A reverse Stroop task with mouse tracking

In a reverse Stroop task, observers respond to the meaning of a color word irrespective of the color in which the word is printed—for example, the word red may be printed in the congruent color (red), an incongruent color (e.g., blue), or a neutral color (e.g., white). Although reading of color words in this task is often thought to be neither facilitated by congruent print colors nor interfered with incongruent print colors, this interference has been detected by using a response method that does not give any bias in favor of processing of word meanings or processing of print colors. On the other hand, evidence for the presence of facilitation in this task has been scarce, even though this facilitation is theoretically possible. By modifying the task such that participants respond to a stimulus color word by pointing to a corresponding response word on a computer screen with a mouse, the present study investigated the possibility that not only interference but also facilitation would take place in a reverse Stroop task. Importantly, in this study, participants’ responses were dynamically tracked by recording the entire trajectories of the mouse. Arguably, this method provided richer information about participants’ performance than traditional measures such as reaction time and accuracy, allowing for more detailed (and thus potentially more sensitive) investigation of facilitation and interference in the reverse Stroop task. These trajectories showed that the mouse’s approach toward correct response words was significantly delayed by incongruent print colors but not affected by congruent print colors, demonstrating that only interference, not facilitation, was present in the current task. Implications of these findings are discussed within a theoretical framework in which the strength of association between a task and its response method plays a critical role in determining how word meanings and print colors interact in reverse Stroop tasks.

Identiteetti, toiminta ja poliittinen. Tutkimus Sjögrenin syndrooma-potilasyhdistyksestä

Tutkielma käsittelee Sjögrenin syndroomaa sairastavien yhdistystoiminnan muotoutumista. Yhdistystoimintaan ryhtymiseen liittyen tarkastellaan kollektiivisen identiteetin rakentumista, yhdistyksen käytännön toiminta-arkea ja suhdetta asiantuntijoihin. Teoreettisena taustana yhdistystoiminnan järjestymisen tarkastelulle toimivat terveyssosiologiset ja sosiaalisten liikkeiden tutkimuksen erittelyt oma-apuryhmien, yhdistysten ja sosiaalisten liikkeiden syntymisen reunaehdoista. Tutkielman aineistoja ovat sairastajien kirjoittamat elämäkerrat, yhdistystoimijoiden haastattelut sekä potilasyhdistyksen jäsenlehden vuosikerrat 2006 - 2009 ja yhdistysdokumentit. Aineistot on eritelty teorialähtöisesti identiteetin, toiminta-arjen ja poliittisen kenttien avulla. Sosiaalisten liikkeiden teorian mukaan (della Porta & Diani 2006) liikkeen syntyyn kuuluu keskeisenä konfliktin elementti, jossa sosiaalinen liike syntyy yhteiskunnallisten ryhmien välisestä epätasa-arvotilanteesta. Mallin mukaan epätasa-arvoisessa asemassa olevien ryhmien jäsenten on löydettävä toisensa, tunnistettava yhteinen ongelmansa ja muotoiltava siihen vastaukset. Tutkielmassa osoitetaan, että potilasyhdistykset ja potilasliike hallinnoi ja ohjaa konfliktia käytännön toimintansa ja jäsenetunsa nimissä. Yhdistysten suhteet asiantuntijoihin takaavat yhdistystoiminnan mielekkyyden, tiedon välittämisen tehokkuuden sekä parantavat sosiaalisen liikkeen mahdollisuuksia vaikuttaa sairastajien asemaan.

Identiteetti, toiminta ja poliittinen. Tutkimus Sjögrenin syndrooma-potilasyhdistyksestä

Tutkielma käsittelee Sjögrenin syndroomaa sairastavien yhdistystoiminnan muotoutumista. Yhdistystoimintaan ryhtymiseen liittyen tarkastellaan kollektiivisen identiteetin rakentumista, yhdistyksen käytännön toiminta-arkea ja suhdetta asiantuntijoihin. Teoreettisena taustana yhdistystoiminnan järjestymisen tarkastelulle toimivat terveyssosiologiset ja sosiaalisten liikkeiden tutkimuksen erittelyt oma-apuryhmien, yhdistysten ja sosiaalisten liikkeiden syntymisen reunaehdoista. Tutkielman aineistoja ovat sairastajien kirjoittamat elämäkerrat, yhdistystoimijoiden haastattelut sekä potilasyhdistyksen jäsenlehden vuosikerrat 2006 - 2009 ja yhdistysdokumentit. Aineistot on eritelty teorialähtöisesti identiteetin, toiminta-arjen ja poliittisen kenttien avulla. Sosiaalisten liikkeiden teorian mukaan (della Porta & Diani 2006) liikkeen syntyyn kuuluu keskeisenä konfliktin elementti, jossa sosiaalinen liike syntyy yhteiskunnallisten ryhmien välisestä epätasa-arvotilanteesta. Mallin mukaan epätasa-arvoisessa asemassa olevien ryhmien jäsenten on löydettävä toisensa, tunnistettava yhteinen ongelmansa ja muotoiltava siihen vastaukset. Tutkielmassa osoitetaan, että potilasyhdistykset ja potilasliike hallinnoi ja ohjaa konfliktia käytännön toimintansa ja jäsenetunsa nimissä. Yhdistysten suhteet asiantuntijoihin takaavat yhdistystoiminnan mielekkyyden, tiedon välittämisen tehokkuuden sekä parantavat sosiaalisen liikkeen mahdollisuuksia vaikuttaa sairastajien asemaan.

Koneellisen annosjakelupalvelun aloittaminen - lääkehoidon tarkistus ja sen vaikutus potilaan lääkehoitoon

Farmaseuttisilla palveluilla tarkoitetaan apteekkien palveluita, joissa hyödynnetään apteekin farmaseuttisen henkilökunnan tietoja ja taitoja. Farmaseuttiset palvelut voidaan jakaa farmaseuttisiin perus- ja erityispalveluihin. Farmaseuttiset peruspalvelut kattavat apteekkien lakisääteiset tehtävät, kun taas farmaseuttisilla erityispalveluilla pyritään ottamaan aktiivisempi rooli asiakkaan terveyden edistämisessä. Koneellinen annosjakelupalvelu on farmaseuttinen erityispalvelu. Koneellisessa annosjakelupalvelussa lääkkeet jaetaan kerta-annospusseihin annostusajankohdan mukaan. Kun uusi asiakas aloittaa koneellinen annosjakelupalvelun, tarkistetaan asiakkaan lääkitys yhteensopimattomien ja turhien lääkkeiden osalta. Palvelun aloitushetkellä huomioidaan myös lääkevalmisteiden sopivuus koneelliseen annosjakeluun sekä tarkistetaan valmisteiden annosteluajankohdat. Koneellisessa annosjakelupalvelussa asiakkaan lääkehoidosta muodostetaan lääkityskortti, josta kokonaislääkehoito on helppo tarkistaa. Erikoistyön tavoitteena oli selvittää millainen lääkehoidon arviointi tai tarkistus koneellisen annosjakelupalvelun aloittamisen yhteydessä tehdään ja miten palvelun aloittavien asiakkaiden kokonaislääkehoitotieto saadaan selvitettyä. Lisäksi selvitettiin millaisia muutoksia lääkehoitoihin tehdään palvelun aloittamisen yhteydessä, mitkä ovat muutosten syyt sekä millainen on asiakkaan kokonaislääkehoito. Kyselylomake lähetettiin kaikkiin apteekkeihin, jotka tilasivat koneellista annosjakelua sopimusvalmistuksena Espoonlahden apteekilta syyskuussa 2010. Tutkimus suoritettiin semistrukturoidulla kirjallisella kyselyllä, joka sisälsi sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Kyselyyn saatiin 147 vastausta ja vastausprosentiksi muodostui 45. Vastauksia kyselyyn saatiin koko Mannersuomen alueelta ja kaikkien kokoluokkien apteekeilta. Koneellisen annosjakelupalvelun aloittavat henkilöt ovat pääasiassa iäkkäitä, jotka ovat kotihoidon piirissä, asuvat hoitokodissa tai palveluasumisen yksikössä. Asiakkaiden lääkitystietojen keräämisessä hyödynnetään lääkityskorttia, mutta lääkityskortin tietoja päivitetään myös muista lähteistä. Asiakkaiden lääkityksille tehdään useimmiten lääkehoidon tarkistus moniammatillisena yhteistyönä. Lääkehoidolle tehdyt muutokset johtuvat pääasiassa lääkevaihdosta, annosjakelukoneen lääkevalikoimasta tai puolittamisen välttämisestä. Lääkehoidoissa on vain vähän yhteisvaikutuksia, jotka johtavat lääkevalmisteen käytön lopettamiseen. Lääkehoidon tarkistuksella ei ollut suurta vaikutusta asiakkaiden käyttämien lääkevalmisteiden määrään. Palvelun aloittamisen jälkeen asiakkaalla on käytössään keskimäärin 11 lääkevalmistetta, joista seitsemää jaellaan koneellisesti. Lääkeaineryhmistä eniten käytettyjä ovat hermostoon vaikuttavat sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet, joita kumpaakin on käytössä keskimäärin kolme jokaisella uudella koneellisen annosjakelupalvelun asiakkaalla sekä palvelun aloittamista ennen että sen jälkeen.

Inkluderande teaterverksamhet. Nya möjligheter för socialt arbete

I denna pro gradu-avhandling granskas teaterns möjligheter att främja social inklusion. Genom att analysera vad drama och teater kan ge ungdomar och hur social inklusion bland unga i ett samfund kan främjas, belyses även frågan om hur socialt arbete och teater ömsesidigt kan berika varandra. Avhandlingen är en fallstudie av Half Moon Young People’s Theatre, en barn- och ungdomsteater i Tower Hamlets i östra London. Teatern arbetar med barn och unga med ett särskilt fokus på att engagera grupper som ofta marginaliserats, exempelvis på grund av sin kulturella bakgrund eller till följd av funktionshinder. I denna studie är fokus på Half Moons projekt riktade till tonåringar: Careers in Theatre, Speak Up och ungdomsteatergrupperna Lunar och Solar. Studien är kvalitativ och studiens empiriska data har främst samlats in genom deltagande observation, intervjuer och granskning av dokument. Det empiriska materialet visar på Half Moons aktiva arbete för mångfald och för att göra verksamheten och deltagandet tillgängligt för alla barn och unga. Teatern blir en mötesplats genom vilken ungdomarna kan lära sig acceptera och uppskatta mångfalden i samfundet. Teaterarbetet bidrar till en ökad känsla för samfundet och till tolerans och förståelse för andra. Det är en glädjefylld, trygg och meningsfull fritidsverksamhet där nya vänskapskontakter kan knytas och många färdigheter övas inför framtiden. Teaterarbetet ger deltagarna bekräftelse vilket bidrar till att självförtroendet växer. Personalens engagemang och osjälviska arbete för inklusion genomsyrar verksamheten. Möjligheten att ge alla en ny chans och ett jämlikt bemötande är centralt i teaterns arbete. Forskningsresultaten pekar på teaterns potential inom socialt arbete och för att främja inklusion. Teaterns möjligheter att öka klientens delaktighet och utveckla förhållandet mellan socialarbetare och klient visar på betydelsen av etablera dylik verksamhet inom socialt arbete. Att inte låta sig begränsas, utan förutsättningslöst samarbeta över sektorer ökar chanserna att finna nya kreativa idéer och verksamhetsformer.

Formation and Thermal Stability of Gold-Silica Nanohybrids: Insight into the Mechanism and Morphology by Electron Tomography

Gold-silica hybrids are appealing in different fields of applications like catalysis, sensorics, drug delivery, and biotechnology. In most cases, the morphology and distribution of the heterounits play significant roles in their functional behavior. Methods of synthesizing these hybrids, with variable ordering of the heterounits, are replete; however, a complete characterization in three dimensions could not be achieved yet. A simple route to the synthesis of Au-decorated SiO2 spheres is demonstrated and a study on the 3D ordering of the heterounits by scanning transmission electron microscopy (STEM) tomography is presentedat the final stage, intermediate stages of formation, and after heating the hybrid. The final hybrid evolves from a soft self-assembled structure of Au nanoparticles. The hybrid shows good thermal stability up to 400 degrees C, beyond which the Au particles start migrating inside the SiO2 matrix. This study provides an insight in the formation mechanism and thermal stability of the structures which are crucial factors for designing and applying such hybrids in fields of catalysis and biotechnology. As the method is general, it can be applied to make similar hybrids based on SiO2 by tuning the reaction chemistry as needed.

Analysis of the Genome and Transcriptome of Cryptococcus neoformans var. grubii Reveals Complex RNA Expression and Microevolution Leading to Virulence Attenuation

Cryptococcus neoformans is a pathogenic basidiomycetous yeast responsible for more than 600,000 deaths each year. It occurs as two serotypes (A and D) representing two varieties (i.e. grubii and neoformans, respectively). Here, we sequenced the genome and performed an RNA-Seq-based analysis of the C. neoformans var. grubii transcriptome structure. We determined the chromosomal locations, analyzed the sequence/structural features of the centromeres, and identified origins of replication. The genome was annotated based on automated and manual curation. More than 40,000 introns populating more than 99% of the expressed genes were identified. Although most of these introns are located in the coding DNA sequences (CDS), over 2,000 introns in the untranslated regions (UTRs) were also identified. Poly(A)-containing reads were employed to locate the polyadenylation sites of more than 80% of the genes. Examination of the sequences around these sites revealed a new poly(A)-site-associated motif (AUGHAH). In addition, 1,197 miscRNAs were identified. These miscRNAs can be spliced and/or polyadenylated, but do not appear to have obvious coding capacities. Finally, this genome sequence enabled a comparative analysis of strain H99 variants obtained after laboratory passage. The spectrum of mutations identified provides insights into the genetics underlying the micro-evolution of a laboratory strain, and identifies mutations involved in stress responses, mating efficiency, and virulence.

Letras, 1996, nº 34 (número completo)

Contenido: El catálogo de la literatura perdida: estado actual y porvenir / Alan Deyermond – Imágenes del sufrimiento en “Molino rojo” de Jacobo Fijman / María Amelia Arancet Ruda – El misterio de Virgilio / Héctor Ciocchini – La búsqueda del instante en “Piedra de sol”, de Octavio Paz / Sara Beatriz Fernández March – Amadís en su profecía general / Javier Roberto González – Dos obras del teatro de ideas de Vicente Martínez Cuitiño / Luis Martínez Cuitiño – Los textos germánicos en la lápida de Borges: algunas precisiones y una traducción errada / José Luis Moure – Cuestionamiento del lenguaje en la poesía en prosa argentina: Alejandra Pizarnik y María Rosa Lojo / Ana María Rodríguez Francia – Los tránsitos en la teoría y prácticas textuales en Dürrenmatt / María Luisa Punte – Notas – Reseñas bibliográficas

Letras, 1998-1999, nº 38-39 (número completo)

Contenido: El amanuense de Borges / Roberto Alifano – Presencia de la muerte en Los conjurados / María Amelia Arancet Ruda – Borges y el género biográfico / Graciela del Carmen Barreiro – Alemania en Borges / Claudia E. de Belva – Perfiles biográficos en La intrusa de Carlos Hugo Christensen / Armando Capalbo – Borges y la literatura oral / Norma Carricaburo – Hacia un cronotopo rioplatense en Borges: su lectura de La tierra purpúrea de Guillermo E. Hudson / Laura F. Cilento – Borges “Autor universal entre dos mundos” / Héctor Ciocchini – Jorge Luis Borges en el canon occidental / Jorge Dubatti – La estructura circular en dos cuentos de Jorge Luis Borges / Sara Beatriz Fernández March – Borges y su concepción de la historia / Teresita Frugoni de Fritzsche – Borges y la isotopía de la incertidumbre / Mariano García ; clara Miri – Algunas consideraciones sobre el uso del diálogo en la narrativa borgeana / Javier Roberto González – Cervantes por Borges: las lecturas posibles / Silvina Cristina Lstra Paz – Civilización y barbarie: dos versiones del sueño de la historia / María Rosa Lojo – Algunas preferencias literarias en “Los Amigos”, de Jorge Luis Borges / Nora Longhini – El Astrólogo postergado: Xul Solar y Borges en la década del 20 / Fabiana Elisa Martínez – El “arte poética” de Borges, una estética de la duración / Luis Martínez Cuitiño – Aproximaciones al pensamiento de Jorge Luis Borges: la vuelta al humanismo / Graciela Maturo – Los hacedores en El hacedor de Borges / Valeria Melchiore – Jorge L. Borges: Autobiografía y (Auto)ficción / Ros aE. M. D. Penna – Polifonía y contrapunto en la narrativa de Jorge Luis Borges / Elisa Rey – Borges o la pregunta por el ser / Ana María Rodríguez Francia – Emerson y Borges, dos americanos ante la Historia / María Alejandra Rosarossa – Un homenaje a Jorge Luis Borges en La prisión de la libertad de Michael Ende / Nora Lía Sormani – La memoria de Shakespeare: Borges y el laberinto de la memoria / María Esther Vázquez – Reseñas bibliográficas

Comportamiento prooxidante y antioxidante de hierbas aromáticas en queso

Los quesos de cabra, con mejores cualidades funcionales provienen de leche de cabras en pastoreo, esto obedece al mayor contenido de ácidos grasos ω-3 y ω-6 en una relación óptima para la salud, sumado a un menor contenido de grasa y colesterol. Saborizar quesos con especias, otorga beneficios sensoriales y saludables al producto. Las especias son usadas para realzar el flavor de los alimentos además presentan beneficios antioxidantes. Sin embargo, se reportaron evidencias del doble papel de los flavonoides como antioxidantes o prooxidantes en función de la concentración de uso. El objetivo del trabajo es evaluar el efecto de distintas concentraciones de especias aromáticas con capacidad antioxidante, frente a las reacciones de deterioro que ocurren en el almacenamiento de quesos de cabra. Se estudió la actividad antirradicalaria (AAR) de 18 especias. Para evaluar la actividad antioxidante (AA0) se usó la técnica de desaparición de un radical libre estable el 2,2-difenil-1-picril hidrazilo (DPPH) y se calculó la AAR porcentual. Definido el queso base estándar (control), se ensayaron tres variedades con especies, elegidas de entre las de mayor AAR (orégano, romero y tomillo) y se adicionaron con las concentraciones 0,4 – 1 % p/p. Estos, fueron madurados 30 días y almacenados 7 meses a 4 °C. Se analizaron cada 4 semanas. Se realizaron pruebas sensoriales de aceptabilidad con 60 consumidores de queso (condición), usando planillas, con escala hedónica. Se trabajó sobre los lípidos extraídos de los quesos. El rancidez y deterioro fueron evaluados con análisis de acidez; índice peróxido y sustancias reactivas al ácido TBA. Los resultados se compararon con el comportamiento sensorial del producto en el tiempo de almacenamiento. En los quesos adicionados al 1 %, la acidez se incrementó con el almacenamiento. El máximo valor corresponde al queso con orégano (3,72 % de ac. láctico a los 126 días). En el control, la acidez inicial fue inferior y alcanzó 1,05 g de ác. láctico % a los 166 días. El IP más alto corresponde a los quesos con orégano al 1% , resultado que se contrapone a la actividad antirradicalaria de esta especia. Al 0,4 %, tanto el IP como el número de TBA son menores en quesos adicionados, respecto del control. En los quesos de cabra analizados las especias agregadas al 1% ejercieron acción prooxidante, mientras que al ser agregadas al 0,4% la acción es antioxidante, lo que indica la importancia de la selección de concentraciones adecuadas.

Potencial de mercado del queso de cabra, en el distrito cinco, Managua en el período 2012-2016

La presente investigación se llevó a cabo con el objetivo de analizar el ootencial de mercado del queso de cabra, en el distrito V Managua en el periodo 2012-2016. La investigación es de tipo descriptiva, en el cual se utilizó como instrumento un cuestionario y la técnica aplicada fue la encuesta dirigida a consumidores y entrevista a distribuidores de queso de cabra, se logró conocer la oferta y demanda actual y potencial de este producto, los datos obtenidos se procesaron en el programa estadístico SPSS V.22, la población que se tomó en cuenta fue de 136, 219 habitantes de distrito Nº 5 y la muestra fue seleccionada tomando un 95 % confianza y un 5% de error la muestra fue de 202 elementos se les aplico la encuesta y se lograron los siguientes resultados, 31 personas actualmente consumen este producto y las cantidades de queso de cabra más demandadas son en presentaciones de 70 gramos y 100 gramos, este producto es demandado principalmente por personas procedentes de otros países pero nacionalizados en Nicaragua o que han salido del país por un largo tiempo y se han adaptado a la cultura de acompañar sus comidas con queso de cabra los cuales compran este producto con una frecuencia que se comprende en forma quincenal y ocasional, para esta última le asign amos un periodo de tres meses. Esta información permite concluir que existe demanda del queso de cabra, pero poca oferta del queso de cabra en el distrito V Managua. Los canales de comercialización más usados son el canal nivel 0, y el canal nivel 1 esto se debe a se reducen costos al comercializar el producto. Se estimaron los márgenes de comercialización para las presentaciones de 70 gramos el productor obtiene el 29.6% de ganancias y para las presentaciones de 100 gramos se logra un 26.43% de ganancias del precio final pagado por el consumidor. El queso de cabra está dirigido a personas de alto poder adquisitivo debido a que este producto tiene alto precio y comúnmente se encuentra ofertado en supermercados y tiendas delicatesen, además estos consumidores asumieron la cultura de consumir, y pagan altos precios por el producto ya que la demanda es mucha, pero la oferta debido a muchos problemas en la comercialización y producción reduce la oferta.

Does Immigration Raise Natives’ Income? National and Regional Evidence from Spain

How immigration affects the labor market of the host country is a topic of major concern for many immigrant-receiving nations. Spain is no exception following the rapid increase in immigrant flows experienced over the past decade. We assess the impact of immigration on Spanish natives’ income by estimating the net immigration surplus accruing at the national level and at high immigrant-receiving regions while taking into account the imperfect substitutability of immigrant and native labor. Specifically, using information on the occupational densities of immigrants and natives of different skill levels, we develop a mapping of immigrant-to-native self-reported skills that reveals the combination of natives across skills that would be equivalent to an immigrant of a given self-reported skill level, which we use to account for any differences between immigrant self-reported skill levels and their effective skills according to the Spanish labor market. We find that the immigrant surplus amounts to 0.04 percent of GDP at the national level and it is even higher for some of the main immigrant-receiving regions, such as Cataluña, Valencia, Madrid, and Murcia.

The Impact of Firm Level Contracting on Wage Levels and Inequality: Spain 1995-2002

This paper provides microeconomic evidence on the variation over time of the firm-specific wage premium in Spain from 1995 to 2002, and its impact on wage inequality. We make use of two waves of a detailed linked employer-employee data set. In addition, a new data set with financial information on firms is used for 2002 to control as flexibly as possible for differences in the performance of firms (aggregated at industry level). To our knowledge, there is no microeconomic evidence on the dynamics of the firm-specific wage premium for Spain or for any other country with a similar institutional setting. Our results suggest that there is a clear tendency towards centralization in the collective bargaining process in Spain over this seven-year period, that the firm-level contract wage premium undergoes a substantial decrease, particularly for women, and finally that the "centralization" observed in the collective bargaining process has resulted in a slight decrease in wage inequality.