Aikuiskoulutus kunnossapidon muutosjohtamisen vahvistajana

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yleisellä tasolla aikuiskoulutuksen roolia kunnossapidon muutosjohtamisen vahvistajana. Työn tuloksia on tarkoitus käyttää kunnossapidon johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulutuksen (YAMK) kehittämisessä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Tutkimuksen teoriaosassa selvitettiin organisaatiomuutoksen ja muutosjohta-misen käsitteitä, aikuiskoulutusta, sekä teollisuuden kunnossapitoa, rajoittuen sen perustehtävän johtamiseen ja kehittämiseen. Tämän lisäksi teoriaosassa kartoitettiin muutosjohtamisen haasteita, niin yleisesti kuin kunnossapidon ai-hepiirissä. Työn empiirisessä osassa selvitettiin 15 kunnossapidon ammattilaisen, kun-nossapidon johtamisen YAMK- opiskelijoiden, kokemuksia kunnossapidon organisaatiomuutoksista, muutosjohtamisesta sekä opiskelijoiden osaamistar-peista koskien kunnossapidon muutosjohtamista. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kunnossapidon organisaatiomuutosten johtamisen haasteet ovat samankaltaisia yleisesti tunnistettujen muutosjohta-misen haasteiden kanssa. Käytännössä kirjallisuudessa korostetut organisaa-tiomuutoksen johtamisen hyvät käytänteet toteutuvat kunnossapidon organi-saatiomuutoksissa satunnaisesti. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin kunnos-sapidon opiskelijoiden keskeisiä muutosjohtamisen osaamistarpeita. Tutki-muksen tulos korostaa muutosjohtajan roolin tärkeyttä organisaatiomuutoksen läpiviemisessä. Lisäksi tutkimuksessa esiteltiin aktivoivan opetuksen periaat-teiden mukainen johtamismalli, jonka avulla pyritään vahvistamaan kunnossa-pidon johtajien ja asiantuntijoiden kykyä toimeenpanna kunnossapidon hyviä käytänteitä nykyistä tehokkaammin.

Kaupan alan ammatillinen työvoimakoulutus Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon työmarkkinoilla tapahtuneilla rakenteellisilla muutoksilla on ollut vaikutuksia työvoiman kysyntään ja tarjontaan. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen työvoimakoulutuksia kehittämällä edistää työnantajien ja työnhakijoiden kohtaantoa. Pohjois-Savoon, etenkin Kuopion seudulle avattiin vuonna 2012 uusia liikkeitä, liikekeskuksia sekä kauppakeskusalue Matkus, joihin tarvittiin koulutettua kaupan alan ja myynnin ammattilaisia. Pohjois-Savon ELY-keskukselle myönnettiin, ESR -projektirahaa Työvoimakoulutuksen työelämäläheiset mallit –hankkeelle työvoimakoulutuksen osuvuuden ja työllisyyden edistämiseksi sekä kehittämään yhteistyömuotoja työnantajien, koulutusorganisaatioiden ja opiskelijoiden välillä. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli kaupan alan koulutusten kehittäminen. Raportissa käsitellään hankehenkilöstön tapaamisia työssäoppimispaikkojen vastuuhenkilöiden, kaupan alan vastuukouluttajien ja Palvelualan ammattiliiton edustajien kanssa sekä vastuukouluttajille ja työnantajille tehtyjen sähköpostikyselyjen tuloksia. Niin ikään käsittelemme opiskelijoiden antamaa OPAL-palautetta kaupan alan koulutuksista. Sähköpostikyselyt ja tapaamiset ajoittuvat kevääseen ja kesään 2012.

Ammatillinen kehittyminen merikadettikursseilla 68, 69, 70, sekä 71

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää upseerien ammatillista kasvun ja oppimisen välistä yhteyttä sekä sitä kuinka hyvin opetustavoitteet olivat täyttyneet upseerin tutkinnon sekä sotatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneiden kohdalla. Tavoitteena oli myös selvittää upseerien omia käsityksiä ja kokemuksia siitä, mitkä tekijät vaikuttavat ammatilliseen kehittymiseen ja kuinka hyvin Merisotakoulu on pystynyt vastaamaan koulutuksen haasteisiin. Tutkimusongelma on: Mitkä upseerien ammatillisen kehityksen osa-alueet korostuvat eniten, mitkä vähiten, sekä miten opetustavoitteet ollaan saavutettu 68., 69., 70., ja 71. Merikadettikursseilla? Lisäksi tutkimuksessa selvitetään onko upseerin tutkinnon ja sotatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneiden välillä eroa, onko joitain ainekokonaisuuksia painotettu liikaa tai liian vähän ammatillisen kasvun kannalta, millaisia käsityksiä ja kokemuksia upseereilla on ammatillisesta kasvusta ja oppimisesta sekä opiskelusta Merisotakoulussa, millaisia käsityksiä opettajilla on siitä, voidaanko täydennyskoulutuksella edistää työssä jaksamista sekä millaista ammatillista kasvua edistävän koulutuksen tulisi upseerien mielestä olla? Tutkimukseen osallistui 28 upseeria, jotka olivat valmistuneet laivastolinjalta Merikadettikursseilta 68., 69., 70., sekä 71. Tutkimus on kyselytutkimus, ja tieteellisenä menetelmänä on käytetty χ2-testiä. Tässä tutkimuksessa ei luotu mitään keinoa paremman koulutusjärjestelmän luomiseksi, vaan tutkimuksessa toin esille upseerien omat näkemykset omasta ammatillisesta kehittymisestä. Tutkimuksessa kuitenkin tuli ilmi asioita mitkä olisi hyvä ottaa huomioon suunniteltaessa opetustavoitteita ja kurssien läpivientejä. Opiskeluilmapiiri oli yksi huomion arvoinen asia, mikä tuli ilmi niin monivalintakysymyksissä kuin avoimissakin kysymyksissä. Opiskeluilmapiiriin oli otettu kantaa ja suurin osa upseereista oli pitänyt sitä kehittämisen arvoisena asiana. Opiskeluilmapiiri ei varsinaisesti liity opetustavoitteisiin, mutta liittyy vahvasti siihen kuinka hyvin ne saavutetaan. Toinen tutkimuksessa esille tullut puute oli ensimmäiseen työtehtävään tähtäävän koulutuksen puutteellisuus.

Sotilaan ammatillinen toimintakyky : ilmatorjuntalinjalta valmistunut sotatieteiden kandidaatti ensimmäisessä tehtävässään perusyksikössä

Sotatieteiden kandidaatteja on valmistunut viideltä kadettikurssilta. Heidän ammatillisesta toimintakyvystään ei ole selkeää kuvaa. Ilmatorjuntalinjalta valmistuneiden sotatieteiden kandidaattien ammatillista toimintakykyä ensimmäisessä tehtävässä ei ole tutkittu aikaisemmin. Tutkimusongelmat olivat seuraavat: 1) Millaisia ovat olleet valmistuneiden kandidaattien ensimmäiset tehtävät? 2) Miten saatu koulutus on valmistuneiden kandidaattien mielestä vastannut heidän ensimmäisiä tehtäviään? 3) Miten esimiesten näkemys valmistuneiden kandidaattien ammatillisesta toimintakyvystä eroaa valmistuneiden omasta näkemyksestä? 4) Millainen on hyvä ammattitaito ilmatorjunta-aselajissa valmistuneiden kandidaattien sekä heidän esimiestensä mielestä? Tämä tutkimus on evaluointitutkimus. Tutkimuksessa käsitellään Kadettikoulun ja Ilmatorjuntakoulun opetussuunnitelmia suhteessa varusmiesten suorituskykyvaatimuksiin. Valmistuneiden sotatieteiden kandidaattien käsityksiä ammatillisesta toimintakyvystä vertaillaan esimiesten käsityksiin kandidaattien toimintakyvystä. Tutkimuksen empiirisenä osana lähetettiin strukturoitu postikysely, jossa kysyttiin kandidaattien omia ja heidän esimiestensä näkemyksiä valmistuneen sotatieteiden kandidaatin ammatillisesta toimintakyvystä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kadettikurssien 88. - 91. ilmatorjuntalinjalta valmistuneet sotatieteiden kandidaatit, joita oli 26, sekä ilmatorjuntakoulutusta antavien perusyksiköiden päälliköt ja varapäälliköt, joita oli 24. Kyselyn vastausprosentti oli ensimmäisessä 30 kysymyksessä 80 ja lopuissa 15 kysymyksessä 78. Tulosten analysointiin käytettiin ristiintaulukointia ja t-testiä. Tutkimuksessa ilmeni, että valmistuneilla sotatieteiden kandidaateilla on sekä esimiesten että kandidaattien mukaan muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vaadittava ammatillinen toimintakyky ensimmäiseen tehtävään. Edellytyksenä on, että tehtävään on saatu koulutus. Empiirisen osion paras anti oli huomata kandidaattien ja esimiesten näkemyserot yksittäisissä kysymyksissä

Opettajan ammatillinen kasvu saa voimaa tunteista

Leena Aarto-Pesosen väitöskirja "Tää koulutus ei oo tehnyt musta pelkkää jumppamaikkaa" : substantiivinen teoria aikuisoppijan ammatillisen kasvun holistisesta prosessista liikunnanopettajakoulutuksessa (Jyväskylän yliopisto 2013).

Mitä on ammatillinen nuorisotyö? : nuorisotyön villiä kenttää kesyttämässä

Lectio praecursoria aikuiskasvatuksen väitöskirjaan "Mitä on ammatillinen nuorisotyö? Nuorisotyön villiä kenttää kesyttämässä" Jyväskylän yliopistossa 27.5.2011.

Terveydenhoitajakoulutuksessa saavutettu ammatillinen osaaminen

Yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvat muutokset vaikuttavat terveydenhoitajan työnkuvaan ja lisäävät vaatimuksia myös terveydenhoitajakoulutusta kohtaan. Koulutuksen tulisi vastata työelämän tarpeita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveydenhoitajien arviota koulutuksessa saavutetuista valmiuksista terveydenhoitotyön eri osaamisalueilla sekä niiden vastaavuudesta käytännön terveydenhoitotyön kanssa. Tutkimusaineisto kerättiin terveydenhoitajilta, jotka olivat valmistuneet vuonna 2010 tai sen jälkeen ja joilla oli 1kk - 3 vuotta työkokemusta terveydenhoitajan työstä. Tutkimusaineisto kerättiin toukokuussa 2014, tätä tutkimusta varten laaditun sähköisen kyselyn avulla. Tutkimusaineisto koostui 99 terveydenhoitajan (vastausprosentti 33) vastauksista. Tutkimusaineiston määrällinen osuus analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS 22 -tietokoneohjelmalla epäparametristen testien avulla ja laadullinen aineisto induktiivisella sisällön analyysillä. Terveydenhoitajat arvioivat koulutuksessa saavutetut valmiudet eri terveydenhoitotyön osaamisalueilla keskinkertaisiksi. Parhaat valmiudet terveydenhoitajat arvioivat saaneensa eettiseen toimintaan terveydenhoitotyössä. Heikoimmat valmiudet he arvioivat saaneensa yhteiskunnalliseen ja monikulttuuriseen terveydenhoitotyöhön. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista terveydenhoitajista arvioi koulutuksessaan saavuttamaansa ammatillisen osaamisen vastanneen hyvin terveydenhoitotyön vaatimuksia. Toisaalta koulutuksen koettiin olevan liian teoreettinen ja koulutuksen sisällön toivottiin painottuvan nykyistä enemmän terveydenhoitotyöhön. Koulutuksen koettiin kuitenkin antavan hyvän perustan terveydenhoitajana toimimiselle. Työn koettiin opettavan ammattiin parhaiten ja tämän vuoksi terveydenhoitajat toivoivat lisää harjoittelua koulutukseen. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että koulutuksessa saavutettu ammatillisen osaamisen taso oli keskinkertainen. Koulutuksessa tulisi käyttää sellaisia opetusmenetelmiä, jotka kehittävät opiskelijoiden itsenäistä ja kriittistä ajattelua ja mahdollistavat paremmat valmiudet vastata yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen tarpeisiin. Tulevaisuudessa voidaan miettiä, voiko koulutusta painottaa opiskelijan kiinnostuksen mukaan vai onko ratkaisu erikoistumisopinnoissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ammattikorkeakouluissa terveydenhoitajakoulutuksessa, täydennyskoulutuksessa sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä kehitettäessä.

Ammatillinen koulutus työntekijäkansalaisuuden rakentajana

Kirjallisuusarvostelu

Ammatillinen toimijuus työelämän muutosvirrassa

Katja Vähäsantasen väitöskirja Vocational teachers' professional agency in the stream of change (Jyväskylän yliopisto 2013).