770 resultados para Supplemental unemployment benefits
Resumo:
1979, SSR-79-1 to SSR-79-38.
Resumo:
Reproduces in full part I of all quarterly issues for the year. The rulings contain precedential case decisions, statements of policy and interpretations of titles II, XVI, and XVIII of the Social security act, title IV of the Federal coal mine health and safety act of 1969, as amended, and related laws.
Resumo:
Description based on: 1940-41; title from caption.
Resumo:
Bibliography: p. 75.
Resumo:
At head of title: Federal Security Agency, Social Security Board, Bureau of Employment Security.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
"Prepared by Ronald L. Oaxaca ... and Carol A. Taylor."
Resumo:
Bibliography: p. 189-193.
Resumo:
"September 23, 1992; updated May 18, 1993."
Resumo:
Neoliberal fiscal austerity policies decrease public expenditure through cuts to central and local government budgets, welfare services and benefits and privatisation of public resources resulting in job losses. This article interrogates the empirical, theoretical, methodological and ideological relationships between neoliberalism, unemployment and the discipline of psychology, arguing that neoliberalism constitutes rather than causes unemployment...
Resumo:
This Just the Facts Series details Work Study and Supplemental Security Income.
Resumo:
This Just the Facts Series details when SSDI/SSI benefits are paid pending appeal.
Resumo:
This newsletter will provide valuable information on how work for persons with disabilities effects government benefits, with an emphasis on the Supplemental Security Income (SSI) and Social Security Disability Insurance (SSDI) work incentives. Each newsletter will contribute to an ongoing dialogue on topics related to benefits and work.
Resumo:
This newsletter will provide valuable information on how work for persons with disabilities effects government benefits, with an emphasis on the Supplemental Security Income (SSI) and Social Security Disability Insurance (SSDI) work incentives. Each newsletter will contribute to an ongoing dialogue on topics related to benefits and work.
Resumo:
Väitöskirja koostuu neljästä esseestä, joissa tutkitaan empiirisen työntaloustieteen kysymyksiä. Ensimmäinen essee tarkastelee työttömyysturvan tason vaikutusta työllistymiseen Suomessa. Vuonna 2003 ansiosidonnaista työttömyysturvaa korotettiin työntekijöille, joilla on pitkä työhistoria. Korotus oli keskimäärin 15 % ja se koski ensimmäistä 150 työttömyyspäivää. Tutkimuksessa arvioidaan korotuksen vaikutus vertailemalla työllistymisen todennäköisyyksiä korotuksen saaneen ryhmän ja vertailuryhmän välillä ennen uudistusta ja sen jälkeen. Tuloksien perusteella työttömyysturvan korotus laski työllistymisen todennäköisyyttä merkittävästi, keskimäärin noin 16 %. Korotuksen vaikutus on suurin työttömyyden alussa ja se katoaa kun oikeus korotettuun ansiosidonnaiseen päättyy. Toinen essee tutkii työttömyyden pitkän aikavälin kustannuksia Suomessa keskittyen vuosien 1991 – 1993 syvään lamaan. Laman aikana toimipaikkojen sulkeminen lisääntyi paljon ja työttömyysaste nousi yli 13 prosenttiyksikköä. Tutkimuksessa verrataan laman aikana toimipaikan sulkemisen vuoksi työttömäksi jääneitä parhaassa työiässä olevia miehiä työllisinä pysyneisiin. Työttömyyden vaikutusta tarkastellaan kuuden vuoden seurantajaksolla. Vuonna 1999 työttömyyttä laman aikana kokeneen ryhmän vuosiansiot olivat keskimäärin 25 % alemmat kuin vertailuryhmässä. Tulojen menetys johtui sekä alhaisemmasta työllisyydestä että palkkatasosta. Kolmannessa esseessä tarkastellaan Suomen 1990-luvun alun laman aiheuttamaa työttömyysongelmaa tutkimalla työttömyyden kestoon vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Kiinnostuksen kohteena on työttömyyden rakenteen ja työn kysynnän muutoksien vaikutus keskimääräiseen kestoon. Usein oletetaan, että laman seurauksena työttömäksi jää keskimääräistä huonommin työllistyviä henkilöitä, jolloin se itsessään pidentäisi keskimääräistä työttömyyden kestoa. Tuloksien perusteella makrotason kysyntävaikutus oli keskeinen työttömyyden keston kannalta ja rakenteen muutoksilla oli vain pieni kestoa lisäävä vaikutus laman aikana. Viimeisessä esseessä tutkitaan suhdannevaihtelun vaikutusta työpaikkaonnettomuuksien esiintymiseen. Tutkimuksessa käytetään ruotsalaista yksilötason sairaalahoitoaineistoa, joka on yhdistetty populaatiotietokantaan. Aineiston avulla voidaan tutkia vaihtoehtoisia selityksiä onnettomuuksien lisääntymiselle noususuhdanteessa, minkä on esitetty johtuvan esim. stressin tai kiireen vaikutuksesta. Tuloksien perusteella työpaikkaonnettomuudet ovat syklisiä, mutta vain tiettyjen ryhmien kohdalla. Työvoiman rakenteen vaihtelu saattaa selittää osan naisten onnettomuuksien syklisyydestä. Miesten kohdalla vain vähemmän vakavat onnettomuudet ovat syklisiä, mikä saattaa johtua strategisesta käyttäytymisestä.