How can we teach EBM in clinical practice? : an analysis of barriers to implementation of on-the-job EBM teaching and learning.

Introduction: Evidence-based medicine (EBM) improves the quality of health care. Courses on how to teach EBM in practice are available, but knowledge does not automatically imply its application in teaching. We aimed to identify and compare barriers and facilitators for teaching EBM in clinical practice in various European countries. Methods: A questionnaire was constructed listing potential barriers and facilitators for EBM teaching in clinical practice. Answers were reported on a 7-point Likert scale ranging from not at all being a barrier to being an insurmountable barrier. Results: The questionnaire was completed by 120 clinical EBM teachers from 11 countries. Lack of time was the strongest barrier for teaching EBM in practice (median 5). Moderate barriers were the lack of requirements for EBM skills and a pyramid hierarchy in health care management structure (median 4). In Germany, Hungary and Poland, reading and understanding articles in English was a higher barrier than in the other countries. Conclusion: Incorporation of teaching EBM in practice faces several barriers to implementation. Teaching EBM in clinical settings is most successful where EBM principles are culturally embedded and form part and parcel of everyday clinical decisions and medical practice.

Best practice report on policy learning infrastructures in innovative labour market policies

This report synthesizes the findings of 11 country reports on policy learning in labour market and social policies that were conducted as part of WP5 of the INSPIRES project, which is funded by the 7th Framework Program of the EU-Commission. Notably, this report puts forward objectives of policy learning, discusses tools, processes and institutions of policy learning and presents the impacts of various tools and structures of the policy learning infrastructure for the actual policy learning process. The report defines three objectives of policy learning: evaluation and assessment of policy effectiveness, vision building and planning, and consensus building. In the 11 countries under consideration, the tools and processes of the policy learning, infrastructure can be classified into three broad groups: public bodies, expert councils, and parties, interest groups and the private sector. Finally, we develop four recommendations for policy learning: Firstly, learning processes should keep the balance between centralisation and plurality. Secondly, learning processes should be kept stable beyond the usual political business cycles. Thirdly, policy learning tools and infrastructures should be sufficiently independent from political influence or bias. Fourth, Policy learning tools and infrastructures should balance out mere effectiveness, evaluation and vision building.

Learning analytics in practice: setting up a laboratory for action research at the Universitat Oberta de Catalunya

Since its inception in 1994 as a purely online university, the Universitat Oberta de Catalunya(UOC) has been able to position itself among the main universities of the Catalan and Spanish university systems. Most of the students at the UOC (currently more than 60,000) are adults who have a profile that could hardly fit into the traditional university system, thus finding in the UOC an opportunity to start or continue their higher education grades, in a very innovative environment. The intensive use of ICT for both theteaching/learning processes and management allowsresearchers and practitioners to obtain data aboutwhat takes place in the UOC Virtual Campus, which is continuously being improved according to suchfindings.

Näkökulmia kielen oppimisen käytäntöihin. Turun yliopiston kielikeskus 30 vuotta - Perspectives on Language Learning in Practice. University of Turku Language Centre 30-year Celebration

Tämä julkaisu ilmestyy Turussa 18.–19.5.2009 järjestettävien valtakunnallisten kielikeskuspäivien yhteydessä. Turun yliopiston kielikeskus viettää samaan aikaan 30-vuotisjuhlaansa. Erään luokittelun mukaan 30–45-vuotias elää varsinaista keski-ikäänsä, kun taas joissakin katsotaan, että 28–35 vuoden ikä on vasta ns. jäsentymisen vaihe ja että varhainenkin keski-ikä sijoittuu vasta ikävuosiin 35–42. Voitaneen siis sanoa, että kielikeskus on ainakin ohittanut nuoruusvuodet ja on jäsentymässä tai siirtymässä keski-ikään. Tämä tuo mukanaan tietynlaista kypsymistä, itsensä varaan asettumista, imagon ja profiilin vakiintumista. Tähän kasvuun saattaa liittyä myös jonkinlainen aikuistumisen kriisi. Sen myötä kuitenkin ymmärrys lisääntyy ja oman paikan rakentaminen yliopistoyhteisössä voimistuu. Arvo- ja ajatusmaailmaan tulee uusia kehityspiirteitä: olemassaolon ja toiminnan syvemmät perustelut, illuusioiden väheneminen, hallinnan tunne, tyydytys onnistuneesta toiminnasta ja realistinen voiman tunto. Laitos esittäytyy julkaisussa 13 kirjoituksen välityksellä. Tekstit ovat sisällöltään ja käsittelytavaltaan hyvin erilaisia, mutta juuri sellaisina ne valottavat monipuolisesti laitoksen ja sen henkilökunnan toimintaa ja tuntemuksia. Kuvaukset valaisevat laitoksen erikoisluonnetta ja kuvailevat henkilökunnan erilaisia tehtäviä. Kielikeskus paljastuu dynaamisemmaksi ja heterogeenisemmaksi yksiköksi kuin ensi silmäyksellä saattaa luulla, mutta juuri siinä piilee sen voima ja rikkaus. Juhlakirjaan toivottiin kirjoituksia kielikeskuksen opetukseen tai toimintaan liittyvistä aiheista. Kirjaan sisältyy selontekojen ja kuvausten lisäksi muutamia tiukan tieteellisiä artikkeleita. Joukossa on myös joitakin esseitä, jotka koskettelevat kielen ja kulttuurin välisiä suhteita ja luovat katsauksia kielikeskuksen monikulttuuriseen arkeen. Useassa kirjoituksessa käsitellään kielipedagogisia ja -didaktisia kysymyksiä. Erityisesti tulee esiin kielikeskuksessa viime vuosina tehty uudistustyö opetuksen ja oppimisedellytysten parantamiseksi. Samalla kun muun muassa opetusteknologiaa ja kielen oppimisen käytäntöjä virtuaalisissa oppimisympäristöissä on kehitetty, opettajan rooli on muovautunut uudentyyppiseksi: perinteisen opetushenkilöstön ja muun henkilökunnan tehtävät ja toimenkuva ovat selvästi lähentyneet toisiaan. Tämä suuntaus on jatkunut jo kauan ja jatkunee tulevaisuudessakin. Kolmekymmentä viime vuotta ovat olleet yliopistossa erittäin nopean muutoksen aikaa. Tämä on näkynyt erityisesti kielikeskuksen toiminnan laajenemisessa ja kehityksessä, joissa tosin on ollut notkahduksiakin. Varsinkin nopea kansainvälistyminen, Euroopan yhteisön laajentuminen ja koko maailman avautuminen ovat tuoneet mukanaan uusia haasteita, joihin kielikeskus on heti tarttunut: kielivalikoimaa on laajennettava, kielitaitoa kohennettava ja erilaisia kulttuureja tunnettava ja ymmärrettävä syvällisemmin. Turun yliopiston kielikeskus pyrkii omalta osaltaan täyttämään nämä velvoitteet ja luomaan toiminnallaan mahdollisimman hyvät edellytykset yliopiston kansainvälistymiselle. Nämä seikat on otettu huomioon laitoksen toimintalinjojen suunnittelussa ja kehittämisessä. Kieli-ja viestintäopintojen rakenteiden uudistamista jatketaan yhteistyössä tiedekuntien kanssa. Opintojen valinnaisuutta ja vapaaehtoisuutta pyritään lisäämään sekä turvaamaan kielivalintojen monipuolisuus ja kieliosaamisen laajaalaisuus resurssien mukaan. Toimintaa kehitetään niin, että siinä otetaan entistä paremmin huomioon yhteiskunnan monikulttuuristuminen ja Euroopan komission tavoite, jonka mukaan jokaisen EU- kansalaisen tulisi osata oman äidinkielensä lisäksi vähintään kahta yhteisön kieltä. Samalla otetaan huomioon globalisaation tuomat uudet haasteet tukemalla tärkeimpien Euroopan yhteisön ulkopuolisten kielten opetusta (mm. venäjä, kiina, japani, arabia). Edelleen kielikeskus seuraa tarkoin keskustelua Suomen kielikoulutuspolitiikan perusteista ja tavoitteista ja ottaa toimintansa suunnittelussa huomioon valtakunnalliset suositukset Suomen kielikoulutuksen uudistamiseksi vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita ja tavoitteita. Se että kielikeskus on viime vuosina selvästikin vakiinnuttanut asemansa yliopiston strategisesti tärkeänä yksikkönä, ei tarkoita sitä, että nyt voitaisiin turvautua pelkästään vanhoihin toimintamalleihin ja rutiineihin. Päinvastoin, koko maailmassa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja yliopistojen toiminnassa tapahtuneet ja tapahtuvat suuret muutokset edellyttävät kielikeskustoimintojen vireää kehittämistä ja uudistusmieltä. Laitos onkin ilmoittanut tulossopimuksessaan tukevansa opetuskokeiluja ja innovatiivisia ratkaisuja. Opettajajohtoisen opetuksen ohella on voimakkaasti kehitetty myös ohjattua itseopiskelua, monimuotoopetusta sekä vaihtoehtoisia ja uudentyyppisiä oppimismuotoja. Uutta opetusteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi ja kehitetään edelleen. Opetuksessa ja ohjauksessa käytetään suomalaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden työpanosta. Laitoksen suunnittelu- ja kehittämistyössä opiskelijat ovat toimineet viime vuosina aktiivisesti ja ansiokkaasti: yhteistyö ylioppilaskunnan kanssa toimii erinomaisesti, ja sitä on tarkoitus vielä tehostaa. Laitos on saanut runsaasti kiitosta korkealaatuisesta toiminnastaan: muun muassa v. 1998 ja 2008 Turun yliopiston vuoden opettajan palkinnon, v. 1999 Turun yliopiston parhaan koulutusyksikön palkinnon ja v. 2007 vuoden opintojaksopalkinnon. On toivottavaa, että tämä tuloksellinen työ jatkuisi ja entisestäänkin paranisi tulevina vuosina. Hyvät tulokset on saavutettu kovilla ponnistuksilla ja tiukalla sitoutumisella työhön. Aina se ei ole ollut aivan helppoa nopeiden muutosten myllerryksessä, tiukentuneessa resurssitilanteessa ja vaatimusten ja odotusten ristiriidoissa. Toivon, että pääosin hyvin sujunut yhteistyö yliopiston johdon, tiedekuntien ja opiskelijoiden kanssa sekä henkilökunnan keskuudessa voisi säilyä ja kehittyä ja että alkava vuosikymmen kielikeskuksen historiassa voisi olla entistä parempi. Hyvä yhteistyö on hyvien tulosten edellytys. Suurten uudistusten vuosi 2010 sisältää mahdollisuuden parempaan, mutta se on samalla myös riski ehkä hyvinkin paljon muuttuvassa toimintaympäristössä. Lainaan lopuksi roomalaisen historioitsijan Sallustiuksen sanat: Concordia res parvae crescunt, discordia maximae dilabuntur. Yksimielisyys saa pienetkin asiat kukoistamaan, eripura suuretkin tuhoaa. Turun yliopistolla on hyvä kielikeskus, jota kannattaa vaalia ja tukea. Kiitän kaikkia kirjoittajia ja juhlajulkaisun toimittajia Minna Maijalaa, Timo Hulkkoa ja Jane Honkaa tämän julkaisun synnystä. Samoin esitän kiitokset kielikeskuksen kirjallisen viestinnän lehtoreille, Markus Lahdelle ja Arja Lampiselle, jot ka ovat nähneet vaivaa tekstien kielellisinä korjaajina. Koko kielikeskuksen nykyistä ja aikaisempaa henkilökuntaa kiitän työstä, jota laitoksen hyväksi on tehty kuluneiden 30 vuoden aikana. Erityisen kiitoksen ansaitsee laitoksen juhlatoimikunta kaikista juhlavuoden järjestelyistä.

Giving voice to lifelong learning in professional nursing practice

The purpose of this phenomenological study was to uncover the meaning of lifelong learning to nurses in an Academic Health Care setting. Six female pediatric nurses were interviewed and audiotaped in response to 2 main questions of interpretation and engagement in lifelong learning with respect to their nursing practice. Four additional probing questions elicited responses of further qualities and characteristics of the meaning of lifelong learning. The emergent themes uncovered the characteristics and nature of the journey of lifelong learning. The themes evolved into parallel characteristics developing into the concepts of personal empowerment and occupational authorship. The personal empowerment concept involved processes whereby the participants overcame or removed barriers to engage in personal lifelong learning. Participants utilized personal power and internal motivators to sustain their engagement in lifelong learning. The occupational authorship concept involved participants controlling their exploration into lifelong learning through collaboration and recognition of occupational demands to be met as a professional. The remaining themes revealed a seasoning journey. This journey entailed a process of mastery through the themes of engagement discord, discovery pilgrimage, transforming, and maturation. The engagement in this journey resulted in their lifelong learning to becoming more intuitive and a part oftheir being. The overall theme uncovered from the journeys was one of a vocation described as a call to thinking critically of nursing practice. The participants responded to lifelong learning as a call to be a good nurse by using critical thinking through reflection, transformative and constructionist learning processes. This study gave voice to the meaning of lifelong learning in their nursing practice as interpreted by -ao the nurse participants.

Verbal ability, previous practice and load on short-term memory as determiners of differences in a complex learning task: an experimental study

Traditional psychometric theory and practice classify people according to broad ability dimensions but do not examine how these mental processes occur. Hunt and Lansman (1975) proposed a 'distributed memory' model of cognitive processes with emphasis on how to describe individual differences based on the assumption that each individual possesses the same components. It is in the quality of these components ~hat individual differences arise. Carroll (1974) expands Hunt's model to include a production system (after Newell and Simon, 1973) and a response system. He developed a framework of factor analytic (FA) factors for : the purpose of describing how individual differences may arise from them. This scheme is to be used in the analysis of psychometric tes ts . Recent advances in the field of information processing are examined and include. 1) Hunt's development of differences between subjects designated as high or low verbal , 2) Miller's pursuit of the magic number seven, plus or minus two, 3) Ferguson's examination of transfer and abilities and, 4) Brown's discoveries concerning strategy teaching and retardates . In order to examine possible sources of individual differences arising from cognitive tasks, traditional psychometric tests were searched for a suitable perceptual task which could be varied slightly and administered to gauge learning effects produced by controlling independent variables. It also had to be suitable for analysis using Carroll's f ramework . The Coding Task (a symbol substitution test) found i n the Performance Scale of the WISe was chosen. Two experiments were devised to test the following hypotheses. 1) High verbals should be able to complete significantly more items on the Symbol Substitution Task than low verbals (Hunt, Lansman, 1975). 2) Having previous practice on a task, where strategies involved in the task may be identified, increases the amount of output on a similar task (Carroll, 1974). J) There should be a sUbstantial decrease in the amount of output as the load on STM is increased (Miller, 1956) . 4) Repeated measures should produce an increase in output over trials and where individual differences in previously acquired abilities are involved, these should differentiate individuals over trials (Ferguson, 1956). S) Teaching slow learners a rehearsal strategy would improve their learning such that their learning would resemble that of normals on the ,:same task. (Brown, 1974). In the first experiment 60 subjects were d.ivided·into high and low verbal, further divided randomly into a practice group and nonpractice group. Five subjects in each group were assigned randomly to work on a five, seven and nine digit code throughout the experiment. The practice group was given three trials of two minutes each on the practice code (designed to eliminate transfer effects due to symbol similarity) and then three trials of two minutes each on the actual SST task . The nonpractice group was given three trials of two minutes each on the same actual SST task . Results were analyzed using a four-way analysis of variance . In the second experiment 18 slow learners were divided randomly into two groups. one group receiving a planned strategy practioe, the other receiving random practice. Both groups worked on the actual code to be used later in the actual task. Within each group subjects were randomly assigned to work on a five, seven or nine digit code throughout. Both practice and actual tests consisted on three trials of two minutes each. Results were analyzed using a three-way analysis of variance . It was found in t he first experiment that 1) high or low verbal ability by itself did not produce significantly different results. However, when in interaction with the other independent variables, a difference in performance was noted . 2) The previous practice variable was significant over all segments of the experiment. Those who received previo.us practice were able to score significantly higher than those without it. J) Increasing the size of the load on STM severely restricts performance. 4) The effect of repeated trials proved to be beneficial. Generally, gains were made on each successive trial within each group. S) In the second experiment, slow learners who were allowed to practice randomly performed better on the actual task than subjeots who were taught the code by means of a planned strategy. Upon analysis using the Carroll scheme, individual differences were noted in the ability to develop strategies of storing, searching and retrieving items from STM, and in adopting necessary rehearsals for retention in STM. While these strategies may benef it some it was found that for others they may be harmful . Temporal aspects and perceptual speed were also found to be sources of variance within individuals . Generally it was found that the largest single factor i nfluencing learning on this task was the repeated measures . What e~ables gains to be made, varies with individuals . There are environmental factors, specific abilities, strategy development, previous learning, amount of load on STM , perceptual and temporal parameters which influence learning and these have serious implications for educational programs .

Teachers' professional learning within communities of mathematics-for-teaching practice

Ontario bansho is an emergent mathematics instructional strategy used by teachers working within communities of practice that has been deemed to have a transformational effect on teachers' professional learning of mathematics. This study sought to answer the following question: How does teachers' implementation of Ontario bansho within their communities of practice inform their professional learning process concerning mathematics-for-teaching? Two other key questions also guided the study: What processes support teachers' professional learning of content-for-teaching? What conditions support teachers' professional learning of content-for-teaching? The study followed an interpretive phenomenological approach to collect data using a purposive sampling of teachers as participants. The researcher conducted interviews and followed an interpretive approach to data analysis to investigate how teachers construct meaning and create interpretations through their social interactions. The study developed a model of professional learning made up of 3 processes, informing with resources, engaging with students, and visualizing and schematizing in which the participants engaged and 2 conditions, ownership and community that supported the 3 processes. The 3 processes occur in ways that are complex, recursive, nonpredictable, and contextual. This model provides a framework for facilitators and leaders to plan for effective, content-relevant professional learning by placing teachers, students, and their learning at the heart of professional learning.

Humour and Learning: A Self-Study of My Practice as an Adult Educator

This study examined my lived experiences as a frontline practitioner and adult educator in a local nonprofit community organization. Using self-study research methodology, I explored my professional practice as a facilitator of job search skills training with newcomers to Canada and the impact of humour on their learning, a topic for which I have a particular passion. To better inform my practice, I designed and delivered job search skills workshops on resume writing and cold-calling/networking. I used a variety of data sources including a literature review, personal observations, and reflections as well as secondary data sources from workshop evaluations and unsolicited feedback emails from participants. Findings from the self-study indicated that adult learners who experience entertaining and fun-filled lessons that use appropriate humour have better learning results, are more confident, and are better prepared to apply skills required for achieving career goals. Further, I learned in my practice that my challenge as an adult educator is to ensure humour is appropriately used and adds value to the learning rather than being the focus of the teaching.

Adult Learning in the Transformational Environments of the Digital Revolution: Connecting Theory and Practice

The purpose of this study was to investigate the learning preferences and the post-secondary educational experiences of a group of Net-Gen adult learners, aged between 18 and 35, currently working in the knowledge economy workplace, and their assessment of how adequately they were prepared to meet the requirements of the knowledge economy workplace. This study utilized an explanatory mixed-method research design. Participants completed a questionnaire providing information on their self-reported learning style preferences, their use of digital tools for formal and informal learning, their use of digital technologies in postsecondary educational experiences, and their use of digital technologies in their workplace. Four volunteers from the questionnaire respondents were selected to participate in interviews based on the diversity of their experiences in higher education, including digital environments, and the diversity of their knowledge economy workplaces. Data collected from the questionnaire were analyzed for descriptive and demographic statistics, and categorized so that common patterns could be identified from information gathered from the online questionnaire and interviews. Findings based on this study indicated that these Net-Gen adult learners were fluent with all types of digital technologies in collaborative environments, expecting their educational experiences to provide a similar experience. Participants clearly expressed an understanding that digital/collaborative aptitudes are essential to successful employment in the knowledge economy workplace. The findings of this study indicated that the majority of participants felt that their post-secondary educational experiences did not adequately prepare them to meet the expectations of this type of working environment.

ICT and language learning : integrating pedagogy and practice.

Proporciona a los profesores de lengua y formadores una guía para la integración de la información y las comunicaciones (TIC) en su enseñanza y aprendizaje. También, analiza el cambio experimentado en el contexto del aprendizaje del lenguaje como resultado de estudios teóricos, pedagógicos, y de la tecnología.

Learning mathematics : issues, theory and classroom practice.

Recurso para profesores de matemáticas de primaria y secundaria. El texto considera las cuestiones relativas a cómo los estudiantes aprenden matemáticas. Cada uno de los once capítulos trata un tema particular que ilustra la interacción entre la teoría y la práctica. Esta edición cuenta con dos nuevos capítulos: uno relacionado con la cognición y la transferencia del aprendizaje, y otro que examina la importancia del modelo de aprendizaje en las matemáticas.

Effective teaching and learning in practice.

Manual que tiene como objetivo ayudar en la formación inicial del profesorado. Ofrece a los profesores en prácticas, las bases de una buena comprensión teórica y la oportunidad de entender e implementar una serie de estrategias en el aula para mejorar la calidad de la enseñanza, con el fin de promover un aprendizaje con éxito. Se dan ejemplos en una amplia gama de entornos educativos y de los problemas a que se enfrentan los maestros en los roles modernos de enseñanza.