ohjausta ei ole koskaan ennen ollut ainakaan viranomaistyössä käytössä. Valtakunnallinen KOTTI-hanke oli hyvin aikataulutettu ja tehokas laajan yritystiedon tuottaja. Hanke tavoitti kaikki maan toimivat yrityk¬set ja erityisesti myös pienet yritykset. Yritysharavassa on oleellista sen konkreettisuus ja se, että siitä saa helposti esiin vastaajaan. Näin yritykseen kohdistuvaa viranomaistyötä on helppo kohdistaa osuvaksi. Noin puolella yrityksistä on ollut viranomaiselle kohdistu¬via toiveita tai suoranaisia palvelutarpeita. Hanketta on toteuttanut Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella (2009-2012 toimi ESR toimintalinja 3). Hanke on ollut hyvin kevyesti organisoitu ja tuottanut haastattelut ja atk-palvelut ostopalveluna.

Scenario-based traffic forecasts for the routes between the PENTA ports in 2020

Maritime transport is the foundation for trade in the Baltic Sea area. It represents over 15% of the world’s cargo traffic and it is predicted to increase by over 100% in the future. There are currently over 2,000 ships sailing on the Baltic Sea and both the number and the size of ships have been growing in recent years. Due to the importance of maritime traffic in the Baltic Sea Region, ports have to be ready to face future challenges and adapt to the changing operational environment. The companies within the transportation industry – in this context ports, shipowners and logistics companies – compete continuously and although the number of companies in the business is not particularly substantial because the products offered are very similar, other motives for managing the supply chain arise. The factors creating competitive advantage are often financial and related to cost efficiency, but geographical location, road infrastructure in the hinterland and vessel connections are among the most important factors. The PENTA project focuses on adding openness, transparency and sharing knowledge and information, so that the challenges of the future can be better addressed with regard to cooperation. This report presents three scenario-based traffic forecasts for routes between the PENTA ports in 2020. The chosen methodology is PESTE, in which the focus in on economic factors affecting future traffic flows. The report further analyses the findings and results of the first PENTA WP2 report “Drivers of demand in cargo and passenger traffic between PENTA ports” and utilises the same material, which was obtained through interviews and mail surveys.

Dynamic linkages of real estate and stock markets in Finland

Traditionally real estate has been seen as a good diversification tool for a stock portfolio due to the lower return and volatility characteristics of real estate investments. However, the diversification benefits of a multi-asset portfolio depend on how the different asset classes co-move in the short- and long-run. As the asset classes are affected by the same macroeconomic factors, interrelationships limiting the diversification benefits could exist. This master’s thesis aims to identify such dynamic linkages in the Finnish real estate and stock markets. The results are beneficial for portfolio optimization tasks as well as for policy-making. The real estate industry can be divided into direct and securitized markets. In this thesis the direct market is depicted by the Finnish housing market index. The securitized market is proxied by the Finnish all-sectors securitized real estate index and by a European residential Real Estate Investment Trust index. The stock market is depicted by OMX Helsinki Cap index. Several macroeconomic variables are incorporated as well. The methodology of this thesis is based on the Vector Autoregressive (VAR) models. The long-run dynamic linkages are studied with Johansen’s cointegration tests and the short-run interrelationships are examined with Granger-causality tests. In addition, impulse response functions and forecast error variance decomposition analyses are used for robustness checks. The results show that long-run co-movement, or cointegration, did not exist between the housing and stock markets during the sample period. This indicates diversification benefits in the long-run. However, cointegration between the stock and securitized real estate markets was identified. This indicates limited diversification benefits and shows that the listed real estate market in Finland is not matured enough to be considered a separate market from the general stock market. Moreover, while securitized real estate was shown to cointegrate with the housing market in the long-run, the two markets are still too different in their characteristics to be used as substitutes in a multi-asset portfolio. This implies that the capital intensiveness of housing investments cannot be circumvented by investing in securitized real estate.

Työvoiman hallintajärjestelmän käyttöönoton vaikutukset liiketoimintatiedon hallintaan: Tapaustutkimus siivousalalla

Tehokas työvoiman hallinta on elintärkeää erityisesti palvelualan yrityksille, joiden liiketoimintamalli perustuu täysin henkilöstön panokseen ja liiketoiminnan suurin kuluerä muodostuu palkoista. Yritykset ovat pyrkineet automatisoimaan työvoiman hallintaansa jo vuosikymmeniä, ja liike-elämä pyrkii tarjoamaan jatkuvasti uusia tapoja organisoida ja hallita työvoimaa. Tämä tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka työvoiman hallintajärjestelmän käyttöönotto on vaikuttanut sen pääasiallisten käyttäjien liiketoimintatiedon hallintaan. Tutkimuksen kohdeyrityksenä on kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys, joka tarjoaa erilaisia tukipalveluita, joista suurin osa kiinteistön ylläpito- ja siivouspalveluina. Kohdeyrityksessä on otettu käyttöön uusi työvoiman hallintajärjestelmä, joka on muuttanut siivouspalveluiden esimiesten työskentelytapoja olennaisesti. Tutkimuksessa keskitytään tutkimaan ja analysoimaan siivouspalveluiden esimiesten työn muutoksia. Teoreettisena lähestymistapana on käytetty työvoiman hallinnan ja liiketoimintatiedon hallinnan teorioita. Tutkimuksen toteutuksessa on hyödynnetty sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmetodeja. Aluksi on haastateltu kohdeyrityksen esimiehiä, jonka jälkeen kaikille esimiehille, jotka käyttävät järjestelmää, on lähetetty kyselylomake. Reilu kaksi kolmasosaa vastaajista koki saaneensa toiminnan organisoimisen kannalta hyödynnettävää tietoa, mutta melkein puolet vastaajista ei ollut tehnyt minkäänlaisia muutoksia alueensa kohteisiin ja työmääräyksiin. Esimiehistä enemmistö koki järjestelmän käyttöönoton parantaneen asiakastyytyväisyyttä sekä reklamaatioiden vähentyneen, mikä on merkittävä parannus entiseen toimintatapaan verrattuna. Voidaan sanoa, että vastaajat ovat jakaantuneet kahteen leiriin; osa on ottanut järjestelmän onnistuneesti omaan ja alaistensa käyttöön ja kokee siitä saatavan paljonkin hyötyä. Toinen osa ei koe hyötyvänsä järjestelmästä tarpeeksi sen työmäärään nähden, tai sitten hyötyä ei koeta ollenkaan. Tutkimuskysymyksenä oli, miten työvoiman hallintajärjestelmän käyttöönotto on vaikuttanut liiketoimintatiedon hallintaan. Vastauksena on, että järjestelmä on lisännyt niiden esimiesten tiedon määrää, jotka ovat onnistuneesti ottaneet järjestelmän osaksi omaa toimintaansa ja kokevat saavansa hyötyä järjestelmästä. Osa esimiehistä on myös hyödyntänyt saamaansa tietoa päätöksenteossaan. Selkeää on, että vaikutukset eivät koske kaikkia esimiehiä samalla tavoin. Esimiesten työn prosesseja, kuten työajanseurantaa ja työvuorosuunnittelua, järjestelmä on osittain muuttanut radikaalistikin. Työvuorosuunnittelu ei kokenut samanlaista muutosta kuin työajanseuranta, joka muuttui olennaisesti järjestelmän käyttöönoton myötä. Järjestelmä on tuonut mitattavia hyötyjä, mutta kaikkia esimiehiä nämä hyödyt eivät koske. Voidaan siis sanoa, että potentiaalia on, mutta ongelmaksi muodostuu, miten hyödyt saadaan koskettamaan kaikkia järjestelmän tämänhetkisiä ja myös tulevia käyttäjiä.

Metro Ethernet -tekniikka: verkko, palvelut ja suunnittelu

Työ aloitettiin perehtymällä Metro Ethernet verkon eriosiin kuten Ethernet-verkkoon, MultiProtocol Label Switching verkkoon ja näiden verkkojen eriosiin. Työssä siis tarkasteltiin lähemmin Ethernet verkon toimintaa sekä sen tarjoamia standardeja kaistannopeuteen, kaapeli materiaaleihin ja kehysrakenteeseen. Tarkasteltiin myös MultiProtocol Label Swit-ching verkon rakennetta, pakettien reititys perusteita pohjautuen Ethernet verkon kehysrakenteeseen, Internet Protocol over MultiProtocol Label Switching tekniikkaa sekä näihin liittyviä alakäsitteitä kuten palvelunlaatu, virtuaaliyhteys, MAC-osoite jne. Kun työssä oli selvitetty Metro Ethernet verkon taustat ja perusteet voitiin siirtyä tutkimaan Metro Area Network ja Metro Ethernet Networks verkkojen tarkempaa rakennetta ja niiden mahdollisuuksia. Koska työn aiheena on Metro Ethernet-verkko, tulee myös tutkia Metro Ethernet Forum järjestöä jossa päätetään kaikki Metro Ethernet-verkkoon liittyvät asiat ja mm. MEF standardit. MEF standardeja on 16 kappaletta ja ne määrittelevät mm. Metro Ethernet verkon palvelut ja verkon arkkitehtuurin. Viimeisenä tutkimusalueena oli kolmen eri verkkolaitteen tutkiminen ja jo valmiina olevien verkkolaitteiden mahdollisuuksien kartoitus. Laitteiden tutkinnassa perehdyttiin Metro Et-hernet-verkko mahdollisuuksiin jokaisen laitevalmistajan tarjoamalla Internet Protocol over MultiProtocol Label Switching tekniikalla. Lopuksi tutkittiin vielä verkkosuunnitelman poh-jan luomista sekä itse suunnitelmaa, aikaisempien tutkimus tulosten pohjalle. Tutkimuksen tuloksena saatiin Metro Ethernet verkon ja käyttökelpoisten verkkolaitteiden tutkimusraportti ja käyttökelpoinen Metro Ethernet-verkkosuunnitelma jota voi käyttää mahdollisesti suoraan pohjana tai ainakin vertailu pohjana käytännön toteutuksessa.

OSAAMISINTENSIIVISET LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT, Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Case: Yritysten ja työhallinnon yhteistyö työvoimapoliittisen koulutuksen suunnittelussa

Työn tavoitteena on selvittää kuinka yritykset osallistuvat työvoimakoulutuksen suunnitteluun. Kyselyn avulla on selvitetty suunnitteluprosessia, johon osallistui osa TE-keskuksista ja työvoimatoimistoista. Kirjallisuustutkimuksessa tarkastellaan osaamisintensiivisiä liike-elämän palveluita, tiedon hallintaa, miljöön analysointia, liiketoimintasuhteita sekä verkostoitumista. Tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan työhallinnon tavoitteita ja kyselyn avulla selvitettyjätoimintatapoja yritysten osallistumisesta työvoimakoulutuksen suunnitteluun. Tuloksena saatiin runsaasti yhteistyötapoja yritysten kanssa, mutta Lappeenrannan työvoimatoimiston näkökulmasta ei mitään uutta noussut esille. Suoran yhteistyön esteenä on edelleen yrityksien sekä myös työvoimahallinnon motivaationpuute.

Web-palvelut ja niiden käyttö tietojärjestelmän rajapintojen toteutuksessa.

Työssä luodaan yleiskuva Web-palvelut -tekniikasta ja toteutetaan sen avulla kahden tietojärjestelmän integrointi. Web-palvelut on uusi toteutustekniikasta riippumaton lähestymistapa tietojärjestelmien integrointiin, organisaatioiden väliseen sähköiseen liiketoimintaan ja sovelluslogiikan hajautukseen. Työssä keskitytään Web-palveluiden alemman tason perusteknologioiden (SOAP, WSDL ja UDDI) tarkasteluun. Työn teoriaosassa määritellään Web-palvelut ja kuvataan Web-palveluiden arkkitehtuuri sekä arkkitehtuurin toteuttavat standardit. Soveltavassa osassa toteutetaan kahden tietojärjestelmän integrointi Web-palveluiden avulla. Web-palveluiden käyttöä ja luontia helpottamaan toteutettiin yleiskäyttöinen komponentti, jota voidaan käyttää myöhemmin muissa vastaavissa projekteissa. Työssä tarkastellaan Web-palveluiden käytettävyyttä organisaation tietojärjestelmien sisäisessä integroinnissa ja sovelluslogiikan hajautuksessa. Tarkastelun tuloksena todetaan, että Web-palvelut on tällä hetkellä keskeneräinen tekniikka ja soveltuu toistaiseksi vain yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen. Tulevaisuudessa Web-palveluilla on kuitenkin edellytykset yleistyä sekä integroinnin että sovelluslogiikan hajautuksen perustekniikkana.

Logistiikka ja palvelut kiinteiden kalusteiden myynnissä

Insinöörityössä tutkitaan kiinteiden kalusteiden, kuten keittiö- ja kylpyhuonekalusteiden sekä vaatekomeroiden, ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Samalla selvitetään, minkälaiseksi asiakkaat ovat kokeneet saadun palvelun sekä minkälaisia logistisia palveluita halutaan ostaa kalusteiden ohella. Työssä tutkitaan myös kalusteiden myymisen ja siihen liittyvien palveluiden ongelmakohtia asiakkaan näkökulmasta. Logistiikka liittyy olennaisesti kalusteiden myymiseen. Liike tilaa tuotteensa valmistajilta, joka tilauksen mukaisesti valmistaa ja pakkaa tuotteet. Tilaus kuljetetaan valmistajan tiloista myyntiliikkeen varastoon ja hyllytetään. Insinöörityössä keskitytään logistisista palveluista puhuttaessa niihin toimenpiteisiin, jotka tuotetaan hyllytyksen jälkeen. Näitä toimenpiteitä ovat asiakkaan tilauksen vastaanotto, keräily, kokoaminen, pakkaaminen, kuljettaminen ja asentaminen. Suurin osa näistä palveluista on asiakkaalle vapaaehtoisia ja maksullisia. Kalusteiden myynnissä on ongelmallista tuotteiden toimittaminen niin, että luvatussa aikataulussa pysytään. Valmiiden lähetysten sisällössä on myös usein puutteita. Työn tavoitteena on kartoittaa näitä ongelmia sekä laatia niihin parannusehdotuksia. Työ aloitettiin arvioimalla ongelmakohtia sekä ostopäätöksiin vaikuttavia asioita. Aiheesta tehtiin kyselylomake, minkä jälkeen kysely toteutettiin verkkosivuilla. Kyselystä laitettiin ilmoituksia remonttiaiheisille keskustelupalstoille. Saatujen vastausten perusteella tehtiin erilaisia laskelmia, vertailuja sekä kuvaajia tuloksista. Tämän jälkeen verrattiin tuloksia alussa tehtyihin arvioihin sekä pohdittiin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja havaittuihin ongel-miin. Tehdyn kyselyn perusteella saatiin tietoa asiakastyytyväisyydestä, ostopäätöksistä sekä koetusta logististen palveluiden laadusta. Samalla saatiin selville asiakkaiden mielestä suurimmat ongelmat liittyen tehtyyn kauppaan sekä saatuihin palveluihin. Ongelmia olivat muun muassa heikko asiakaspalvelu ja virheet lähetysten sisällössä, myöhästymiset toi-mituksissa sekä hidas virheiden korjaaminen. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää paran-tamalla asiakaspalvelua sekä markkinoimalla palveluja entistä tehokkaammin.

ASP-palvelut tuotanto- ja teollisuusyrityksille

Tämä kandidaatintyö käsittelee sovellusvuokrausta sekä tuotanto- ja teollisuusyrityksille suunnattuja sähköisiä palveluita, joita on mahdollista hankkia myös ASP-mallin mukaisesti. Sovellusvuokraus tarkoittaa toimintamallia, jossa asiakas käyttää ohjelmistoja tietoverkon välityksellä palveluntarjoajan palvelimilla. Käytöstä maksetaan vuokrahinnoittelun mukaan. Työssä käydään läpi sovellusvuokraus, sen hyödyt, riskit, käyttöönotto sekä sovellusvuokraussopi-muksen sisältö. Tuotanto- ja teollisuusyrityksille suunnattuja sähköisiä palveluita ovat yrityksen toiminnan ohjaukseen liittyvät järjestelmät kuten toimitusketjun hallinta, toiminnanohjausjärjestelmä, valmistuksen ohjaus, asiakkuuden hallinta, tuotetiedon hallinta ja henkilöstöjohtaminen. ASP-palveluna voidaan myös toteuttaa sähköisiä kauppapaikkoja. Kolme case-esimerkkiä valottavat palveluiden toimintaa käytännössä. Työn tuloksena todetaan, että sovellusvuokrauspalveluiden tarjonta sekä myös käyttö on lisääntynyt huimasti. Tuotanto- ja teollisuusyrityksille suunnatuista sähköisistä palveluista suurinta osaa on mahdollista saada myös ASP-mallin mukaisesti. Sovellusvuokraus on varteenotettava vaihtoehto uusittaessa tuotanto- tai teollisuusyritysten tietojärjestelmiä, mutta myös riskit tulee arvioida tarkkaan.