Microeconometric Studies on Unemployment and Business Cycles

Väitöskirja koostuu neljästä esseestä, joissa tutkitaan empiirisen työntaloustieteen kysymyksiä. Ensimmäinen essee tarkastelee työttömyysturvan tason vaikutusta työllistymiseen Suomessa. Vuonna 2003 ansiosidonnaista työttömyysturvaa korotettiin työntekijöille, joilla on pitkä työhistoria. Korotus oli keskimäärin 15 % ja se koski ensimmäistä 150 työttömyyspäivää. Tutkimuksessa arvioidaan korotuksen vaikutus vertailemalla työllistymisen todennäköisyyksiä korotuksen saaneen ryhmän ja vertailuryhmän välillä ennen uudistusta ja sen jälkeen. Tuloksien perusteella työttömyysturvan korotus laski työllistymisen todennäköisyyttä merkittävästi, keskimäärin noin 16 %. Korotuksen vaikutus on suurin työttömyyden alussa ja se katoaa kun oikeus korotettuun ansiosidonnaiseen päättyy. Toinen essee tutkii työttömyyden pitkän aikavälin kustannuksia Suomessa keskittyen vuosien 1991 – 1993 syvään lamaan. Laman aikana toimipaikkojen sulkeminen lisääntyi paljon ja työttömyysaste nousi yli 13 prosenttiyksikköä. Tutkimuksessa verrataan laman aikana toimipaikan sulkemisen vuoksi työttömäksi jääneitä parhaassa työiässä olevia miehiä työllisinä pysyneisiin. Työttömyyden vaikutusta tarkastellaan kuuden vuoden seurantajaksolla. Vuonna 1999 työttömyyttä laman aikana kokeneen ryhmän vuosiansiot olivat keskimäärin 25 % alemmat kuin vertailuryhmässä. Tulojen menetys johtui sekä alhaisemmasta työllisyydestä että palkkatasosta. Kolmannessa esseessä tarkastellaan Suomen 1990-luvun alun laman aiheuttamaa työttömyysongelmaa tutkimalla työttömyyden kestoon vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Kiinnostuksen kohteena on työttömyyden rakenteen ja työn kysynnän muutoksien vaikutus keskimääräiseen kestoon. Usein oletetaan, että laman seurauksena työttömäksi jää keskimääräistä huonommin työllistyviä henkilöitä, jolloin se itsessään pidentäisi keskimääräistä työttömyyden kestoa. Tuloksien perusteella makrotason kysyntävaikutus oli keskeinen työttömyyden keston kannalta ja rakenteen muutoksilla oli vain pieni kestoa lisäävä vaikutus laman aikana. Viimeisessä esseessä tutkitaan suhdannevaihtelun vaikutusta työpaikkaonnettomuuksien esiintymiseen. Tutkimuksessa käytetään ruotsalaista yksilötason sairaalahoitoaineistoa, joka on yhdistetty populaatiotietokantaan. Aineiston avulla voidaan tutkia vaihtoehtoisia selityksiä onnettomuuksien lisääntymiselle noususuhdanteessa, minkä on esitetty johtuvan esim. stressin tai kiireen vaikutuksesta. Tuloksien perusteella työpaikkaonnettomuudet ovat syklisiä, mutta vain tiettyjen ryhmien kohdalla. Työvoiman rakenteen vaihtelu saattaa selittää osan naisten onnettomuuksien syklisyydestä. Miesten kohdalla vain vähemmän vakavat onnettomuudet ovat syklisiä, mikä saattaa johtua strategisesta käyttäytymisestä.

This dissertation consists of four essays studying topics in empirical labour economics. The first essay evaluates the impact of an unemployment benefit reform in Finland. In 2003, the benefit level was increased in Finland for workers with long employment histories. The average benefit increase was 15% for the first 150 days of the unemployment spell. This study evaluates the effect of the benefit increase on the duration of unemployment by comparing the changes in the re-employment hazard profiles among the unemployed who became eligible for the increased benefits to the changes in a comparison group whose benefit structure remained unchanged. According to the results benefit increase reduced the re-employment hazards by on average 16%. The effect is largest at the beginning of the unemployment spell and disappears after the eligibility period for the increased benefits expires. The second essay analyses the long-term costs of unemployment in Finland by focusing on the deep recession period of 1991 - 1993. The number of plant closures increased sharply during the recession and the unemployment rate rose by more than 13 percentage points. In the analysis, prime working-age men who face unemployment due to plant closure are matched to those who remained employed during the recession. The effect of being unemployed during the recession is estimated for a 6 year follow-up period. In 1999, the unemployed individuals suffer a 25% loss in annual earnings, 10% reduction in employment and 14% wage scar. The third essay focuses on the recession of the early 1990s that caused a serious unemployment problem in Finland. This study analyses the determinants of unemployment duration using individual data from 1987 to 2000. Duration until employment is modelled using a proportional hazard model with piecewise constant baseline hazard. The main focus is on the relative contribution of compositional variation and macroeconomic conditions to unemployment duration. According to the results, the aggregate outflow effect dominates and the observed compositional variation implies only a small increasing trend in the average duration during the recession period. The last essay studies the effect of business cycle on the incidence of workplace accidents. Individual data covering Swedish inhospital care 1997 - 2005 is linked to the population database. These data allow studying if changes in the composition of workers or strategic worker behaviour are driving the cyclicality of accidents. The results show that the incidence of workplace accidents increases during economic upturns but only in specific subgroups. Some evidence is found that compositional changes in labour force may contribute to cyclicality for women. In the male population, on the other hand, only the less severe accidents are cyclical which would be consistent with strategic worker behaviour.