Knowledge, attitudes and beliefs of parents regarding fever in children: a Danish interview study

Aim: Fever and febrile illness are some of the most common conditions managed by parents. The aim of this study was to examine the knowledge, attitudes and beliefs of parents around fever in children under five years of age. Methods: Between July and August 2014, a convenience sample of parents was invited to participate in this study in Copenhagen, Denmark. Results were analysed thematically using a constant comparison method. Results: Twenty-one parents participated in the study. Five themes emerged from the data: parental concern, help-seeking behaviour, parental knowledge, parent fever management practices and initiatives. Parents used a range of information sources to obtain their knowledge on management of fever; however, due to issues of trust with these sources, reassurance was often sought from healthcare practitioners. There was a desire amongst most parents for initiatives to be introduced which provide general information on how to manage fever in children. Conclusion: Parents were very concerned when their child was febrile and instigated practices obtained from accessible information sources. This study has identified a need for specific and reliable information initiatives to be introduced as a means of reducing parental concern and ensuring evidence-based strategies for managing a child with fever.

Graded Exercise Therapy Guided Self-Help Trial for Patients with Chronic Fatigue Syndrome (GETSET): Protocol for a Randomized Controlled Trial and Interview Study

Background: Chronic fatigue syndrome, also known as myalgic encephalomyelitis (CFS/ME), is characterized by chronic disabling fatigue and other symptoms, which are not explained by an alternative diagnosis. Previous trials have suggested that graded exercise therapy (GET) is an effective and safe treatment. GET itself is therapist-intensive with limited availability. Objective: While guided self-help based on cognitive behavior therapy appears helpful to patients, Guided graded Exercise Self-help (GES) is yet to be tested. Methods: This pragmatic randomized controlled trial is set within 2 specialist CFS/ME services in the South of England. Adults attending secondary care clinics with National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE)-defined CFS/ME (N=218) will be randomly allocated to specialist medical care (SMC) or SMC plus GES while on a waiting list for therapist-delivered rehabilitation. GES will consist of a structured booklet describing a 6-step graded exercise program, supported by up to 4 face-to-face/telephone/Skype™ consultations with a GES-trained physiotherapist (no more than 90 minutes in total) over 8 weeks. The primary outcomes at 12-weeks after randomization will be physical function (SF-36 physical functioning subscale) and fatigue (Chalder Fatigue Questionnaire). Secondary outcomes will include healthcare costs, adverse outcomes, and self-rated global impression change scores. We will follow up all participants until 1 year after randomization. We will also undertake qualitative interviews of a sample of participants who received GES, looking at perceptions and experiences of those who improved and worsened. Results: The project was funded in 2011 and enrolment was completed in December 2014, with follow-up completed in March 2016. Data analysis is currently underway and the first results are expected to be submitted soon. Conclusions: This study will indicate whether adding GES to SMC will benefit patients who often spend many months waiting for rehabilitative therapy with little or no improvement being made during that time. The study will indicate whether this type of guided self-management is cost-effective and safe. If this trial shows GES to be acceptable, safe, and comparatively effective, the GES booklet could be made available on the Internet as a practitioner and therapist resource for clinics to recommend, with the caveat that patients also be supported with guidance from a trained physiotherapist. The pragmatic approach in this trial means that GES findings will be generalizable to usual National Health Service (NHS) practice.

Barriers and facilitators to cooking from 'scratch' using basic or raw ingredients: A qualitative interview study

Background: Previous research has highlighted an ambiguity in understanding cooking related terminology and a number of barriers and facilitators to home meal preparation. However, meals prepared in the home still include convenience products (typically high in sugars, fats and sodium) which can have negative effects on health. Therefore, this study aimed to qualitatively explore: (1) how individuals define cooking from ‘scratch’, and (2) their barriers and facilitators to cooking with basic ingredients.
Methods: 27 semi-structured interviews were conducted with participants (aged 18-58 years) living on the island of Ireland, eliciting definitions of ‘cooking from scratch’ and exploring the reasons participants cook in a particular way. The interviews were professionally transcribed verbatim and Nvivo 10 was used for an inductive thematic analysis.
Results: Our results highlighted that although cooking from ‘scratch’ lacks a single definition, participants viewed it as optimal cooking. Barriers to cooking with raw ingredients included: 1) time pressures; (2) desire to save money; (3) desire for effortless meals; (4) family food preferences; and (5) effect of kitchen disasters. Facilitators included: 1) desire to eat for health and well-being; (2) creative inspiration; (3) ability to plan and prepare meals ahead of time; and (4) greater self-efficacy in one’s cooking ability.
Conclusions: Our findings contribute to understanding how individuals define cooking from ‘scratch’, and barriers and facilitators to cooking with raw ingredients. Interventions should focus on practical sessions to increase cooking self-efficacy; highlight the importance of planning ahead and teach methods such as batch cooking and freezing to facilitate cooking from scratch.

Patient experiences of a bariatric group programme for managing obesity:a qualitative interview study

Objectives: People with obesity experience a range of physical and psychological ill-health outcomes. This study examined patients’ experiences of a group-based programme for the management of morbid obesity delivered within the UK National Health Service. The focus of the study was on the emerging dynamic of the group and patients’ perceptions of its impact on health outcomes. Design: A qualitative interview study was conducted and involved patients recruited from a Tier 3 bariatric service in South West England. Verbatim transcripts were analysed using thematic analysis. Methods: Twenty patients (12 females) with a BMI ≥ 35 kg/m2 participated in a semi-structured one-to-one interview. Participants had been registered with the bariatric service for at least 6 months. None of the participants had had bariatric surgery. Results: Most participants felt that they had benefited from participating in the group programme and talked about the group as a resource for lifestyle change. Participants’ narratives centred on the emergence of a sense of self based upon their participation in the group: establishing psychological connections to other patients, or shared social identity, was regarded as a key mechanism through which the programme's educational material was accessed, and underpinned the experience of social support within the group. Through interaction with other patients, involving the sharing of personal experiences and challenges, participants came to experience their weight ‘problem’ through a collective lens that they felt empowered them to initiate and sustain individual lifestyle change. Discussion: Bariatric care groups have the potential to support lifestyle change and weight loss and may help address the psychological needs of patients. Nurturing a sense of shared social identity amongst patients with morbid obesity should be a core aim of the care pathway and may provide the foundation for successful translation of dietetic content in group programmes.

The Cornella Health Interview Survey Follow-Up (CHIS.FU) Study: design, methods, and response rate

Background: The aim of this report is to describe the main characteristics of the design, including response rates, of the Cornella Health Interview Survey Follow-up Study. Methods: The original cohort consisted of 2,500 subjects (1,263 women and 1,237 men) interviewed as part of the 1994 Cornella Health Interview Study. A record linkage to update the address and vital status of the cohort members was carried out using, first a deterministic method, and secondly a probabilistic one, based on each subject's first name and surnames. Subsequently, we attempted to locate the cohort members to conduct the phone follow-up interviews. A pilot study was carried out to test the overall feasibility and to modify some procedures before the field work began. Results: After record linkage, 2,468 (98.7%) subjects were successfully traced. Of these, 91 (3.6%) were deceased, 259 (10.3%) had moved to other towns, and 50 (2.0%) had neither renewed their last municipal census documents nor declared having moved. After using different strategies to track and to retain cohort members, we traced 92% of the CHIS participants. From them, 1,605 subjects answered the follow-up questionnaire. Conclusion: The computerized record linkage maximized the success of the follow-up that was carried out 7 years after the baseline interview. The pilot study was useful to increase the efficiency in tracing and interviewing the respondents.

Blood glucose self-monitoring in non-insulin-treated type 2 diabetes:a qualitative study of patients' perspectives

Background: Self-monitoring of blood glucose is controversial in the management of type 2 diabetes. Some research suggests that self-monitoring improves glycaemic control, whereas other research is sceptical about its value for people with type 2 diabetes who are not on insulin. Although blood glucose meters are widely available and used by this group, patients' own views are absent from the debate. Aim: To explore the pros and cons of glucose monitoring from the patients' perspectives. Design of study: Qualitative repeat-interview study. Setting: Patients were recruited from 16 general practices and three hospital clinics within four local healthcare cooperatives in Lothian, Scotland. Method: Interview data from 40 patients diagnosed with type 2 diabetes within the previous 6 months were analysed using thematic analysis informed by grounded theory. We report findings from round 1 and round 2 interviews. Results: Glucose monitoring can heighten patients' awareness of the impact of lifestyle; for example, dietary choices, on blood glucose levels. Glucose monitoring amplifies a sense of 'success' or 'failure' about self-management, often resulting in anxiety and self-blame if glucose readings remain consistently high. Moreover, monitoring can negatively effect patients' self-management when readings are counter-intuitive. Conclusion: Our analysis highlights the importance of understanding the meanings that newly diagnosed patients attach to glucose self-monitoring. To maximise the positive effects of self-monitoring, health professionals should ensure that patients understand the purpose of monitoring and should clarify with patients how readings should be interpreted. © British Journal of General Practice.

Biased thinking assessed by external observers in borderline personality disorder

Objectives. Biased thinking (to some extent overlapping with the concepts of cognitive distortions and cognitive errors) is a key concept in cognitive therapy of Borderline Personality Disorder (BPD). Specific contents and cognitive processes related to BPD functioning are known. However, most studies are based on self-report measures which present a number of important limitations, in particular the difficulty in assessing non-conscious processes infused by affect. So far, no studies were conducted using valid observer-rated methodology addressing the question of biased thinking in BPD as it unfolds spontaneously in session. Design. This is a controlled interview study comparing two matched groups, BPD patients and healthy controls. Methods. A total of N= 25 clinical dynamic interviews with patients presenting with BPD were transcribed and rated using the Cognitive Errors Rating Scale (Drapeau, Perry, & Dunkley, 2008); their cognitive profiles were compared to those of N= 25 healthy controls who underwent the same procedure. Results. Overall, results indicated that no between-group difference in the frequency of specific biases was found. However, heightened levels of negative cognitive biases, in particular over-generalizing and fortune-telling, were associated with BPD. Furthermore, negative over-generalizing was associated with the number of BPD symptoms. Conclusions. These results have high levels of ecological validity and are promising for the refinement of cognitive theory of BPD. Clinical implications for assessment and intervention are discussed.

Production scheduling tools' evaluation in a global telecommunications and electronics company

Tutkimuksen päätavoite on arvioida, ovatko neljä ohjelmistovaihtoehtoa riittäviä tuotannon aikataulutuksen työkaluja ja mikä työkaluista sopii toimeksiantajayritykselle. Alatavoitteena on kuvata tuotannon aikataulutuksen nyky- ja tahtotila prosessimallinnuksen avulla, selvittää työkalun käyttäjätarpeet ja määritellä priorisoidut valintakriteerit työkalulle.Tutkimuksen teoriaosuudessa tutkitaan tuotannon aikataulutuksen logiikkaa ja haasteita. Työssä tarkastellaan aikataulutusohjelmiston valintaa rinnakkain prosessinmallinnuksen kanssa. Aikataulutusohjelmistovaihtoehdot ja metodit käyttäjätarpeiden selvittämiseksi käydään läpi. Empiriaosuudessa selvitetään tutkimuksen suhde toimeksiantajayrityksen strategiaan. Käyttäjätarpeet selvitetään haastattelujen avulla jaanalysoidaan QFD matriisin avulla. Toimeksiantajayrityksen tuotannon aikataulutuksen nyky- ja tahtotilaprosessit mallinnetaan, jotta ohjelmistojen sopivuutta, aikataulutusprosessia tukevana työkaluna voidaan arvioida.Tutkimustuloksena ovatpriorisoidut valintakriteerit aikataulutustyökalulle eli käyttäjätarpeista johdetut tärkeimmät toiminnalliset ominaisuudet, järjestelmätoimittaja-arvio sekä suositukset jatkotoimenpiteistä ja lisätutkimuksesta.

Virtaviivainen LEAN-liiketoiminta

Työn tarkoituksena oli löytää ratkaisu omasta kokemuksesta nousseeseen tarpeeseen, kuinka LEAN-toimintaa tulisi ylläpitää ja organisoida yrityksessä. Samalla halusin ymmärtää, kuinka paljon suomalaisissa yrityksissä LEAN-toiminnasta ja sen johtamisesta tiedetään. Ensiksi kävin lävitse LEAN-teoriaa ja hukkia. Menetelmiä olen käsitellyt lähinnä siitä näkökulmasta, mitä niistä Abloy Oy:ssä voisi parhaiten käyttää yrityksen virtaviivaistamiseen. Työn empiirisessä osassa selvitetään haastattelututkimuksella ongelmakenttään liittyviä kysymyksiä. Merkittäväksi havainnoksi nousi se, että haastateltavat eivät nähneet LEAN-toimintaa erityisen hyvin johdetuksi alueeksi suomalaisissa yrityksissä. Haastatellut olivat sen sijaan melko yksimielisiä siitä, kuinka LEAN-toiminta tulisi organisoida yrityksessä, ja että sen tulisi raportoida korkealle yrityksen hierarkiassa. Tämän työn tulokset auttavat yrityksen LEAN-johtamistyötä. Selkeästi käy ilmi, että LEAN-johtajakoulutusta pitäisi organisoida. Abloy Oy:n johto on tullut tietoiseksi LEAN-toiminnan mahdollisuuksista ja merkityksestä monin tavoin. Ei riitä, että LEAN-työskentelyvain aloitetaan, se täytyy myös organisoida. Yrityksen korkeimman johdon on sitouduttava virtaviivaistamistyöhön. Tässä työssä annetut suositukset organisaation peruspiirteistä voivat edesauttaa yritysjohtoa LEAN-työskentelyn aloittamisessa.

Taloushallinnon laskentajärjestelmien tuottaman tiedon kehitystarpeet, case: ammattikorkeakoulun maksullinen palvelutoiminta

Tutkimuksessa haetaan vastausta kysymykseen: millaista tietoa ammattikorkeakoulun taloushallinnon laskentajärjestelmistä pitäisi saada, jotta se vastaisi tiedon tarvitsijoiden tarpeisiin, sekä ammattikorkeakoulun sisällä että organisaation sidosryhmiin nähden, mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti? Tavoitteina on selvittää taloushallinnon laskentajärjestelmien kehitystarpeet maksullisen palvelutoiminnan osalta ja vertailla kolmen eri ammattikorkeakoulun välillä taloushallinnon laskentajärjestelmistä saatavaa tietoa tuoden esille parhaat käytännöt ja tiedon-tuottamistavat. Tutkimus on rajattu koskemaan maksullista palvelutoimintaa ja tutkittavaa ilmiötä käsitellään ammattikorkeakoulun sisällä. Näkökulmina ovat johtajan ja päätöksentekijän, kehittäjän ja taloushallinto-osaston näkökulmat. Tutkimus on teemahaastatteluin toteutettava kvalita-tiivinen case-tutkimus, jonka lopputulemana syntyy 'Taloushallinnon raportoinnin johdonmukainen ja aktiivinen kehittäminen' -toimintamalli. Tutkimuksen teoria perustuu pääosin laskentatoimesta (strateginen, johdon ja rahoituksen laskentatoimi sekä laskentatoimi yrityksen informaatiojärjestelmänä), taloushallinnosta (mm.talousjohtaminen, taloushallinnon muuttuva rooli) sekä benchmarkingista kirjoitetulle kirjallisuudelle. Näistä muodostuu tutkimuksen teoreettinen viitekehys jaedelleen teemahaastattelu-lomake, joka toimii empiirisen osion tiedon hankinnan pohjana.

Verkostoituminen S-ryhmän alueosuuskaupan toiminnassa

Tutkimuksen tarkoituksena on osallistua liiketaloustieteelliseen keskusteluun osuuskuntien menestystekijöistä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää jakuvata, minkälainen on kohdeosuuskaupan verkosto ja verkostoituminen sekä mikä on niiden merkitys alueosuuskaupan toiminnassa. Kohdeorganisaationa on yksi S-ryhmän alueosuuskaupoista. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla yhtätoista keskeistä kohdeosuuskaupan verkoston toimijaa. Tutkimustulokset osoittavat, että kohdeosuuskaupan verkosto voidaannähdä 1) muodollisena verkostona (S-ryhmään kuuluvat organisaatiot) sekä 2) epämuodollisena verkostona (tietyn maakunnan sisällä olevat organisaatiot). Sekä muodollinen että epämuodollinen verkosto nähtiin yhteisten intressien toteuttajana, tietämyksen välittämiskanavana ja instituutiona. Kohdeosuuskauppa on saanut monia strategisia hyötyjä verkostoitumalla; se on mahdollistanut muun muassa alueellisen hallinnon ja tuonut kustannus - ja volyymietuja osuuskaupalle.

Institutionaaliset tekijätosuuskunnan johtamisessa ja hallinnoimisessa

Tutkimuksen tarkoituksena on osallistua omistajaohjauksen keskusteluun tuomalla esille institutionaalisen teorian tarjoamia mahdollisuuksia hah-mottaa ilmiötä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää ja kuvata sitä institu-tionaalista ympäristöä, jossa tuottaja- ja markkinointiosuuskunnat Suo-messa toimivat, selvittää millaisia vaikutuksia näillä ympäristön tekijöillä on osuuskunnan johtamiseen ja hallinnointiin sekä selvittää koetaanko toimin-taympäristön asettavan osuuskunnan toiminnalle pääomayhtiöistä poik-keavia paineita. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen haastattelututkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea osuustoiminnan asi-antuntijaa sekä kuutta kohdeyritysten ylimmässä luottamusjohdossa ja operatiivisessa johdossa toimivaa henkilöä. Teemamuotoiset haastattelut suoritettiin marraskuun 2005 ja tammikuun 2006 välisenä aikana kohdeyri-tysten toimitiloissa. Tutkimustulokset osoittavat, että institutionaalisilla paineilla on vaikutuksia osuuskuntien omistajaohjaukseen. Osuuskuntien omistajaohjauksella on muista yritysmuodoista poikkeavia ominaispiirteitä erityisesti pääomaan ja johtamiseen liittyvissä institutionaalisissa tekijöissä. Osuuskuntien omista-jaohjauksen järjestelmät ovat toisaalta alttiina isomorfiselle muutokselle,jossa hallinnon rakenteet ja toimintamallit lähenevät erityisesti osakeyhti-öiden soveltamia rakenteita ja toimintamalleja.

Low-ARPU mobile offering in the selected markets of Russia and Eurasia

Tutkimuksen tavoitteena on analysoida alhaisen tuloluokan segmentille kohdennettavaa mobiilituotetarjoomaa lähtien kohdesegmenttien määrittelystä aina suositeltavien tuoteominaisuuksien rajaamiseen. Taustatutkimuksen avulla selvitetään mobiilimarkkinoiden kehitykseen vaikuttavia tekijöitä asiakaspotentiaalin ja tulevaisuudennäkymien arvioimiseksi. Haastattelututkimuksen avulla on selvitetty kohdesegmentin mobiilipalvelujen tarvetta ja kyseisten markkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia, jotta tähän tarpeeseen voidaan kannattavasti vastata. Mobiilipalveluiden saattamiseksi myös alhaisten tuloluokkien ulottuville, on loppuasiakkaalle mobiililiittymän hankkimisesta aiheutuva kokonaiskustannus saatava laskettua huomattavasti nykyistä alhaisemmalle tasolle. Tämä edellyttää, että operaattorin on voitava karsia omia kustannuksiaan jokaisella osa-alueella, ja kehitettävä uusia liiketoimintamalleja kannattavuuden säilyttämiseksi. Pohjimmiltaan tämä tarkoittaa sujuvaa yhteistyötä verkkojen ja mobiilipuhelinten valmistajien kanssa, huolellista markkinoiden segmentointia sekä tuotetarjooman kohdentamista.

Palvelukonseptin kehittämisen tausta kalibrointimarkkinoilla

Diplomityössä selvitettiin kalibrointipalvelujen markkinatilannetta Suomessa. Tarkoituksena oli saada käsitys eri toimialojen yritysten kalibrointitarpeista ja niissä tapahtuvista muutoksista.Työn teoriaosuudessa esitellään kalibrointipalvelujen verkostoa ja kalibrointiin liittyviä käsitteitä. Lisäksi käsitellään asiantuntijayrityksen palveluja, kilpailukeinoja ja asiakassuhteita.Työn empiirisen osan alussa arvioidaan tutkimuksen lähtökohtaa ja kalibrointimarkkinoiden kehitystrendejä. Työssä käytetyistä aineistonhankintamenetelmistä keskeisimmät ovat syvähaastattelut ja sähköpostilla toteutettu kirjekysely. Syvähaastattelut olivat esitutkimusta laajemman kyselyn perustaksi. Syvähaastattelujen ja sähköpostikyselyn tulokset esitellään erillisinä.Työn tulosten yhteydessä arvioidaan alalla vallitsevaa kilpailutilannetta ja kilpailijoiden vahvuuksia. Työssä pohditaan potentiaalisia asiakaskohderyhmiä ja mahdollisuuksia uuden palvelukonseptin kehittämiselle. Palvelukonseptin kehittämistä ajatellen oleellista oli määritellä asiakkaiden arvostamat palvelujen ominaisuudet ja ne suureet, joiden kalibrointipalveluille on eniten kysyntää.

Ostomarkkinatutkimus ja partnership-hankintasuhteen aloittaminen

Tutkielman tavoitteena oli selvittää ostomarkkinatutkimusta ja partnership-hankintasuhteen aloittamista. Tutkimuksessa tehtiin ostomarkkinatutkimuksen avulla esiselvitys Imatran Seudun Koivukeskus Oy:n potentiaalisista toimittajista. Tutkimuksessa selvitettiin myös potentiaalisia partnereita, joiden kanssa voitaisiin aloittaa tulevaisuudessa pitkäaikainen toimittajayhteistyö. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin partnershipin hyötyjä ostajalle. Tutkielma sisältää teoria- ja empiriaosuuden. Teoriaosassa käsitellään ostomarkkinatutkimusta ja ostosalkkuanalyysiin perustuvia hankintastrategioita pääpainon ollessa partnership-hankintastrategian kuvaamisessa. Empiirisessä osassa selvitetään ostomarkkinatutkimusta potentiaalisten toimittajien selvittämiseksi. Empiirisessä osassa esitetään myös kvalitatiivisen haastattelututkimuksen tulokset potentiaalisista partnereista. Empiirisen osan tutkimukset ovat esiselvityksiä aiheista, eikä tutkimusten tarkoituksena ollut valita toimittajia tai partnereita vielä tässä vaiheessa. Ostomarkkinatutkimuksen perusteella löydettiin 11 potentiaalista toimittajaa, jotka valittiin sopivan maantieteellisen etäisyyden perusteella. Potentiaalisia partnereita löydettiin neljä, ja nämä partnerit valittiin myös sopivan maantieteellisen sijainnin perusteella. Partnereiden valinnassa käytettiin lisäksi vaatimusta, että yrityksillä oli aiempaa kokemusta alalla. Partneruuden tärkeimpänä hyötynä voi pitää sitä, että pitkäaikaisella toimittajayhteistyöllä ostaja varmistaa koivupuun saannin tulevaisuudessa.